MLP ja VILP cop keskustelua

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Nuo kompressorien uusinnat elinkaaren aikana MLP ja VILP koneisiin eivät taida olla kovin yleisiä. Ehkä kylmäkorjaajalle itselleen voi olla hyväkin vaihtoehto.

Jostain syystä on kuppikunta, että piippu nurin ja mitään muuta lämmitysjärjestelmää ei tarvita kun on autuaaksi tekevä maalämpö.

”Moni on halunnut maalämpöjärjestelmän rinnalle esimerkiksi vesikiertoisen takkasydämen, jonka avulla puulla tuotettua lämpöä voidaan varastoida vesivaraajaan.”
”Takka on jopa puolittanut talvikuukausien sähkönkulutuksen, minkä lisäksi tämä on auttanut säästämään kallioon varastoitunutta lämpöä”, sanoo Balk.


Toisilla sitten niitä puita palaa reippaastikin. Siinähän se jäähtyminekin hidastuu ja sähköäkin säästyy.
 

Antero80

Vakionaama
Nuo kompressorien uusinnat elinkaaren aikana MLP ja VILP koneisiin eivät taida olla kovin yleisiä. Ehkä kylmäkorjaajalle itselleen voi olla hyväkin vaihtoehto.

Jostain syystä on kuppikunta, että piippu nurin ja mitään muuta lämmitysjärjestelmää ei tarvita kun on autuaaksi tekevä maalämpö.

”Moni on halunnut maalämpöjärjestelmän rinnalle esimerkiksi vesikiertoisen takkasydämen, jonka avulla puulla tuotettua lämpöä voidaan varastoida vesivaraajaan.”
”Takka on jopa puolittanut talvikuukausien sähkönkulutuksen, minkä lisäksi tämä on auttanut säästämään kallioon varastoitunutta lämpöä”, sanoo Balk.


Toisilla sitten niitä puita palaa reippaastikin. Siinähän se jäähtyminekin hidastuu ja sähköäkin säästyy.
Ei toki, siksi laskin että kompressorin hajotessa uusitaan laitteisto.
Tietysti jos laskee esim. Niben vastaavilla laitteilla VILP 14000€ vs MLP 10600€ niin säästö 50v aikana on paljon suurempi https://www.maalampotukku.fi/product/3819/uusi-nibe-polar-12--s-sarja ja https://www.maalampotukku.fi/product/3449/nibe-s1255-12-r
 

jämä67

Aktiivinen jäsen
Jos kaivon mitoitaa kestämään tuon 50v niin MLP + kaivo vs. VILP tuolle ajanjaksolle taitaa keskimäärin olla elinkaarikustannuksissa samat.

MLP sitten säästää sähkö mitä säästää kyseisenä ajanjaksona VILP verrattuna.
Millähän perusteilla tuolla on päädytty poistoilmalämpöpumpun 20-30v elinaikaodotuksiin. Velipoika juuri syksyn sähkönhintapaniikissa vaihdatti noin 10 vuotiaasen kompuran 4000€:lla. Eiköhän noi laiteta romuksi jo paljon aikaisemmin pettyneenä suureen sähkökulutukseen.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
"Lämpökaivot hyödyntävät pitkälti kallioperään valmiiksi varastoitunutta lämpöä, jonka varassa lämpöpumput toimivat tehokkaasti mitoituksesta riippuen esimerkiksi 30 tai 50 vuotta. "
Hyvin samansuuntaiseen arvioon itsekin päädyin kun laski sen kivimassan lämpökapasiteetin. Siinä on se parin kymmenen vuoden viive ennen kuin rupeaa vaikuttamaan ja siitä se sitten alkaa kehittyä.

"Kesän lämpö lämmittää osaltaan kallion pintakerrosta, mutta tämä vaikutus ylettyy geologian tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntija Markku Hagströmin mukaan vain noin 10–15 metrin syvyyteen. Lämpökaivon ympäristöä lämmittää ennen kaikkea ”geoterminen lämpövuo” eli maan sisäosista johtuva lämpö."

