Mitä nämä muut asiat ovat?
MLP ja VILP cop keskustelua
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Siksi noita todellisia COP lukemia kyselin, kun vaikuttaa aika oleellisesti kannattaan sähköistä vesikiertolattialämmitystä muuttaa VILPppiin tai MLPiin. Suoralla sähköllä COP 1 ja on vissi ero onko VILPin tai MLPn COP 3 vai esitteessä ilmoitettu 5. Muitakin asioita kyllä voi kertoa minulle. Onhan tuossa kaikkea kallista korjattavaa noissa laitteissa. Sähkökattila pitäisi olla aika paljon yksinkertaisempi vekotin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
1/3-1/5 = 13,3% Olellisinta olisi saavuttaa se COP 2, koska silloin saa jo 50 % säästöistä ja sitä toista 50% ei voi saada kuin siirtymällä puhtaasti halkolämmitykseen. Mutta ihan totta, on muitakin kustannuksia, tärkeimpänä se itse kone jota saattaa joutua huoltamaan/korjaamaan ja sitten lopulta vähintään uusimaan.
Sitten on vielä sähkön hinnan vaihtelu jos semmoisen kanssa leikkii. Lämpöpumppujen toimintaa ei voi siirtää kovinkaan tehokkaasti yöajalle, ei varsinkaan pakkasten aikaan. Sähkölämmittäjä saattaa saada sen lämmityssähkönsä aika paljon keskihintaa edullisemmin. Kohtuulisen hyviä kannattavuusennusteita saisi laskemalla. Jos talossa on jo vesikiertoinen lattialämmitys, olisihan tuossa lähtökohdat varsin hyvät lämpöpumppulämmitykselle. Jotkut roilottavat lattiaankin noita vesikiertoja.
Vaikka mun vanha VILP ja uusi MLP hiukan eri kuin noi. Niin voisi sanoa, että VILP vuosi cop 2,5 ja MLP 4,8. Käyttövettä ei ole tuossa huomioitu. MLP:stä ei mulla ole kunnollista kirjanpitoa. Näillä keleillä COP karvan yli 5. Mittaukset siis ulkoinen energiamittari ja sähkömittari. Miettisin niitä muitakin juttuja kuin pelkkää COP:ta
En saa luotettavasti eroteltua lämmitys/käyttövesi coppia, mutta kahden kokonaisen vuoden otannalla kokonaiscop 4,2 MLPllä onnistuu asumismukavuudesta tinkimättä ja ilman apulämmityksiä. Noin 6MWh kulutus/vuosi lämmitys+käyttövesi.
Edit. Tuohon sisältyy myös maaviileä kiertopumppujen osalta.
Edit2. Ja käyttövettä tuotettu noin 5MWh edestä/vuosi.
Edit. Tuohon sisältyy myös maaviileä kiertopumppujen osalta.
Edit2. Ja käyttövettä tuotettu noin 5MWh edestä/vuosi.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kuinkas vanha se VILP sitten oli ?
Tukilämmitystarpeet huomioiden olen kuitenkin päässyt varsin lähelle tuota COP 3:a, vaihdellut 2,7 ... 3,4 samalla tavalla ilman vettä (tulistusta) laskettaessa. Vedestä tosin kuitenkin tulee hiukan ympärivuotista kuormaan kun sitä haalistetaan. Tätä haalistuksen osuutta ei voi laskea ulos, koska sille ei ole mittausta. Vaikutus tuskin on suuren suuri.
No niitähän riittää. Esimerkiksi:
Melutaso sisällä ja ulkona
Vaikutus rakennuksen ulkonäköön
Viemäröinnin tarve ja luotettavuus (vilpin sulatusvedet)
Toimintavarmuus hankalilla keleillä (jää)
Vikaantumisherkkyys (kylmäainevuodot ym)
Vuosittain tarvittavan "normaalin" huollon määrä
Mahdollisuus täystehomitoitukseen (jos sellaista haluaa), vaikutukset rakennuksen sähköliittymän sulakekokoon
Jos ei ole omaa kokemusta kummastakin, tuskin ymmärtää kovin hyvin, mihin lähtee.
