Monoblokki lämmittämään 2m3 varaajaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja prelude
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

prelude

Vakionaama
Alfean 11kW VILP alkaa olla parhaat päivät nähnyt ja mietin sille korvaajaksi suuritehoista monoblokkia. Tarkoitus olis saada ajettua 2m3 varaaja 2-4h täyteen vaikka kulutustakin olisi. Sulakkeet riittävät isommallekkin pumpulle. käytössä on ennestään jo pari sähköautoa eli tehomaksu on joka tapauksessa korkea.
en oikein löydä tieto varsinkaan hinnoista isommille +20kw pumpuille niin kysynkin täällä olisiko ehdotuksia on/off pumpuista kenelläkään?

Voi olla että lisään 10m3 varaajan jokin päivä, mutta en nyt vuoteen kahteen kuitenkaan.
 
Kiitos,


Kun katsoo hintoja niin 2x9kw vs 1x~18kw ei paljoa eroa ole. Jotenkin houkutaa 2x rinnakkain, koska jos toinen vikaantuu niin toinen edelleen tuottaa lämpöä.
R290 näyttäisi paremmalta kuin R32 käyttööni, onko jotain syitä miksi monoblokeissa pitäisi välttää R290:n käyttöä?
 
onko jotain syitä miksi monoblokeissa pitäisi välttää R290:n käyttöä?

Mahdolliset lastentaudit uudessa tekniikassa ja paloarkuus. Taitaa myös maksaa enemmän. Sen etuna on se, että sillä saa vähän kuumempaa vettä aikaan. Siinä mielessä se voisi kiinnostaa jos varaaja pitäisi saada kuumemmaksi. Hyötysuhde tietysti tippuu kun tehdään kuumaa, mutta sen varmaan tiesitkin.
 
Mahtaako nuo on/off pumput olla jo pois markkinoilta? Invertterit ovat jo mikroaaltouuneissakin ja toimintapisteen säätäminen käy vaivatta eli hyötysuhdetta saadaan tarkemmin säädettyä.
Ton mun Yutakin coppi tippuu jos se ajelee pikkutehoilla. Tosin sehän ei ole vieläkään ihan oikeella aineella täytettynä. Eiköhän siihenkin vielä saada lopullinen selvyys.
 
Tervehdys,
En viitsi aloittaa uutta topikkia, niin lainaan tätä. En oikein tiedä kummalle puolelle keskustelua (IVLP valinta vai kytkentä) tämä kuuluisi, koska kaipaan mielipiteitä ja ehdotuksia IVLP-valinnasta sekä sen kytkennästä nykyiseen järjestelmään.

Haluaisin hankkia ja asentaa monoblock-tyyppisen ilmavesilämpöpumpun ja se tulisi lämmittämään 2 m3 varaajalla olevaa järjestelmää. Asia on ollut mielessä jo pitkään, mutta nyt (jälleen) Greenstorilla on 12 kW Kaisai KHY-12PY3 IVLP tarjouksessa ja se olisi toimitettuna Suomeen n. 2700 €. Samaa pumppua saisi esim. Soneparilta noin kaksinkertaiseen hintaan, joten Greenstorin hinta houkuttelee. Laite on ilmeisesti jotain sukua PHNIX PASRW040S-BP-PS-D laitteelle?

Onko tuo Kaisain tarjous oikeasti hyvä vai löytyisikö siihen vielä joku vertailtava ehdokki?

Varaajan vesi lämpiää tällä hetkellä varaajan alareunassa olevilla sähkövastuksilla n. 2 x 5 kW ja kalliin sähkön aikaan poltellaan öljyä Högfors 12 -kattilassa. Pörssisähköohjaukset oon tehnyt Shellyllä. Kattilassa voi poltella puutakin, mutta se on aikamoista talonmiehen hommaa ja vaatii pannuhuoneessa asumista.

Talo on 1963 valmistunut ja tehty leca-harkoista. Kellarikerros (n. 75 m2) lämpiää pattereilla, jotka kaikki on uusia. Asuinkerros (n. 75 m2) lämpiää pattereilla (alkuperäiset 1- tai 2-lehtiset) ja lämmitystä tukee allekirjoituksessa oleva ILP. Näiden lisäksi on talon kupeessa kiinni oleva lämmin autotalli (n. 18 m2) ja siellä yksi uusi patteri.

