MSZ-LN - käyttökokemukset

[Juhanisto]

Niin se varmaan on. Ja kun vielä katsoin kerran kuvia niin minullakin on anturi juuri samassa putkessa kun Velskulla. Eli keskiputkessa Pientä sekoilua putkien kanssa. Näyttää niin erilaiselta ylhäältä katsottuna ahtaissa paikoissa. Anteeksi sekoiluni.

 

[jäähdyttäjä]

Service manuaalissa on kaavio antureiden käyttötarkoituksista. Outdoor heat exchanger temperature thermistor vaikuttanee vain jäähdytyksellä.

 

[helmert]

En ole hoksannut konetta aukoessa erikseen mulkoilla, eikä ottamistani kuvista saa oikein selkoa, mutta voisiko tuohon päädyn pohjalle kertyvä jää koskettaa jotain joka vaikuttaa taas sulatuksen aikana liikkuvaan tavaraan? Noihin kuvassa näkyviin putkiin tuo ei ainakaan näytä koskevan. Täytyy varmaan porata poistoreikä tuohon varmuuden vuoksi seuraavalla kerralla.

 

[Juhanisto]

Varmaan tuohon olisi hyvä porata muutama reikä. Äsken minullakin oli huovat jäässä kiinni alaosasta. Kesäksi paljon tuunaamista

 

[Velsku]

Niin se varmaan on. Ja kun vielä katsoin kerran kuvia niin minullakin on anturi juuri samassa putkessa kun Velskulla. Eli keskiputkessa Pientä sekoilua putkien kanssa. Näyttää niin erilaiselta ylhäältä katsottuna ahtaissa paikoissa. Anteeksi sekoiluni.

Mulla on nykyään ihan alkuperäisessä putkessa ja alkuperäisellä paikalla. Tosin putki ja anturi eristettynä kokonaan. Tuon yhden äskön jakamani kuvan aikaan oli siinä "keskiputkessa", joka tuotti pahalla kelillä liikaa jäätä koneeseen.

 

[janti]

Kylmäpiirissä putkisto jakautuu 4 jakajaputkeen (punaisella merkitty)

=> Eli taitaa olla aivan sama mihin sulatusanturin laittaa noista punaisella merkityistä putkista (~alkuperäinen paikka).
Vihreät putket voisivat olla kokeilemisen arvoisia paikkoja, näissä kierto siirtyy sissemmältä kennolta ulommalle. Nämä ovat kennokierrossa noin puolessa välissä. Sulatuksen kesto ei välttämättä ole kumassakaan (vihreässä) paikassa riittävä kennon täydelliseen sulamiseen.

 

[Juhanisto]

Eli lähtevät putket eivät eroa juurikaan toisistaan. Eikä alaputkesta yläputkeen vaihto juuri lyhennä sulatusaikaa?

 

[janti]

Eli lähtevät putket eivät eroa juurikaan toisistaan. Eikä alaputkesta yläputkeen vaihto juuri lyhennä sulatusaikaa?

Kyllä, kukin neljästä kennokierrosta pitäisi olla hyvin lähellä toisiaan pituudeltaan. Tuossa ei olen nyt kapillaareja tasoittamassa kennokiertoja.
=> Jotain eroa siis saattaa olla noiden (punaisten) putkien väleillä. Ehkä kanntaa etsiä se jossa on vähiten kiertoja (jos sellainen löytyy), taitaa vaan kaikissa olla 12 "läpimenoa".

Aiemmissa esim. FD- ja FH-mallissa oli kapillaarit tasoittamassa virtauksia ennen kennokiertoja. Isommissa FT-malleissa FT35VGHZ j FT50VGHZ on kyllä kapillaarit 2 kpl ennen kennokiertoja.

 

[helmert]

Kellotin äsken IR-lämpömittarin kanssa sulatuksen 80 min lämmittelyn jälkeen kuivassa -15 °C kelissä. Kennoon oli kertynyt aika vähän tavaraa, olisi varmaan huoletta voinut vetää parikin tuntia. Nelitieventtiilin suhahduksesta kului 1 min 55 sek siihen, että kennon pinta keskeltä saavutti +5 °C lämpötilan, jonka jälkeen sulatus jatkui vielä 2 min 40 sek asti, eli n. 45 sekuntia lopetuslämmön saavuttamisen jälkeen. Eli jatkoi siis sulatusta n. 50 % pitempään kuin pitäisi, jos oletetaan sulatusanturin edustavan kennon pintaa lähellekään. Tuo kompuran kierrosten lasku voi hyvinkin olla merkki aktiivisen sulatuksen lopetuksesta, sillä kennonlämpötilan vakaa nousu pysähtyi siihen (yllätys) ja lähti pian sen jälkeen laskuun. Loppulämpötila oli reipas +15 °C mitä olen joskus aikaisemminkin mitannut.

