Kiitos tiedosta. Kyllä se näyttäisi menevän noiden kahden videon sulautusaikojen perusteella.
MSZ-LN - käyttökokemukset
- Keskustelun aloittaja aseve
- Aloitettu
Velsku
Aktiivinen jäsen
Muistaakseni itse kellottelin aika täsmälleen samanlaisen johtopäätöksen tässä vähän aikaa sitten. Eli nyt kaksi ihmistä päätynyt samaan johtopäätökseen, joka lisää sen varmuutta. Ylimässä putkessa on teoreettisena riskinä, ettei kenno kerkeä sulaa kokonaan.Näitä huomioita tukee myös liitteeksi linkitetyt videot. Yläputki sulaa ensimmäiseksi. Siitä n 5 s kuluttua sulaa keskiputki ja siitä n. 30 s kuluttua alaputki.
1 h lämmitysaika -videossa, jossa on takana 1 h lämmitysjakso, alaputken sulamisen jälkeen sulatus jatkuu vielä n. 30 s.
1,5 h lämmitysaika -videossa, jossa on takana 1,5 h lämmitysjakso, alaputken sulamisen jälkeen sulatus jatkuu vielä n. 50 s.
Videoiden perusteella yläputken ja alaputken sulatusajan erotus on n. 35 s, eli joissakin tapauksissa sulatus saattaisi pysähtyä, ennen kuin alaputki on kokonaan sula. Kun taas keskiputken ja alaputken sulatusajan erotus on 30 s, jolloin alaputkikin ehtisi juuri sulaa ennen sulatuksen loppumista.
Toisin sanoen näiden videoiden perusteella sulatusanturin siirtämisellä ylemmäksi saataisiin leikattua alemman putken sulamisen jälkeistä valmistajan ohjelmoimaa n. 30 s turva-aikaa, ja meidän liian lyhyistä lämmitysjaksoista kärsivien mielestä n. 30 s turha-aikaa
Itse en ole vielä siirtänyt sulatusanturia ylemmäksi. Olen vain kääntänyt sen ulkoreunalta sisäänpäin. Viime viikonlopulla mielestäni sattui toimimaan hyvin muuttumattomilla 1,5 h lämmitysjaksoilla. Sulatuksessa tuli vettä 7 dl. Pakkanen hellitti -20…-5.
Olisi mielenkiintoista kuulla teiltä, jotka ovat siirtäneet sulatusanturin ylemmäksi, että paljonko kuluu aikaa alemman putken täysin sulamisesta – sulatuksen päättymiseen, eli lyhentääkö sulatusanturin siirto ylemmäksi tätä alemman putken sulamisen jälkeistä turva/turha -sulatusaikaa?
Microsoft OneDrive
1drv.ms
Tässä vielä sellainen pointti, että sulatuksen jälkeisellä turva-ajalla todennäköisesti on myös toiminnallinen merkitys kennon kuivaamiseen.
Sulatuksen jälkeen kennon ripojen välissä on vettä ja kenno on vielä märkä. Ulkoyksikkö lähtee täydellä puhallusnopeudella puhaltamaan, jotta se saa mahdollismman paljon vettä pois tuosta kennosta sulatuksen jälkeen (haihdutettua ja puhallettua), jottei se sitten jäädy siihen heti haitaten hyötysuhdetta.
Jos puhallus aloitetaan käytännössä heti viimeisten jäänrippeiden kadotessa näkyvistä, kenno on vielä märkä ja siinä oleva vesi kylmää. --> puhallus muuttaa tuon veden jääksi nopeasti, joten lämmitysjakso alkaa jo vähän jäässä olevalla kennolla.
Eli tuo voi alussa haitata ilmankiertoa/lämmön kennoon siirtymistä jo valmiiksi vähän, mutta jos tuolla päästään pidempään lämmitysjaksoon siten, ettei kuitenkaan kenno kerkeä kokonaan jäätyä tuosta alkutilasta huolimatta, lopputulos voi silti olla parempi teho pumpusta taloon ja parempi COP.
Kyllä se käytännössä näyttäisi parempi olevan. Varsinkin, jos sillä pääsisi kokonaan 30 min hullunkierrosta eroon. 30 min hullunkierrosta on pelkästään haittaa. Mikään olosuhde ei edes Suomessa edellytä 30 min sulatusväliä. Kuuluisat viimeiset sanat
Itsellä sulatusanturin käännön jälkeen ja ylhäällä oleva ulkoyksikön lämpötila-anturin eristämisen jälkeen pumppu on jostakin kumman syystä toiminut nyt järkevillä sulatusväleillä. Mutta jos menee enää kertaakaan 30 min hullunkierrolle tai muutoin jauhaa turhan lyhyttä sulatusväliä, niin kyllä se sulatusanturi siirtyy ensin keskiputkeen ja siitä vielä tarvittaessa yläputkeen.
Viimeksi muokattu:
Kokeilin ensin keskiputkea mutta en saanut siinä juuri eroa alimpaan. Mutta voi olla tapauskohtainen. Mulla tämä Mitsu niitä alkupään versioita jossa oletettiin olevan ohjelmabugi. Voi olla että olikin. Ei sitä voi pois sulkea. Voihan olla että sulatusohjelmaa uudemmissa "säädetty" paremmaksi 
Mulla on paljun pohjassa n.30mm reikä suoraan rännikaivon päällä josta 110mm putki menee kivipesään lapionpiston syvyydessä. Toissapäivänä tyhjensin paljun ekan kerran tänä talvena. Näyttäisi tuo kaivo olleen ainakin vielä sulana.Oliskohan tämä minulla käytössä oleva palju jotai 60 litraa, pitää tarkistaa vielä... Ei sinne taida suurempaa mahtuakaan, vaikka miten taittelisi.
