Ei ärsytä ainakaan minua ja tietenkin systeemit on uniikkeja, mutta ketjun nimi vähän vetää siihen suuntaan että vertaillaan tai ainakin keskustellaan vilp ja mlp copeista ja se on aika turhaa jos toinen ilmoittaa vain lämmityscopin ja toinen lämmitys+lvcopin. Ainakin omasta mielestäni, jonkun muun mielestä asia on tietenkin fine.
MLP ja VILP cop keskustelua
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vaikka veden lämmityksiin kuluukin kokonaisuudessaan hyvinkin erilaisia määriä, ei sitä unohtaa voi ainakaan jos näitä kokonaisvaltaisesti halutaan verrata. Olkoon tuo sitten suuri tai pieni tarve, se on jotenkin hoidettava. Samaan syssyyn sitten voi nostaa kissan pöydälle eli ne lämpimän veden lämpötilat. On aika paljon eroa onko ne jotain 60 °C vai 15 astetta vähemmän ja tämä sitten unohtuu siellä toisella laidalla. Kuinka paljon asialla on merkitystä on sitten taas jokaisen oma asia.
Oisakkeessa lukee "mlp ja vilp cop keskustelua" eli eiköhän se ole jokaisen oma asia, lämmittääkö kummalla systeemillä tahansa vesisänkyä, uima-allasta tai vaikka mökkiään tai muutakin systeemiä.
Tai onko lisälämmittimenä naapurin rouva tai telkkari tai vaikkapa takka+sähköpatterit, jokaisen oma asia.
Tai onko lisälämmittimenä naapurin rouva tai telkkari tai vaikkapa takka+sähköpatterit, jokaisen oma asia.
Kunhan muistaa kertoa, miten kyseiseen copiin on päästy. Joku neropattihan voi laittaa sähkövastuksen hörisemään lämpöpumpun menoputkeen ja ilmoittaa copiksi vaikkapa 20 kun ei laske mukaan sähkövastuksen tehoa. Ei ihan taida tuoda lisäarvoa keskustelulle, vaikka se jokaisen oma asia onkin.
Adamooppeli
Vakionaama
Jos keskustelun otsikkona on cop niin ei se nyt ole ihan sama. Kyseessä on peruskoulussa opetettua matematiikkaa ja fysiikkaa.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Hempuli
Töllintunaaja
Meillä on erilaiset tarpeet yksittäisten kohteiden cop-luvun tarkkuuteen. Oma näkökulma on lähinnä tilastollista matematiikkaa eli kun eri kohteiden (kiitos niille, jotka niitä laskevat ja ilmoittavat) cop-lukuja on paljon, niin saa hyvän mielikuvan, mikä on eri lämpöpumppujen odotettavissa oleva tehosuhde eri ulkolämmöissä. Kohteiden cop-lukuja voi mielessään painottaa sen mukaan, kuinka mittaukset on dokumentoitu.
Itse en mittaile kuin kokonaisenergiaa, mutta siinäkin periaate on sama. Vuorokauden keskilämpötilan ja energiankulutuksen suhde varioituu yksittäisinä mittauksina, mutta kun mittaustuloksia on paljon, niin pystyy löytämään tyypilliset arvot.
Itse en mittaile kuin kokonaisenergiaa, mutta siinäkin periaate on sama. Vuorokauden keskilämpötilan ja energiankulutuksen suhde varioituu yksittäisinä mittauksina, mutta kun mittaustuloksia on paljon, niin pystyy löytämään tyypilliset arvot.
Kun ne piirtää lämpötila - energiapisteinä saa lopulta sellaisen lätkämailaa hahmottavan mehilläisparven joita täällä näkee - ja jos mukana on lisälämmönlähteitä pakkasella tulee lisää mutkia toiseen päähän. Siitä ehkä suurin oppi on se, että dataa pitää kerätä aika kauan, muutamalla mittauksella saa muutaman pisteen ja parvesta näkee että muutaman pisteen varaan tehty sovitus on vielä aikamoista arvailua.
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Meillä oli viimeisten 3,5 v öljynkulutus 4 300 L/ vuosi. 2013 asennettu MLP ja koska halusin täsmällisen kulutuksen verrokiksi öljynkulutukseen, niin asensin sähkömittarin mittaamaan pelkästään kompressorin kuluttamaa sähköä. Aikaisemminhan kiertopumput ym lämmönkieräätys, öljyn esilämmityksineen ja jakelun elektroniikkoineen meni sähkölaskuun.
No 4300 L hyötysuhteella 83 % tuottaa energiaa taloon 35 690 kWh.
MLP näyttää lämmitykselle COP 4,5 ja lämpimälle vedelle 3,2 ja näistä tulee yhteensä koneen mukaan SCOP 4,3.
Kompura on kuluttanut sähköä 8 vuodessa (20.11.2021 klo 11.00) tasan 63 632 kWh. Eli vuotuinen lukema kompressorin sähköön on 7 954 kWh/vuosi.
