MLP:n säädöt ja asetukset

[Espejot]

Viessmann tekee 60 asteeseen ainakin ilman ongelmia käyttöveden, kerran viikossa nostaa tuohon muuten 50 lämmöt.
Pitäisi vaan katsoa että saako jollain tulolla ohjattua niin että kun paneelit tuottaa tarpeeksi niin tekisi lämmöt pelkästään vastuksilla

En ole ihan varma mistä toi häly mulle tuli, kaikki oli minusta ok. Voi olla että tuli sammutuvaiheessa kun kytkin luksuksen pois. Parasta olisi että saisi alun tehtyä kompuralla ja loput vastuksilla ja itse valita mihin asti kompuralla yritetään... ton vois toteutaa kikkailemalla asetamalla esim luksus tilan 65C ja kun lämpötila esim ylittää 50C niin siirtää vastuksille. Nibessä ei oikein pääse astuksia muutamaan miten haluaa.

 

[pökö]

Meillä vanha mäntäkone tekee ilman vastuksua 65 asteista menolämpöä ja sallii 58 asteisen paluulämmön. Tavoittelen nyt päiväkäytössä 50C paluulämpöä (menovesi silloin 56C), silloin koko 900 litraa alkaa olla 50C kuumemmalla puolella ja tulistin alkaa olla turha.

 

[Espejot]

60C lautumislämpötila ei pitäis olla 407C mikään ongelma... 65C lauhtumislämpötilass kuumkaasukin 101C. Voi olla että ongelma lauhtumisen tehokuudessa mikä nostaa paineita. Mene ja tiedä. 55C on riitänyt ihan hyvin mutta noi viimeiset asteet vois nostaa aivan hyvin vastuksilla jos nollahiilistä energiaa on saatavilla.

 

[pökö]

59C menovesi menee kivutomasti kun kuumakaasu on 94C

Mulla 56C meno ja 50C paluu, kuumakaasu 90,7C ja imukaasu 9,3C.

(COP 3,02 tuossa hetkessä)

Pystyykö noista jotain päättelyitä tekemään?

 

[Espejot]

Mulla 56C meno ja 50C paluu, kuumakaasu 90,7C ja imukaasu 9,3C.

(COP 3,02 tuossa hetkessä)

Pystyykö noista jotain päättelyitä tekemään?

No joo, jotakin ne aina kertoo mutta minä olen noviisi kertomaan mitä. Jos noita arvoja (lauhtumis, höyrystimis lämpötila) syöttää Log ph ohjelmiin niin ne laskee kuumakaasulle jokun arvon ja siitä sitten näkee onko arvot tontilla. Esimerkiksi lautumislämpötila vaikuttaa voimakkaasti kuumakaasun lämpötilaan. Jos tehdään 30C vettä ja kuumakaasu huitelee sadan pinnassa niin voi kertoa että joku asia on pielessä.

 

[Espejot]

Elikäs näein, ehkä mahdollisesti täytyy kokeilla.
- 4.2 asetuksista: käsinohjaus + lisäys
- ajastimella klo aa - bb kompressorin esto
- ajastimella lukssu klo aa - bb

Käsitääkseni luksus on ainoa tila mikä ottaa vastukset apuun. Niben käyttiksessä on kyllä liian vähän asetuksia, tehty liian helpoksi.

4.2
Käyttötila auto
Tässä käyttötilassa lämpöpumppu valitsee automaatti-
sesti, mitkä toiminnot sallitaan

Käyttötila käsinohjaus
Tässä käyttötilassa voit itse valita, mitkä toiminnot sal-
litaan. Et voi deaktivoida "kompressori" käsinkäyttöti-
lassa.

Käyttötila vain lisäys
Tässä käyttötilassa kompressori ei ole aktiivinen ja
lämmitys tapahtuu pelkästään sähkövastuksella.

Toiminnot
- "kompressori" tuottaa käyttöveden ja lämmitysveden.
Jos "kompressori" deaktivoidaan, se osoitetaan pääva-
likon symbolilla. Et voi deaktivoida "kompressori" käsin-
käyttötilassa.
- "lisäys" auttaa kompressoria lämmittämään talon ja/tai
käyttöveden, kun lämpöpumppu ei pysty yksin täyttä-
mään koko tarvetta.
- "lämmitys" lämmittääksesi taloa. Voit deaktivoida
toiminnon, kun et halua että lämmitys on toiminnassa.