Se on kyllä komea.
olisihan 2x300m kaivo tylsääkin tylsempi ratkaisu. Eikä se asiaa paranna että jää kaikki jännitys pois vaikka siitä missä asteessa pumppu sammuu.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ehkä kaupungit voisivat leipoa kaavamääräyksiin, että lämmityslaite ei saa sivusuunnassa ulottua rakennuksen ulkopuolelle. Tyydyttäisiköhän tämä kaikkia ? Samalla voisi määritellä kaivon sijainnin tontilla, vaikkapa vähintään syvyyden verran rajalta.
Adamooppeli
Vakionaama
AIT PWZSV9 lattialämmitys talossa.
Käyttövesi 2.8 - 3.0
Lämmitys 4.8 - 5.0
Kahdella eri pollucomilla ja 1+ 6 kpl kWh mittareita mitattuna.
Lämmitys ja käyttövesi + leg cop 4.5
Lisälämmön lähteet 0 kWh
Puita 0 kg.
Tulipesien lukumäärä 0 kpl.
Sisälämpötila kaikissa tiloissa 22.5 C - 24 C.
Viimeksi muokattu:
Siinä ihan mitattua tietoa aloittajan ehdokki koneesta, mikä max menovesi kylmimmillä kelillä?
Viimeksi muokattu:
Adamooppeli
Vakionaama
Kylmin kirjattu 15.1.2021 pakkasta -23 C. Meno 37 C.
No on tuokin ihan kohtuulllisenkorkea, ettei se hyvä cop ole äärimmäisen matalan menon ansiota.
Prosenttilaskuja voi tehdä monella tapaa. Tuossa pronsentit aina suorasähköstä. Yhtä hyvin voi laskea, että COP 2 -> 4 tuo 50% säästön eli lämmitykseen käytetyn sähkön kululutus puolittuu. Tai 3->5 alenee 40%.
Onko tuo sitten paljon vai vähän riippuu lämmitystarpeesta.
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Meillä oli viimeisten öljyvuosien keskiarvo kulutuksessa 4300 L/ vuosi. Nyt on kulunut 9 vuotta ja sähköä on kulunut 71 746 kWh kompressorille pelkästään mitattuna. Eli öljyaikaan kiertovesipumput ja suntit pyöri jo silloin sähköllä, niin ne eivät ole mukana nytkään mittauksessa. Alle 8000 kWh siis tullut vuodessa kulutettua lämpöjen tekoon ja vertautuu hyvin tuohon 4300 L öljyyn. Kone ilmoittaa SCOP kaikelle yhteensä 4,3, eli 34 400 kWh hieman alitetaan. Öljyn osalta jos laskisi 80 % hyötysuhteella 4300 L, niin 34 400 kWh oli sisältö suurinpiirtein tuossa. MLP näyttää lämmitykseen COP 4,5 ja lämminvesi COP 3,3. Yhtään vastuskäytön tuntia tai kilowattia ei ole kertynyt 9 v aikana koneeseen. Öljypolttimen säätöjärjestelmä meni aikaisemmin sähkölaskuun ja sekin siis on nyt MLP ssä pois mittauksesta, joten suora verrokki öljylle tulee omista mittauksista. Öljyn esilämmitys polttimessa on huomioimatta, mutta menkööt muiden epätarkkuuksien piikkiin. Eikä tosiaan ole sekoittamassa mitkään vastuskäytöt tässä tapauksessa toteutumaa. Ainoastaan että miten tuon koneen omat hoksottimet sitten pysyy totuudessa kärryillä on arvailua, mutta näyttäisi, että lähellä liikutaan kuitenkin.
Meillä öljyaikaan 14500 L viidessä vuodessa eli ka 2900 L/a. Nyt kun tuli täyteen 11v maalämmöllä, niin erillinen mittari näytti mlp:n kulutukseksi 77500 kWh. Kokonaiskulutus vaihdellut 11500-12500 kWh välillä. COP:ista ei hajuakaan, mutta kai se kolmosella alkaa vaikka on yhtä lukuun ottamatta alkuperäiset vesipatterit. Kiertovesipumput eivät ole em. mittauksen takana.