4,3 SCOP tuottaa tuolla määrällä lämpöä taloon 34 202 kWh.
Katsoisin, että tämä on tarpeeksi tarkka lukema ja tuo 3 vuoden viimeinen jakso on saattanut olla öljyllä pikkuisen kylmempi, kuin MLP 8 vuoden keskiarvo on ollut.
Mittaustavasta saatatte olla erimieltä, mutta tämä on ainoa oikea verrokki, joka pätee. Vastuksien käyttöä on tasan 0 kWh koko MLP historian aikana.
Lämmönjako vastaa täsmälleen öljyaikaista muutoin, mutta kaikki muutettu lattialämmityksiksi. Kiertovesipumput ym pasuntasäiliöineen ja putkituksineen on samat.
4300 L öljylasku on muuttunut tuohon 7954 kWh sähkölaskuun ja takaisinmaksu koko 24 500 € summalle on suoritettu jo aikaa sitten. Kaivoja on 2 x 165 m ja MLP 17 kW tehoinen. Talossa n. 350 neliötä ja n. 1000 kuutiota. Varaaja 500 L, jossa esilämmityskierukka käyttövedelle ja 390 L käyttövesivaraaja, joka lämmitetään 27 L lämmityskierukalla keskeltä 50 asteeseen jolloin huipulla on 58 asteista vettä, eikä legionelloja erikseen lämmitellä. Suihkuvedet ei ole koskaan loppuneet kesken, vaikka 8 h porukka lotruttelee kuka mitenkin. Näköjään tuo lämminvesi COP onkin taas vaihteeksi muuttunut 3,3, mutta nuo vaihtelee kymmenyksen sisällä kuitenkin enää tässä vaiheessa.
No 4300 L hyötysuhteella 83 % tuottaa energiaa taloon 35 690 kWh.
MLP näyttää lämmitykselle COP 4,5 ja lämpimälle vedelle 3,2 ja näistä tulee yhteensä koneen mukaan SCOP 4,3.
Kompura on kuluttanut sähköä 8 vuodessa (20.11.2021 klo 11.00) tasan 63 632 kWh. Eli vuotuinen lukema kompressorin sähköön on 7 954 kWh/vuosi.
4,3 SCOP tuottaa tuolla määrällä lämpöä taloon 34 202 kWh.
Katsoisin, että tämä on tarpeeksi tarkka lukema ja tuo 3 vuoden viimeinen jakso on saattanut olla öljyllä pikkuisen kylmempi, kuin MLP 8 vuoden keskiarvo on ollut.
Mittaustavasta saatatte olla erimieltä, mutta tämä on ainoa oikea verrokki, joka pätee. Vastuksien käyttöä on tasan 0 kWh koko MLP historian aikana.
Lämmönjako vastaa täsmälleen öljyaikaista muutoin, mutta kaikki muutettu lattialämmityksiksi. Kiertovesipumput ym pasuntasäiliöineen ja putkituksineen on samat.
4300 L öljylasku on muuttunut tuohon 7954 kWh sähkölaskuun ja takaisinmaksu koko 24 500 € summalle on suoritettu jo aikaa sitten. Kaivoja on 2 x 165 m ja MLP 17 kW tehoinen. Talossa n. 350 neliötä ja n. 1000 kuutiota. Varaaja 500 L, jossa esilämmityskierukka käyttövedelle ja 390 L käyttövesivaraaja, joka lämmitetään 27 L lämmityskierukalla keskeltä 50 asteeseen jolloin huipulla on 58 asteista vettä, eikä legionelloja erikseen lämmitellä. Suihkuvedet ei ole koskaan loppuneet kesken, vaikka 8 h porukka lotruttelee kuka mitenkin. Näköjään tuo lämminvesi COP onkin taas vaihteeksi muuttunut 3,3, mutta nuo vaihtelee kymmenyksen sisällä kuitenkin enää tässä vaiheessa.
Liitteet
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tarkastellaanpas vähän alkuvuotta:
Järjestelmä COP sisältää kiertopumput, tukilämmityksen ja veden tulistuksen. Pumppaus lämpöpumpun itsensä toiminnot sulatuskorjattuna.
- Heikoin on tammikuulta pumppaus COP 2,5 / järjestelmä COP 2,1
- Maaliskuun alkupuoli pelkälle pumppaukselle COP 3,2 / järjestelmä COP 2,9. Maaliskuun keskilämpötila on vielä niukasti pakkasen puolella. Päiväpumppauksella on päässyt hiukan keskilämpötilaa parempaan COP:iin.
- Koko alkuvuosi (1-3) vastaavasti pumppaus COP 3,0 / järjestelmä COP 2,4
Järjestelmä COP sisältää kiertopumput, tukilämmityksen ja veden tulistuksen. Pumppaus lämpöpumpun itsensä toiminnot sulatuskorjattuna.