Osaakos kuka tätä tulkita oikein? Kalliota lämmittää siis tuo milliwattien geoterminen lämpövuo mutta sitten myös toisin päin. Vähän niin kuin joessa vettä virtaisi molempiin suuntiin. Sinällään hyvä, että asiaa on nostetu esille. Vielä kun tukien jakajat tuon sisäistäisivät.


Kyllähän se stoppaa, mutta ensin pitäisi olla niitä pakkasia. Täällä nyt vielä maaliskuussakin toki mahdollista. VILPin toipuu pakkasista yleensä jo seuraavana päivänä. Puhuvat kilvan, että keruulämmöt olisivat nousemaan päin.

Noita tutkimuksia taitaa olla aika paljon, näin jossain kuvan jonka mukaan lämpötilat ei ihan dramaattisesti yhden kaivon ympärillä romahda ajankaan saatossa.

Eihän se kaivokaan mihinkään jäähdy jos ei ole kunnon pakkasia, kun ei sieltä määräänsä enempää lämpöä revitä. Sitten kun alkaa olla pitempään yli 20 pakkasia niin alkaa ne jyvät erottua akanoista. Kyllä meilläkin kaivo on ollut pakkasen puolella pitkiä aikoja, mutta ongelmia siitä ei ole tullut. Hyvin on tuntunut palautuvan joka vuosi.
 

pökö

Kaivo jäässä
Tietysti jos laskee esim. Niben vastaavilla laitteilla VILP 14000€ vs MLP 10600€ niin säästö 50v aikana on paljon suurempi
Tuossa onkin vilppiin jo laskettu kaivon hinta sisään. Siinä voi sitten kaikkee mietiskellä kun petkeleellä hakkaa jäitä koneen ympäriltä.
 

Antero80

Vakionaama
Tässä inssityössä on vertailtu lämmitysjärjestelmän uusintaa pientaloon.

Poimintoja johtopäätöksistä:
"Lämpöpumppuja vertailtaessa takaisinmaksuajassa voittaa ilma- vesilämpöpumppu
maalämpöpumpun vain vuodella, vaikka kustannuksissa on huomattava ero.."
"Rahallinen vertailu siitä, kuinka paljon joutuu ostamaan lisäsähköä, puoltaa maalämmön hankintaa. 20 vuoden ajalta säästöä tulee noin 600 euroa/vuosi laskettuna sääs-
tön keskiarvolla ja huomioimalla sähkön hinnan nousun. "
50 vuodessa tuosta kertyy jo jonkinmoinen summa, ostaa sitten säästöillä esim. VILP (muutamankin kerran)
 
Viimeksi muokattu:

Antero80

Vakionaama
Tuossa onkin vilppiin jo laskettu kaivon hinta sisään. Siinä voi sitten kaikkee mietiskellä kun petkeleellä hakkaa jäitä koneen ympäriltä.
Siltä se vaikuttaa. Niben PILP sitten asettuu noiden kahden väliin hinnassa, luulisi ettei komponentti kustannukset ainakaan selitä noin suuria eroja.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tässä inssityössä on vertailtu lämmitysjärjestelmän uusintaa pientaloon.

Kun tiesi mitä etsii minuuttia pidempään ei tarvinnut lukea

"Erona pidettiin ainoastaan SCOP–lukua, joka kyseisellä laitteistolla on noin 2, jolloin säästöä tulee yhtä paljon kuin kustannuksia."
Näin siis VILP:lle.

Eli perin vaatimattomista lähtökohdista on tarkastelua tehty.
 

Antero80

Vakionaama
Kun tiesi mitä etsii minuuttia pidempään ei tarvinnut lukea

"Erona pidettiin ainoastaan SCOP–lukua, joka kyseisellä laitteistolla on noin 2, jolloin säästöä tulee yhtä paljon kuin kustannuksia."
Näin siis VILP:lle.

Eli perin vaatimattomista lähtökohdista on tarkastelua tehty.
MLP oli SCOP vain 3, ja huoltokustannus15% oli laskettu koko investoinille (eli MLP + kaivo) eikä vain pumpuille.