Tähän vaikuttaa olennaisesti myös se kulutettavan energian hinta. Kun mullakin vilpillä keskimääräisellä kolmosen vuosicopilla kaikki lämmöntuotanto saatiin puristettua 10 sentin energian hinnalla (sis. verot ja siirrot) 600 euron paikkeille, niin sen puolittamiseen ei enää hirmuisia investointeja kannata tehdä. Mutta jos sähkön uusi normaali on vaikka 30 senttiä, niin se lasku onkin jo 1800 euroa ja sen puolittaminen alkaa taas jo sietää investointeja.
Tosin jos sähkön hinta alkaa olla kymmeniä senttejä ja kaivonporaukset pysyy pilvissä alkaa sekin olla liikaa ja metsän reunaan saattaa ilmaantua pannuhuone. Mikään coppi 20000+ eur pumppuinvestoinneilla ei enää kiinnosta.
Kallis sähkö pistää tekemään paluun menneisyyteen.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
@pamppu :a hiukan kompaten niin puunpolttoonhan tuo vallitseva tilanne kyllä vahvasti ajaa. Meillä Nibe käy näin pikkupakkasilla tasaisesti mutta kuitenkin jatkuvaa käyntiä pienehköllä teholla eli kompressorikäyrä on asetettu niin että ainakin -6C asti mennään koneen sallimalla minimiteholla. Hyötysuhde tuossa on ihan hyvä, liitteenä 12h käppyrät niin cop tuossa noin 4,2 ja sulatukset kun vähentää niin vielä pysytään 4 yläpuolella.
Meillä tuo nykyinen kiinteähintainen soppari (energia n 5,5 c/kWh) loppuu tammikuussa, Vattenfallilta tarjosivat ensin 2 vuoden jatkosopimusta a 35c/kWh ja kun en ollut ostohousut jalassa niin tiputtivat n 10c/kWh pois eli tarjottiin reilu 25c/kWh. Sen tarkemmin laskematta niin energiayhtiö tuossa pyrkii aika tehokkaasti ulosmittaamaan sen hyödyn mitä olen lämpöpumppua asentamalla itselleni luonut eli jos energiaa menee nykyisin neljäsosa aiemmasta (täällä tosin paloi dinoöljyä) niin nostetaan hinta nelinkertaiseksi ja tilanne on taas ns ennallaan, vai miten tuo menikään?
Pörssisähköstäkään ei ole nykymuodossa apua, halpoja tunteja ei ole nyt sään viilettyä juurikaan näkynyt ja jos on niin noita on sit ehkä 1/6 osa vuorokaudesta maksimissaan. Siihen noin kuutioon kokoiseen järjestelmään mitä itsellä on niin ei pysty järkevästi lämpöpumpulla varaamaan sellaisia määriä energiaa että riittäisi seuuraavaan halpaan jaksoon.
Jäljelle jää siis puun poltto, puita polttamalla saa helposti varastoitua tuohon kuution vesimassaan 60-70kWh eli jos on reippaan kylmää niin joutunee tekemään tulet aamuin illoin. En olisi pari vuotta sitten uskonut että tähän vielä päädytään mutta tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti aina vaikeata. Puita meillä riittää omasta takaa tontilla eli nuo saa käyttöön kunhan siihen käyttää hiukan omaa aikaa ja pienen määrän bensaa moottorisahaan. Samalla saa sit hiukan arkiliikuntaa ja Vattenfallilta ym muilta roistoilta jää paksuimmat kermat kuorimatta.
Muoks: eilen koepoltin VPK:ssa ensimmäisen pienen koepanoksen, oli vielä hyvin maltillinen kun varsinainen latausputkisto on vielä asentamatta elin kokeilin lähinnä vetoa ym. Ihan hyvältä vaikutti, nyt ei muuta kun latausputkisto käyttöön ja puuut palamaan.
Meillä tuo nykyinen kiinteähintainen soppari (energia n 5,5 c/kWh) loppuu tammikuussa, Vattenfallilta tarjosivat ensin 2 vuoden jatkosopimusta a 35c/kWh ja kun en ollut ostohousut jalassa niin tiputtivat n 10c/kWh pois eli tarjottiin reilu 25c/kWh. Sen tarkemmin laskematta niin energiayhtiö tuossa pyrkii aika tehokkaasti ulosmittaamaan sen hyödyn mitä olen lämpöpumppua asentamalla itselleni luonut eli jos energiaa menee nykyisin neljäsosa aiemmasta (täällä tosin paloi dinoöljyä) niin nostetaan hinta nelinkertaiseksi ja tilanne on taas ns ennallaan, vai miten tuo menikään?