 

[Espejot]

Lisäasetukset 4.9.1
Käytön priorisointi
Jos lukemat käyttövesi 60 lämmitys 0 niin käyttävettä tehdään tunti kerrallaan. Esim kertakorotus tyssää 60 minuttiin jos luxus tehdään pienellä vastusteholla. Tällöin kertakorutusta täytyy painaa uudestaan. Tai muuttaa lukemia 180/0 ja näin voi lämmitellä vettä peienäkin auingonpaisteella. Niben asetukset on varsinainen hämähäkin seitti.

 

[Lappanen]

Lisäasetukset 4.9.1
Käytön priorisointi
Jos lukemat käyttövesi 60 lämmitys 0 niin käyttävettä tehdään tunti kerrallaan. Esim kertakorotus tyssää 60 minuttiin jos luxus tehdään pienellä vastusteholla. Tällöin kertakorutusta täytyy painaa uudestaan. Tai muuttaa lukemia 180/0 ja näin voi lämmitellä vettä peienäkin auingonpaisteella. Niben asetukset on varsinainen hämähäkin seitti.

Eipä ole tuotakaan tullut huomattua..

Mullakin prio lämmitykselle 0 niin shelly pystyy käskyttämään käyttöveden teon päälle aina halvimmilla tunneilla.

Pitkään ollut 150/0 asetuksena (ehkä joku alitajunnan etiäinen käskenyt laittaa tuon 150, vaikka ajatellut aina että ihan sama mikä siinä on kun toinen on nolla) ja aina on 57C asti vetänyt tuon 500 litrasen, alimmillaan tainnut olla jotain 35C aloituslämpö. Tai no ei aina, jos yksittäinen halpa tunti päällä, mutta yöllä nyt yleensä on halpoja peräkkäin.

 

[Espejot]

Eipä ole tuotakaan tullut huomattua..

Mullakin prio lämmitykselle 0 niin shelly pystyy käskyttämään käyttöveden teon päälle aina halvimmilla tunneilla.

Pitkään ollut 150/0 asetuksena (ehkä joku alitajunnan etiäinen käskenyt laittaa tuon 150, vaikka ajatellut aina että ihan sama mikä siinä on kun toinen on nolla) ja aina on 57C asti vetänyt tuon 500 litrasen, alimmillaan tainnut olla jotain 35C aloituslämpö. Tai no ei aina, jos yksittäinen halpa tunti päällä, mutta yöllä nyt yleensä on halpoja peräkkäin.

Huomasin kun laskin vastustehon 1,5 kW niin niin jäi sykli kesken. Meni vähän aikaa keksiä missä vika.

Edit: lisäksi varaajan lämpötilan täytyy olla matalampi kuin mitä asetuksissa käynnistymislämpötilaksi on määritelty. Esim normaali 45C-->51C ja luksus 53C-->62C. Tällöin voidaan ajaa kompuralla normaaliin lämpötilaan ja luksus aktivoidan vastuksilla perään. Edit: selkeytetty. Edit2: ajastus toimii hyvin jos haluaa ajaa vain käyttöveden vastuksilla eli kompuran esto ja luksus samalle aikajaksolle.

 

[Espejot]

Testailut jatkuu... nyt pyynti on 62C (Luksus) vastuksella niin tulee häly 163 - korkealämmönvaihtimen tulolämpötila. Kumastakon lämmönvaihtimesta puhutaan, kierukasta vai ensiöpuolen lämmönvaihdit. Kierukan lämpötilat on 58,5C/57C, kiertovesipumppu automaatilla ja pyrkii pitämään dT 1,5C. Joten... tolle ei kai voi mitään tehdä mutta onko toi normaalia. Legionellakuumennus on 55C asti ja siinä sitä ei hälyä ole tullut.

Tämä hälytys palautuu automaattisesti seuraavan kompressorikäynnistyksen yhteydessä.
Hälytys saattaa johtua seuraavista:
- Korkea lämpökäyrä ja/tai lämpökäyrän muutos
- Suuri virtaus lämmitysjärjestelmässä.
- Korkea käyttövesituotannon pysäytyslämpötila.
- Huone-/termostaattiventtiilit kiinni/pienellä korkean huonelämpötilan vuoksi.
Jos hälytys uusiutuu, ota yhteys asentajaan.

 

[Lappanen]

Paljonko oli meno- ja paluulämpö (BT2 ja BT3) hälyn hetkellä?