Mikä muuten mielestäsi olisi oikea SCOP arvio VILP:lle tuossa kohteessa? Mukaan lukien käyttöveden lämmittäminen.
"Esimerkkikohteen päälämmönlähteenä toimii öljylämmitys, ja kyseisen rakennuksen läm-
mönjako tapahtuu vesikiertoista patteriverkoston kautta. Lämmitykseen käytettävä öljykat-
tila on asennettu laajennuksen yhteydessä vuonna 1968. "
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sähkölle on laskettu yli 5 % hinnan nousu ja hintana käytetty hurjaa 26,9 s/kWh. Hyvin ennustettu energiakriisi jo vuonna 2017

Rahaksi muutettuna ostosähkön osuudet käytettäessä 30 vuoden sähkön hinnan keskiarvoa 0,269 ovat
• maalämmöllä noin 6400 kWh x 0,269 €/kWh =1664 €/a
• ilma-vesilämpöpumpulla noin 9500 kWh x 0,269 €/kWh = 2470 €/a


Jotta tuosta laskennasta voisi jotain päätellä, se pitäisi olla joka vuodelta, rivi riviltä. Vuotuinen lämmöntarve lienee ollut 19000 kWh koska kakkosen COPilla kulutus olisi VILPillä 9500 kWh.
 

sulo_s

Vakionaama
Tietysti jos laskee esim. Niben vastaavilla laitteilla VILP 14000€ vs MLP 10600€ niin säästö 50v aikana on paljon suurempi
Jos noita haluaa vertailla, niin vilppi pitäs olla mono, mut vertailu on turhaa yleensäkkään.

pst. Tuolla nipen vilpillä ei kyllä lämmitä keskiverto mökkii muualla kuin ihan etelässä
 

Antero80

Vakionaama
Jos noita haluaa vertailla, niin vilppi pitäs olla mono, mut vertailu on turhaa yleensäkkään.

pst. Tuolla nipen vilpillä ei kyllä lämmitä keskiverto mökkii muualla kuin ihan etelässä
Tuo Nibe oli mono laite ja sisäyksikössä vesisäiliö, eli vastaava kuin S1255.

Totta että tuo 12 VILP taitaa olla teholtaan aikapaljon pienempi kuin S1255-12, maalämpötukun sivuilta ei tuota pakettia ollut tehokkaammalla ulkoyksiköllä :(
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Näitä laskelmia on helppo tehdä vaikka minkälaisia. Tässä on laskettu sisäisen koron menetelmällä ja käytetty noita samoja alkuarvoja, investointi, sähkönhinta. Sijoitetun pääoman tuotto VILP:llä muodostuu huomattavasti paremmaksi ja takaisinmaksuaika aika on lyheympi. Molemmat sinällään noilla arvoilla maksavat itsensä takaisin laitteiston todennäköisenä käyttöaikana.

Kun tuossa puhuttiin myös korosta (5%), joka on aika kova, laskin reunaan myös mitä tuo säästö investointikustannuksessa voisi merkitä tuolla korkoprosentilla korkoa korolle laskettuna. Siinä vaiheessa kun molemmat ovat tuotollaan noin suunnilleen maksaneet investoinnin, koneet ovat luultavasti aika lopussa. VILP mies voisi realisoida investointikustannussäästönsä ja ostaa uuden VILPin. Kun laskelma on rivi riviltä, sitä voi myös tarkastella krittisesti.

Jos molemmat koneet kestäisivät 20 vuotta korjaamatta, molemmat olisivat saaneet omansa taksaisin ja MLP miehellä olisi kertynyt sitä suoraa "säästöä" noin tonni enemmän. VILPin omistajalla olisi kuitenkin se investonitikustannussäästö + sen tuotto josta kertyisi 5% (epärealistisen tuotto-odotuksen) mukaan jo 17 565 €.