Kuvasta poiketen laitoin vielä 10cm korokkeet paljun alle, niin ei enää räpistele seinälle mitään, kunhan muistaa tyhjentää sen jäistä jo hyvissä ajoin.
Onko mitsussakin sama ominaisuus, että roiskii vettä laitetelineen tangolle ja siitä pitkin seiniä? Siitä en pitänyt yhtään, joten piti viritellä tähän telineen ja tossukan väliin tuommonen ohjuri... Täältä saadun ohjeen mukaan tein paljun kylkeen n. 4cm korkeuteen n. 4millin reiän, niin ei tarvitse plussakeleillä "kesäaikaan" paljua tyhjennellä, vaan vesi tippasee alla olevaan poistoputkeen.
Kovemmilla pakkasilla ohjuri jäätää melko nopeasti, mutta jää lähtee aika hyvin irti ohjuria taivuttelemalla.
Pitäisi vaan tehdä ohuemmasta metallista niin taipuisi paremmin
Roiskeohjurin tein valokatteen palasesta jonka kiilasin seinän, telineen ja pumpun väliin. Palan leikkasin täysin arviosta ja paremman kokoista en olisi osannut tehdä vaikka olisin yrittänyt.
Ota pois vaan.
Kuva olisi kiva
Tuo taitaa olla öljynerotin/varaaja. Onkohan bändit vedetty turhan tiukalle?
Mulla on ruutupaperikirjausten mukaan viime kuussa -8 °C:ssä puhaltanut sulatuksenjälkeisen alkukiukun aikana jopa 55 °C ilmaa ja sitten laskenut 42-45 °C tasolle. Juuri tällä hetkellä pihalla on -20 °C ja pumppu puhaltaa keskeltä lämmitysjaksoa melkein 57 °C ilmaa kun sisäyksikön viereiset kattopaneelit ovat vajaa 26 °C. Molemmissa esimerkeissä pyynti 24 °C ja puhallus toiseksi kovimmalla. Epäilin omassanikin olevan kylmäainevajausta, kun pumppu ei millään osaa mukauttaa sulatusvälejä, mutta tuskin se tuollaisia kyytejä tässä pakkasessa repisi vajailla aineilla?
Varmastikkin, kiinni kompuran kupeessa
Velsku
Aktiivinen jäsen
Nyt huomasin, että oli 30min tyhjää aikaa, joten ajattelin olla nopea ja eristää anturin. Niinhän siinä kävi, että alimpaan putkeen en saanut armaflexiä mahtumaan järkevästi, jossa tuhrautuikin sitten tuo 30min aikaraja. Eli piti lähteä kiireessä lapsia kuskaamaan yms. ja työ meni pätkittäiseksi.
Lopulta siirsin anturin keskiputkeen ja eristin siihen. Parempi olisi ollut tehdä tämä homma lämpimämmällä kelillä, kyllä sormien kohmeisuus haittasi jo kaikkea. Ruuvejakin tipahteli kohmeisista sormista lumihankeen, josta niitä sai paljain sormin etsiä.
Ja tässä kiireessä unohtui sitten asentaa ne lämpötila-anturit ja dataloggaus tuonne ulkoyksikköön. Sisälle tullessa näin ko. johtohässäkän (3 anturia johdon päässä) ja tajusin unohdukseni. Eipä ollut motivaatiota lähteä pakkaseen uudestaan avaamaan laitetta, eli siirtyi myöhäisemmäksi.
Asentelin tuon dataloggerin nyt taas loggaamaan tarkkoja lämpötiloja täydellä powerbankilla sisäyksiköstä, joten näkeepä nyt kuinka pitkiä sulatukset on tällä anturisijoituksella.
Sormet kohmeisena totesin myös, etten ala yrittämäänkään anturin johdon irroitusta piirilevystä ja mittaamista. Minulla se kuitenkin omasta arviosta toimii, koska laite osaa myös jatkaa aikoja. Olisimme saaneet referenssin toimivasta, mutta nyt jäi saamatta.
Tässä nyt kuitenkin tarinaa kuvin ko. operaatoista:
Homma lähti liikkeelle virtojen katkaisusta. Tarkoitus on selvitä hengissä.
Sitten kattopellin irroittamisesta neljällä ruuvilla ja johtojen suojamuovin yhdellä ruuvilla. Johtojen suojamuovi lähtee alaspäin painamalla irti. Etulevystä pitää ottaa irti ruuvit + nuo kaksi vasemman laidan ruuvia. Koneen takaa myös kaksi melkein kennossa kiinni olevaa ruuvia yms. monta ruuvia.
Johdot lähtee irti ruuveja vähän aukaisten ja etuosaa raottamalla alkaa tuo sivupeltikin liikkua ja sen voi ottaa pois ensiksi alaspäin laskemalla, jotta irtoaa tuosta pellistä, johon sähköjohdot kiinnittyvät.
Tämän jälkeen näkyville tuleekin tämä surullisenkuuluisa huopaeritse.
