MSZ-LN sulatushuijaus

[Mza]

@puu:n adapteri asennettu ja hyvin toimii. Laitoin johdon suoraan kiinni ja pumpun päälle. Hetken päästä pumppu alkoi sulattamaan ja rele oli vetäneenä. Katselin sitä jonkin aikaa ja kun ulkokennon lämpötia oli 22-astetta, klikkasin releen pois päältä. Tämän jälkeen homma on toiminut normaalisti.


Kiitoksia vielä kaikille tekijöille.

 

[puu]

Väsäilin tuollaisen testipenkin, millä voin sekä karkeasti "simuloida" ILPin toimintaa ja samalla testata adapterin toimivuuden. Eli tehovastus R2 pitää huoneenlämmössä ulkolämpötila-anturin n. 37 asteen lämpötilassa. Toiseen tehovastukseen R3 kytketään virta Mitsurunnerin releen kautta silloin kun se käskee pumpun sulattaa. Tällöin kun ei olla sulattamassa, delta pääsee kapuamaan 14 asteen paikkeille, ja sulatuksen aikana -16 asteen paikkeille. Tässä pitää tietenkin olla säädettynä pois päältä tuo maksimilämpötila, jossa sulatushuijaus on käytössä.

 

[puu]

Ja siistin näköistä käyrää piirtää testipenkin kanssa sopivilla asetuksilla. Tässä on laitettu hyvin lyhyiksi nuo aika-arvot, joten "sulattelee" usein.

Mielenkiintoinen seikka muuten tässä on, että RSSI-taso näyttäisi laskevan aina kun tuo toinen tehovastus kytkeytyy päälle. Aiheuttaako sen virtalähde häiriöitä kuorman kasvaessa, vai mistä on kyse, joka tapauksessa jännä efekti.

 

[puu]

Huomioon perustuva muistutus vielä micro-USB-virtakaapelin laadun tärkeydestä. Ainakin nämä Wemos D1 Mini Pro -kortit tuntuvat olevan varsin ronkeileita tuolle kaapelille, ilmeisesti heikommalla kaapelilla tulee jännitehäviö, joka ylittää kriittisen rajan. Huonon kaapelin kanssa saattaa jäädä looppiin räpsytellen relettä. Ilmeisesti releen tarvitseva äkillinen virrantarve laskee jännitettä liikaa jos kaapelilla on liikaa resistanssia.

Myös sellaiseen törmäsin, että flashays sarjaportin kautta epäonnistui, ja flashille ilmeisesti meni jotain diibadaabaa. Paremmalla micro-USB-kaapelilla ongelma hävisi. Eli jos mystisiä ongelmia ilmaantuu, kokeile toista kaapelia.

 

[iro]

Huomioon perustuva muistutus vielä micro-USB-virtakaapelin laadun tärkeydestä.

Allaoleva yaml mittaa Wemos sisäistä 3.3V jännitettä, tiedä sitten kuinka luotettava/informatiivinen tulos on
Mittasin arvoja parilla Wemos:lla (ei ylimääräistä jännitekuormaa)
Wemos Wemos D1 Mini Pro antoi 2.9V (jännitemittarilla 5V ja 3.3V nastoissa oli 4.7V ja 3.25V)
Wemos D1 Mini 3.0V (jännitemittarilla 5V ja 3.3V nastoissa oli 4.7V ja 3.27V)
Jännitetaso näytti pysyvän vakaan, adapterin tai kaapelin vaihtaminen ei juurikaan vaikuttanut tulokseen.
.

sensor:

- platform: adc
name: "internal_vcc"
pin: VCC
accuracy_decimals: 2
state_topic: pub/----/Vcc
update_interval: 15s

 

[puu]

Oskilloskoopilla sain mitattua 3.3V-linjasta tällaisia jännitteen pudotuksia tietyllä kaapelilla releen kytkeytessä. Ei tee oikein hyvää kun jännite tipahtaa 1,4 voltin tuntumaan. Tuolla sisäisellä mittauksella ei välttämättä saa kiinni noita alle millisekunnin pudotuksia.

 

[7PP]

Mahtaako kukaan olla vielä etsinyt & löytänyt sellaista Wemosille sopivaa USB-virtalähdettä, jonka voisi laittaa suoraan ulkoyksikön sisälle tai kylkeen niin, että se ottaisi sähkönsä suoraan ulkoyksikön virransyötöstä...?

