MSZ-LN - käyttökokemukset

[helmert]

Nyt meni jännäksi, sain käsin kellotettua 1 min 59 sek aktiivisen sulatuksen Käsin kellottamalla on muutamien sekuntien virheen mahdollisuus, varsinkin tuota kompuran nostoa kuulostellessa, mutta katsotaanpas että elääkö tämä mihinkään. Sulatukset tuntuvat joka tapauksessa olevan pikkuhiljaa nopeutumaan päin tänä iltana. Ilma on rutikuivaa ja tuollaisesta noin tunnin lämmityksestä ei tartu kennoon käytännössä mitään.

Ei pidentänyt seuraavaa jaksoa ja seuraava sulatus oli jostain syystä n. 15 sekuntia pidempi, vaikka olosuhteet eivät ole mainittavasti muuttuneet. Ihan sekunnin tarkkaa tämä mittaus ei tosiaan ole, joten täytyy koettaa kikkailla tuo joku kerta selvästi alle kahden minuutin.

Käytin tuon äskettäin keskustellun päätypalan myös irti; ei tuo hirveästi tuntunut vetävän tai mitään, mutta on se hieman vilpoisampi tietysti tuon läpiviennin kohdalta. Seinällä on kipsilevy koolauksella joten pieni ero lämpötilassa on jo ihan tuon levyn toisella puolen. Tiivistin aukon teipillä enkä eristänyt. Lopputuloksena MELCloud tuntuu näyttävän nyt hieman lämpimämpää mitä aiemmin, aiemmin näytti melko lähelle todellista lämmitettävän kerroksen lämpötilaa.

 

[p306]

Mielenkiintoinen havainto jota en kyllä omassa FH:ssa ole huomannut, en vaikka olen ajanut sulatus estettynä parhaimmillaan yli vuorokauden -10 C kahta puolen olevassa kelissä ja yli 20 asteen pakkasissakin "kellon ympäri"

Joskus aikoinaan tällä foorumilla kirjoiteltiin että mitsuissa (FD/FH) oli notkeimmat öljyt... muistaakseni jähmepisteeksi väitettiin jotain - 45-50 C... En jostain syystä löytänyt kirjoituksia vaikka etsiä yritin

Olen ymmärtänyt, että laitteiden kylmimpiin osiin kertyy paksuuntuvaa tavaraa ja sen tähden niitä pitää välillä lämmittää.
Kun en ole syvällisesti perehtynyt näihin laitteisiin, niin olen uskonut kun foorumilla tietävämmät ovat niin todenneet.
Laitteita modifioineet ovat puhuneet säälisulatustarpeesta, mikäli lämmitysjaksoja on pidennetty useihin tunteihin.

En tunne kylmäaineita enkä niiden koostumusta. Oletan että nuo R32 tai R410A ovat standardoitua tavaraa ja pitänevät sisällään myös joitain voiteluaineita, jotka voivat jähmettyä. Mitsubishi on toki voinut ladata joitain omia aineita tuotteisiinsa.

Öljyt ohenevat sulatuksen tai jäähdytyksen aikana ja kenties katkokäynnin aikana myös. Sulatus on näistä selvästi tehokkain tapa.

Perustan lämmitystarpeen omiin aistinvaraisiin eli lähinnä kuulohavaintoihini. Kompressori alkaa pitää melkoista rutinaa.

Kymmenen minuutin "sulatus" lämmittää ja kuivaa kennon aika tehokkaasti, eikä siinä näy edes alkuhuurretta, kun lämmitysvaihe käynnistyy ja kenno aluksi jäähtyy reilusti pakkaselle.

Kun ilman lämpötila nousee yli -10 asteen tuota tarvita.

 

[janti]

Joskus aikoinaan tällä foorumilla kirjoiteltiin että mitsuissa (FD/FH) oli notkeimmat öljyt... muistaakseni jähmepisteeksi väitettiin jotain - 45-50 C... En jostain syystä löytänyt kirjoituksia vaikka etsiä yritin

NEO22 oli ainakin käytössä R410A Mitsuissa. Jähmettymispiste < -50C (parhaimmillaan jopa -60C)
Tässö oli tästä juttua

Onko ILPILLÄ pakkasraja?

Aiheesta on käyty osittain jopa fanaattistakin keskustelua. Eräät pysäyttävät ILPIN -15 asteessa, toiset eivät pysäytä missään pakkasessa. Jotkut valmistajat antavat esitteissään rajoja -15...-25 astetta. Menettääkö ostaja ILPIN takuun, jos käyttää pumppua kovemmassa pakkasessa? Jotkut ILPIT...

lampopumput.info

R32 kanssa käytetään (hieman paksumpaa) FW68S öljyä. Jähmettymispiste <-45C

 

[p306]

Kiitos tiedosta. Tarkoittaa sitä, että sulattelu tuosta syystä on tarpeetonta ja huurteenpoisto riittää. Sääli on sairautta. Nyt peruutan vähän : vaikka jähmepiste olisikin kymmeniä asteita alempana niin tottahan öljyt jäykistyvät selvästi jo aiemmin. Kuuloni toimii vielä suht hyvin. Ja voipihan kennon lämmittää silloin tällöin jolloin kennoon mahdollisesti kertyneet jäät poistuvat.

