Tänä iltana ns. "toimiva" LN25 pumppu on nyt tehnyt nämä syklit:
* klo 15:50 sulatuksen lopetus, lievästi kuurainen kenno nelospuhalluksen jäljiltä, sulatuskesto aktiiviksi 2min 12s
* seuraavan lämmitysjakson pituus 2h 23min
* klo 18:13 uusi sulatus, kesto nyt 2min 14s
* lämmitysjakso oli minuutilleen samat 2h 23min
* klo 20:47 viimeisin seuraamani sulatus, kesto tällä kertaa 2min 34s
Kenno on ollut kummassakin viimeisessä sulatuksessa aivan kuiva, ei tipan tippaa kosteutta.
Nyt pitäisi valvoa ja katsoa tuleeko kolmas sulatus taas 2h 23min lämmitysjakson päästä (klo 23:21) vai jo hiukan aikaisemmin, koska tuo viimeisin sulatus kesti 20 s pidempään kuin kaksi aiempaa.
Perjantai-iltana totesin, että sama 2h 23min lämmitysjakso jatkui, sillä sulatus tuli kellon tarkasti klo 23:21.
Seuraavana aamuna pääsin ajoissa LN25:n lämmityssykliin kiinni, kun bongasin sen sulatushetken ja aloitin tekemään p-i-t-k-ä-ä (yli 12h) seurantaa laitteen toiminnasta sen sumean logiikan selvitystä varten. Tässä siis tulokset
Noin klo 7:06 (tarkka aloitusaika tuntematon, mutta suunnilleen noin) laite sulatti itsensä ja aloitti lämmityksen klo 7:17 (pakkasta ulkona -7°C ja 3 puhallus/pyynti +21°C). Täsmälleen 2h 23min kuluttua tuli seuraava sulatushetki, joten pe-la -yöstä oli selvitty jaksoa muuttamatta.
* klo 9:40 tuli
3min 17s pituinen sulatus ja sen perään taas 2h 23min lämmitys. Kenno oli sulatushetkellä tämän kuvan näköinen eli se oli alkanut vähitellen keräämään kuuraa eilisen täyskuivan kelin jälkeen...
* Klo 12:15 tuli
3min 44s aktiivisulatus ja sen perään jatkettiin 2h 23min lämmitysjaksolla (kennokuva alla).
* Klo 14:50 kenno alkoi vetämään enemmän umpeen samalla 2h 23min lämmitysjaksolla, joten kiiinnostava vaihe alkoi nyt.
Sulatus kesti tällä kertaa yllättävän pitkään eli
5min 34s (!) ja sen kennokuva löytyy alta:
* Klo 17:27 olisi seuraava 2h 23min vakiosyklin mukainen sulatusaika, mutta mitä tekee laitteen
fuzzy logic? Päästääkö se kennon täysin umpinaiseen kuuraan vai osaako se lyhentää lämmityssykliä sopivasti? Otin hiukan ennakkoa kuvauksessa ja nappasin nämä kuvat:
Ja toinen kuva kennon sisäpuolelta:
Nyt voin kertoa, että sulatus tulikin nyt tasan kahden tunnin kuluttua edellisestä eli sulatus tapahtui ihan "viimeisellä hetkellä" kennon kuuraantumisen suhteen. Tämän sulatuksen kesto oli nyt
3min 58s. Voidaan siis todeta että
fuzzy logic oli tässä tilanteessa oikeasti älykäs ja teki kennolle aiemmasta lämmityssyklistä poikkeavan sulatuksen. Tulkitsen tuon sillä tavoin, että edellinen ylipitkä sulatustarve (
5min 34s) sulatuskesto joko generoi suoraan tuon syklin lyhennyksen sopivasti suhteessa edelliseen sulatuksen onnistumiseen/kestoon. Näin sen kuuluukin tehdä...
Seurasin myös ottotehon kulutusta tuossa tilanteessa, jossa kenno "ajettiin umpeen" vanhaa lämmityssykliä jatkamalla. Tuossa logiikassa voisi olla mukana myös ottotehon seurantaa, sillä tuolloin (klo 16:45) ottotehoa jouduttiin ottamaan keskivertoa enemmän tukkoisen kennon käyttämiseen (COP kärsi siitä hetkellisesti). Normaalitilassa tehontarve olisi ollut jossain 350...370W tässä talossa tuollaisessa muutaman asteen pikkupakkasessa.
Kuinka sykli sitten jatkuu tuosta 2h 00 min jaksosta?
Turvallisinta on tehdä samanlainen 2h 00min jakso (1h 58min tarkka) heti perään, jonka aikana kenno kuuraantuu taas logiikan mielestä turvallisen vähän. Ei tuo
fuzzy logic taida olla sen älykkäämpi kuin että se kyttää tuota aktiivisulatuksen kestoaikaa ja tekee sen mukaan muutokset lämmitysjaksoon. Mukaan voisi ottaa vielä jotain tietoa laitteen tehonkulutuksesta vahvistukseksi. Kahden anturin tiedot tarvitaan mukaan antamaan laitteesta tarkempaa sulatustietoa (milloin kenno on ummessa/sulanut ja miten lämmitys muuttaa noita arvoja?)
Vaimo huikkasi tuossa äsken olohuoneesta, että "
Ilpo pysähtyi!" (klo 22:03) mikä tarkoittaa tässä taloudessa, että viimeisimmän lämmitysjakson pituudeksi tulee 2h 50min
. Tuo on nyt varsin hyvin linjassa sen tiedon kanssa, että lämmitin varaavaa takkaa päivällä ja ulkona on vain parin asteen pakkanen. LN25 laitteen ottotehon tarve on nyt siis hyvin pieni, laite käy joutokäynnillä ja siksi myös kennon kuuraantuminen on varsin vähäistä ja hidasta. Tässä vielä ne ottotehot, kun niitä viimeeksi kurkkasin tuon kello 19:n sulatuksen aikoihin.
Näin sen sumean logiikan tulisi toimia muillakin, mutten nyt osaa sanoa, miksei sitä tapahdu samalla tavoin muilla käyttäjillä näin varmasti ja loogisesti. Täällä
defrost -anturi on keskiputkessa aivan tuon kennoputken levennyksen tyvessä, taivutettu hiukan sisäpuolelle, ettei se osu huopaan jäätyäkseen. Ylempi
outdoor heat exchanger thermistor on kotelonsa tasalle työnnetty, siten että mahdollinen touhutippa muodostuu suojakoteloon, ei tuon anturin kärkeen. Ei mitään eristyksiä ympärillä ja laite on ollut käynnissä koko ajan siitä lähtien, kun tein tuon anturin siirron keskiputkeen.
Kippis tuolle toiminnalle!