Nyt on kyllä ollut viimeisen parin viikon aikana erittäin suotuisat VILP-kelit. Tullut harrastettua ihan vain huvin vuoksi pelkkää päiväpumppausta ilman sulatuksia, niin on saanut ohitettua öiset jopa -11 lämpötilat. Toki sisälämpö ehtii jo laskea tuollaisen yön jäljiltä, jos varaajan lataus on lopeteltu jo alkuillasta. Lämmityksen COP on tällaisella kikkailulla asettunut noin 4.5 lukemiin. Jos ei kikkailisi mitään, lukema olisi varmaan jossain lähempänä kolmosta.
Nibe 2120 - 12 kW Vilppiä en ole vielä säätänyt päiväpumppukselle. Miten tuo kannattaa tehdä?
Yöllä pakkasia ja päivällä lähes 10 sitten lämmintä.
COP oli talvella 3 -kieppeillä, mutta nyt viime viikolla kipusi jo 3,5 :n. Puunpoltto melkein unohtunut!
Sunnuntaisin merkkaan nuo viikon kulutukset / tuotot ylös.
Tuossa tuli seurattua myös vanhemman Jk/pakastimen kulutusta...vuositasolle laskettuna lähes 1000 kWh!
Yöllä pakkasia ja päivällä lähes 10 sitten lämmintä.
COP oli talvella 3 -kieppeillä, mutta nyt viime viikolla kipusi jo 3,5 :n. Puunpoltto melkein unohtunut!
Sunnuntaisin merkkaan nuo viikon kulutukset / tuotot ylös.
Tuossa tuli seurattua myös vanhemman Jk/pakastimen kulutusta...vuositasolle laskettuna lähes 1000 kWh!
Taitaa olla joka masiinalla omat temppunsa miten käyntiinlähtö trikkaus onnistuu. Mulla on mitsua loggaamassa ja ohjaamassa raspberry pi. Kellon ja ulkolämpötilan mukaan sitten ohjaan tavoitelämpötilaa yli mitatun (mitsu starttaa) tai alle mitatun (mitsu sammuu). Tuohan on sama kuin näpyttelisi pyyntiä ylös/alas joka aamu/ilta mutta ATK hoitaa.
Keltaisella mitsun kaken mittaama sisälämpötila, vihreä on se jota raspi muuttelee ja joka trikkaa laitteen käyntiin/sammuttaa.
Keltaisella mitsun kaken mittaama sisälämpötila, vihreä on se jota raspi muuttelee ja joka trikkaa laitteen käyntiin/sammuttaa.
Minulla on vanhempi Mitsun ohjain, jossa ei ole tukea noille modbus-ohjauksille tms. Olen tehnyt itse Arduino-ohjaimen, jossa on yhtenä toimintona vrk keskilämpötilan mittaus. Kun ulkolt ylittää keskilämpötilan, saa VILP käynnistymiskäskyn yksinkertaisesti releen välityksellä. Nyt olen kyllä ihan käsin (Ouman eh-800 avulla) antanut käyntiluvan vasta vähän myöhemmin aamupäivällä, kun keskilt on vielä turhan alhainen. Pitäisi tehdä arduinoon lisäehtoja, esim lisätä ihan kello tuohon mukaan.
Olen myös pitkään harkinnut, että tekisi 0-10v säädön avulla logiikan, joka pitäisi VILPin dT:n vakiona. Sillä saisi vielä copia optimoitua hiukan. Tuo vaatisi kuitenkin jo enemmän elektroniikkaosaamista, että saisi arduinon pwm-ulostulon muutettua tuollaiseksi "analogiseksi" signaaliksi.
Olen myös pitkään harkinnut, että tekisi 0-10v säädön avulla logiikan, joka pitäisi VILPin dT:n vakiona. Sillä saisi vielä copia optimoitua hiukan. Tuo vaatisi kuitenkin jo enemmän elektroniikkaosaamista, että saisi arduinon pwm-ulostulon muutettua tuollaiseksi "analogiseksi" signaaliksi.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minulla on ohjaimena vain "museokelloksi" tuomittu kapine. Rompetorilta jäi viime kesänä kuitenkin käteen semmoinen museokello, missä on tuplakiekot eli sen vaihtamalla voisin ajastaan kellarin lämmityksen ja asuinkerroksen lattialämmityksen erikseen, lisäksi luonnollisesti jatkuva/kokonaan pois. Tuo uusi vaan ei mahdu entisen tilalle siihen nättiin valualumineeseen kojelaatikkoon, mihin tuon kokosin aikanaan.
Eihän siinä mitään järkeä olekaan, siksi juuri puhuinkin "harrastamisesta" ja "kikkailusta". Ihan mielenkiinnon vuoksi ja koska se on mahdollista. Kyllä sitä ihmiset kiusaavat itseään mitä erikoisemmilla harrastuksille, niin miksei näiden laitteiden kanssa saisi harrastaa. Ennen tämä foorumi oli siitä erikoislaatuinen, että tänne kirjoitteli juuri sillä tavalla suuntautuneet ihmiset, että heille ei tarvinnut erikseen perustella tällaista puuhastelua. 