(Siis ulkokäyttöön sopiva, ajatellen tilannetta, jossa talon ulkoseinällä ei ole kätevästi saatavilla mitään muuta paikkaa Wemosin sänkön ottamiselle)

 

[puu]

Mahtaako kukaan olla vielä etsinyt & löytänyt sellaista Wemosille sopivaa USB-virtalähdettä, jonka voisi laittaa suoraan ulkoyksikön sisälle tai kylkeen niin, että se ottaisi sähkönsä suoraan ulkoyksikön virransyötöstä...?

Mulla on tuollainen asennus, jossa otetaan 230V sähköt vipuwagoilla pumpun sähköliitäntöjen luota, eli ei tarvita pistorasiaa:

MSZ-LN sulatushuijaus

Vai onkohan tuossa käynyt niin ettei dt5 toteutunut 10 minuuttia kun ottoteho laski ja dt painui takaisin 5 alle? Noin siinä kävi. Oli kolmisen minuuttia tilassa 1 ja sitten tipahti 0 kun dt laski alle 5.

lampopumput.info

@CheatTheMi näyttäisi käyttänen vastaavaa tekniikkaa:

MSZ-LN sulatushuijaus

@iro : Miten olet määritellyt Mitsurunnerin IP-osoitteen ? Jos kiinteä niin olisiko mahdollista että myös joku toinen WiFi-verkkosi laite käyttää tuota samaa osoitetta? Tässäpä se mielenkiintoisin juttu onkin, olen määritellyt staattisen IP:n: manual_ip: static_ip: 192.168.11.15...

lampopumput.info

 

[iro]

Ei tee oikein hyvää kun jännite tipahtaa 1,4 voltin tuntumaan.

Miltähän 5V syöttö näyttää tuossa tilanteessa, jos/kun 5V kuorman lisäys aiheuttaa 3.3V jännitteelle noin jyrkkäreunaisen ja syvän
pulssin (3.3V linjassa on kuitenkin 2*10uF elkot).

Mahtaako kukaan olla vielä etsinyt & löytänyt sellaista Wemosille sopivaa USB-virtalähdettä, jonka voisi laittaa suoraan ulkoyksikön sisälle tai kylkeen niin, että se ottaisi sähkönsä suoraan ulkoyksikön virransyötöstä...?

Entäpä jos laittaisi hyvänlaatuisen adapterin esim:
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/571777/Raspberry-Pi-4-B-virallinen-verkkovirtasovitin-15-3-W

sisätilaan tai riittävän suojaiseen paikkaan ja jatkaisi 5V syöttöjohtoa asiallisella tavalla., Wemos:in päässä johdot voi juottaa suoraan 5V ja GND-nastoihin. Jos jännitteen ottaa eri vaiheesta kun Mitsu jännite, eristysvälivaatimus kasvaa, mutta uskoisin että adapterin eristysväli plus releen eristysväli riittää tuossakin tapauksessa.

 

[puu]

Miltähän 5V syöttö näyttää tuossa tilanteessa, jos/kun 5V kuorman lisäys aiheuttaa 3.3V jännitteelle noin jyrkkäreunaisen ja syvän
pulssin (3.3V linjassa on kuitenkin 2*10uF elkot).

Kyllä se 5V:kin tipahtelee, en sitä ihan niin tarkasti tutkinut kun siirryin jo korjaamaan ongelmaa. Eli kun lykkäsin 220µF elkon 3.3V linjan ja maan väliin, niin homma näyttäisi korjautuneen.

EDIT: Päädyin vielä vaihtaman 470uF elkon tilalle.

Tuossa D1 Mini Pro:ssa näyttäisi ilmeisesti olevan vain yksi 10uF konkka 3.3 voltille. Tosin vaikea uskoa, että se olisi siitä kiinni. Mutta tuolla kapasitanssi ainakin nousee ainakin dekadilla.

Mutta siis, mittauksissa huomasin sellaisen hämmentävän piirteen, että tuo paremmin toimiva piuha onkin mittauksissa huonompi, eli sen yli on suurempi jännitehäviö. Ihan ei heti järki osaa sanoa, miksi sillä toimii sitten paremmin. Tuleeko virtalähteestä jotain piikkiä, jonka tuo huonompi kaapeli vaimentaa, vai mitä ihmettä?