 

[SJT]

On kyllä mahtavaa perehtymistä tähän Mitsun sielunelämään ja hienoa nähdä miten näistäkin epäonnistuneista yksilöistä saadaan fiksusti toimivia tekemällä omaa ohjausta. Yhä kuitenkin ihmettelen suuresti mitenkä näihin ei ole saatu valmistajalta tai Scanofficelta mitään näkemystä, onhan se kuitenkin päivän selvää että nämä tietyt yksilöt ovat selvästi viallisia, eihän niiden näin kuulu toimia.

Oliko näistä vielä kerätty mitään kantaa sattuuko esim. vialliset yksilöt kaikki sarjanumeron perusteella samaan valmistuserään? Oliko kukaan oikeasti vaihtanut tuota sulatusvastusta vieläkään?

Mikäli uuden vastuksen saanti valmistajalta on mahdotonta niin onnistuisikohan vain vaihtaa antureita ristiin, huoltomanuaalin mukaan nämä kaikki olisivat kuitenkin samoilla spekseillä:
Defrost thermistor(RT61)
Ambient temperature thermistor(RT65)
Outdoor heat exchanger temperature thermistor(RT6

Jotain vikaahan näissä yksilöissä kaiketi täytyy olla koska asennettu määrä lienee melkoinen ja oletettavasti vain murto-osassa on tätä vaivaa lopultakin? Olisi varmasti fiksua nyt saada yksi kone korjattua komponentteja vaihtamalla ja tätä kautta pääsemällä kiinni juurisyyhyn.

 

[Velsku]

Jos tuolta katselet, niin esimekiksi nimimerkillä @puu oli vanha softa = tunnetusti sulatusvikainen laite. Joissa sulatuksen referenssiaika on liian lyhyt ja johtaa hullunkiertoon. Hänelle on maahantuojan huollon toimesta takuuna vaihdettu piirilevy, jossa "uusin softa". Silti hänellä ei laitteessa ole uusin softa, vaikka ovat sitä vakuutelleet ja sen näkee hänen mittaamista sulatuksen referenssiajoista, jotka vastaavat vanhasoftaista, eikä uusisoftaista. Noissa laitteissa ei ole kyse anturiviasta, vaan viallisesta softasta piirilevyllä. Jotkut ovat saaneet uudet softat vaihdossa, mutta todella moni ei ole saanut. Kaikki tuo, vaikka on väitetty, että on uusin softa.

Toimivasoftaisissa laitteissa on ihan eri mahdollisuus saada optimoitua toimintaa anturikikkailulla. Mutta noissa vanhasoftaisissa referenssiajat ovat vain auttamatta niin lyhyitä, ettei niillä pummpu voi toimia. Niihin nyt kehitetään tätä sulatushuijausta.

 

[helmert]

Havaintojeni mukaan oma yksilöni pitää sulatuksen aikana kompuraa kierroksilla aika säännönmukaisesti 30 sekuntia "tyhjään" sen jälkeen kun kenno on todellisuudessa sulanut. Sulatusanturi saavuttaa siis tavoitelämmön n. 30 sek myöhään. Kompuran laskusta menee vielä se 30 sekuntia, että aktiivinen sulatus loppuu kokonaan ja ulkokennon puhallin käynnistyy. Puun tarjoamien mittausten perusteella lähden varmaankin kokeilemaan huijata ihan vain "kiinteällä" vastuksella sulatusanturia muutaman asteen "lämpimämmäksi", jotta saan tuon 30 sek turhan kompuranpyörityksen pois ja jätän tuon jälkimmäisen 30 sek hiljaisen jälkilämpöpätkän turvamarginaaliksi (mikä on kai ollut valmistajankin ajatus). Näin sulatuksien kestot vastaisivat todellista tarvetta ja Mitsun logiikka taipuu sitten siihen miten taipuu Tuota pidemmäksi ei turvallisesti sulatuksia taida saada softaan kajoamatta tai ilman huijausketjun kaltaisia "aktiivisia" huijauksia.

Kelien parantuessa käytän vempeleen vielä auki ja tarkastan kaikki eristykseni, koetan sulattaa sitä kapillaarien bitumikönttiä, sulattelen päädyn pohjan, poraan pari vedenpoistoaukkoa ym. fyysisten seikkojen poissulkemista ennen noita vastuskikkoja. Jos sitä lähtisi vaikka siitä 220 kohmin vastuksesta liikkeelle.