Täytyy laittaa tulokset tänne kunhan saadaan verrattua tuloksia naapurin kanssa kuun vaihteessa. Saman kokoinen ja mallinen talo ja sama mitsu.
Mitsun omalla mittauksella sisälämpö pysyy 1 asteen haarukassa mutta lämmittää sitten aina kun tarvii. Jos käyttää tätä päiväpumppausta (lattialämmitys) niin sisälämpö vaihtelee 2 asteen haarukassa (20-22) onko 20 sitten alilämpöä? Riippuu tapauksesta.
Hempuli
Töllintunaaja
Meillä ilman kommervenkkejä lämmöt sahaa 20,0 - 21,5 (jos jättää 9.-22.3.2022 väliltä yhdet huippuarvot 19,9 ja 22,2 pois) näin kevätauringossa, kun aurinkolämpöä tulvii länsi-ikkunasta sisään. Itse pidän tuota normaalina vaihteluna.
Mutta voihan lämmitystä harrastaa sitenkin, että tavoitteena on 0,1K vaihteluväli. Mikä tahansa lämmintä mieltä tuottava tapa harrastaa on ok. Kiva on lukea erilaisia tuloksia ja miten niitä on saavutettu.
Mutta voihan lämmitystä harrastaa sitenkin, että tavoitteena on 0,1K vaihteluväli. Mikä tahansa lämmintä mieltä tuottava tapa harrastaa on ok. Kiva on lukea erilaisia tuloksia ja miten niitä on saavutettu.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ensinnäkin nyt voisi ratkaista tämän alilämpökysymyksen. Kiertopumput ovat nyt maaliskuussa pysähtyneet 03 ja lähtevät sitten käyntiin klo 11. Vaikea sanoa milloin on alin ja ylin huonelämpötila. Ehkä se on yöllä kun on kylmintä ja aurinko ei lämmitä, ehkä se on puolilta päivin kun lattiat ovat jo ehtineet aavistuksen jäähtyä. Päivällä lattialämmityksen sunti on auki mutta illalla alkaa sitä sitten pientelemään. Kone kiutenkin pysyy päivän jatkuvalla käynnillä ja vaikuttaisi menevän ilman sulatuksia iltaan saakka.
Kokonaiskulutuksessa noin 0,5 COP parannus ei ole kovin suuri.
pökö
Kaivo jäässä
- Keskustelun aloittaja
- #1 424
Ei sitten puhuta alilämmöstä jos se 20 on hyvä ja normaali, mutta kannattaako sitten päivisin ylilämmittää yli 22 asteen?
Meillä on sisälämpömittarina joku Suomen lämpömittarin langaton laite johon jää vrk alin ja ylin lämpö sekä kellonajat niille. Aika kätevä ja simppeli.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sinä varmaan tykkäät lämmittää juuri silloin kun sähkö on kalleinta ja siitä on puutetta eli aamuisin, koska silloin on ulkonakin kylmintä ?
@pökö esitti aiheellisen kysymyksen, että mikä mahtaa olla päiväpumppauksen kokonaishyöty. Kovin iso se ei varmasti ole, mutta vertailukelpoisen datan saaminen on kyllä hyvin vaikeaa, koska vuorokauden äärilämpötilat vaihetelevat tähän aikaan vuodesta sen verran paljon. Lisäksi eläminen aiheuttaa aina niin paljon hajontaa kiinteistön kokonaiskulutukseen, että sitä katsomalla asia ei luotettavasti selviä. Arvioisin, että jos pystyn tuottamaan noin puolet vuorokauden kokonaislämmitystarpeesta kylmän yön (-5...-10) sijaan päivällä (+5...+10), niin sillä säästää muutaman kWh:n vuorokaudessa, eli viikossa luokkaa 30kWh. Elenian graafeja sopivasti tulkitsemalla tälle voi saada sieltäkin vahvistuksen.
Meillä sisälämpötila vaihtelee myös alle kaksi astetta vuorokauden sisällä. Pidän sitä oikeastaan hyvänä, että aamulla on sisällä vähän viileämpää (20-21), jotta päivällä paistava aurinko ei lämmitä sisätiloja liikaa. Lattialämmityksen kiertoveden lämpö ehtii laskea tuonne samoihin lukemiin (~21 astetta), josta se sitten nostetaan päivän aikana VILPillä noin 28 asteeseen. Meillä siis 1800 litran varaaja, johon ladata vilpillä lattian lämpökapasiteetin lisäksi. Kiertopumppu on kyllä päällä koko ajan.
Meillä sisälämpötila vaihtelee myös alle kaksi astetta vuorokauden sisällä. Pidän sitä oikeastaan hyvänä, että aamulla on sisällä vähän viileämpää (20-21), jotta päivällä paistava aurinko ei lämmitä sisätiloja liikaa. Lattialämmityksen kiertoveden lämpö ehtii laskea tuonne samoihin lukemiin (~21 astetta), josta se sitten nostetaan päivän aikana VILPillä noin 28 asteeseen. Meillä siis 1800 litran varaaja, johon ladata vilpillä lattian lämpökapasiteetin lisäksi. Kiertopumppu on kyllä päällä koko ajan.