F-sarjalaisessa tämmöset rajat:

 

[Espejot]

Paljonko oli meno- ja paluulämpö (BT2 ja BT3) hälyn hetkellä?

F-sarjalaisessa tämmöset rajat:
katso liitettä 106767

Se vois olla toi 58C... sikäli ihmeellistä että kiertovesipumppu on automaatilla että ton perusteella 59,5C olisi kuuminein salittu menevesi kun dT1,5C. Pumpun saa manuaalille halutessa... ollut automaatilla, nopeus on 30% ja joku 8 litraa/min. Jos laitan pumpun manuaaluille 20% niin dT nousee 3C ja virtaus 6l/min. Edit: täytynee rukata pyyntiä alaspäin ja katso missä kohtaan häly poistuu.

 

[Espejot]

55C paluu aiheuttaa hälytyksen. Käytänössä 56C vettä pystyy tekemään jolloin meno 58-59C. Jos haluaa kuumempaa eikä halua hälyä - joka ei siis jää rekisteriin niin pumpun nopeutta täytyy laskea 10-15% loppuvaiheessa jos haluaa puristaa viimeiset watit vastuksista. Nyt pumpun nopeus on ollut 20% millä saa virtaaman 6l/min.

 

[Espejot]

Onko selvillä miten F-sarjan spottiohjaus säätyy, rukkaako se suoraan Hz?

 

[Lappanen]

Onko selvillä miten F-sarjan spottiohjaus säätyy, rukkaako se suoraan Hz?

Säätää käyrää, eli laskennallista menolämpötilaa pörssisähkön hinnan mukaan.

 

[Espejot]

Säätää käyrää, eli laskennallista menolämpötilaa pörssisähkön hinnan mukaan.

Mistä tieto on peräisin?

Toihan on aika kökkö tai oikeammin epätarkka systeemi 15min säätöön koska se se ei ole nopea. Olisi fiksuampaa laskee Hz ja korottaa sitä sitten saman verran per aika yksikkö.

 

[fraatti]

Mistä tieto on peräisin?

Toihan on aika kökkö tai oikeammin epätarkka systeemi 15min säätöön koska se se ei ole nopea. Olisi fiksuampaa laskee Hz ja korottaa sitä sitten saman verran per aika yksikkö,

Samalla tavalla taitaa toimia muutkin.

 

[Lappanen]

Mistä tieto on peräisin?

Toihan on aika kökkö tai oikeammin epätarkka systeemi 15min säätöön koska se se ei ole nopea. Olisi fiksuampaa laskee Hz ja korottaa sitä sitten saman verran per aika yksikkö,

Ei itseasiassa ole vielä omakohtaista varmennettua tietoa varttisähkön osalta, mutta tuntisähköllä toimi noin. Sen pystyi logeista ja hetkellisistä arvoista näkemään, miten laskennallinen meno säätyy hinnan mukaan. Tuolle on myös hienosäätö, miten agressiivisesti säätö tapahtuu.

Varttisähköllä olettaisi, että käyrän säätö pitää olla todella rajua ja alkaa jo ennen sitä varsinaista h-hetkeä kun hinta hyppää johonkin suuntaan rajusti. Mulla on kombona Shelly joka säätää käyrää ylös halvoilla tunneilla, sekä lisäksi tuo Nibe SPA. Hyvin on pelittänyt aiemmin, nyt keräillään kokemuksia varttisähkön kanssa, vaikka laskutetaan vielä tuntikeskiarvojen mukaan.

 

[fraatti]

Tässä tapauksessa "ongelma" on herkästi laitteissa, jotka laskevat asteminuutteja. Valtaosa taitaa olla niitä tänäpäivänä.
Oma (on-off) kone perustuu vielä lämmitysveden hystereesiin ja tuollaista on sinällään helppo ja yksinkertainen käskyttää. En tiedä miten ohjaus hoidetaan uudemmassa invertterissä ylipäätään lämmitystarpeen osalta.

 

[pökö]

Tässä tapauksessa "ongelma" on herkästi laitteissa, jotka laskevat asteminuutteja.

On ongelma, tarkkaa ja täsmällistä säätöä ei asteminuuteilla saa.

 

[Espejot]

Tässä tapauksessa "ongelma" on herkästi laitteissa, jotka laskevat asteminuutteja. Valtaosa taitaa olla niitä tänäpäivänä.
Oma (on-off) kone perustuu vielä lämmitysveden hystereesiin ja tuollaista on sinällään helppo ja yksinkertainen käskyttää. En tiedä miten ohjaus hoidetaan uudemmassa invertterissä ylipäätään lämmitystarpeen osalta.