LV-järjestelmä on tällä hetkellä avopaisunnalla ja paisunta-astia on vintillä. Veden pinta on n. 3,7 metriä varaajan yläreunaa ylempänä. Kattilalta varaajalle menevässä putkessa on vedenkorkeusmittari, mutta epäilen sen näyttämää (4,9 m), koska se ei ole mennyt nollaan vaikka järjestelmä on joskus tyhjennetty kokonaan. Todennäköisesti tuo 4,9 m (n. 0,49 bar) on aika lähellä totuutta.

IVLP tulee ulos autotallin taakse ja siellä maanpinta on noin. 0,4-0,5 m alempana varaajan yläpintaa (eli kellarin kattoa). Kaisain asennusohjeen mukaan se on asennettava vähintään 0,4 metrin korkeuteen maasta, joten lämpöpumpun pohja tulisi noin varaajan yläpinnan tasalle. Veden paine lämpöpumpulle tulevassa putkessa on n. 0,35 bar. Yritin selvitellä, että onko tämä riittävä lämpöpumpulle, mutta en oikein löytänyt tyhjentävää vastausta. Voiko avopaisunnalla ja tuolla paineella tulla ongelmia lämpöpumpun kanssa?

Varaaja 2 m leveä, 1 m korkea ja 1 m syvä. Tehty mustasta raudasta ns. itse. Rakentajan mukaan jotain yhtiöltä (eli Kuusaan tehtaalta) saatua säiliötä tiputettiin kellariin sen verran kun mahtui ja siihen hitsattiin katto ja yhteet paikanpäällä. En tiedä, onko varaajan sisällä mitään kerrostumiseen vaikuttavia levyjä, epäilen että ei ole. Paisunta-astialle lähtevän putken lähtöpiste ei ole tiedossa myöskään tiedossa. Paisuntaan lähtevä yhde voi olla varaajan yläreunasta tai sitten se voi olla patterilinjasta, jota kuitenkin epäilen. Selviää varmaan kun puran paneloinnin ja eristeet (villa).

Liitteenä valokuva pannuhuoneesta, johon vähän merkkailin nykyisiä laitteita. Pahoittelut perunalaadusta.

Sijoitus
1794647693266.webp


Tämän hetkinen ajatus olisi se, että tyhjennän varaajan ja hitsaan siihen 1-1/2" yhteet lämpöpumpulle. 1-1/2" yhteitä voisi hitsata kolme (alalaitaan, keskiosaan ja yläreunaan). Samalla kertaa hitsaillaan ainakin kolme 1/2" yhdettä mittauksille. Ylä- ja keskiosan yhteet tulisivat tuossa valokuvassa varaajan oikeaan päätyyn.
Alareunan yhteen paikkaa en ole vielä päättänyt ja siihen tarvitsen mielipidettä/ehdotusta, että olisiko se paras hitsata varaajan pohjaan lähelle tuota kattilalle lähtevän putken yhdettä vai tuonne oikeaan päätyyn, jonne ylä- ja keskiosan yhteetkin tulevat?

Lämpöpumpulle meneviin putkistoihin asennetaan muta- ja magneettisihti.

Kulutustiedoista sen verran, että kuluneen liukuvan vuoden aikana on mennyt jotakuinki 600 litraa öljyä ja 15000 kWh sähköä.

Kiitos vastauksista jo etukäteen. Kyselkää, jos on jotain mitä tarvitsee vielä avata, koska sepostuksestani ei välttämättä kaikki pään sisällä pohtimani aukea :D

-Pasi
 

Liitetiedostot

Viimeksi muokattu:
Mitä Kaisai ketjua tarkotat ja meinaatko sitä valotusta hinnan vai muiden ehdokkien suhteen?

Tuosta kaks tuumasten putkien käytöstä. Jotenkin aattelin, että ois helpompi hitsata varaajaan uudet yhteet kuin, että muokkaisi noita kattilalle meneviä putkia. Tuo nykyisiin liittyminen on kyllä ihan hyvä ehdotus.

Putkien koosta, niin kattilalle menevä putki on ainakin 2", mutta kattilalta varaajaan menevä putki on eristetty koko matkaltaan ja sen kokoa en ole varmistanut. Oon vaan olettanut sen olevan myös kakstuumanen.

Minkälaisia mittauksia IVLP tarvitsee varaajalta?
 
Viimeksi muokattu:
Mitä Kaisai ketjua tarkotat ja meinaatko sitä valotusta hinnan vai muiden ehdokkien suhteen?