Minulla se oli jäätynyt kiinni sekä pohjaan, että putkiin nyt. Joten kesti hetkisen, että sain irroitettua sen.
Huopa vaikutti kuvan oikeasta reunasta, jossa putket ja anturi sijaitsee, ennemminkin taivutetulta vanerilevyltä, kuin huovalta. Märkä ja jäässä... Vein huovan sulamaan kuumaa takkaa vasten sisälle.
Ja huovassa oli jäätä ja jopa jääpuikko.
Nyt ei ollut sulatusanturin kohdalla paksua jääkerrosta, kuten alkuperäisen asennuksen jälkeen oli. Siltä alueelta ei putket koskettanut huopaan enää niin voimakkaasti viimekertaisen modin takia.
Huopa painoi varmaan toista kiloa, kuvissa näyttää paljon kuivemmalta, mitä totuus on.
Havainto Mitsun suunnittelijoiden epäloogisuudesta.
Tässä sisäpuolen eristehuovassa on muovisuoja, ettei kostu putkikosketuksesta. Sopii vain kysyä, että miksi ei ulommassa...
Ja kuvassa kiinnijäätyneestä huovasta peräisin olevaa nöyhtää.
Aikaisemmin anturi oli minulla näin. Alkuperäisessä putkessaan.
Huomatkaapa, miten on jäätippoja siellä sun täällä. Anturiinkin oli tippassut vettä, joka oli jäätynyt.
Eli vaikkei huopa enää ko. putkeen koskettanutkaan muiden kuin nippusiteiden välityksellä, niin vettä on tullut yläkautta ja jäätynyt eri paikkoihin.
Anturin siirsin keskiputkeen. Johdonsuojaputki lähtee hivenen alaviistoon, en saanut sitä täysin vaakatasoon tai yläviistoon. Voi olla, että täyttyy vedestä, mutta vesi ei ainakaan nyt sieltä sulatessaan valu anturille vääristäen lukemaa.
Anturin asensin noin päin, jotta mahdollinen vesi valuisi putkesta alas ja noin 60 asteen kulmaan. Eli "yläviistoon".
Tässä vaiheessa sormet oli jo siinä kunnossa, että tuossa putkessa ollutta jäätippaa ne eivät enää juuri sulattaneet...
Ja kennosta huomaa, että keskeytin lämmitysvaiheen, koska ei ollut aikaa odottaa sulatusta.
Armaflex eristyksen laitoin päälle tällä tavalla ja nippusiteillä kiinnitin. (en kierälle, vaan napakasti)
Alaspäin halkio, jotta mahdollinen vesi valuisi siitä pois jossain vaiheessa (plussakeleillä), jos sitä kertyy sisälle.
Anturin johdolle tein viillon, jotta pääsi tuohon suuntaan lähtemään.
Hyvässä paketissa anturi tuolla nyt on, mistään suunnasta ei siihen ilma pääse. Yläpuolelta tuleva vesi valuu huopaan tai sitten toiselle puolelle ja tippasee alakautta pois.
Lopulta eristin myös ylemmän kennonlämpötilaa mittaavan anturin kauttaaltaan.
Nyt sitten näkee, oliko millainen vaikutus tuolla.
Vähän tuo anturin ylemmäs siirto myös epäilyttää, sillä kenno on näillä lauhemmilla keleillä ollut jo aika tukossa usein, kun sulatus alkanut "tunnin kulututta". Ja viime talvena/keväänä, kun tuo huopa ei ollut jäässä laite toimi pitkillä väleillä siinäkin putkessa olevalla anturilla. Kokemus tulee näyttämään, miten tämän kanssa käy. (ja hyvinhän tässä käy)
Lopulta siirsin anturin keskiputkeen ja eristin siihen. Parempi olisi ollut tehdä tämä homma lämpimämmällä kelillä, kyllä sormien kohmeisuus haittasi jo kaikkea. Ruuvejakin tipahteli kohmeisista sormista lumihankeen, josta niitä sai paljain sormin etsiä.
Ja tässä kiireessä unohtui sitten asentaa ne lämpötila-anturit ja dataloggaus tuonne ulkoyksikköön. Sisälle tullessa näin ko. johtohässäkän (3 anturia johdon päässä) ja tajusin unohdukseni. Eipä ollut motivaatiota lähteä pakkaseen uudestaan avaamaan laitetta, eli siirtyi myöhäisemmäksi.
Asentelin tuon dataloggerin nyt taas loggaamaan tarkkoja lämpötiloja täydellä powerbankilla sisäyksiköstä, joten näkeepä nyt kuinka pitkiä sulatukset on tällä anturisijoituksella.
Sormet kohmeisena totesin myös, etten ala yrittämäänkään anturin johdon irroitusta piirilevystä ja mittaamista. Minulla se kuitenkin omasta arviosta toimii, koska laite osaa myös jatkaa aikoja. Olisimme saaneet referenssin toimivasta, mutta nyt jäi saamatta.
Tässä nyt kuitenkin tarinaa kuvin ko. operaatoista:
Homma lähti liikkeelle virtojen katkaisusta. Tarkoitus on selvitä hengissä.
Sitten kattopellin irroittamisesta neljällä ruuvilla ja johtojen suojamuovin yhdellä ruuvilla. Johtojen suojamuovi lähtee alaspäin painamalla irti. Etulevystä pitää ottaa irti ruuvit + nuo kaksi vasemman laidan ruuvia. Koneen takaa myös kaksi melkein kennossa kiinni olevaa ruuvia yms. monta ruuvia.