 

[SJT]

Jos tuolta katselet, niin esimekiksi nimimerkillä @puu oli vanha softa = tunnetusti sulatusvikainen laite. Joissa sulatuksen referenssiaika on liian lyhyt ja johtaa hullunkiertoon. Hänelle on maahantuojan huollon toimesta takuuna vaihdettu piirilevy, jossa "uusin softa". Silti hänellä ei laitteessa ole uusin softa, vaikka ovat sitä vakuutelleet ja sen näkee hänen mittaamista sulatuksen referenssiajoista, jotka vastaavat vanhasoftaista, eikä uusisoftaista. Noissa laitteissa ei ole kyse anturiviasta, vaan viallisesta softasta piirilevyllä. Jotkut ovat saaneet uudet softat vaihdossa, mutta todella moni ei ole saanut. Kaikki tuo, vaikka on väitetty, että on uusin softa.

Toimivasoftaisissa laitteissa on ihan eri mahdollisuus saada optimoitua toimintaa anturikikkailulla. Mutta noissa vanhasoftaisissa referenssiajat ovat vain auttamatta niin lyhyitä, ettei niillä pummpu voi toimia. Niihin nyt kehitetään tätä sulatushuijausta.

Tätä edelleen ihmettelen, että mistä voidaan todeta ettei vika ole anturissa jos kukaan ei ole sitä vaihtanut tai edes mitannut mitä arvoja ne näyttää? Voihan "vika" olla myös piirilevyn AD muuntimessa, kuten aiemmin jo kyseenalaistin, eli tällöin vika voisi satunnaisesti tulla myös kuntoon piirikortin vaihdolla. Tämäkin voisi olla lopulta johtunut anturista, mutta uuden piirikortin AD muunnin antaa juuri sopivan verran armoa, mistäpä näistä tietää.

Oliko näiden softaverioista jossain faktatietoa vai onko tämä pelkkää arvailua että softa olisi ylipäätään vaihtunut matkan varrella?

 

[Velsku]

Tätä edelleen ihmettelen, että mistä voidaan todeta ettei vika ole anturissa jos kukaan ei ole sitä vaihtanut tai edes mitannut mitä arvoja ne näyttää? Voihan "vika" olla myös piirilevyn AD muuntimessa, kuten aiemmin jo kyseenalaistin, eli tällöin vika voisi satunnaisesti tulla myös kuntoon piirikortin vaihdolla. Tämäkin voisi olla lopulta johtunut anturista, mutta uuden piirikortin AD muunnin antaa juuri sopivan verran armoa, mistäpä näistä tietää.

Oliko näiden softaverioista jossain faktatietoa vai onko tämä pelkkää arvailua että softa olisi ylipäätään vaihtunut matkan varrella?

Laite päättelee sen anturin perusteella, milloin sulatus on ohi. Näillä joilla vanha softa, sulatus on ohi yhtä nopeasti, kuin oikean softan omaavissa laitteissakin ja pumppu siirtyy niissäkin sitten taas lämmittämään samoihin aikoihin, mitä uuden softan laitteissa. Eli anturi toimii ja mittaa ihan samoin, joten vika ei ole niissä vaan siinä, mitä laite päättää tehdä tuon jälkeen. Ja sen hoitaa softa.

Toki, kun loppupäätös tulevasta lämmityspituudesta voi perustua fuzzylogiinkaan ja siinä isoon kasaan sääntöjä, voi olla että joku sääntö vääntää väkisin nuo jotkut vanhat pumput olemaan pidentämättä, kun muut pidentävät. Ja se voi johtua jostain anturista tai muusta tulevasta tiedosta. Mutta sulatusanturi niissä toimii ja siitä on osoituksena että laite tunnistaa milloin sulatustarve on ohi ja todennäköisempää on vain, että kyseessä on vanha softa. Maahantuoja sekä suomessa, että ruotsissa on myöntänyt, että softa on päivitetty ja referenssiaika muuttunut. Mutta ei ole myöntänyt, että nämä hullunkiertoöaitteet toimisi väärin.

 

[Juhanisto]

Kyllähän se on niin että jumissahan nämä on siinä jaksossa mihin on jäänyt. Pakkasella oli sitten 50min tai 120min jakso niin jumissa se on siinä. Kun sulatusteho ei riitä edes kuivalla kennolla jatkamaan jaksoa. Suurin syy siihen on tuo 3min raja joka on riittämätön toimivissakin laitteissa. Onneksi minun mitsu on nyt jumissa 90min jaksossa. Siinähän se pysyy maailman tappiin jos ei tule plussakeliä ja auringonpaistetta. Kenno vaihtelee kevyesti kuurassa olevasta lumisateen tukkimaan. Mutta sulatusaika ei alita 3min eikä ylitä 4min niin mitään ei tapahdu. Hyvin olisi voinut päivällä jatkaa jaksoa koska kuuraa ei juurikaan ollut. Mutta pakkasta sen verran että ei jaksanut "lämmittää" kennoa sulatuksessa tarpeeksi nopeasti. Eli eihän tämä ollenkaan ole toimiva systeemi toimivissakaan. Vaatii liian unelma olosuhteet jatkamiseen.

 

[Ilmavaiva]

Suurin syy siihen on tuo 3min raja joka on riittämätön toimivissakin laitteissa.