 

[puu]

Tämä on kyllä todella mielenkiintoista. Kun suihkutan D1 Mini Pro:n piirilevylle tarpeeksi kylmäsprayta, niin sinne alkaa ilmestyä tuollaisia alle millisekunnin notkahduksia, jotka eivät ajoitu edes releen kytkentähetkelle. Notkahdukset eivät näytä säännöllisiltä, ja niitä tulee useita kymmeniä sekunnissa. Myös 3.3V jännite laskee hieman, ehkä 50 millivolttia maksimissaan, mikä lienee ihan ok. Nuo piikit saa pikälti häviämään kun laittaa 3.3V:lle lisää kapasitanssia, tässä kuvassa ei ole lisätty konkkaa.
Ja tosiaan tuo 5V myös notkahtaa hieman. Tässä on käytettyä PC:n USB-lähtöä D1 Mini Pro:n virtalähteenä. Mutta tosiaan näyttäisi siltä, että kun 5V linjaan tulee notkahdus, 3.3V LDO-regulaattori "vahvistaa" tuon notkahduksen. Liekö kyseessä sitten regun "ominaisuus" vai mikä, mutta hämmentävä ilmiö kaiken kaikkiaan. Ja tosiaan kaapelilla näyttäisi olevan tähän myös vaikutusta.

Tässä kuvassa 3.3V linjaan on lisätty kapasitanssia. Notkahdus on yhä isompi 3.3 voltissa, mutta ei niin iso enää.

 

[puu]

Nyt alkaa vähän selvitä. Tuo näyttäisi tykkäävän kyttyrää nimenomaan liian korkeasta jännitteestä. Kytkin säädettävän labrapowerin 5V linjaan, ja kokeilin nostella jännitettä 5 voltista ylöspäin. Ilman ylimääräistä konkkaa tuo näyttäisi suuttuvan, jos jännite menee vähänkin yli viiden voltin. Sitten kun kytkee 3,3 voltin linjaan 470uF konkan, voi nostaa jännitteen vaikka 6V asti eikä pahastu lainkaan.
Ja silloin kun se pahastuu "yli"jännitteestä, se tipauttaa jännitteen tuonne 1,4V tuntumaan, jolloin tietenkään prossukaan ei toimi.


Koitin vielä simuloida labrapowerilla huonoa virtalähdettä siten, että asetin virtarajan sopivan pieneksi niin, että releen kytkeytyessä jännite kyykkää ihan kunnolla. Nyt 470uF konkan kanssa vehje ei ole moksiskaan, vaikka tuo 5V linja tipahtaisi välillä jopa alle kahden voltin. Alla ääriesimerkki, jossa 3,3V linja käy jopa "kuoleman kielissä" eli 1,8V tuntumassa. Kun se pääsee tipahtamaan alle 1,8 voltin, laite kippaa eikä lähde henkiin ennen kuin jännite käy nollissa.

 

[7PP]

Tämä on varmaan ihan tyhmä kysymys, mutta kysyn nyt kuitenkin, kun en mielestäni löytänyt siihen varmaa vastausta keskusteluista.

Ainakin muutamassa tapauksessa "hullunkierto" oli ymmärtääkseni loppunut siihen, kun kylmäaineen vajaatäyttö oli täydennetty oikeaan määräänsä. Voisiko olla mahdollista, että kylmäaineen vajaatäyttö olisikin syynä koko ilmiöön - vai onko tiedossa varmoja mittaustuloksia, että kylmäainetta on ollut oikea määrä eli riittävästi, ja siitä huolimatta hullunkiertoa esiintyy?

Tai onko joku keksinyt jonkin muun syyn, joka voisi selittää sitä, miksi ongelma vaikuttaisi esiintyvän vain joissakin laitteissa? Olisi mielenkiintoista päästä kiinni ilmiön juurisyyhyn...