Johdot lähtee irti ruuveja vähän aukaisten ja etuosaa raottamalla alkaa tuo sivupeltikin liikkua ja sen voi ottaa pois ensiksi alaspäin laskemalla, jotta irtoaa tuosta pellistä, johon sähköjohdot kiinnittyvät.
Tämän jälkeen näkyville tuleekin tämä surullisenkuuluisa huopaeritse.
Minulla se oli jäätynyt kiinni sekä pohjaan, että putkiin nyt. Joten kesti hetkisen, että sain irroitettua sen.
Huopa vaikutti kuvan oikeasta reunasta, jossa putket ja anturi sijaitsee, ennemminkin taivutetulta vanerilevyltä, kuin huovalta. Märkä ja jäässä... Vein huovan sulamaan kuumaa takkaa vasten sisälle.
Ja huovassa oli jäätä ja jopa jääpuikko.
Nyt ei ollut sulatusanturin kohdalla paksua jääkerrosta, kuten alkuperäisen asennuksen jälkeen oli. Siltä alueelta ei putket koskettanut huopaan enää niin voimakkaasti viimekertaisen modin takia.
Huopa painoi varmaan toista kiloa, kuvissa näyttää paljon kuivemmalta, mitä totuus on.
Havainto Mitsun suunnittelijoiden epäloogisuudesta.
Tässä sisäpuolen eristehuovassa on muovisuoja, ettei kostu putkikosketuksesta. Sopii vain kysyä, että miksi ei ulommassa...
Ja kuvassa kiinnijäätyneestä huovasta peräisin olevaa nöyhtää.
Aikaisemmin anturi oli minulla näin. Alkuperäisessä putkessaan.
Huomatkaapa, miten on jäätippoja siellä sun täällä. Anturiinkin oli tippassut vettä, joka oli jäätynyt.
Eli vaikkei huopa enää ko. putkeen koskettanutkaan muiden kuin nippusiteiden välityksellä, niin vettä on tullut yläkautta ja jäätynyt eri paikkoihin.
Anturin siirsin keskiputkeen. Johdonsuojaputki lähtee hivenen alaviistoon, en saanut sitä täysin vaakatasoon tai yläviistoon. Voi olla, että täyttyy vedestä, mutta vesi ei ainakaan nyt sieltä sulatessaan valu anturille vääristäen lukemaa.
Anturin asensin noin päin, jotta mahdollinen vesi valuisi putkesta alas ja noin 60 asteen kulmaan. Eli "yläviistoon".
Tässä vaiheessa sormet oli jo siinä kunnossa, että tuossa putkessa ollutta jäätippaa ne eivät enää juuri sulattaneet...
Ja kennosta huomaa, että keskeytin lämmitysvaiheen, koska ei ollut aikaa odottaa sulatusta.
Armaflex eristyksen laitoin päälle tällä tavalla ja nippusiteillä kiinnitin. (en kierälle, vaan napakasti)
Alaspäin halkio, jotta mahdollinen vesi valuisi siitä pois jossain vaiheessa (plussakeleillä), jos sitä kertyy sisälle.
Anturin johdolle tein viillon, jotta pääsi tuohon suuntaan lähtemään.
Hyvässä paketissa anturi tuolla nyt on, mistään suunnasta ei siihen ilma pääse. Yläpuolelta tuleva vesi valuu huopaan tai sitten toiselle puolelle ja tippasee alakautta pois.
Lopulta eristin myös ylemmän kennonlämpötilaa mittaavan anturin kauttaaltaan.
Nyt sitten näkee, oliko millainen vaikutus tuolla.
Vähän tuo anturin ylemmäs siirto myös epäilyttää, sillä kenno on näillä lauhemmilla keleillä ollut jo aika tukossa usein, kun sulatus alkanut "tunnin kulututta". Ja viime talvena/keväänä, kun tuo huopa ei ollut jäässä laite toimi pitkillä väleillä siinäkin putkessa olevalla anturilla. Kokemus tulee näyttämään, miten tämän kanssa käy. (ja hyvinhän tässä käy)
Ottaa_pumpusta
Jäsen
Tuo huopa varmaan joutaisi kokonaan pois. Enemmän haittaa kuin hyötyä
Velsku
Aktiivinen jäsen
Ensimmäinen lämmitysvaihe tuli täyteen, juuri kun sain äsköisen tarinan valmiiksi.
1h18min lämmitti ja 8min 20s sulatti (sisäyksikön pysähdyksestä --> sisäyksikön hitaimpaan puhallukseen. Mutta tässä on vähän nyt tulkinnan varaa, voisi tulkita käyrästä myös 7:30 mittaiseksi, sillä siinä vaiheessa sisäyksikön puhallusanturi ei enää kylmentynyt, vaan alkoi mitata lämpimämpää. Jyrkkä nousu alkaa vasta 8:20 kuluttua).
Kenno oli sulatuksen alussa lähes tukossa. Ei tuosta enää ilma ole kulkenut läpi.
Sulatus loppui juuri samanaikaisesti, kun alaputkesta katosi näkyvä vesi/huurre.
Minun mielestä olisi vielä hetkisen saanut jatkaa, vettä valui vielä kovaa tahtia alas paljuun, eli kennoon jäi ritilöiden väliin vielä vettä.