Pörssisähköstäkään ei ole nykymuodossa apua, halpoja tunteja ei ole nyt sään viilettyä juurikaan näkynyt ja jos on niin noita on sit ehkä 1/6 osa vuorokaudesta maksimissaan. Siihen noin kuutioon kokoiseen järjestelmään mitä itsellä on niin ei pysty järkevästi lämpöpumpulla varaamaan sellaisia määriä energiaa että riittäisi seuuraavaan halpaan jaksoon.
Jäljelle jää siis puun poltto, puita polttamalla saa helposti varastoitua tuohon kuution vesimassaan 60-70kWh eli jos on reippaan kylmää niin joutunee tekemään tulet aamuin illoin. En olisi pari vuotta sitten uskonut että tähän vielä päädytään mutta tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti aina vaikeata. Puita meillä riittää omasta takaa tontilla eli nuo saa käyttöön kunhan siihen käyttää hiukan omaa aikaa ja pienen määrän bensaa moottorisahaan. Samalla saa sit hiukan arkiliikuntaa ja Vattenfallilta ym muilta roistoilta jää paksuimmat kermat kuorimatta.
Muoks: eilen koepoltin VPK:ssa ensimmäisen pienen koepanoksen, oli vielä hyvin maltillinen kun varsinainen latausputkisto on vielä asentamatta elin kokeilin lähinnä vetoa ym. Ihan hyvältä vaikutti, nyt ei muuta kun latausputkisto käyttöön ja puuut palamaan.
Olen kanssa näitä yhtälöitä miettinyt ja tullut siihen tulokseen, että hinnat ja saavutettavat säästöt menevät aina käsi kädessä. Tarkoittaa sitä, ettei kuluttajalle valitettavasti ikinä ole tarjolla "ilmaista lounasta": Kun energian hinnat nousee ja esim. sillä vanhan hintaisella MLP investoinnilla näyttäisi saavan paremman tuoton, niin kyllä kauppiaat sen aina haistaa ja nostaa hintojaan vastaavasti. Ja silti ostajia näyttää riittävän.
Jos energian hinta ei laske, ei myöskään lämpöpumppuja tule saamaan ainakaan asennettuna vanhaan hintaan.
Aikalailla halvalla virolaiset saa vehkeet ja asennushinta vain ~1400-1500e:
kliimamarket.ee
kliimamarket.ee
kliimamarket.ee
kliimamarket.ee
Atlantic Alfea Excellia DUO A.I TRI 16 - KliimaMarket
Alfea on kaheosaline õhk-vesi soojuspumpade sari, mille seadmed koosnevad inverteriga välisosast, siseruumi hüdromoodulist ja neid ühendavast külmaainetorust. Välisõhust võetud soojusenergia liigub läbi nende seadmete, et kütta ruume ja teatud mudelite puhul soojendada ka tarbevett.
kliimamarket.ee
Nibe Split AMS 10-8 KW - KliimaMarket
NIBE SPLIT 8kW on integreeritud 270L boileriga nutikas inverterjuhtimisega õhk-vesi soojuspump. NIBE Split annab optimaalse kokkuhoiu, tagades alati vajalikud töönäitajad ja kohandudes aastaringselt automaatselt kodu võimsusvajadusega.
kliimamarket.ee
NIBE F2040 16kW - KliimaMarket
Nutika inverterjuhtimisega õhk-vesisoojuspump. NIBE F2040 annab optimaalse kokkuhoiu, tagades alati vajalikud töönäitajad ja kohandudes aastaringselt automaatselt kodu võimsusvajadusega.
kliimamarket.ee
Electrolux EMHP 16 kW - KliimaMarket
Electrolux õhk-vesi soojuspumbad on toodetud Midea tehases. EMHP seeria on kohandatud külma kliimasse. Kompressori töö on garanteeritud kuni -25 kraadini. Electrolux EMHP seeria soojuspumbad on saadaval võimsuses 8-16 kW Iga-aastaselt hooldatud seadmele 5 aastane garantii
kliimamarket.ee
Suomessa esim. Atlantic karmean hintainen ja asennus lienee vähintään 4000e tällä hetkellä.