 

[Velsku]

Asiaa on tutkittu ja mittailtu erittäin paljon vuosien saatossa. Isoin vika on vanhassa ohjelmistossa, jonka sulatusalgoritmi ei vain toimi käytännössä. Mitsu itse on parantanut uudemmissa pumpuissa ohjelmaa, mutta eivät sitä myönnä/Scanoffice ei takuukorjaa pumppuja vaihtamalla niihin uudempia piirilevyjä/softia. Tuossa suurin syy, miksi eteenkin alkupään pumput meni hullunkiertoon.

Toiseksi, sulatuslogiikka ei mittaa kennon sulatustarvetta, vaan yrittää päätellä seuraavan lämmitysjakson pituuden edellisen sulatusjakson keston mukaan... ja kun siihen vaikuttaa sitten tosi moni asia, uudemman softan pumppu toimii optimitilanteissa ihan OK, epäoptimitilanteissa ei sitten enää. Noita epäoptimitilanteita voi sitten tulla, lämmitystarpeen, sään, sisälämpötilan, kylmäaineenmäärän, lumituiskun, sisäisen eristehuovan kastumisen... yms. johdosta, jolloin uudemmankin softan pumput menee hullunkiertoihin/epäsulatuksiin...


Mitsurunner poistaa nuo ongelmat, koska se estää pumpun oman sulatuslogiikan toiminnan harhauttamalla lämpötilan mittausta ja mittaa itse lähes suorasti, kuinka paljon jäätä on kennoon kertynyt tuon lämpötiladeltan kautta.

USB laturit ei ole "usb virtalähteitä". Niitä ei ole suunniteltu herkän elektroniikan käyttöön suoraan, vaan lataamaan kännykän akkuja. Kännyköiden puolella on melkoiset suodatukset ja akku joka tasaa kyllä virran. Joten monenlaista ongelmaa voi olla eri latureissa, kun niillä käytetään elektroniikkaa. Jos epäilyttää oman Wemosin virransaanti, niin laittakaa @puu esimerkillä vaikka elektrolyyttikondensaattori +5v ja maan väliin. Se antaa virtaa, kun esim. rele sitä hetkittäin tarvitsee.

 

[puu]

Allaoleva yaml mittaa Wemos sisäistä 3.3V jännitettä, tiedä sitten kuinka luotettava/informatiivinen tulos on

Näyttäisi olevan yhtä tyhjän kanssa. Kokeilin tuota, ja antaa arvoksi 2,92-2,93 volttia kun samalla Fluke näyttää 3,274 - 3,314 volttia.

USB laturit ei ole "usb virtalähteitä". Niitä ei ole suunniteltu herkän elektroniikan käyttöön suoraan, vaan lataamaan kännykän akkuja. Kännyköiden puolella on melkoiset suodatukset ja akku joka tasaa kyllä virran. Joten monenlaista ongelmaa voi olla eri latureissa, kun niillä käytetään elektroniikkaa. Jos epäilyttää oman Wemosin virransaanti, niin laittakaa @puu esimerkillä vaikka elektrolyyttikondensaattori +5v ja maan väliin. Se antaa virtaa, kun esim. rele sitä hetkittäin tarvitsee.

Juuriki näin. Osa toimii näiden kanssa hyvin, osa vähemmän hyvin. Itselläni on ainakin Sonyn (1,5 vuotta tositoimissa Mitsurunnerissa) ja Samsungin kännylaturit olleet ihan toimivia näiden kanssa.

Suosittelen tuota kapasitanssin lisäämistä nimenomaan tuonne 3,3V puolelle. On siitä toki hyötyä olla myös tuolla 5V puolella, mutta tuota 5 volttia ei tässä käytä kuin rele, joten jos siellä on väpätystä, ei se sinänsä haittaa jos se suodatetaan regulaattorin jälkeen 3,3 voltissa. Omissa havainnoissani ja mittauksissani jos lisäsin elkon pelkästään 5V puolelle, mutten 3,3V puolelle, se näytti intuition vastaiseti jopa pahentavan tilannetta (tämä tosin pitäisi vielä toistaa ja verifioida). Tuon 470uF konkan lisäyksen 3,3 voltin puolelle jälkeen vehje toimi jopa reguloimattomalla markan virtalähteellä, jolla se ei toiminut ollenkaan ennen tätä.

 

[iro]

Näyttäisi olevan yhtä tyhjän kanssa. Kokeilin tuota, ja antaa arvoksi 2,92-2,93 volttia kun samalla Fluke näyttää 3,274 - 3,314 volttia.