Kyllä ja lämmitysjakson alimman 30 min aikaraja. Tulisi olla 60 min.

 

[Mika karvajalka]

Mulla LN25 toimii nyt hyvin alle -20 asteen lämpötilassa. Veti tähän aamuun asti 120min väleillä. Aamupäivästä lyhensi lopulta 90min. Sulatusajat oli 5min molemmin puolin mutta ei tehnyt resettiä. 10min vähennykset teki. Sää -10 ja lumisadetta. Sitten heitti 3min sulatuksen ja alkoi pidentämään lämmitysjaksoa. Nousi 110min. Nyt kokeilin taas 30min jäähdytystä., kunhan kokeilin että mitä tämän jälkeen.
Seurasin jäähdytyksen jälkeen lämmitystä. Pyyntilämpötila ja pumpun mittaama sisälämpötila aika sama. Heitti aika nopeasti sulatukselle joka kesti 2min. Mutta jäähdytys resetoi seuraavan lämmitysjakson taas 30min. Olisiko sisäkennon kylmyys mikä aiheutti tuon. Jokin tuossa laukaisee resettiin. Mutta eipä tällä niin merkitystä, lähinnä harrastuksen merkeissä.

 

[Juhanisto]

Eli jos saa hyvän sään aikana pitkän jakson päälle niin kannattaa sinetöidä ilppi ja piilottaa kauko-ohjain

 

[Mika karvajalka]

Tämä on minun ensimmäinen pumppu ja myyjän kanssa mietittiin mikä sopisi tähän parhaiten ja toinen vaihtoehto oli jokin Panasonicin pumppu. Tällä kertaa arpaonni ei osunut kohdilleen. Kävin tällä foorumilla ennen ostopäätöstä lukemassa hetken mutta ajattelin valittajien olevan yksittäistapauksia. "Ei nämä viat omalle kohdalle osu kuitenkaan" tyylistä ajattelua.

 

[Juhanisto]

Se käynyt monesti mielessä että mistä Thaimaalainen insinööri Wong Jyin sai juuri tuon 3min ajaksi mikä riittää suomen talveen kun suunnitteli tuon sulatusohjelman toimintaperiaatteen. Varmaan pitkän testiohjelman ja koeajojen tulos karuissa olosuhteissa. Eihän scanoffice muuten näitä olisi suomeen kelpuuttanut

 

[Timpe]

Tänä iltana ns. "toimiva" LN25 pumppu on nyt tehnyt nämä syklit:
* klo 15:50 sulatuksen lopetus, lievästi kuurainen kenno nelospuhalluksen jäljiltä, sulatuskesto aktiiviksi 2min 12s
* seuraavan lämmitysjakson pituus 2h 23min
* klo 18:13 uusi sulatus, kesto nyt 2min 14s
* lämmitysjakso oli minuutilleen samat 2h 23min
* klo 20:47 viimeisin seuraamani sulatus, kesto tällä kertaa 2min 34s

Kenno on ollut kummassakin viimeisessä sulatuksessa aivan kuiva, ei tipan tippaa kosteutta.
Nyt pitäisi valvoa ja katsoa tuleeko kolmas sulatus taas 2h 23min lämmitysjakson päästä (klo 23:21) vai jo hiukan aikaisemmin, koska tuo viimeisin sulatus kesti 20 s pidempään kuin kaksi aiempaa.

Perjantai-iltana totesin, että sama 2h 23min lämmitysjakso jatkui, sillä sulatus tuli kellon tarkasti klo 23:21.

Seuraavana aamuna pääsin ajoissa LN25:n lämmityssykliin kiinni, kun bongasin sen sulatushetken ja aloitin tekemään p-i-t-k-ä-ä (yli 12h) seurantaa laitteen toiminnasta sen sumean logiikan selvitystä varten. Tässä siis tulokset

Noin klo 7:06 (tarkka aloitusaika tuntematon, mutta suunnilleen noin) laite sulatti itsensä ja aloitti lämmityksen klo 7:17 (pakkasta ulkona -7°C ja 3 puhallus/pyynti +21°C). Täsmälleen 2h 23min kuluttua tuli seuraava sulatushetki, joten pe-la -yöstä oli selvitty jaksoa muuttamatta.
* klo 9:40 tuli 3min 17s pituinen sulatus ja sen perään taas 2h 23min lämmitys. Kenno oli sulatushetkellä tämän kuvan näköinen eli se oli alkanut vähitellen keräämään kuuraa eilisen täyskuivan kelin jälkeen...

* Klo 12:15 tuli 3min 44s aktiivisulatus ja sen perään jatkettiin 2h 23min lämmitysjaksolla (kennokuva alla).