www.biottori.fi
Ilmavesilämpöpumppu Atlantic Alféa Excellia A.I DUO 16 kW
Tehokas ja kompakti ilmavesilämpöpumppu integroidulla käyttövesivaraajalla. Lämmittää talon ja käyttöveden talvellakin edullisesti. Verkkokaupasta edulliseen hintaan.
www.biottori.fi
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Tavoitteena omalla kohdalla on nyt saada vuosittain katolta aurinkoa n 8000 kWh, joka on siis se määrä, minkä tuo MLP kuluttaa vuodessa lämmitykseen. Ensimmäinen vuosi jäi vähän jälkeen, kun nyt näyttää tuottoa vasta 6955 kWh, eikä tule varmaan kummoisesti enää lisää. No pitkäntähtäimen suunnitelma on siis kuitata kuitenkin paneleilla lämmityskustannukset kokonaan. Kuumanveden hana pitää varmaan poistaa tuolta pannuhuoneesta lähtevälle pihavedelle, niin loppuu se mattojen höyrypesu. Pienin MLP vuosikulutus on kuitenkin joskus ollut alta 7000 kWh, niin potentiaalia optimointiin on siinäkin kyllä käyttämättä vielä.
Jännästi nämä on loppu Suomen Zavella, mutta esim zave.pl löytyy.Aikalailla halvalla virolaiset saa vehkeet ja asennushinta vain ~1400-1500e:
Atlantic Alfea Excellia DUO A.I TRI 16 - KliimaMarket
Alfea on kaheosaline õhk-vesi soojuspumpade sari, mille seadmed koosnevad inverteriga välisosast, siseruumi hüdromoodulist ja neid ühendavast külmaainetorust. Välisõhust võetud soojusenergia liigub läbi nende seadmete, et kütta ruume ja teatud mudelite puhul soojendada ka tarbevett.
Nibe Split AMS 10-8 KW - KliimaMarket
NIBE SPLIT 8kW on integreeritud 270L boileriga nutikas inverterjuhtimisega õhk-vesi soojuspump. NIBE Split annab optimaalse kokkuhoiu, tagades alati vajalikud töönäitajad ja kohandudes aastaringselt automaatselt kodu võimsusvajadusega.
NIBE F2040 16kW - KliimaMarket
Nutika inverterjuhtimisega õhk-vesisoojuspump. NIBE F2040 annab optimaalse kokkuhoiu, tagades alati vajalikud töönäitajad ja kohandudes aastaringselt automaatselt kodu võimsusvajadusega.
Electrolux EMHP 16 kW - KliimaMarket
Electrolux õhk-vesi soojuspumbad on toodetud Midea tehases. EMHP seeria on kohandatud külma kliimasse. Kompressori töö on garanteeritud kuni -25 kraadini. Electrolux EMHP seeria soojuspumbad on saadaval võimsuses 8-16 kW Iga-aastaselt hooldatud seadmele 5 aastane garantii
Adamooppeli
Vakionaama
Miten arvioisit vilp aikaista tukilämmitys tarvetta. Oliko vilp aikana muita lämmitysmuotoja käytössä.
Miten mlp aikana onko samat järjestelmä edelleen mukana vai onko joku jäänyt pois mlp siirtymisen johdosta ?
Mullahan oli VILP aikana öljy ja sähkövastukset. Isompi VILP eli noin 11Kw kone jaksoi pitää talon lämpimänä yli -15 pakkasella. Pääsääntöisesti käytin sähkövastuksia VILP:n tukena. Jos pakkasjakso oli pitkä ja kova niin sitten VILP kiinni ja öljy päälle. Nyt öljy on purettu pois ja säiliö tila on hyötykäytössä. Tuo VILP COP on muuten sitten VILP:n cop ei lämmitys COP. Toki johtuu pitkälti talvesta paljonko tukilämmitystä tarvitsi. Eli tuo lisälämmityksen tarve on yleisesti ottaen aika pieni. MLP on huolettomampi kuin VILP ja nythän tuli lisäyksenä tehtyä myös jäähdytys maakylmällä. Itse kun tuota aikoinaan mietin, että tuleeko uusi VILP vai MLP niin hintaerona käytin porareikää ja MLP sai pikku plussan maakylmästä.