Tässä tarkoituksessa noin. Itselläni tuo on hyödyllinnen mittaamassa jännitetasoa akkukäyttöisissä laitteessa. Tuolloinhan ongelmana ei ole jännitepiikit eikä numeroarvoillakaan ole niin väliä mutta näkee kun jännitetaso alkaa pudota.

 

[puu]

Ja tosiaan itseltäni en ole kylmäaineen määrää tarkistuttanut. En ole nähnyt siihen mitään syytä kun ei ole minkäänlaisia sen vähyyteen viittaavia merkkejä. Hemmo-testissä tulee arvoja jotka vastaavat Scamofficen VTT-testiin lähettämiä valio - anteeksi vakio - pumppuja.

Toisaalta olisihan se kiinostavaa tarkistaa asia. Miten hienoa oliskaan havaita, että Mitsurunner saa jopa vajaatäyttöisestä laitteesta paremman kuin pakasta vedetyn ja oikein täytetyn.

 

[puu]

Juttelin vähän oikeiden HW-suunnittelijoiden kanssa tuosta LDO-regulaattorin ongelmasta. Valistuneeksi arvaukseksi muodostui, että regulaattorin feedback-piiri menee sekaisin "liian" nopeasta input-puolen jännitteenmuutoksesta (eli korkeasta tajuudesta). Tämä on vain spekulointia, mutta voi olla esimerkiksi että Kiinan pojat ovat kopioineet kytkennän sellaisenaan, mutta on saatettu vaihtaa esimerkiksi toiseen LDO reguun, joka ei toimikaan täysin samalla kytkennällä. Tai vaikka kytkentä olisikin sinänsä oikein, on homma saatettu ryssiä huonolla layoutilla, esimerkiksi liian pitkillä johdinvedoilla.

Riittävän iso konkka sitten tuolla LDO regun output (3,3V) -puolella sitten rauhoittaa sen jännitteenvaihteluita riittävästi, jotta regulaattorin feedback-piirillä on riittävästi aikaa reagoida pitämään jännite vakaana. Järkeiltynä kapasitanssin lisäys myös input (5V) -puolelle auttaisi, mutta ei niin selvästi kuin tuolla output (3,3V) -puolella.

Yksi teoreettinen mahdollisuus on myös, että tuossa on liian suuri tai liian pieni ESR tuon LDO regun output-konkissa. Tuossa mallissa on ilmeisesti RT9013-mallinen regu, jonka datalehdessä on määritelty tällaiset stabiiliuden rajat ESR:lle:

 

[iro]

@puu , perusteellista analyysiä .
Jos/kun lopputulema on että konkan lisääminen korjaan tilanteen niin onko indikaattoria joka kertoisi milloin konkan lisääminen (Mitsurunner'iin) on välttämätöntä (reset-tiheys, yms) ?

 

[puu]

@puu , perusteellista analyysiä .
Jos/kun lopputulema on että konkan lisääminen korjaan tilanteen niin onko indikaattoria joka kertoisi milloin konkan lisääminen (Mitsurunner'iin) on välttämätöntä (reset-tiheys, yms) ?

Resetointitiheys varmaankin, ja jos laite joutuu välillä "perätilaan" eli tuntuu jäävän johonkin boottilooppiin tai muuhun vastaamattomaan tilaan. Itselläni välillä myös flashays sarjaportin yli välillä epäonnistui siten, että flashille tuli puutaheinää.

Lisäsin myös itselleni uptime-tiedon loggauksen, niin voin seurailla kuinka kauan nuo laitteet ovat olleeet yhtäjaksoisesti pystyssä:
sensor:
- platform: uptime
name: uptime_counter
state_topic: $topic_uptime
update_interval: 60s

Hyvä testi voisi olla lisätä tuo uptime hw_check.yaml:iin ja laittaa vehje vuorokaudeksi ulos pakkaseen räpättämään relettä (kylmässä omissani oli enemmän ongelmia) ja katsoa pysyykö laite pystyssä.

 

[iro]

Hyvä testi voisi olla lisätä tuo uptime

Laitoin pyörimään testin joka lukee kahta Dallasia ja raksuttaa relettä. Jos resettejä tapahtuu, testaan parantaako konkan lisääminen tilannetta.