@Ottaa_pumpusta
Todennäköisestsi olet 100% oikeassa. Laitoin takaisin lähinnä siksi, koska ajattelen ettei sen avulla ulkoyksikön äänet kantaudu sisälle liikaa. Eli kai se on äänieristeenä siinä, mitään tekemistä sillä ei ole lämpöeristeenä.
1h18min lämmitti ja 8min 20s sulatti (sisäyksikön pysähdyksestä --> sisäyksikön hitaimpaan puhallukseen. Mutta tässä on vähän nyt tulkinnan varaa, voisi tulkita käyrästä myös 7:30 mittaiseksi, sillä siinä vaiheessa sisäyksikön puhallusanturi ei enää kylmentynyt, vaan alkoi mitata lämpimämpää. Jyrkkä nousu alkaa vasta 8:20 kuluttua).
Kenno oli sulatuksen alussa lähes tukossa. Ei tuosta enää ilma ole kulkenut läpi.
Sulatus loppui juuri samanaikaisesti, kun alaputkesta katosi näkyvä vesi/huurre.
Minun mielestä olisi vielä hetkisen saanut jatkaa, vettä valui vielä kovaa tahtia alas paljuun, eli kennoon jäi ritilöiden väliin vielä vettä.
@Ottaa_pumpusta
Todennäköisestsi olet 100% oikeassa. Laitoin takaisin lähinnä siksi, koska ajattelen ettei sen avulla ulkoyksikön äänet kantaudu sisälle liikaa. Eli kai se on äänieristeenä siinä, mitään tekemistä sillä ei ole lämpöeristeenä.
Velsku
Aktiivinen jäsen
Nyt on yön aika pumppu etsinyt toimintamalliansa.
Tuloksena on että viimeisin lämmitysvaiheen pituus oli jo 2h. Lähti jo liikkeelle siis hämmästyttävän pitkästä 1h20m lämmityksestä ollakseen käynnistetty -8 asteessa. Seuraavaan lyhensi 10min, jonka jälkeen onkin vain lämmitysvaiheen pituutta jatkettu...
Onhan se tuplasti pidempi, mitä yksikään tämän talven aikainen, nyt vastaa sitä mitä viimevuonna mentiin uudella koneella ja kuivalla huovalla.
Luonnollisesti nukuin vähän aikaa viimeyöänikin, eli ei ole kennosta kuvia joka sulatuksella. Mutta tuon modin jälkeisen toisenkin sulatuksen kerkesin seurata ja kuvata, silloin olisi voinut vielä kauemmin lämmittää koska kennosta vielä ilma virtasi läpi (kuva) ja niinpä se kone sitten tekikin. Tuokin sulatus loppui siten, että vettä valui koneesta vielä aika paljon tuolloin, eli ripojen väliin jäi vettä. Aikaa kului noin 5s alimman rivin sulattua.
Tuloksena on että viimeisin lämmitysvaiheen pituus oli jo 2h. Lähti jo liikkeelle siis hämmästyttävän pitkästä 1h20m lämmityksestä ollakseen käynnistetty -8 asteessa. Seuraavaan lyhensi 10min, jonka jälkeen onkin vain lämmitysvaiheen pituutta jatkettu...
Onhan se tuplasti pidempi, mitä yksikään tämän talven aikainen, nyt vastaa sitä mitä viimevuonna mentiin uudella koneella ja kuivalla huovalla.
Luonnollisesti nukuin vähän aikaa viimeyöänikin, eli ei ole kennosta kuvia joka sulatuksella. Mutta tuon modin jälkeisen toisenkin sulatuksen kerkesin seurata ja kuvata, silloin olisi voinut vielä kauemmin lämmittää koska kennosta vielä ilma virtasi läpi (kuva) ja niinpä se kone sitten tekikin. Tuokin sulatus loppui siten, että vettä valui koneesta vielä aika paljon tuolloin, eli ripojen väliin jäi vettä. Aikaa kului noin 5s alimman rivin sulattua.
puu
Aktiivinen jäsen
Nyt olen useamman kerran saanut laitteen poistumaan hullunkierrosta ilman virtojen katkaisua. Pumppu on palautunut 1,5h lämmitysaikaan laittamalla moodi jäähdytykselle yli 10 minuutiksi. Tämän voi tehdä myös heti sulatuksen alussa, eli siten että vaihtaa takaisin lämmitykselle kun on kulunut hiukan yli 10 minuuttia sulatuksen alusta (siitä kun sisäyksikkö tuhahtaa). Itsellä ollut tässä jäähdytysmoodissa lämpötilapyynti 20 astetta ja puhallus 1/5. En tiedä toimiiko isommilla pakkasilla, mutta ainakin -1...-7 asteen ulkolämpötilassa on toiminut.
Hieno homma. Väärinhän se on, että anturia siirtämällä pitää leikata sulatuksen "turva-aika" tai "turva-aikaa" pois. Mutta ei tähän vielä muutakaan lääkettä ole löytynyt. Pääasia kuitenkin on, että näyttää nyt toimivan niin kuin pitääkin.
Tuo jäähdytykselle laittohan toimi joskus jollain toisellakin. Onko syy anturin sulaminen vai vaan antaako saman tuloksen kun virtojen poissa käyttäminen. Vahva luuloni on että lämpö sulattaa ja kuivattaa anturia tarpeeksi. Vaikutus on varmaan väliaikainen. Epäilen että pysyvää apua tuosta ei saa.