Vaihtoehtoinen kannattavuslaskelma.jpg


Noissa laskelmissa tuppaa olemaan kaikissa aina ne samat valuviat: investoinnin kustannuseroa ei oteta huomioon tuottolaskelmassa oikeastaan mitenkään, VILPin sähkönkulutus on vähän yläkanttiin ja sähkön oletaan kallistuvan ihan tähtitieteellisesti.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Onko sinulla sähkönhinta 0.118 kWh/€ siirtoineen ja veroineen? Vai mistä tuon luvun keksit?

Se oli siinä sinun linkkaamassasi opparissa alkuarvona. Kun se 5% vuodessa raksuttaa, sitten tulevaisuudessa niissä laskelmissa se on vaikka mitä. 2015-2018 minulla sähkö maksoi juuri tuon verran vaikka on kallis siirtoyhtiö, samoin 2020.
 

pökö

Kaivo jäässä
Olen tovin kokeillut lämmön hienosäätöä patteritermostaateilla oumannin sisäanturin sijasta. Sisäanturi säätää näissä nollakeleissä menoveden n. 34C jolloin varaajan pohja noin 32C ja tuosta 32C vedestä kun aletaan 10C dt:llä pumppaus niin COP on n. 3,9.

Lämpökäyrä + termostaatit tekee saman 21-22 sisälämmön niin että menovesi on 36C ja kylmemmän paluuveden vuoksi varaajan pohja 30C eli pari astetta kylmempi ja lisäksi kuuman hanaveden jäähdyttävä vaikutus jää varaajan pohjalle odottamaan pumppausta eikä enää sekoa muuhun varaajaveteen kun nyt varaajassa kierto on pientä. Näin saadaan Cop 4+ vaikka menovesi on kuumempaa.
 

Antero80

Vakionaama
Jos molemmat koneet kestäisivät 20 vuotta korjaamatta, molemmat olisivat saaneet omansa taksaisin ja MLP miehellä olisi kertynyt sitä suoraa "säästöä" noin tonni enemmän. VILPin omistajalla olisi kuitenkin se investonitikustannussäästö + sen tuotto josta kertyisi 5% (epärealistisen tuotto-odotuksen) mukaan jo 17 565 €.
Sitten jos sen VILP joutuu uusimaan kerran tuon 20v aikana uudella velkarahalla niin tilanne voisi olla toinen.
Mutta jokainen laskee miten saa itselleen omat investoinnit perusteltua, ja aikavälin voi säätää myös sopivaksi.
 

Antero80

Vakionaama
Olen tovin kokeillut lämmön hienosäätöä patteritermostaateilla oumannin sisäanturin sijasta. Sisäanturi säätää näissä nollakeleissä menoveden n. 34C jolloin varaajan pohja noin 32C ja tuosta 32C vedestä kun aletaan 10C dt:llä pumppaus niin COP on n. 3,9.

Lämpökäyrä + termostaatit tekee saman 21-22 sisälämmön niin että menovesi on 36C ja kylmemmän paluuveden vuoksi varaajan pohja 30C eli pari astetta kylmempi ja lisäksi kuuman hanaveden jäähdyttävä vaikutus jää varaajan pohjalle odottamaan pumppausta eikä enää sekoa muuhun varaajaveteen kun nyt varaajassa kierto on pientä. Näin saadaan Cop 4+ vaikka menovesi on kuumempaa.
Itselläni käynyt sama mielessä että alkaisin säätämään lämpöä patteritermostaateilla, voisi ajaa ylilämmintä vettä kiertoon ja säätää sitten huonelämmön kohdilleen termareilla.

Nykyisellään säätö ulkokäyrän mukaan ja patterit ilman termareita, mutta täällä on vähän väliä yksi jos toinen kipeänä niin olisi mukavampi kun sisälämpöä saisi nostettua helposti esim. 23 asteeseen.
Varsinkin kun on kaksi asuntoa saman pumpun takana.
 

Antero80

Vakionaama
Nyt on termarit paikallaan, toivottavasti vielä rokkaavat kun siirtelin rajoitinsokkaa lämpimämälle. Mistä lienee putkarit nuo hommanneet kun rajoitus oli 21 asteessa.
Niben käyrää säädetty samalla yhtä porrasta ylemmäs 5:lle, pitää huomenna laittaa lisää lämpöä jos 23 asteen sisälämpöä ei saavuteta.