* Klo 14:50 kenno alkoi vetämään enemmän umpeen samalla 2h 23min lämmitysjaksolla, joten kiiinnostava vaihe alkoi nyt.
Sulatus kesti tällä kertaa yllättävän pitkään eli 5min 34s (!) ja sen kennokuva löytyy alta:

* Klo 17:27 olisi seuraava 2h 23min vakiosyklin mukainen sulatusaika, mutta mitä tekee laitteen fuzzy logic? Päästääkö se kennon täysin umpinaiseen kuuraan vai osaako se lyhentää lämmityssykliä sopivasti? Otin hiukan ennakkoa kuvauksessa ja nappasin nämä kuvat:

Ja toinen kuva kennon sisäpuolelta:

Nyt voin kertoa, että sulatus tulikin nyt tasan kahden tunnin kuluttua edellisestä eli sulatus tapahtui ihan "viimeisellä hetkellä" kennon kuuraantumisen suhteen. Tämän sulatuksen kesto oli nyt 3min 58s. Voidaan siis todeta että fuzzy logic oli tässä tilanteessa oikeasti älykäs ja teki kennolle aiemmasta lämmityssyklistä poikkeavan sulatuksen. Tulkitsen tuon sillä tavoin, että edellinen ylipitkä sulatustarve (5min 34s) sulatuskesto joko generoi suoraan tuon syklin lyhennyksen sopivasti suhteessa edelliseen sulatuksen onnistumiseen/kestoon. Näin sen kuuluukin tehdä...

Seurasin myös ottotehon kulutusta tuossa tilanteessa, jossa kenno "ajettiin umpeen" vanhaa lämmityssykliä jatkamalla. Tuossa logiikassa voisi olla mukana myös ottotehon seurantaa, sillä tuolloin (klo 16:45) ottotehoa jouduttiin ottamaan keskivertoa enemmän tukkoisen kennon käyttämiseen (COP kärsi siitä hetkellisesti). Normaalitilassa tehontarve olisi ollut jossain 350...370W tässä talossa tuollaisessa muutaman asteen pikkupakkasessa.

Kuinka sykli sitten jatkuu tuosta 2h 00 min jaksosta?
Turvallisinta on tehdä samanlainen 2h 00min jakso (1h 58min tarkka) heti perään, jonka aikana kenno kuuraantuu taas logiikan mielestä turvallisen vähän. Ei tuo fuzzy logic taida olla sen älykkäämpi kuin että se kyttää tuota aktiivisulatuksen kestoaikaa ja tekee sen mukaan muutokset lämmitysjaksoon. Mukaan voisi ottaa vielä jotain tietoa laitteen tehonkulutuksesta vahvistukseksi. Kahden anturin tiedot tarvitaan mukaan antamaan laitteesta tarkempaa sulatustietoa (milloin kenno on ummessa/sulanut ja miten lämmitys muuttaa noita arvoja?)

Vaimo huikkasi tuossa äsken olohuoneesta, että "Ilpo pysähtyi!" (klo 22:03) mikä tarkoittaa tässä taloudessa, että viimeisimmän lämmitysjakson pituudeksi tulee 2h 50min. Tuo on nyt varsin hyvin linjassa sen tiedon kanssa, että lämmitin varaavaa takkaa päivällä ja ulkona on vain parin asteen pakkanen. LN25 laitteen ottotehon tarve on nyt siis hyvin pieni, laite käy joutokäynnillä ja siksi myös kennon kuuraantuminen on varsin vähäistä ja hidasta. Tässä vielä ne ottotehot, kun niitä viimeeksi kurkkasin tuon kello 19:n sulatuksen aikoihin.

Näin sen sumean logiikan tulisi toimia muillakin, mutten nyt osaa sanoa, miksei sitä tapahdu samalla tavoin muilla käyttäjillä näin varmasti ja loogisesti. Täällä defrost -anturi on keskiputkessa aivan tuon kennoputken levennyksen tyvessä, taivutettu hiukan sisäpuolelle, ettei se osu huopaan jäätyäkseen. Ylempi outdoor heat exchanger thermistor on kotelonsa tasalle työnnetty, siten että mahdollinen touhutippa muodostuu suojakoteloon, ei tuon anturin kärkeen. Ei mitään eristyksiä ympärillä ja laite on ollut käynnissä koko ajan siitä lähtien, kun tein tuon anturin siirron keskiputkeen.
Kippis tuolle toiminnalle!

 

[Juhanisto]

Hyvin toimii Timpellä. Minullakin toimi tosi hyvin tammikuuhun asti. Sitten jääty huopatossu kiinni putkeen. Ja tuo jäätyminen sekoitti koko logiikan. Nyt anturi taas keskiputkessa ja jauhaa tuota 93min jaksoa niin että kellon voi siitä laittaa aikaan

Mutta parempia aikoja odotellessa.. karvalakki päässä niinku mielensä pahoittajalla

 

[puu]

Nipsaisin kokeeksi pois tuon "JS" jumpperin, mikä nostaa sulatuksen lopetuslämpötilan 5 -> 10 asteeseen. Oli yllättävän helppo homma.