Velsku
Aktiivinen jäsen
Tuolla MZL-LN v.2 ketjussa on muitakin kärsijöitä, joten @puu , kannattaa käydä jakamassa suositus sinne.
Luulen, että sama kikka voisi auttaa heistä joitain myös.
Jos jäähdytys lähtee päälle, niin tuo voi sulattaa anturit ja jäät sen ympäriltä. Samaahan siinä tehdään, mitä sulatuksessa.
Toinen samanaikainen vaikutusmekanismi voi olla, että pumpun jäähdytysmoodille vaihto tekee algoritmeille saman, mitä resetointi.
--> Vastaa resetointia ja sulaa kennoa. Jostain syystä minullakin tuon modin jälkeen heti ensimmäinen jakso oli pitkä, kun taas ilman modia en muista noin pitkää ensimmäistä jaksoa. Jostain sensorista se päättelee, minkä mittaisella lämmitysjaksolla se lähtee liikkeelle. (tai lämmitysjakson aikan, milloin siirtyy sulatukseen)
Luulen, että sama kikka voisi auttaa heistä joitain myös.
Jos jäähdytys lähtee päälle, niin tuo voi sulattaa anturit ja jäät sen ympäriltä. Samaahan siinä tehdään, mitä sulatuksessa.
Toinen samanaikainen vaikutusmekanismi voi olla, että pumpun jäähdytysmoodille vaihto tekee algoritmeille saman, mitä resetointi.
--> Vastaa resetointia ja sulaa kennoa. Jostain syystä minullakin tuon modin jälkeen heti ensimmäinen jakso oli pitkä, kun taas ilman modia en muista noin pitkää ensimmäistä jaksoa. Jostain sensorista se päättelee, minkä mittaisella lämmitysjaksolla se lähtee liikkeelle. (tai lämmitysjakson aikan, milloin siirtyy sulatukseen)
puu
Aktiivinen jäsen
En usko että on anturin sulatuksesta kyse. Yleensä lähtee kuitenkin tuon jälkeen kohta taas lyhentämään lämmitysjaksoa. Uskoisin, että se vaan "resetoi" jotain softasta.
Tätä käytettiin vanhoissa Panasonic ILPeissä joissa oli lyhyet 40 min lämmitysjaksot ja pitkät 12 min sulatusjakson kun pakkanen kiristyi alle -10C.
Laite palautui noin muutamassa minuutissa takaisin lämmitykselle. Tuota tehtiin jos kenno oli puhdas.
Eiköhän se virtojen katkaisukin vain resetoi sumean logiikan ja pumppu aloittaa perustilasta oliko se jotakin 1,5h tms sulatusvälillä. Siitä lähtee sitten säätämään johonkin suuntaan anturitietojen perusteella.
tuon huovan tilallehan voisi varmaan laittaa telttapatjaa, routamattoa tai vastaavaa vettä imemätöntä eristettä.
Velsku
Aktiivinen jäsen
@B12
Todennäköisesti tuo sulatus vaikuttaa kuten virtojen katkaisu, mutta jos 3min AKTIIVISEN kompressorilla tehtävän sulatuksen sijasta laite tekee käytännösä samaa operaatiota 10min, niin voisi olettaa että huopa sulaa anturin kohdalta vähän laajemmin, vettä valuu enemmän pois ja saattaa kestää pari kierrosta pidempään, että jäätä taas kertyy haittaamaan anturin lämpötilamittausta.
Todennäköisesti tuo sulatus vaikuttaa kuten virtojen katkaisu, mutta jos 3min AKTIIVISEN kompressorilla tehtävän sulatuksen sijasta laite tekee käytännösä samaa operaatiota 10min, niin voisi olettaa että huopa sulaa anturin kohdalta vähän laajemmin, vettä valuu enemmän pois ja saattaa kestää pari kierrosta pidempään, että jäätä taas kertyy haittaamaan anturin lämpötilamittausta.
Velsku
Aktiivinen jäsen
Enpä tiedä toimiiko nyt optimaalisesti vai lämmittääkö liian kauan. Ei ole vielä energiankulutusmittari saapunut, jolla selviäsi.
Piti käydä ulkona, joten kävelin pumpun ohi ja tarkistin jäätilanteen. Kenno ihan läpijäässä.
Lämmitystä takana noin 1h30min. Viimeyön on mennyt 1h50min sulatusvälillä, joten lämmitti tuolla vielä 10min, ennen 10min sulatusta.
Ei tuolta ilma kulkenut läpi ja sisäkennokin jo alkoi vetää huurretta, vain sitä kautta lämpöä pystyi siirtymään kennoon.
Pyynti 25 astetta, sitä lämpöä ei ole pumppu juurikaan saavuttanut. Pumppu tosin alkaa laskea lämmitystehoja astetta ennen sen saavuttamista. Ennen sulatusta pumpun tuottama lämpö laskusuunnassa, vaikka pumpun pitäisi nostaa tehoja, sillä yli asteen päässä tavoitteesta.
Vaikuttaisi siis siltä, että kenno alkaa mennä liian tukkoon näin pitkillä väleillä ja pumpun teho laskee, ilma ei kulje kennon läpi. Kulutusmittarilla voisi päätellä, käykö laite jo täydellä teholla, eli huonolla COP:lla. Noin voisi olettaa lämpötiloista ja kennon jään määrästä.