Onneksi tulee pakkasia ensi viikolla niin pääsee seuraamaan miten vaikuttaa sähkönkulutukseen / copiin.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sitten jos sen VILP joutuu uusimaan kerran tuon 20v aikana uudella velkarahalla niin tilanne voisi olla toinen.
Mutta jokainen laskee miten saa itselleen omat investoinnit perusteltua, ja aikavälin voi säätää myös sopivaksi.

Aikaväliin nyt en kantaa ota muuta kuin että tuo noin 18 v osoittautui tuommoiseksi taitekohdaksi niin siksi tuo 20 v oli kohtuullisen järkevä. Voin sen kyllä laskea vaikka sadalle vuodelle. Tuossa työn tavoitteissa on pontevasti kirjoitettuna: "Tavoitteena oli löytää kustannustehokkain lämmöntuottojärjestelmä noin 20 vuoden pitoajalle."
Tuommoinen 20 v alkaa jolla jo niitä maksiaikoja mille jotakin nyt yleensä lasketaan eikä ne tulokset siitä enää kauheasti muutu laskenta aikaa pidemällä. Yleensä nuo "tuottokäyrät" kaartuvat alas. Näissä on tuo villi 5% tuottokierre ja tuotot ampuvat ylös vuosikymmenten kuluessa.

Tuo opinnäytetyön laskelma on ihan puhtaasti vedätystä. Toivottavasti opiskelija on itse ymmärtänyt mihin hänet on johdateltu. Koska laskelmaa ei ole nähtävillä, ei sitä ole mahdollista tarkastaa muuten kuin noiden alkuolettamien valossa. Niissä se koira on haudattu ilmeisestikin tuohon 5% sähkön vuotuiseen kallistumiseen. Näin on lingottu tuo tämän päivän energiakriisin pahin mahdollinen "sähkön keskihinta" ja sitten tuota keskihintaa käytetään tarkastelussa (kai) jonakin pohjana. Alkuarvona on sähkön hinta on ihan ok mutta kun siihen lasketaan vuosikymmenet 5 % hintalisää niin sitten se keskihinta on ihan mitä satuu. Tuo % prosenttien päälle aika armoton.

Sitten tuossa on vielä yksi kääntöpuoli. Jos kyse olisi suuremmasta teollisesta investoinnista, noiden lukujen suhteilla tuo kalliimpi ja hiukan parempi MLP ei menestyisi, koska lisäinvestoinnin tuotto jäisi alle kaikkiein vaatimusten. Kokonaisuutena tuommoinen noin 9 % sisäinen korko (IRR) saattaisi vielä mennäkin läpi jos kyse on pienen riskin investoinnista muuten pysyväisluonteiseen liiketoimintaan. Mutta se että 6 620 € lisäinvestointi antaa vain 372 € vuotuisen lisäsäästön, ei ole oikein mitään. Eli fiilispohjalla ....
 

Antero80

Vakionaama
Mutta se että 6 620 € lisäinvestointi antaa vain 372 € vuotuisen lisäsäästön, ei ole oikein mitään. Eli fiilispohjalla ....
"Ilma-vesilämpöpumppu 10–20 vuotta"
"Maalämpöpumppu 15–30 vuotta"
Noiden arvioiden mukaan keskimäärin VILP uusitaan kerran tuossa 20v ja MLP ei.
Käytännössä investointi MLP on 20v aikana pienempi, toki alkuinvestointi isompi.
Sitten kun lasket 50v mikä oli se kaivon elinikä niin pumppuja uusitaan vielä enemmän.

Mutta kuten sanoin jokainen laskee luvut haluamakseen, vaikka 100v pumpun käyttö-iällä tai ehtymättömällä kaivolla.
Tuossa insinööriopiskelija oli päätynyt noihin lukuihin.
 

pökö

Kaivo jäässä
Oliko tuossa vertailussa öljynkulutukseksi arvuutettu 1000 litraa vuodessa vai pikaluinko väärin?
 