- virrat pois
- ulkoyksikön kansi pois
- etupellin ruuvit auki (n.10 kpl, mitään johtoja ei tarvitse irroittaa) ja pelti sivuun
- nuolen osoittamasta paikasta löytyy piirilevy, missä komponenttipuoli on alaspäin
- alta kurkkimaan ja etsimään "JK" niminen "jumpperi" eli johtimen pätkä (ks. alempi kuva)
- hyvillä sivuleikkureilla jumpperipiuha poikki

Jos ei ole tyytyväinen asetukseen, on piirilevyn juotospuolelta eli yläpuolelta helppo juottaa "jumpperin" padit takaisin toisiinsa. Piirilevyn peltikuori lähtee nostamalla pois. Itse juottelin padeihin johdot, ja vedin ne laittesta ulos, jolloin voin vaihtaa asetusta helpommin. Tuon "JK" jumpperin padit juottelin toisiinsa, kun ensin katkaisin sen jumpperin vahingossa.

HUOM! Näissä johdoissa voi olla korkeakin jännite maata vasten, joten erityistä varovaisuutta!

Nyt on kaksi lämmitysjaksoa menty. Kumpikin yli 5 minuutin aktiivisella sulatuksella. Alla tehologi jälkimmäisestä. Tuo korkea huippu jää yhä lyhyeksi, mutta sen jälkeen surrutellaan hyvillä tehoilla huomattavasti pidempään kuin ennen jumpperin katkaisua. Tähän en saanut järkevästi kennon lämpötilaa mukaan, mutta koitan saada logia vielä senkin kanssa.

Sellainen havainto jo tässä vaiheessa, että toinen lämmitysjakso oli lähes 90-minuuttinen, vaikka ensimmäinen sulatus oli n. 5,5-minuuttinen. Päivitän huomenna lisää havaintoja.

Ulkokennon lämpötilalogia. Tässä nuo kaksi viimeistä korkeampaa piikkiä ovat jumpperin katkaisun jälkeen. Tuo leveämpi piikki klo 16 aikoihin johtuu säätötauosta.

 

[puu]

Kolmas sulatus tehty jumpperi katkaistuna. 4:38 aktiivisen sulatuksen kesto sekkarilla korvakuulolta mitattuna. Nyt oli lämmitysaika pudonnut 90->80 min, ei sinänsä haittaa, sillä kenno oli jo ihan tukossa sulatuksen alussa.

Sellainen positiivinen havainto, että jo muutamalla tällaisella pidemmällä sulatuksessa tuo ~5cm jääraita hävisi kennon alareunasta. Tässä voisi olla sulle @Juhanisto kokeilemisen arvoinen temppu kun meinaa myös tuota raitaa jäädä.

 

[Juhanisto]

Mulla nyt keskiputkessa anturi ja sulattaa kennon puhtaaksi. Joten se ok. Kunhan vaan sulatusteho riittäisi käyntivälien pidentämiseen.

 

[pumpmup]

puhallus pieneksi ja pyyntö ylös , jää sisäyksikköön jouleja sulattamaan olematonta kuuraa kennosta.

 

[Ilmavaiva]

puhallus pieneksi ja pyyntö ylös , jää sisäyksikköön jouleja sulattamaan olematonta kuuraa kennosta.

Tämä toimii hyvin ja tällä saa hyvin pidennettyä lämmitysjaksoja. Tätä on itselläkin pakko välillä käyttää. Toinen sulatusohjelman ääripää löytyy esim. -20 asteen pakkasella. Tarvittaessa lämpimälläkin se löytyy. Laittaa pyyntilämpötilan +31 ja puhalluksen 5/5 sekä huolehtii koko testin ajan, että MELCloudin näyttämä huonelämpötila ei saavuta pyyntilämpötilaa. Tarvittaessa aukoo vaikka ovet ja ikkunat ja ottaa aikaa, että kauanko kestää mennä 30 min lämmitysjaksolle. Älä kokeile tätä muun perheen läsnäollessa . Kokeilu vain omalla vastuulla .

 

[puu]

Tässä nyt sulatuskäppyrä sulatuksenloppulämpötilajumpperi 10°C moodissa. Tapahtui 30min lämmitysjakson päätteeksi, aktiivinen sulatus oli kestoltaan n. 2:50, mutta ei pidentänyt seuraavaa lämmitysjaksoa. Eli siis:

Sulatuksen lopetuslämpötilan nosto 10 asteeseen ei pidennä referenssiaikaa.

Täten tällä ei ainakaan saada hullunkiertoa vähemmälle, eli hyötyä tästä moodista tuskin on, ellei käytä vastushuijausta.

Huomioitavaa vielä, että itselläni on "vanha softa" tai ainakin muuten vaan kummallienn softa tässä. Joku voisi vielä testata, kellä on pidempi referenssiaika softassa, ohjeet pari postausta takaperin.

 

[puu]

Kun piirilevy oli näkyvillä, koitin bongailla sieltä jonkinlaista revisionumeroa tai vastaavaa.

H02 valkoisella pohjalla:

SM00A351, ilmeisesti SM00A352 ja SM00A353 yliviivattu.