Nyt vaikuttaa siltä, että ehkä se eristetty anturi alaputksessa on paras vaihtoehto, eristetty anturi keskiputkessa voi olla jo liian lämmin.
Piti käydä ulkona, joten kävelin pumpun ohi ja tarkistin jäätilanteen. Kenno ihan läpijäässä.
Lämmitystä takana noin 1h30min. Viimeyön on mennyt 1h50min sulatusvälillä, joten lämmitti tuolla vielä 10min, ennen 10min sulatusta.
Ei tuolta ilma kulkenut läpi ja sisäkennokin jo alkoi vetää huurretta, vain sitä kautta lämpöä pystyi siirtymään kennoon.
Pyynti 25 astetta, sitä lämpöä ei ole pumppu juurikaan saavuttanut. Pumppu tosin alkaa laskea lämmitystehoja astetta ennen sen saavuttamista. Ennen sulatusta pumpun tuottama lämpö laskusuunnassa, vaikka pumpun pitäisi nostaa tehoja, sillä yli asteen päässä tavoitteesta.
Vaikuttaisi siis siltä, että kenno alkaa mennä liian tukkoon näin pitkillä väleillä ja pumpun teho laskee, ilma ei kulje kennon läpi. Kulutusmittarilla voisi päätellä, käykö laite jo täydellä teholla, eli huonolla COP:lla. Noin voisi olettaa lämpötiloista ja kennon jään määrästä.
Nyt vaikuttaa siltä, että ehkä se eristetty anturi alaputksessa on paras vaihtoehto, eristetty anturi keskiputkessa voi olla jo liian lämmin.
Oho, tuohan on jo ihan oikeasti kuurassa. Sinun tapauksessasi "paranneltu" alaputkiasennus on varmaankin sitten se kaikkein paras. Mulla on edelleen eristettynä tuolla yläputkessa, eikä koskaan olla vedetty noin pitkiä jaksoja saatikka kennoa noin tukkoon. Nyt on ollu pidemmän aikaa -10 °C:tä kylmempi ja hyvin kuivaa, mutta viikonvaihteeseen on povailtu jopa -1 °C. Saapas nähdä reagoiko pumppu mitenkään, toistaiseksi tältä ei ole saatu missään olosuhteissa millään tempuilla muuta reaktiota kuin satunnaiset lyhentämiset, jotka eivät nouse koskaan takaisin.
Velsku
Aktiivinen jäsen
Oliskohan kipurajan syynä, että anturi alkaa -3 asteen kieppeillä mittaamaan enemmän huovan sulamistilannetta, kuin kennoa... Eli sulatuksen tuottama lämpö ei enää riitä sulatamaan huopaa riittävästi.
harb
Aktiivinen jäsen
Mietin että mikä olisi paras materiaali antureiden eristämiseen. Aika monet ovat käyttäneet armaflexiä mutta mietin että olisi parempi joku solukumiteippi, jonka saa tiiviisti sensorin ympärille niin ettei sen sisälle pääse kosteutta tai ilmavirtaa. Joutunee pistämään muutaman kierroksen että eristys on yhtä hyvä ja on hankalaa ottaa pois mutta eristys voisi olla IMO parempi.
Mielipiteitä?
Mielipiteitä?
Näyttäisi siltä että eristetty anturi antaa pikkupakkasilla liian lämpöisiä lukemia ja näin kosteilla keleillä vääristää sulatuksen loppulämpötilaa ja luulee että jaksoa voi kasvattaa. Vai luinko oikein näistä velskun kokemuksista?
Täällä eilen kävi 90min jaksoja ja kenno ei ollut liian tukossa vielä. Kumma kyllä vaikka keli oli karmea.
Olisiko vaan parasta laittaa pleksin/kumimatonpala sinne huovan ja putkien väliin ja anturi niin että jää reilu väli joka puolelle ettei pääse jäätymään mihinkään kiinni.
Täällä eilen kävi 90min jaksoja ja kenno ei ollut liian tukossa vielä. Kumma kyllä vaikka keli oli karmea.
Olisiko vaan parasta laittaa pleksin/kumimatonpala sinne huovan ja putkien väliin ja anturi niin että jää reilu väli joka puolelle ettei pääse jäätymään mihinkään kiinni.
Velsku
Aktiivinen jäsen
Samaa olen itsekin miettinyt. Tuonne alaputkeen oli pakkasessa jäykistynyttä armaflexiä pakkasen jäykistämillä sormilla mahdoton saada siten, että olisin itse ollut tyytyväinen. Tuollaisella teipillä onnistuisi varmasti helpommin.
Alaputki menee ensi alaviistoon, josta nousee suoraan ylös, eli siinä on paljon mutkaa, joka haittasi eristämistä armaflexillä. Olisin halunnut eristää koko putken, enkä vain anturin kohtaa.
Velsku
Aktiivinen jäsen
Näyttää juuri tuolta, ettei kaikki kerkeä edes sulaa nyt minulla. Täällä yli -10 pakkasta, eli ei taida olla edes kostea keli.