Kennon sulaminen alkaa noiden jantin merkkaamien kahden ylimmän jakoputken kohdilta ja viimeisenä sulaa alimpien jakoputkien ympäristö. Kenno pysyy siis tuon alimman jakoputken läheisyydestä jäässä vielä "pitkään" sen jälkeen, kun ylimmät rivit ovat jo sulat tai peräti kuivat.

Onko kenelläkään tietoa, että pidentääkö jumpperin katkaisu samalla sulatuksen referenssikestoa, vai onko laite suunniteltu niin tollolla oletuksella, että tuohon lämpötilaan pitäisi ehtiä samassa ajassa kuin +5 °C?

Onko kellään väittää tästä mitään?

 

[janti]

Kennon sulaminen alkaa noiden jantin merkkaamien kahden ylimmän jakoputken kohdilta ja viimeisenä sulaa alimpien jakoputkien ympäristö.

Siis nuo punaiset putket ovat ne joiden pitää sulaa viimeiseksi.

 

[Timpe]

Tässä on pari kuvaa, joista selviävät nuo putket ja niiden kulku. Ekaan merkitsin referenssiksi yläputken / keskiputken ja alaputkien sijainnit. Toisessa kuvassa on kennosto sulamassa itsekseen nollakelissä, kun jumppasin anturin paikkaa keskiputkeen. Tuossa on huomionarvoista tuo sulan/kuurasta vapaan kennon alue, mikä kertoo helposti mitä noiden putkien lämmöt ovat olleet ennen kuin katkaisin sähköt pois. Yläputki on selvästi lämpimin putki noista ja keskiputki vastaavasti kylmin (kumminkin lähellä noita alaputkia). Jos laitat anturin yläputkeen, se katkaisee sulatuksen jossain tilanteessa liian aikaisin, mutta auttaa vastaavasti saamaan koneesta pisimmät lämmitysjaksot (kun sulatus kestää tuosta putkesta mitaten varsin vähän aikaa). Keskiputkessa ainakin omaa kennoa sulatetaan varmasti sulaksi joka kelissä, koska se on kylmin noista putkista (tämä vie hiukan aikaa lämmitysjaksoista pois, muttei liikaa suhteessa muutoin ongelmattomaan käyntiin).

Anturin asennus kannattaa tehdä aina putken yläpuolelle, jolloin se ei kerää itseensä jäätä yhtä herkästi kuin ollessaan putken alapuolella. Samoin anturi kannattaa kääntää hiukan sisäpuolelle yläviistoon asentoon , niin ettei se ota kiinni tuohon äänenvaimennus-huopaan. Viimeisessä kuvassa näkyy eräänlainen anturin minimivälimatka huopaan, koska tämä asennustapa on toistaiseksi pitänyt tuon defrost-anturin jäätymättä omassa laitteessani. Kuva kertoo kuinka ahdasta tuolla on! Ts. asentaisin anturin nyt Juhaniston jäätymiskokemuksen perusteella tuon anturin selvemmin sivulle yläviistoon kulmaan (klo 10:30 suuntaan, nyt se on klo 11:00...11:30 suunnassa putken päästä katsoen).

 

[Juhanisto]

Tuota alimmaista Jantin vihreää putkea voisi kokeilla. Alaosa sulaa muutenkin viimeisenä paljon muiden jälkeen. Huomenna jos luoja suo suhteellisen kelvollisen kelin niin taidan sinne siirtää. Katsotaan sitten löytyisikö tuolta kompromissi. Nyt täällä tuon hätäapuhomman jälkeen käyntiväli pudonnu 43min eli huima 10min parannus Mutta antaa nyt rauhoittua ja hakea dataa yön yli jos vaikka tekoäly siitä viisastuisi ja pidentäisi käyntivälejä. Sulatukset ainakin lyheni.

Ja mä käänsin anturin keskiputkessa klo 9 eli ihan niin kauas kun voi.