Antero80

Vakionaama
Oliko tuossa vertailussa öljynkulutukseksi arvuutettu 1000 litraa vuodessa vai pikaluinko väärin?
"Esimerkkikohteessa kevyt polttoöljyä
kulutetaan keskimäärin 2000 l/a, ja kevyt polttoöljyn lisäksi sähköä on kulunut noin 8 500 kWh/a."
Käyttövesi haluttiin pumpattavan min. 55 asteeseen.

PS. Höh tämäkin oli toisen inssityön tekstejä.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuo öljylämmityksen uusinta on myös perin kummallinen lähtökohta. 1999 rakennettuun taloon tuskin kattilaa ja poltinta on tarpeen uusia vielä 2017. Jos kattilaa ei olisi laskettu kalliisti uusittavaksi, lähtökohtana käytetyllä öljyenergian hinnalla molempien investointien takaisinmaksu oli oleellisesti pidempi kuin 20 v ja siihen sitten niitä koneiden uusimisia väliin. Tavallaan lähtökohta ei olekaan saneeraus vaikka kotilausvähennykset ovat kyllä pelissä mukana.
 

Antero80

Vakionaama
Tuo öljylämmityksen uusinta on myös perin kummallinen lähtökohta. 1999 rakennettuun taloon tuskin kattilaa ja poltinta on tarpeen uusia vielä 2017. Jos kattilaa ei olisi laskettu kalliisti uusittavaksi, lähtökohtana käytetyllä öljyenergian hinnalla molempien investointien takaisinmaksu oli oleellisesti pidempi kuin 20 v ja siihen sitten niitä koneiden uusimisia väliin. Tavallaan lähtökohta ei olekaan saneeraus vaikka kotilausvähennykset ovat kyllä pelissä mukana.
"Työn esimerkkikohteena toimi 1950-luvulla rakennettu ja
myöhemmin laajennettu sekä lämpösaneerattu Orimattilassa sijaitseva 1,5-kerroksinen
pientalo. Lämmitettäviä kuutioita esimerkki on yhteensä noin 430 m3 ja lämmitettävää pin-
ta-alaa noin 192 m2. "
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tjaa ?
"Opinnäytetyössä tutkittiin 1999 rakennetun pienkiinteistön lämmitysjärjestelmän uusimista energian säästön kannalta"

Joka tapauksessa tämä ei ole homman pihvi.
 

Antero80

Vakionaama
Tuo öljylämmityksen uusinta on myös perin kummallinen lähtökohta. 1999 rakennettuun taloon tuskin kattilaa ja poltinta on tarpeen uusia vielä 2017. Jos kattilaa ei olisi laskettu kalliisti uusittavaksi, lähtökohtana käytetyllä öljyenergian hinnalla molempien investointien takaisinmaksu oli oleellisesti pidempi kuin 20 v ja siihen sitten niitä koneiden uusimisia väliin. Tavallaan lähtökohta ei olekaan saneeraus vaikka kotilausvähennykset ovat kyllä pelissä mukana.
Nyt kun avasin tuon oikean inssityön niin siitä saa kuvan että olisi sähkölämmitys? Vai mainitaanko siinä jossain öljyn uusinta.
"Sähkön kulutuksen keskiarvo kohteessa vuonna 2014–2016 oli 26000 kWh. Lämmityk-
seen käytettävä sähkön osuus omakotitalossa on noin 55 % ja lämpimään käyttöve-
teen käytetään noin18 % sähkön kulutuksesta, tässä kohteessa yhteensä noin 19000
kWh."
 

Antero80

Vakionaama
En tiedä, onko vaarana ettei virtausole riittävä. Kokelemalla selviää.
MLP asentaja laittoi puskurin jälkeen meno ja paluu putken väliin tälläisen linjasäätöventiilin, riittääkö tuo takaamaan minimi virtauksen?
Otin kellarin pattereista vielä termarit irti, varmuuden vuoksi..
 

Liitteet

  • IMG_20210207_120123.jpg
    IMG_20210207_120123.jpg
    104,5 KB · Katsottu: 120
Back
Ylös Bottom