Millaisia sähkön kulutuksia MLP talossa voisi odottaa?
Pohdinnassa nimittäin on vaihtoehdot
0. (nyt) talossa ylä-ja alakerrass ILP, tallis ILP. Varastot varaavalla sähöllä. Pesutilat sähköllä.
1. Uudet ILPit joilla saisi myös KHH ja pesuhuoneen lämpiämään (lattiavastukset vain mukavuudeksi) ja tuottamaan alakeran kaiken lämmön aina liki -20 pakkaselle asti. Yläkerta menee jo nyt ILP:llä mutta sen tilalle yläkertaan 4-sisäyksikön ILP-systeemi nykyisen ILPin tilalle.
2. jäähdytys kykenevä VILP + 6x puhallinkonvektori ja muutama patteri. Talli ja varastot kuten yllä
3. MPL + 6x puhallinkonvektori ja muutama patteri. Talliin ja varastoihin siirtoputket ja pattereja/lattiaputkitusta
Investointi
0. kaiken kaikkiaan n. 28MWh kulutus mukaan lukien auto.
1. 12-13ke, veden lämmitys sähköllä, aurinkopaneelit 10ke mitkä tuottaisi pitkälti kesäajan sähköt ja myös auton latauksen. Ehkä 20MWh
2. ? ehkä 33ke , Ehkä 22MWh
3. 45ke, auton lataus verkosta. Ehkä 17MWh
Maalämpö taitaa jäädä pois eikä VILP sen parempi olisi. Investoinnit kun menee 22, 33, 45ke. Eikä ostetun energian erot kovi paljoa kuitenkaan eroaisi. kaikissa on ylläpitokuluina sisäyksiköiden uusiminen 10-15 päästä ja kaikissa on työtä sisäyksiköiden puhdistamisen kanssa eli pari kertaa vuodessa kennon pesu ja parin vuoden välein joko itse purkaen tai teettäein niin että puhaltimen roottorin tulisi puhdistettua.
Voisihan tietysti olla tekemättä mitään... tai pistää pelkkä aurinkosysteemi.
Pohdinnassa nimittäin on vaihtoehdot
0. (nyt) talossa ylä-ja alakerrass ILP, tallis ILP. Varastot varaavalla sähöllä. Pesutilat sähköllä.
1. Uudet ILPit joilla saisi myös KHH ja pesuhuoneen lämpiämään (lattiavastukset vain mukavuudeksi) ja tuottamaan alakeran kaiken lämmön aina liki -20 pakkaselle asti. Yläkerta menee jo nyt ILP:llä mutta sen tilalle yläkertaan 4-sisäyksikön ILP-systeemi nykyisen ILPin tilalle.
2. jäähdytys kykenevä VILP + 6x puhallinkonvektori ja muutama patteri. Talli ja varastot kuten yllä
3. MPL + 6x puhallinkonvektori ja muutama patteri. Talliin ja varastoihin siirtoputket ja pattereja/lattiaputkitusta
Investointi
0. kaiken kaikkiaan n. 28MWh kulutus mukaan lukien auto.
1. 12-13ke, veden lämmitys sähköllä, aurinkopaneelit 10ke mitkä tuottaisi pitkälti kesäajan sähköt ja myös auton latauksen. Ehkä 20MWh
2. ? ehkä 33ke , Ehkä 22MWh
3. 45ke, auton lataus verkosta. Ehkä 17MWh
Maalämpö taitaa jäädä pois eikä VILP sen parempi olisi. Investoinnit kun menee 22, 33, 45ke. Eikä ostetun energian erot kovi paljoa kuitenkaan eroaisi. kaikissa on ylläpitokuluina sisäyksiköiden uusiminen 10-15 päästä ja kaikissa on työtä sisäyksiköiden puhdistamisen kanssa eli pari kertaa vuodessa kennon pesu ja parin vuoden välein joko itse purkaen tai teettäein niin että puhaltimen roottorin tulisi puhdistettua.
Voisihan tietysti olla tekemättä mitään... tai pistää pelkkä aurinkosysteemi.