 

[7PP]

Tämän keskustelun seuraaminen alkaa tuntua jo siltä kuin seuraisi yhtaikaa jotain TV:n jännityselokuvaa sekä Ylen tai National Geographicin tiededokumenttia... . Iso hatunnosto teille osaaville tekijöille!

Onko muuten syntynyt jo selkeää käsitystä siitä, tuottaako Mitsurunner kuinka säännönmukaisia lämmitys/sulatusjaksojen pituuksia suhteessa eri säätiloihin (esim. -10C poutasää vs. -5C pouta/lumisade vs. 0C räntäsadekeli)?

Olen seuraillut tässä kahden uuden LN25:n käyttäytymistä nyt muutaman päivän ajan, ja olisi kiva tietää, jos on jo syntynyt jonkinlainen "Mitsurunner-standardi", johon omaa laitteistoa voisi verrata muutamissa ilmasto-olosuhteissa. Se helpottaisi päätöksentekoa siitä, että koska koittaa aika laittaa tarvikkeita tilaukseen ja ryhtyä harjoittelemaan kotiautomaatio-ohjelmointia...

 

[puu]

Kyllähän noiden lämmitysjaksojen pituudessa on selvästi enemmän vaihteluita kuin laitteessa ilman sulatushuijuasta. Normaalistihan LN ei muuta lämmitysjakson pituutta edellisestä kuin +/-10 minuuttia (ehkä joitakin poikkeuksiakin on). Joskus saattaa vaikka vetää kolmen tunnin lämmitysjakson jälkeen alle tunnin lämmitysjakson, kun keli muuttuu. Tässäkin suhteessa toimii paremmin kuin alkuperäinen, sillä se ei näin nopeaan reagointiin kykene.

Tuossa esimerkiksi viimeisen seitsemän vuorokauden ajalta sulatuksia. Vaihtelua näkyy myös ulkolämpötilan säilyessä suurinpiirtein samana. Kosteus vaihtelee, lämmityksen tarve yms.

 

[lasu]

Mulla uusi v2 ja olen kyllä pettynyt tuohon toimintaan. Paljo nää hilut maksaa?

 

[iro]

Mulla uusi v2 ja olen kyllä pettynyt tuohon toimintaan. Paljo nää hilut maksaa?

Jos tarkoitat Mirsurunneria, niin "hilujen" hinta on about 50€.

 

[puu]

Näyttäisi että kaksi noista kolmesta Wemos D1 Mini Pro -laudoista pelaa nyt vakaasti tuon konkan lisäyksen jälkeen. Kolmas alkaa tipahtelemaan kun vie pakkaseen. Laitoin nyt tilaukseen noita Lolinin D1 Minejä, jotka on ainakin hyväksi todettu. Pitää tehdä niiden kanssa vähän mittauksia ja vertailla noihin Pro-malleihin

Tämän kokemuksen myötä suosittelisin mieluummin tuota D1 Miniä (ei Pro) ellei ole tarvetta tuolle ulkoiselle antennille.

 

[haraldh]

Onko tuo Lolin nyt sellainen jota uskallatte suositella kun haluaa rakentaa LTO:n lämpötilamittauslaitetta joissa Dallas 1wire anturit?

 

[puu]

Onko tuo Lolin nyt sellainen jota uskallatte suositella kun haluaa rakentaa LTO:n lämpötilamittauslaitetta joissa Dallas 1wire anturit?

Itse voin ainakin suositella. Yksi - itseasissa kopio/klooni - ollut ulkoyksikön sisällä 1,5 vuotta ilman ongelmia. Toinen aito Lolin, jota käytetty muuhun mittailuun on toiminut ulkotiloissa ongelmitta n. vuoden verran.

 

[iro]

Onko tuo Lolin nyt sellainen jota uskallatte suositella kun haluaa rakentaa LTO:n lämpötilamittauslaitetta joissa Dallas 1wire anturit?

Minulla noita on käytössä useita kappaletta, osa ulkotilassa. Parin kolmen vuoden aikana vain muutama ulkoista resettiä vaatinut jumitus.
Yksi sovellus on juuri LTO:n lämpötilojen mittaukseen. Suosittelen tuohon ESPeasy firmistä.