Tuosta kaks tuumasten putkien käytöstä. Jotenkin aattelin, että ois helpompi hitsata varaajaan uudet yhteet kuin, että muokkaisi noita kattilalle meneviä putkia.

Voit olla ihan oikeassa. Jos hitsaamiselle ei ole mitään esteitä tiedossa niin hyvä silleen.

Tuossa toinen ketju jossa juttua ison varaajan kytkemisestä vilppiin


Periaatteessa tuollainen varaajan lämmittäminen vilpillä pitäisi olla varsin yksinkertaista kaiken kaikkiaan. Ideasi laittaa useita yhteitä jo valmiiksi kuulostaa erinomaiselta suunnitelmalta.
 



Voit olla ihan oikeassa. Jos hitsaamiselle ei ole mitään esteitä tiedossa niin hyvä silleen.

Tuossa toinen ketju jossa juttua ison varaajan kytkemisestä vilppiin


Periaatteessa tuollainen varaajan lämmittäminen vilpillä pitäisi olla varsin yksinkertaista kaiken kaikkiaan. Ideasi laittaa useita yhteitä jo valmiiksi kuulostaa erinomaiselta suunnitelmalta.
Mielestäni Kaisai ketjussa oleviin hintoihin verraten tuo 2700 e Suomeen toimitettuna on ihan hyvä tarjous. Tuo Kaisai topikki käsittelee pääosin KHC sarjan R32 laitteita. Tätä R290 KHY laitetta ei tuossa ole niin paljoa käsitelty ja siksi siitä oikeastaan tukea/pohdintaa/kokemuksia kaipaisinkin.
 
siksi siitä oikeastaan tukea/pohdintaa/kokemuksia kaipaisinkin

Se avopaisunta jäi mietityttämään, miksi se on yhä olemassa? Kaipa sen saisi tulpattua? Sillä oli vaikutusta siihen painekysymykseen. Oman laitteenkin ohjeissa vaadittiin jotain painetta, mutta en ole sille vaateelle kyllä korvaani lotkauttanut. Käsikirjassa sanotaan että 196 kPa on minimi, mutta en ole päässyt koskaan juuri sataa suuremmaksi ja varoventtiilikin aukeaa 150:ssä. Ei aavistustakaan mistä toi on sinne keksitty ja miksi. Lisäksi opastetaan että jos tuo ei täyty niin pitäisi asentaa booster pump. En oikein käsitä mitä painetta tässä haetaan.
 
Se avopaisunta jäi mietityttämään, miksi se on yhä olemassa? Kaipa sen saisi tulpattua? Sillä oli vaikutusta siihen painekysymykseen. Oman laitteenkin ohjeissa vaadittiin jotain painetta, mutta en ole sille vaateelle kyllä korvaani lotkauttanut. Käsikirjassa sanotaan että 196 kPa on minimi, mutta en ole päässyt koskaan juuri sataa suuremmaksi ja varoventtiilikin aukeaa 150:ssä. Ei aavistustakaan mistä toi on sinne keksitty ja miksi. Lisäksi opastetaan että jos tuo ei täyty niin pitäisi asentaa booster pump. En oikein käsitä mitä painetta tässä haetaan.
Vastaan avopaisuntaan, että miksei se olisi yhä olemassa. Vapaa-ajan metallista tehty säiliö on ikuinen ja sieltä ylivuoto takaisin kellariin. Avopaisunnalla paine pysyy vakiona veden lämpötilasta riippumatta ja siinä ei ole hajoavia/vuotavia kalvoja.

Sen saa kyllä tulpattua ja asennettua kalvopaisarin, mutta mieluummin jatkaisin nykyisellä.
 
Vastaan avopaisuntaan, että miksei se olisi yhä olemassa.

Syy niiden poistamiseen löytyy ilmasta. Happea pääsee sitä kautta veteen, joka muuten pitäisi olla hapetonta.

Kun omasta järjestelmästä poistettiin tuo vanha paisunta-astia oli sinne menevä putki jo ihan täynnä ruostetta. Putki oli aika pitkä että sehkä se suojasi muuta järjestelmää ruostumalla itse. Mutta tämä on se juurisyy niiden poistamiseen.

Varsinkin lämpöpumpun kanssa vesi halutaan mahdollisimman puhtaaksi raudasta.
 
Takaisin
Ylös Bottom