Minulla oli tätä ennen alaputkessa ihan tästä syystä, että epäilytti keskiputkiasennus, koska laitetta ei ole sen antamille lukemille suunniteltu ja alaputki sulaa viimeisenä. (viime talven kuitalla huovalla toimi laite, vaikka oli alapukessa). Olin myös erottanut alaputken ja huovan nippusiteillä, jolla sain "tunnin" sulatusvälejä, eli vastaava mitä ehdotat. Mutta kovalla pakkasella kenno ei tullut kovin kuuraan --> sulatti liian tiheään. Epäilen että se johtuu siitä, että kova pakkanen vaikuttaa itse jo anturiin, eli se ei mittaa putkenlämpötilaa riittävän tarkasti.
Optimaalinen lienee mulla juurikin eristää se tuonne alaputkeen.
Tältä näytti tänään yhden sulatuksen jälkeen. Ennen sulatusta kenno ihan tukossa, samalla tavalla kuten ylhäällä olevissa kuvissa.
Skibidi Weinau
Jäsen
Oho! No on vain kyllä kuurassa, jos kerran kuvat on sulatuksen jälkeen. Ehkä näissä on tapauskohtasia eroja mihin sulatusanturin kärsii laittaa
Itse suunnittelin alumiiniteippiä diffuusiotiiviisti tuon anturin ympärille ja vasta sitten pätkä armaflex putkea väljästi päälle.
Timpe
Jäsen
Täällä tuttu pyynti +21°C sisälle ja kapulasta laitteen puhalluspyynti manuaalisesti kolmosella. Nyt ulkona on ollut plussakelit ja vesisadetta ja kellotin vaihteeksi yhden lämmitysjakson ja sulatukset töistä tulon jälkeen. Teki tuolloin parin tunnin lämmityksen ja veti kummastakin päästä jaksoa kennon "ihan tukkoon" ts. sulatukselle on ollut tarvetta. Sulatukset olivat noin 12 minuuttia sisäyksikön puhalluksen katkeamisesta aina sen uudelleen käynnistymiseen pyyntinopeuteeni.
Tuossa alla ensin pari kuvaa kennon kuuraisuudesta sulatushetkellä. Sitten pari kuvaa kennon sulatuksesta (toinen sulatuksen viimeisistä sulavista kuurapaakuista ja toinen vasta kun sulatus oli ohitse, aikaleimat kuvanimissä). Tuon lisäksi vielä 22,5 MB video tarjolle puolikkaasta sulatuksesta, kun sulatusvesi tippuu jo kunnolla pulkkaan (päättyy kesken, kun en jaksanut odotella sulatuksen loppumista).
Videossa näkyy kumminkin aktiivisen kompressorisulatuksen loppuminen 0:25 ja kuivatuspuhalluksen alkaminen 0:55 ja kuuluu jokin naksahdus 1:18. Kenno tulee sulatuksessa aina täysin kuivaksi ja on minusta valmiina seuraavaan lämmitysjaksoon. Defrost-anturi on täällä eristämättömänä keskiputkessa. En valita, sillä tämä laite toimii minusta nyt ihan loogisesti ja voin suunnilleen unohtaa tuon säätämisen kelissä kuin kelissä...
Video (kääntyi näemmä peilikuvaksi jossain vaiheessa, kun tarkistin Firefoxilla näkyvyyden):
https://drive.google.com/file/d/1mSmS0mVdX9c1juh6Hk3PrvlQnhU-GaBI/view?usp=sharing
Tuossa alla ensin pari kuvaa kennon kuuraisuudesta sulatushetkellä. Sitten pari kuvaa kennon sulatuksesta (toinen sulatuksen viimeisistä sulavista kuurapaakuista ja toinen vasta kun sulatus oli ohitse, aikaleimat kuvanimissä). Tuon lisäksi vielä 22,5 MB video tarjolle puolikkaasta sulatuksesta, kun sulatusvesi tippuu jo kunnolla pulkkaan (päättyy kesken, kun en jaksanut odotella sulatuksen loppumista).
Videossa näkyy kumminkin aktiivisen kompressorisulatuksen loppuminen 0:25 ja kuivatuspuhalluksen alkaminen 0:55 ja kuuluu jokin naksahdus 1:18. Kenno tulee sulatuksessa aina täysin kuivaksi ja on minusta valmiina seuraavaan lämmitysjaksoon. Defrost-anturi on täällä eristämättömänä keskiputkessa. En valita, sillä tämä laite toimii minusta nyt ihan loogisesti ja voin suunnilleen unohtaa tuon säätämisen kelissä kuin kelissä...
Video (kääntyi näemmä peilikuvaksi jossain vaiheessa, kun tarkistin Firefoxilla näkyvyyden):
https://drive.google.com/file/d/1mSmS0mVdX9c1juh6Hk3PrvlQnhU-GaBI/view?usp=sharing
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Täällä on tämä ilta menty 73min jaksoin. Kenno ei tukossa. Minusta olisi saanu pitempiäkin vetoja käydä. Mutta pari sulatusta vakoillu aikani kuluksi. Juuri ehtii häipyä kuurat kun sulatus loppuu. Joten kai aika maksimi aika. Mutta ei kenno pahasti ole kuurassa. Selvästi välit auki. 5 sulatuksen kesto puhallin pois/päälle 8.05min-7.05min. Keli on vaihteleva.. välillä tuli lunta.. alijäähtynyttä vettä.. kova tuuli. Ilppi kuitenkin sula joka paikasta. Anturi eristämätön yläputkessa.