Aseminuutit on ihan hyvä säätötapa mutta se ei sovellu kulutuksen optimointiin jos tasejakso on 15min. Eli "ongelma" on optimoinin säätötapa, ei itse asteminuutit. Vähän sama jos kävisi kuormautolla kaupassa, se ei sovi kauppakassikdi mutta muuhin hommaan on passeli.

 

[Arisoft]

Esimerkiksi lautumislämpötila vaikuttaa voimakkaasti kuumakaasun lämpötilaan. Jos tehdään 30C vettä ja kuumakaasu huitelee sadan pinnassa niin voi kertoa että joku asia on pielessä.

Nytpä käytin taas hetken aikaa tämän pohtimiseen kun omassa pumpussa on R32 kuumakaasun tavoitelämpötila tehtaalla asetettu 95 ja olen sitä pudottanut 90 asteeseen. Käyrien perusteella tuo tuntuu kovin turhan kuumalta. Taulukot loppuu siis kesken.

Kävinpä nyt sitten ensimmäistä kertaa kurkkaamassa pumpun painemittaria. Se näyttikin jotain 2,3 megapascalia ja noin 40 astetta kun taas pumpun lämpömittari näytää tasaisesti 92.

Kun tuo 40 astetta on aika lähellä sitä mikä on pumpun tuottama veden lämpötila, niin aloin epäilemään, että tuo kuumakaasumittari mittaakin nyt jotain muuta kuin sitä lauhduttimeen meenvän kaasun lämpötilaa, vai voiko se kompressorissa tulistua jotenkin niin, että se siinä mittauspisteessä onkin ylikuumaa tai peräti niin, että tuo onkin kompressorin oma lämpötila eikä kaasun.

Onko kokemuksia näistä mittareista että mitä ne oikeasti mittaa?

 

[fraatti]

Tuossa on kuva missä näkyy mittauksia sekä paineista että lämpötiloista mun koneesta. Tämä on joku vanha kuva mikä sattui löytymään tallesta. Tuossa siis vasermmalla liuos tulo ja meno ja hyörystymislämpötila (lasketaan paineesta). Alijäähtyminen (-0,9). Kuumakaasun lämpötila 40,6 ja lauhtumispaine 21.7bar. Tulistus 1.7K. Lauhtumislämpötila lasketaan paineesta (35,6). Lauhdutin sisään ja ulos. Alijäähtyminen 6.7K.

Ja tuossa miten nuo käyttätyvät lämmitysjaksossa

Ja käyttöveden tekemisestä sama

 

[pökö]

Nytpä käytin taas hetken aikaa tämän pohtimiseen kun omassa pumpussa on R32 kuumakaasun tavoitelämpötila tehtaalla asetettu 95

Missä oloissa tuo 95 on tavoitelämpötila?

 

[Arisoft]

Tuossa on kuva missä näkyy mittauksia sekä paineista että lämpötiloista mun koneesta.

Käyttövettä tehdessä siinäkin kuumakaasun-lämpötila nousee sinne sadan tuntumaan. Eli ei se ole mitenkään poikkeuksellista siis vaikkei taulukosta moista löydy. Paineeksi lauhduttimessa ei kuitenkaan lasketa mitään mahdottomia. Se kuuma kaasu taitaa olla vain se kaasun hetkellinen lämpötila siinä kohtaa kun sen tulee kompurasta ulos eikä ole ehtinyt sekoittua vielä viileämpään kaasuun.

Missä oloissa tuo 95 on tavoitelämpötila?

Se on tehdasasetuksissa asetettu tavoitelämpö paisuntaventtiilin säätämiseen. Näen toiminnasta, että kun tuo asetuslämpö ylittyy, niin paisuntaventtiili aukeaa lisää ja kun se alittuu niin päinvastoin. Lämpötila tosin ei nouse pienillä kierroksilla tuonne asti, mutta kun ajaa isommilla kierroksilla, niin sitten se alkaa sitä säätämään. Jos lämpö nousee ihan liikaa, niin se vähentää nopeasti kompressorin kierroksia.

Pointti on siinä, että tuo aiheuttaa paisuntaventtiilin (turhaa) kiristämistä. Jos asetan tavoitteen alemmas niin paisunta pysyy enemmän auki ja laite saattaa jopa tuottaa enemmän lämpöä. Joku syy siihen on, että se on valittu noin suureksi.