Hallissa on nyt ilpillä toimiva lämmitys maakaasun tilalla, yhteensä 5 pumppua, 25-50 gree amber koneita. Tilat vähän erilaisia siksi erikokoisia pumppuja. Vesilattialämmitys on nyt hylätty toistaiseksi. Oli henkisesti vaikea päätös unohtaa lattialämmitys kun sen piti olla paras vallankin vesikiertoisena. Lattialämmöllä tuli tasainen lämpötila lattiasta kattoon, nyt on tavoitteena normaali huonelämpö toiseen kerrokseen, joka on osittain avotilaa alakerran kanssa. Alhaalla noin 18 astetta. Alhaalla on varastoa ja työtilaa, ylhäällä on toimistoja.
Perustila on 120m2, ylhäällä välipohjaa 60m2. Amber 50 on ylhäällä avoimessa tilassa. Pakkasta on ollut 10 astetta enimmillään. Näillä lämmöillä toimii hyvin, alhaalla 17-18 astetta ja ylhäällä 22. Koneelle luvataan 6kW tehoa -15 pakkasessa. Tarkoitus on pärjätä pitkälti pelkällä ilpillä. Käyttöveden kulutus on pientä ja se tehdään tilakohtaisilla sähkövaraajilla.
Maalämpö jäi pois hinnan, pitkän toimitusajan ja sen takia että se on keskitetty järjestelmä.
Vesi-ilmapumppu keskitettynä järjestelmänä olisi ollut kohtuuhintainen mutta ei tilakohtaisena.
Nyt lämmitys menee vuokralaisten omista mittareista ja he voivat asettaa lämpötilan mieleisekseen ja kesällä jäähdyttää tarvittaessa. Kuluja tuli pumpuista noin 6 tonnia ja varaajista noin 1,5 tonnia. Asennukset itse. Ensi talvena näkee miten homma toimii.
Kiireiden takia jäänyt viime kuun lukemat ynnäiltyä, tein nopean laskelman edellisestä ja kuluneesta kuusta, yöpakkasia pidellyt, mutta päivällä mennään sitten pätkää tai huilitaan pidempään kun aurinko lämmittelee kivasti. Alkaa taas käyttöveden suhteessa korkeampi tuotto lämmitykseen näkyä coppeloa laskevasti (helmikuu COP 4,26), vaikka ostoenergia maaliskuussa kuussa olikin noin 100 kWh vähemmän kuin helmikuussa (suluissa muutos edelliskuuhun):
03/2022 (muutos vs 02/2022):
Ostosähkö: 579 kWh (-101 kWh)
Lämmitystuotto: 2016,9 kWh (-527,8 kWh)
LV: 365,8 kWh (+16,6 kWh)
COP: 4,12 (-0,14)
1.4. - 12.4.2022
Ostosähkö: 228 kWh
Lämmitystuotto: 817,4 kWh
LV: 138,7 kWh
COP: 4,19
03/2022 (muutos vs 02/2022):
Ostosähkö: 579 kWh (-101 kWh)
Lämmitystuotto: 2016,9 kWh (-527,8 kWh)
LV: 365,8 kWh (+16,6 kWh)
COP: 4,12 (-0,14)
1.4. - 12.4.2022
Ostosähkö: 228 kWh
Lämmitystuotto: 817,4 kWh
LV: 138,7 kWh
COP: 4,19
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Talvi alkoi kylmissä merkeissä ja aikaisin, joskin viime vuoden puolella. Sen kunniaksi viime vuoden lopulla tulikin oikein kunnon mahalasku.
Tässä tämän vuoden COPin kehitys. Eli aletaan olemaan aika tarkaan huippulämpimän vuoden 2020 kanssa yksissä. Talvea on piisannut mutta pakkaset eivät ole juuri kiusanneet. Lisäksi selityksenä, että kaikki vuosien mittaan opittu on ollut käytettävissä ilman spot -sähkön kiusaa. Oikean puoleinen kuva ei sisällä lämmönjaon kiertopumppuja.
Tässä tämän vuoden COPin kehitys. Eli aletaan olemaan aika tarkaan huippulämpimän vuoden 2020 kanssa yksissä. Talvea on piisannut mutta pakkaset eivät ole juuri kiusanneet. Lisäksi selityksenä, että kaikki vuosien mittaan opittu on ollut käytettävissä ilman spot -sähkön kiusaa. Oikean puoleinen kuva ei sisällä lämmönjaon kiertopumppuja.
pökö
Kaivo jäässä
- Keskustelun aloittaja
- #1 432
@Kellarinlämmittäjä Eroaako 2020 paljon kokonaiskulutuksessa muihin vuosiin?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Omasta mielestäni yllättävän vähän. Pienin havaittu kulutus on 2020 ja suurin 2021.
