Nyt seurannut mitsurunnerin logeja ja huomannut, että ei tämäkään systeemi ole täydellinen, vaikka likellä hipookin. Sitä voi vielä optimoida ottamalla pumpun toimintaa huomioon enemmän.
Mitsurunner mittaa käytännössä kennon kautta nesteeseen siirtyvän energian määrää. Eli ulkolämpötilan ja kennon läpi virtaavan nesteen lämpötilojen erotusta. Kun kompressori puskee kylmää nestettä kennoon, kenno joko kykenee lämmittämään sen ilmavirralla. (Tai sitten ei enää)
Koska lämmittäminen tapahtuu ilmavirralla, niin kennon jäätyminen tukkii kennoa, eikä ilmavirta enää riitä lämmittämään nestettä.
--> Tästä johtuu DeltaT:n kasvaminen. Kennosta tulee kylmempää ja kylmempää nestettä läpi. "Kenno on jäätynyt tukkoon". Ja kun DeltaT on riittävän kauan ylitse tresholdin, niin silloin liipaistaan sulatus, koska "kenno on jäässä".
Tämä ei ihan täydellinen ole joka tilanteessa ja johtaa ylimääräisiin sulatuksiin joskus:
Lämmitettäessä (kun pumpun tuottama energia riittää), niin pumppu säätää lämmitystehoa. Lämmön noustessa korkeammalle sisällä, pumppu pudottaa tehoa ja HIDASTAA ulkoyksikön kennon flektiä.
--> Tehokäyrässä näkyy "Tehon lasku" (ei pumpata enää niin paljon, kompressori vie vähemmän).
Samalla pumppu myös laskee ulkoyksikön puhaltimen nopeutta. (Koska kennon ei tarvitse siirtää niin paljoa lämpöä.)
--> Tämä johtaa pienemmän ilmavirran menemisen kennon läpi (vrt. jäätyminen) joka taas johtaa kennon läpi menevän nesteen kylmenemiseen.
Mutta rootcause ei olekaan nyt kertynyt jää, vaan flektin pienentyneet kierrokset.
Riippuen mitsurunnerin parametreistä, ulkolämpötilasta, tehontarpeesta, säästä, auringonpilkuista... Tuo johtaa joskus tilanteisiin, joissa tehontarve pienenee ja mitsurunner triggeröi kasvaneen DeltaT:n takia sulatuksen... Eli tekee sulatuksen, vaikka kennossa ei ole jäätä, vaan ilmavirtaa hidastaa pumpun ulkoyksikön logiikka, jolla se pienentää puhaltimen nopeutta. Eli ilmaa menee tarkoituksella vähemmän kennon läpi.
Toki pumppu ei ole kokonaisuutena niin tyhmä, kuin tehdastekoinen sulatusalgoritmi. Pumppu seuraa myös itse omilla antureillaan, kennon lämmönsiirtokykyä ja tilanteissa, joissa hidastettu tuuletin vähentää liikaa kennosta saatavaa tehoa (näkyy DeltaT kasvamisena) se lähtee nostamaan uudelleen kierroksia. Eli DeltaT nousee vain tilapäisesti, jos kenno on yhä kykenevä siirtämään lämpöä.
--> Tuo tilapäisyys joskus sitten ylittää tresholdit mitsurunnerissa, mutta sitä voidaan käyttää myös optimoimaan toimintaa.
Kaksi ajatusta:
- Flektin anturointi, eli aistitaan johtuuko DeltaT kasvamisen aiheuttanut ilmavirran hidastuminen
- Flektin kierrosnopeuden pienemisestä johtumisesta ilmavirran hidastumisesta vai
- Kennon jäätymisestä estäen ilmavirtaa
- Vaatii laitteen avaamisen ja uuden anturin asentelun... yms.
- "Täydellinen ratkaisu", mutta tämä on iso miinus
- Seuraamalla käyrää ja päättelemällä siitä asioita:
- Kenno jäätyy, koska tilanne huononee koko ajan --> DeltaT kasvaa selkeästi ajanyli
- Flektin nopeutuksella ei pumppu onnistu saamaan DeltaT:tä enää alas
- Laite säätää flektin nopeutta, koska DeltaT ei toimikaan, kuten jäätyessä (eli kasva koko ajan)
- DeltaT:n kasvaessa, laite siis lisää puhallusnopeutta itse ja saa DeltaT:n pienenemään takaisin hyväksytyksi
- Mikäli kenno tukossa, tuokaan ei auta, vaan DeltaT jatkaa kasvuaan, eli laite lisää puhallusnopeutta kunnes ei voi enää lisätä ja DeltaT jatkaa kasvua.
- Derivoimalla DeltaT:tä saadaan tieto, onko DeltaT kasvamassa, vai oliko tilanne vain pumpun omaa säätölogiikkaa
- Ei vaadi mitään aturointia, algoritmia vain päivitettävä
- Lisäilen tämän omaan pumppuuni ja optimoin algoritmia
Kyseessä on siis pumpun optimointi. Logiikka toimii jo tosi hyvin, mutta turhat sulatuksen on aina turhia. Ja tuolla algoritmin muutoksella pyrin paremmin arvioimaan DeltaT:n kasvun juurisyyn, "Umpeenjäätyminen" vai "Puhalluksen pienentyminen".
mitsurunner.com
github.com
. Varmasti täältä jostain historiasta löytyy tuo tieto, oliko sulatus aina maksimimittainen.