 

[haraldh]

Kiitoksia neuvoista ja anteeksi off-topic.

 

[Ka11e]

No niin, operaatio satiasen (lämpötila-anturin) siirto suoritettu. Elikkäs ensin etulevy pois, sitten ulommat ilmanohjaimet sekä niiden takana oleva muoviosa (kahdella ruuvilla). Tämän jälkeen kaksi kiinnitysruuvia auki, joilla kuvassa irrotettavissa oleva osa on kiinni. Sitten tuo lähteekin vetämällä pois.
Näytä liitetiedosto 70998

Piirikortin metallikannen ruuvi auki ja kansi pois. Sieltä sitten löytyy sisälämpötila-anturi:
Näytä liitetiedosto 71000

Tuon näköinen satiainen. Vähän sai venkslailla että tuli nätisti pois.
Näytä liitetiedosto 71001

Sitten vaan piuhat poikki ja jatkoa väliin. Käytin taas hyväksi havaittua ohutta mikrofonikaapelia:
Näytä liitetiedosto 71002


Tällä hetkellä anturi kurkistaa kirjahyllyn takaa nulen osoittamsta paikasta.
Näytä liitetiedosto 71003

Omassa ruvennut melcloud näyttämään 24astetta,ja sisälämpö asunnossa 21 astetta.

Voiskohan anturin siirrosta olla apua? Kannattaako? Vai nostaakko vain pyyntiä?

 

[Harrastelija]

Kannattaa ainakin tarkistaa että sijaintimäärittelyt on oiken. Se taitaa vaikuttaa sisälämpöanturin kompensaatioon.
Eli vasen nurkka, oikea nurkka, käytävä.
Kaukosäätimessä näkyy viivoja laitteen kuvan ympärilla (siivekkeiden sivusuuntauskuvake?) sen mukaan mikä sijainti määritelty.

 

[puu]

No niin. Arvelinkin etten ole ainoa samaan ongelmaan törmännyt tuon LDO-regulaattorin temppuilun suhteen:

Kwan's Research Laboratory 關氏研究所

PSA [Public Service Announcement] **Not all ESP8266 modules are created equally** Recently I purchased two "clone" D1 mini from eBay. And they have been trouble since day one of arrival. I have...

www.facebook.com

"Recently I purchased two "clone" D1 mini from eBay. And they have been trouble since day one of arrival. I have tried different USB cable, USB ports and even computers, the USB-Serial port disconnect & reconnect randomly and drive me nuts. (and that was just running blinker with onboard LED!)
TLDR version. Underrated 3.3V LDO was used in the clone.
Whenever ESP8266 goes weird, the first thing to look at is power supply. Today I take a closer look (no pun intended) at the LDO with marking "4B2K". A quick search turns out to be XC6204 series LDO. "B" series can only supply 150mA (if I read the specs correctly)."

Juurikin tuo sama 4B2K lukee näiden boardien LDO-reguissa:

 

[puu]

Laitoinpa kokeeksi pystyyn wiki-sivun Mitsurunnerille. Tänne ketjuun kun olennaiset asiat hukkuvat helposti, vaikka @iro onkin hienosti pävitellyt ohjeita yms. Sivulle lisäksi saa ohjeet sekä suomeksi että enganniksi (vielleicht in Deutsch auch?).

Ideana on, että tuonne voi kirjoitella ihan ilman kirjautumista ja tarkoitus on että tuonne voisi pienellä kynnyksellä lisäillä tiedonmurusia itse kukin taholtaan. Jos muotoilujen tekeminen tuolla tuntuu hankalta, niin sen kun rykäiset pelkkänä tekstinä asiasi, niin minä tai joku muu laittaa muotoilut kuntoon. Pääasia että saataisiin tuonne asiaa kootusti.

Laitan myös wikistä linkin GitHubiin, niin sieltä löytää helposti myös suomea osaamaton englanninkielisten ohjeiden pariin.

Olen joitakin sivuja tuonne jo kopioinut täältä ketjusta ja GitHubista, mutta paljon vielä puuttuu. Wiki on hostattu omilta sivuiltani Kapsin palvelimelta. Mainoksia sivulla ei ole, eikä mitään kaupallisia kytköksiä.