Vähän hankala paikka kuvata, mutta tuolla lukee jotain sensuuntaista kuin:
63-1267MP ?
965-jotain

 

[Ilmavaiva]

Seuraan valvontakameralla sisäyksikön puhalluksia. Kun MELCloudin näyttämä huonelämpötila jää tai alkaa jäämää pyyntilämpötilasta, niin automaattipuhalluksella puhallusvoimakkuus menee hyvin pienellä. Tässä ei ole mitään uutta, mutta niin näyttää menevän myös 4/5 puhalluksella. Puhallusteholla 5/5 se ei himmaile missään vaiheessa puhallustehoa, vaan puhaltaa koko ajan täysillä, vaikka huonelämpötila jäisi kauaksi pyyntilämpötilasta.

Tähän 4/5 puhallustehoon asti näyttäisi toimivan kuten auton automaattivaihteet. Jos laitat autossa esim. kolmosen, niin se tarvittaessa käyttää myös alempia vaihteita kolmoseen saakka, mutta ei sen yli.

Tämä selittäisi tehonottoeron lisäksi sitä, että minkä vuoksi 5/5 puhalluksella menee helpommin hullunkiertoon kuin alemmilla puhallusnopeksilla.

 

[Ilmavaiva]

Kyllä kyllä, eli VTT:n testissä on poikettu stantardista, ja ei ole käytetty suurinta lämpötilan asetusarvoa. Lisäksi huonelämpötilan ei ole annettu juurikaan poiketa pyyntilämpötilasta ja osa lämmitystarpeesta on katettu muulla lämmitysjärjestelmällä. Miksi näin? Kai siitä syystä, koska pumppu ajaa muuten itsensä 30 min lämmitysjaksolle. Ainakin se käytännössä toimii näin. Esim etälämmittäjällä tulee olla erillinen lämmityslaite lämmittämässä sisäyksikköä. Todettu on.

”Standardista SFS-EN 14511 /1/ poiketen

- laitteen lämpötilan asetusarvo ei ollut suurimmassa säätöasennossaan

(korkein lämpötila), vaan asetusarvona oli +20 °C

- sisäyksikön imuilman sallittiin laskea alimmillaan lämpötilaan +19,5 °C

Esimerkiksi lämmityskauden mitoittavalla ulkolämpötilalla - 26 ºC on lämmitystehontarve 6 kW.

Ilmalämpöpumpun lämmitysteho kattaa matalilla ulkoilman lämpötiloilla osan lämmitystehontarpeesta.

Silloin osa lämmitystehontarpeesta on katettava muulla lämmitysjärjestelmällä.

Ilmalämpöpumpun sisäyksikön imuilman sallittiin toimintakokeen aikana laskea alimmillaan lämpötilaan

+19,5 ºC. Kun ilmalämpöpumpun lämmitysteho ei yksin riittänyt pitämään imuilman lämpötilaa arvossa

+19,5 ºC, osa lämmitystehontarpeesta katettiin muulla lämmitysjärjestelmällä kuin ilmalämpöpumpulla”

 

[puuteknikko]

Aika erikoinen testi jos pyynti on 20C. On kuitenkin yleisesti tunnettu fakta, että ilmalämpöpumpun pyynti ei ole sama kuin toivottu huonelämpötila vaan tarvii 2-3C enemmän, vai onko jossain pumppumallissa tehty softaan offset-arvo, jotta tuulipukukansa ei ihmettelisi laitteen toimintaa turhaan?

 

[Ilmavaiva]

Aika erikoinen testi jos pyynti on 20C. On kuitenkin yleisesti tunnettu fakta, että ilmalämpöpumpun pyynti ei ole sama kuin toivottu huonelämpötila vaan tarvii 2-3C enemmän, vai onko jossain pumppumallissa tehty softaan offset-arvo, jotta tuulipukukansa ei ihmettelisi laitteen toimintaa turhaan?

Jos tarkoitat offset-arvolla, että pumpun puhallus alkaa himmailemaan, kun huonelämpö alkaa jäämään pyyntiarvosta, niin tällä LN pumpulla se on toteutettu automaattipuhalluksella ja 4/5 puhallukseen saakka. Puhalluksella 5/5, jota on käytetty testissä, ei ole ”offset-arvoa”. Mikäli olisi, niin se olisi todennäköisesti haitannut testissäkin, koska sisäilman lämpötila on pidetty niin lähellä pyyntiä, ja jolloin se olisi testin jossakin vaiheessa saattanut alkaa”vahingossa” himmailemaan.

 

[puuteknikko]

Jos tarkoitat offset-arvolla, että pumpun puhallus alkaa himmailemaan, kun huonelämpö alkaa jäämään pyyntiarvosta, niin tällä LN pumpulla se on toteutettu automaattipuhalluksella ja 4/5 puhallukseen saakka. Puhalluksella 5/5, jota on käytetty testissä, ei ole ”offset-arvoa”. Mikäli olisi, niin se olisi todennäköisesti haitannut testissäkin, koska sisäilman lämpötila on pidetty niin lähellä pyyntiä, ja jolloin se olisi testin jossakin vaiheessa saattanut alkaa”vahingossa” himmailemaan.