Vuosi............................................2020...........................2021
VILPin sähkön kulutus ........10 559 kWh...............12 896 kWh
Tuotettu lämpöenergia ......38 903 kWh ...............42 057 kWh
Ero tulee kolmelta kuukaudelta tammi, helmi ja joulukuussa.
Vuosi............................................2020...........................2021
VILPin sähkön kulutus ........10 559 kWh...............12 896 kWh
Tuotettu lämpöenergia ......38 903 kWh ...............42 057 kWh
Ero tulee kolmelta kuukaudelta tammi, helmi ja joulukuussa.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Sattui tuossa aamupäivällä silmään se et Nibe oli aamun vetoa tehdessään piirtänyt hiukan tavanomaisuudesta poikkeavan cop käppyrän. Normaalistihan VILP:n käyntisyklissä cop laskee loppua kohden kun se kuuluisa lehmän häntä, tuotettu vesi kun lämpiää entisestään loppua kohden niin on omiaan aiheuttamaan tuon. Mutta nyt sattui niin sopivasti että ulkolämpötila nousi samalla reippaasti jolloin cop jopa parani loppua kohden. Tällaisen käyrän kun esittäisi ilman oheista lämpötilakäyrää niin joku saattaisi epäillä koijariksikin...
Olen RASP:lla hiukan peukaloinut noita pumpun käyntisyklejä niin että illalla teen käyrän pyynnissä sivusiirron pari pykälää ylöspäin jolloin Nibe vetää pitkän vedon illalla. Yöksi lasken pyyntiä pari pykälää ja samalla lasken minimimenovedenkin pari astetta jottei pumppu kävisi yöllä ellei ole pakkoa. Aamulla taas kelien lämpiessä RASP säätää käyrän ja minimimenoveden normaaleiksi. Järjestely toimii ihan ok mutta tuo 800 litran varaaja plus kattilan reilu 200 litraa on hiukan liian pieni vesimäärä jos haluaisi hiukankin enemmän energiaa varata menemättä äärimmäisyyksiin lämpötilojen osalta.
Alempana käyntijakson muut arvot hiukan eri skaalalla jotta siitä saa jotain selvää.
Muoks: viesti lähti ennen aikojaan ja ilman liitteitä, tiedä sit mikä kävi. Mutta nyt täydennetty...
Olen RASP:lla hiukan peukaloinut noita pumpun käyntisyklejä niin että illalla teen käyrän pyynnissä sivusiirron pari pykälää ylöspäin jolloin Nibe vetää pitkän vedon illalla. Yöksi lasken pyyntiä pari pykälää ja samalla lasken minimimenovedenkin pari astetta jottei pumppu kävisi yöllä ellei ole pakkoa. Aamulla taas kelien lämpiessä RASP säätää käyrän ja minimimenoveden normaaleiksi. Järjestely toimii ihan ok mutta tuo 800 litran varaaja plus kattilan reilu 200 litraa on hiukan liian pieni vesimäärä jos haluaisi hiukankin enemmän energiaa varata menemättä äärimmäisyyksiin lämpötilojen osalta.
Alempana käyntijakson muut arvot hiukan eri skaalalla jotta siitä saa jotain selvää.
Muoks: viesti lähti ennen aikojaan ja ilman liitteitä, tiedä sit mikä kävi. Mutta nyt täydennetty...
Viimeksi muokattu:
mimique
Tekninen taiteilija
Joo, VILPin lämpökerroin (COP) on kait (273+Tvesi)/(Tvesi-Tulko). Joten jos vaikka lämmitettävän veden lämpötila nousee, ja jos samalla määrällä ulkolämpötila nousee, niin lämpökerroin jopa nousee hieman kun nimittäjän erotus pysyy samana (osoittaja kasvaa, joskin nimittäjään nähden laiskasti suuresta vakiotermistä 273 johtuen).
BTW: Puoskaroin Excelissä (alkeellinen pienimmän neliösumman minimointi muutamalla havaintopisteellä) Niben F2120-16 VILPin lämpökertoimen yhtälöksi COPF2120-16=0,473*(273+Tvesi)/(Tvesi-Tulko). Tuosta kaavasta ja tämän keskustelusäikeen rohkaisemana pusasin simppelin päiväpumppaussäännön: sääennusteen perusteella lasken seuraavan päivän S17 lämmitystarveluvun, tästä 1. asteen polynomeilla (y = ax+b) lasken varaajaan tarvittavan veden lämpötilan jatkuvalla lämmityksellä Tjatkuva ja päiväpumppauslämpötilalla Tkertalämmitteinen. Sitten sääennusteesta lasken lämpimimmän 4h jakson keskilämpötilan Tmax ja vuorokauden keskilämpötilan Tmin. Nyt jos (Tmax - Tmin) >= k*(Tkertalämmitteinen - Tjatkuva), niin mennään päiväpumppauksella, muutoin jatkuvalla pumppauksella. Varaajan häviöitä yritän puoskaroiden kompensoida tuolla kertoimella k, joka on minulla kokeellisesti 1,05. Nibe SMO S40:n tariffiohjaustulolla X1 ohjaan pumpun käymään vain tuon lämpimimmän 4h ajanjakson ajan, jos käytössä on päiväpumppaus 1900L varaajaan.