Aika vaatimattomia ovat arvioimasi säästöt VILPille ja MLP:lle. Riippuu tietysti auto- ja käyttösähkön määrästä. Kyllä tuollainen 28 MWh pitäisi tippua (reilusti) alle 15 MWh:n MLP:llä ellei sitten nuo auto- ja käyttösähkö ole 10 MWh tai enemmän.
Todella kovia hintoja VILPille ja erityisesti MLP:lle. Mihin ne perustuvat? Maksaahan se tietysti rakentaa lämmönjakoa, mutta kohtuuttomia nuo ovat.
Kun talossa ja tallissa on jo yhteensä kolme ILP:iä, MLP ja VILP säästöpotentiaali ei ole rajaton. Se tulee lähinnä köyttövedestä (3-4MWh), varastojen lämmityksestä (1-2MWh) ja kovempien pakkasten paremmasta hyötysuhteesta.
VILP on arvio (MLP hinta - porakaivo). MLP (ja siksi myös VILP:ssä) mukana lämmön jako kuten yllä kerroin. Eihän MLP:llä tai VILP:llä mitään tee ilman lämmön jakoa.
Auton lataamiselle ja kodin käyttösähkölle ei MLP:kään mahda mitään ja lisäksi kun pesutilat jää edelleen suoralle sähkölle. Jos ne siirtäisi myös MLP piiriin hinta nousisi 10-20ke.
Jos jossain vaiheessa tulee järkeviä parin vuoden sähkösoppareita, paras ROI tulisi aurinkopaneeleista. Niillä eliminoisi kesäajan sähkön käytön yli puoliksi.
VILP on arvio (MLP hinta - porakaivo). MLP (ja siksi myös VILP:ssä) mukana lämmön jako kuten yllä kerroin. Eihän MLP:llä tai VILP:llä mitään tee ilman lämmön jakoa.
Auton lataamiselle ja kodin käyttösähkölle ei MLP:kään mahda mitään ja lisäksi kun pesutilat jää edelleen suoralle sähkölle. Jos ne siirtäisi myös MLP piiriin hinta nousisi 10-20ke.
Jos jossain vaiheessa tulee järkeviä parin vuoden sähkösoppareita, paras ROI tulisi aurinkopaneeleista. Niillä eliminoisi kesäajan sähkön käytön yli puoliksi.
En nyt muista millainen kämppä ja missä sinulla oli, mutta taisi olla kohtuu tuore eikä valtava. Mihin menee se 28 MWh, jos jo on kolme ILPiä, käyttövettä menee noin vähän eikä varastoihnkaan paljoa? Luulisi tuossa olevan potentiaalia säästöön enemmän. Onko tietoa paljonko meni ennen ILPejä?
ILPeillä toiset lämmittää kokonaan ja toiset eivät saa kuin pienen säästön, joten pelkästä ILPien olemassaolosta ei voi vielä hirveästi päätellä.
MLP:llä saa aika valtavasti lämpöä vaikkapa 7 MWh kulutuksella. Mihin menee se loppu 10 MWh?
Oliko kaivon hinta tosiaan 12 k€, kuten arvioimasi VILP vs MLP? Kai sillä saa 300 m, mutta tarviiko?
180+45m2 on lämmitettävää. Ei kovin iso mutta onhan sitä tuossakin.
Kaivo olisi 250m.
Kuten sanottu lämmön jako puhallinkonvektoreilla mikä rajoittaa hyötyä kosteissa tiloissa. Ne lämpiäisi edelleen pitkälti sähköllä.
Sähköä menee auton lataamiseenkin aika paljon vaikka plugari onkin. Käytännössä kun ajetaan vai sähköllä. 3-4 MWh vuodessa.
Jo pelkkä olohuoneen AV-systeemi vie liki 1MWh vuodessa. Toki se jää talvella lämmöksi mutta sillekään ei pumput mahda mitään.
Talossa on ns. kosteita + KHH tiloja >25m2 joita ei ILPeillä nyt lämmitetä. Niiden lämmitys tulisi vain osittain MLP/VILP piiriin.
Ainoa selkeä syy MLP valintaa on jälleenmyyntiarvo mutta koska lämmön jako olisi puhallinkonvektoreilla (ja muutamilla pattereilla) koko jutun idea vähän latistuu.