Tarkoitin sitä, että jos käyttäjä asettaa pyynnin 20C niin laite käyttääkin aina arvoa pyynti+offset, ja offsetille arvo vaikka 2 tai 3 astetta. Eli käyttäjä luulee asettavansa toivotun huonelämpötilan, mutta sisäyksikkö nostaa pyyntiä koska tiedetään, että muuten ei torppa lämpene riittävästi.

 

[Ilmavaiva]

Ohessa linkki VTT testiin.

https://satatech.fi/wp-content/uploads/2019/11/VTT-LN.pdf

 

[VesA]

Kiitos tiedosta. Tarkoittaa sitä, että sulattelu tuosta syystä on tarpeetonta ja huurteenpoisto riittää. Sääli on sairautta. Nyt peruutan vähän : vaikka jähmepiste olisikin kymmeniä asteita alempana niin tottahan öljyt jäykistyvät selvästi jo aiemmin. Kuuloni toimii vielä suht hyvin. Ja voipihan kennon lämmittää silloin tällöin jolloin kennoon mahdollisesti kertyneet jäät poistuvat.

No en nyt tiedä - ne öljyt jäykistyvät aika portaattomasti ja jähmettymispiste on se viimeinen niitti. Sen lämpöisemmällä puolella, ehkä kymmenen astetta - on 'kaatopiste' - lämpötila jossa ainetta voi vielä kaataa kannusta. Tätä voi verrata auton öljyihin- jos kaivat 20 asteen pakkasella 5W-jotain kannun takakontista ja koitat lisätä öljyä autoon se on jo hiiiiiiidas toimenpide. Autossa on sentää painepumppu sille öljylle - mutta ilpissä se kulkee kaasun mukana ja voi hyvinkin hyytyä mihin vaan matkalle kun mikään ei varsinaisesti pakota. Eli jos joku kylmähenkilö voisi laittaa kannun emännän pakastimeen ja laitteen pakastukselle niin tästäkin saisi vähän kättä pidempää.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Kilpailijatkin testatiin samoilla arvoilla.
Mutta onko niin, että ko. testitapa suosii mitsua, ja todellisessa elämässä ei menekään ihan niin putkeen.

 

[p306]

Auton voiteluöljyjen käytökseen minä mielessäni juurikin vertailua tein.

 

[Ilmavaiva]

”Tilaaja Scanoffice Oy”.

”Ilmalämpöpumpun toimintakoe tehtiin tilaajan määrittelemällä koeohjelmalla.”

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

”Tilaaja Scanoffice Oy”.

”Ilmalämpöpumpun toimintakoe tehtiin tilaajan määrittelemällä koeohjelmalla.”

No esim. Toshiban VTT testissä on ihan sama litania. Tosin tilaajana Toshiba Carrier.

 

[Ilmavaiva]

Esim. Toshiban VTT testissä on ihan sama litania. Tosin tilaajana Toshiba Carrier.

Yhtä epäluotettavalta testiltä kuulostaa.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Yhtä epäluotettavalta testiltä kuulostaa.

Vaan kun nuo testimetodit on samat jokaisen pumpun kohdalla, mitä nyt pikaisesti lukasin.
Ainoa mikä muttuu, on tilaajan nimi. Jos joku löytää sieltä eroja, niin laittakaahan tänne.

 

[Ilmavaiva]

Vaan kun nuo testimetodit on samat jokaisen pumpun kohdalla, mitä nyt pikaisesti lukasin.
Ainoa mikä muttuu, on tilaajan nimi. Jos joku löytää sieltä eroja, niin laittakaahan tänne.

En tiedä muiden pumppujen testistä, mutta mikähän mm. tuo standardi on, josta Scanoffice Oy haluaa poiketa ja miksi?

Edit: korvattu sana kaikki Scanoffice Oy.

 

[puu]

Tempaisimpa tuonne oman fuzzy logicin säätämään sulatusta. Toimii heti ainakin 10x paremmin kuin Mitsun oma.

Eli ensin säädin tuollaisen ajastimen syklillä 30min päällä - 1h pois.

Ajastimen perään 24V muuntaja ja laitoin vielä kauko-ohjattavan pistorasian ajastimen ja pistorasian väliin kaiken varalta.

Rele (24V) ajastimen perään kytkemään 68k vastus sulatusanturin rinnalle ja avot - pumppu sulattelee uskollisesti 1,5h välein. Tekee vielä kunnon sulatukset kun on tuo jumpperi 10°C sulatuksen lopetuslämpötilalle asetettuna.

 

[Mika karvajalka]

Päivällä kun ole ollut paikalla niin sulatusjaksot olleet koko ajan alle 3min ja lämmitysjaksot 120min. Pakkasta -11 astetta. Lämmitin illalla takan ja nyt juuri sulatusaika oli 9.55min
Ei tainnut sulatuslämpöjä olla tarpeeksi kun pumppu pyöri puolitehoilla illan.