Linkki wikisivulle:

start [MitsuRunner]

mitsurunner.com

 

[puu]

@CheatTheMi You seem to have similar looking D1 Mini Pro as these that I have problems with. Are you able to check the print on the LDO regulator, that is the 5-pin chip labeled 4B2K in the picture in the earlier message. Did you have any problems with that board?

 

[iro]

Laitoin pyörimään testin joka lukee kahta Dallasia ja raksuttaa relettä. Jos resettejä tapahtuu, testaan parantaako konkan lisääminen tilannetta.

Testi on pyörinyt pari vuotta sitten hankittussa D1 Mini Prossa nyt reilun vuorokauden ajan. Uptime_counter on nollautunut kerran ( oliko reset vai menikö laskuri ympäri?). Tuossa laudassa samoin kuin minun muissakin laudoissa on reguna "4A2D".
Eli hyvä uutinen on että periaatteessa D1 Mini toimii niinkuin pitääkin, huono uutinen on jos kaikki kaupan hyllyllä nyt olevat D1 Minit ovat tuota kuraa jossa reguna "4B2K".

 

[puu]

Eli hyvä uutinen on että periaatteessa D1 Mini toimii niinkuin pitääkin, huono uutinen on jos kaikki kaupan hyllyllä nyt olevat D1 Minit ovat tuota kuraa jossa reguna "4B2K".

Eivät varmastikaan kaikki. Reklamoin noista Ebay-myyjälle ja sanoi että saan noista rahat takaisin, mutta ei ole muilta asiakkailta tullut valituksia. Toivottavasti on vain erä noilla susireguilla. Ja tilasin tosiaan tilalle noita aitoja Lolineita, missä pitäisi olla kaikki kunnossa. Harmi sinänsä kun noita ei voi käyttää, kun niihin olisi saanut ulkoisen antennin tarvittaessa.

EDIT: Ja tosiaan ilmeisesti tuo 4A2D merkintäinen vastaa tätä, jossa on maksimivirta 500mA (vs. tuon 4B2K:n 150mA).

https://datasheet.lcsc.com/szlcsc/Nanjing-Micro-One-Elec-ME6211C33M5G-N_C82942.pdf

 

[puu]

Nyt kun laitoin tuohon käytössäolevaan Mitsurinner-Wemokseen tuon uptime-laskurin, niin kävi yhtäjaksoisesti 78,8 tuntia, eli lähes 3 vuorokautta ja 9 tuntia. Sitten teki kaksi resetiä vartin sisään. Ulkoista syytä reseteille ei logista näy, tapahtuivat lämmitysjakson keskellä ja RSSI vakaana -65...-65 dBm.

 

[Kidov]

Oma Lolin D1 mini V3.1.0 näyttäisi olevan DE=A1D regulaattorilla. Regun speksattu virta kaiketi 300mA. Onkohan tuo 300mA jo riittävä? Toiminnasta ei vielä ole tietoa, kun en ole ehtinyt juottamaan tuota mikrokontrolleria.

Omistamani auton johtojen yhdistämiseen tarkoitettu "pikakolvi" ei sovellu kyseisen mikrokontrollerin piirilevyn juottamiseen. Olisiko suosituksia, minkälainen olisi sopiva tällaiseen tarkempaan työskentelyyn?

 

[iro]

Oma Lolin D1 mini V3.1.0 näyttäisi olevan DE=A1D regulaattorilla. Regun speksattu virta kaiketi 300mA. Onkohan tuo 300mA jo riittävä? Toiminnasta ei vielä ole tietoa, kun en ole ehtinyt juottamaan tuota mikrokontrolleria.

Omistamani auton johtojen yhdistämiseen tarkoitettu "pikakolvi" ei sovellu kyseisen mikrokontrollerin piirilevyn juottamiseen. Olisiko suosituksia, minkälainen olisi sopiva tällaiseen tarkempaan työskentelyyn?

Minun Wemosseissa on tyypiä 4A2D olevia reguja ja nuo toimivat ongelmitta, noille on speksattu Ioutmax = 300mA.

Jos kolville ei ole muuta käyttöä kuin nastarimojen juottaminen reikiin ja muutama liitos nastoihin (eikä halua elvistellä hienoilla työkaluilla) riittää ihan perus 30W kolvi.