Alempana lämpökerroin käyrää (VILP tuli käyttöön tänä vuonna helmikuun toisella viikolla). Lämpökerroin lasketaan ABB:n B23 212-100 energiamittarin ja Niben antaman tuoton perusteella (EMK500 virtausanturilla), eli sulatuksia ei ole huomioitu. Tuotto käytetään lattialämmitykseen sekä käyttöveden esilämmitykseen. Näiden takia lämpökerroinkäyrä ei ole oikein vertailukelpoinen tässä säikeessä esittettyihin hienoihin lämpökerroinkäyriin.
Lämpökerroinkäyrästä (COP) näkee että 2,5C ulkolämpötilan kohdalla lämpökertoimen kulmakerroin alkaa väsähtämään. Sen herättämänä innostuin tekemään päiväpumppausohjauksen maaliskuun puolivälissä, ja lämpökerroin lähti taas nousuun (ulkolämpötila > 5C). Näillä lämpötiloilla lämpökerroin on jopa miehekkään suuruinen, koska vertailulämpötila lasketaan vuorokauden keskilämpöön joka on matalampi kuin tuon 4h huippuhetken lämpötila (itsensä kusettaminen on voittopuolisesti miellyttävää).
Vasempi graafi kuvaa talon energian kulutusta vuorokausikohtaiseen astepäivälukuun verratuna. Talossa oli ennen ILP ja yösahkövaraaja (punainen käyrä). VILPin käyttöönoton jälkeen (turkoosi käyrä) energiankulutus lämmityksen osalta putosi puoleen. Yösähkön aikaan takassa valmistettiin kiivaasti pienhiukkasia, siksi punainen käyrä saa yllättävän muodon alle -5C ulkolämpötiloissa. VILPin aikaan takan käyttö on käytännössä loppunut. Vaikka turkoosi käyrä on normeerattu lämmitystarveluvun kanssa (= suhteutettu teoreettiseen lämmitystarpeeseen), se ei ole vaakasuora. Eli lämmitystarve kasvaa voimakkaasti VILPin lämpökertoimen pienentyessä kovilla pakkasilla. Ilmeisesti puita takassa palaa edelleen, mutta nyt vasta alle -10C .. -15C lämpötiloissa
Summa summarum: ei päiväpumppauksesta haittaakan ole, tosin hyödyt jäävät pieniksi kun lämpimällä energian tarve muutenkin on pienempää.
BTW: Puoskaroin Excelissä (alkeellinen pienimmän neliösumman minimointi muutamalla havaintopisteellä) Niben F2120-16 VILPin lämpökertoimen yhtälöksi COPF2120-16=0,473*(273+Tvesi)/(Tvesi-Tulko). Tuosta kaavasta ja tämän keskustelusäikeen rohkaisemana pusasin simppelin päiväpumppaussäännön: sääennusteen perusteella lasken seuraavan päivän S17 lämmitystarveluvun, tästä 1. asteen polynomeilla (y = ax+b) lasken varaajaan tarvittavan veden lämpötilan jatkuvalla lämmityksellä Tjatkuva ja päiväpumppauslämpötilalla Tkertalämmitteinen. Sitten sääennusteesta lasken lämpimimmän 4h jakson keskilämpötilan Tmax ja vuorokauden keskilämpötilan Tmin. Nyt jos (Tmax - Tmin) >= k*(Tkertalämmitteinen - Tjatkuva), niin mennään päiväpumppauksella, muutoin jatkuvalla pumppauksella. Varaajan häviöitä yritän puoskaroiden kompensoida tuolla kertoimella k, joka on minulla kokeellisesti 1,05. Nibe SMO S40:n tariffiohjaustulolla X1 ohjaan pumpun käymään vain tuon lämpimimmän 4h ajanjakson ajan, jos käytössä on päiväpumppaus 1900L varaajaan.
Alempana lämpökerroin käyrää (VILP tuli käyttöön tänä vuonna helmikuun toisella viikolla). Lämpökerroin lasketaan ABB:n B23 212-100 energiamittarin ja Niben antaman tuoton perusteella (EMK500 virtausanturilla), eli sulatuksia ei ole huomioitu. Tuotto käytetään lattialämmitykseen sekä käyttöveden esilämmitykseen. Näiden takia lämpökerroinkäyrä ei ole oikein vertailukelpoinen tässä säikeessä esittettyihin hienoihin lämpökerroinkäyriin.