Ei tämä mitään exaktia tiedettä ole mutta kun noita asioita listaa riittävästi niin kokonaisvirhe pitäisi olla riittävän pieni.
Kaivo olisi 250m.
Kuten sanottu lämmön jako puhallinkonvektoreilla mikä rajoittaa hyötyä kosteissa tiloissa. Ne lämpiäisi edelleen pitkälti sähköllä.
Sähköä menee auton lataamiseenkin aika paljon vaikka plugari onkin. Käytännössä kun ajetaan vai sähköllä. 3-4 MWh vuodessa.
Jo pelkkä olohuoneen AV-systeemi vie liki 1MWh vuodessa. Toki se jää talvella lämmöksi mutta sillekään ei pumput mahda mitään.
Talossa on ns. kosteita + KHH tiloja >25m2 joita ei ILPeillä nyt lämmitetä. Niiden lämmitys tulisi vain osittain MLP/VILP piiriin.
Ainoa selkeä syy MLP valintaa on jälleenmyyntiarvo mutta koska lämmön jako olisi puhallinkonvektoreilla (ja muutamilla pattereilla) koko jutun idea vähän latistuu.
Ei tämä mitään exaktia tiedettä ole mutta kun noita asioita listaa riittävästi niin kokonaisvirhe pitäisi olla riittävän pieni.
Miten tuo onnistuu? 8 h joka päivä vastaisi yli 300 W keskitehoa. Toivottavasti kukaan ei noin paljoa ruutua tuijota ja mistä tulee noin valtava teho? Joku iso plasmanäyttö tai videotykki?
Aikamoinen kulutus tuokin plugarilla. Siis akusta riippuen jotain 200-400 täyslatausta vuodessa?
No tuleehan noista käyttösähköä. Silti se 17 MWh kuulostaa paljolta MLP:lle, joka itse tuskin vie 5 MWh enempää tuossa talossa.
Ei mitenkään mahdottomia lukemia, harva vain on tietoinen paljonko ne omat vermeet vie. Meillä standby-kulutus on 52W josta siis tulee jo 1,3kWh/vrk, käytönaikainen tuplat tuohon. Eikä ole kuin TV+vahvari+apple tv+dvd tuon takana. Telkkarihan sen kulutuksen tekee ja on joku perus 55" halpis mutta kuitenkin vain parisen vuotta vanha. Aloin katkomaan kotiautomaatiolla virrat kokonaan pois silloin kun ei käytetä.
11-kanavainen Atmos systeemi on käytössä ja isot aktiivikaiuttimet edessä. Teatterivahvistinkäy aikas kuumana aina ja 77" OLED töllö vie omansa. TV ja audio jakaa kulutuksen puoliksi.
Kuten jo kirjoitin MLP ei kata kaikkea lämmitystä vaan osa lämmityksestä tulee edelleen olemaan suoralla sähköllä. Sille ei vaan voi mitään.
Tämä on realiteetti.
Jutun juoni on se että MLP ei ole oikotie onneen. Takasinmaksuaika muihin vaihtoehtoihin verrattuna voi olla jopa 50 vuotta.
Kuten jo kirjoitin MLP ei kata kaikkea lämmitystä vaan osa lämmityksestä tulee edelleen olemaan suoralla sähköllä. Sille ei vaan voi mitään.
Tämä on realiteetti.
Jutun juoni on se että MLP ei ole oikotie onneen. Takasinmaksuaika muihin vaihtoehtoihin verrattuna voi olla jopa 50 vuotta.
Ei ole ei. Jos käyttövettä ei hirveästi kulu ja ILPeillä saa hyvin lämmitettyä, TMA on MLP:llä ja kaikilla vesikierron rakentamisen jälkikäteen vaativilla tolkuton.
Kun vielä olet vesikiertovaihtoehdoksi valinnut puhallinkonvektorit, ei edes lämmönjaossa ole eroa eli sama meteli, ilmavirta ja kennojen putsaus.
Itse valitsin MLP:n mukavuus edellä. TMA ILPiin verrattuna 30 v paikkeilla. Mutta ILPiä ei ollut ja sähköpatteritkin vaihtokunnossa, joten TMA ei yhtä paha kuin jo toimivaan systeemiin.