Lämpökerroinkäyrästä (COP) näkee että 2,5C ulkolämpötilan kohdalla lämpökertoimen kulmakerroin alkaa väsähtämään. Sen herättämänä innostuin tekemään päiväpumppausohjauksen maaliskuun puolivälissä, ja lämpökerroin lähti taas nousuun (ulkolämpötila > 5C). Näillä lämpötiloilla lämpökerroin on jopa miehekkään suuruinen, koska vertailulämpötila lasketaan vuorokauden keskilämpöön joka on matalampi kuin tuon 4h huippuhetken lämpötila (itsensä kusettaminen on voittopuolisesti miellyttävää).
Vasempi graafi kuvaa talon energian kulutusta vuorokausikohtaiseen astepäivälukuun verratuna. Talossa oli ennen ILP ja yösahkövaraaja (punainen käyrä). VILPin käyttöönoton jälkeen (turkoosi käyrä) energiankulutus lämmityksen osalta putosi puoleen. Yösähkön aikaan takassa valmistettiin kiivaasti pienhiukkasia, siksi punainen käyrä saa yllättävän muodon alle -5C ulkolämpötiloissa. VILPin aikaan takan käyttö on käytännössä loppunut. Vaikka turkoosi käyrä on normeerattu lämmitystarveluvun kanssa (= suhteutettu teoreettiseen lämmitystarpeeseen), se ei ole vaakasuora. Eli lämmitystarve kasvaa voimakkaasti VILPin lämpökertoimen pienentyessä kovilla pakkasilla. Ilmeisesti puita takassa palaa edelleen, mutta nyt vasta alle -10C .. -15C lämpötiloissa
Summa summarum: ei päiväpumppauksesta haittaakan ole, tosin hyödyt jäävät pieniksi kun lämpimällä energian tarve muutenkin on pienempää.
Viimeksi muokattu:
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
En osannut itse lähestyä aihetta läheskään niin tieteellisesti mitä @mimique , isot kiitokset laskelmista ja niiden selityksistä!
Perstuntumalla olen kuitenkin päätynyt kutakuinkin samaan lopputulokseen, ei tuolla päiväpumppauksella isoja säästöjä tee ainakaan meillä mutta kaikkihan se on kotiinpäin. Ja jotain harrastustahan pitää olla muutenkin. Tähän vuodenaikaan kun ei voi enää (ainakaan täälläpäin) lähteä pilkillekaan.
Perstuntumalla olen kuitenkin päätynyt kutakuinkin samaan lopputulokseen, ei tuolla päiväpumppauksella isoja säästöjä tee ainakaan meillä mutta kaikkihan se on kotiinpäin. Ja jotain harrastustahan pitää olla muutenkin. Tähän vuodenaikaan kun ei voi enää (ainakaan täälläpäin) lähteä pilkillekaan.
Meillä on nyt reilu 1,5kk lämmitetty vilp:illä pelkkää käyttövettä. Cop laitteen omien mittareiden mukaan on pyörinyt siinä 2-2.4 välillä. Pumpulla lämmitetään siis öljykattilan ja puskurivaraajan vesitilavuus (300L) niin kuumaksi kuin mahdollista. Käytännössä pumppu pysähtyy korkeaan lauhduttimen tulolämpötilaan.(60C) Lämmitysveden lämpötila näyttää putken kyljestä mitattuna 58C, käyttövesi 55C ja kierto 52,5C. Pumppu käynnistyy uudelleen, kun käyttöveden lämpötila putoaa 52 asteeseen ja kierrossa veden lämpö on 50C. Täytyy ottaa tästä päivästä eteenpäin vähän tarkempi seuranta, mihin tuo cop asettuu. Saunapäivinä, kun molemmat suihkut ovat pidempään käytössä, olen suosiolla kääntänyt öljykattilasta apuja päälle, muuten lämminvesi on riittänyt hyvin.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Miksi? Eikö ole lämmitystä vedellä, vai onko käyttöveden kulutus poikkeuksellisen suurta?
Vesi jäähtyy kohtuu nopeaan, kun rupeaa laskemaan. Lisäksi haluan pitää ton veden vähintään 50 asteisena, joten tolla nyt mennään. Meillä kulutus on kuukaudessa sen 500kwh johtuen tuosta lämminvesikierrosta. Toi cop 2+ tuottaa ihan kivaa säästöä siihen. Kompura itsessään ei tunnu rasittuvan tuosta mitenkään erityisesti, se kun käy sellasella 50-60hz taajuudella. Eipä se tosin lennossa kauheasti lämmitäkään. Korkeapaine tossa pyörii siellä 36-37 barin hujakoilla. En osaa sanoa, rasittaako se miten tota laitetta. Pressossa se katkaisuraja on muistaakseni 41.5bar, joten kai ton pitäis ihan turvallisilla rajoilla olla.
Kulutus on kai aika suuri johtuen tuosta kiertojohdosta. Käyttövesi lämmitetään lämmityskaudella öljyllä, eikä ole mitään vaihtoventtiilejä, eli se on joko tai. Nyt meinasin kokeilla ensimmäistä kertaa koko lämmityskauden ulkopuolisen ajan, miten tolla pystyy lämmittämään käyttöveden.