 

[Santtu89]

Täällä ei hullunkierrosta tietoa. Anturi yläputkessa ja vielä ulkopuolelle klo 3 käännettynä, mikä ei nyt jäätymisen kannalta ole viisainta, mutta siihen se jäi toissa kesänä. Virtoja en ole sammutellut koneesta kertaakaan sen jälkeen. 1h30min jaksoja vetelee järjestään ja välillä pidentänyt 1h50min, kun pakkanen -10 tienoilla . Välillä, kun lämmittää 1h30min niin kenno vielä aika vähän kuurassa ja siihen nähden voisi vielä pidentää jaksoja, muttei sitä tee, en tiedä miksi. Viimeksi, kun oli -20 niin puhalteli 2h30min.

Kennon on saanut puhtaaksi aina sulatuksella ja välillä tuntuu, että voisi jo katkaista, kun muutaman sulatuksen seurannut. Jotenkin tuntuu, että viime talvena toimi paremmin tai puhalteli järjestään 2h jaksoja. Puhallus 4/5 ja pyynti 26

 

[Velsku]

Tässä on pari kuvaa, joista selviävät nuo putket ja niiden kulku. Ekaan merkitsin referenssiksi yläputken / keskiputken ja alaputkien sijainnit. Toisessa kuvassa on kennosto sulamassa itsekseen nollakelissä, kun jumppasin anturin paikkaa keskiputkeen. Tuossa on huomionarvoista tuo sulan/kuurasta vapaan kennon alue, mikä kertoo helposti mitä noiden putkien lämmöt ovat olleet ennen kuin katkaisin sähköt pois. Yläputki on selvästi lämpimin putki noista ja keskiputki vastaavasti kylmin (kumminkin lähellä noita alaputkia). Jos laitat anturin yläputkeen, se katkaisee sulatuksen jossain tilanteessa liian aikaisin, mutta auttaa vastaavasti saamaan koneesta pisimmät lämmitysjaksot (kun sulatus kestää tuosta putkesta mitaten varsin vähän aikaa). Keskiputkessa ainakin omaa kennoa sulatetaan varmasti sulaksi joka kelissä, koska se on kylmin noista putkista (tämä vie hiukan aikaa lämmitysjaksoista pois, muttei liikaa suhteessa muutoin ongelmattomaan käyntiin).

Anturin asennus kannattaa tehdä aina putken yläpuolelle, jolloin se ei kerää itseensä jäätä yhtä herkästi kuin ollessaan putken alapuolella. Samoin anturi kannattaa kääntää hiukan sisäpuolelle yläviistoon asentoon , niin ettei se ota kiinni tuohon äänenvaimennus-huopaan. Viimeisessä kuvassa näkyy eräänlainen anturin minimivälimatka huopaan, koska tämä asennustapa on toistaiseksi pitänyt tuon defrost-anturin jäätymättä omassa laitteessani. Kuva kertoo kuinka ahdasta tuolla on! Ts. asentaisin anturin nyt Juhaniston jäätymiskokemuksen perusteella tuon anturin selvemmin sivulle yläviistoon kulmaan (klo 10:30 suuntaan, nyt se on klo 11:00...11:30 suunnassa putken päästä katsoen).

Mielenkiintoista, että meillä sulaa kenno erissä järjestyksessä! Mulla sulaa ensin yläputki, sitten keski ja viimeisenä vasta alaputki. Näin olen käsittänyt suurimmalla osalla muitakin käyvän.

Osaisiko joku selittää, miten Timpellä on eri sulamisjärjestys? Jotain eroa näissä täytyy olla sen suhteen, miten putkissa kiertää lämmin sulatusaine.

 

[Santtu89]

Toissa aamuna oli aika kova keli täällä. -10 pakkasta ja kuitenkin jotenkin sumuista. Ajoi kennon täysin tukkoon ja vähän jo säikähdin(kuva1). Kuitenkaan ei lyhentänyt seuraavaa jaksoa vaan lämmitti 1h50min. Kenno kuitenkin suli kokonaan ja jo puolessa tunnissa meni uudestaan sulatuskuntoon, kun alkoi taas lämmittänään(kuva2). Keli kuitenkin helpottui, kun päivä valkeni.

 

[Mika karvajalka]

-24 astetta pakkasta ja 40-50min sulatusväli. Just kävin katsomassa sulatusta eikä ensimmäistäkään vesitippaa saanut aikaiseksi sulatuksessa. Eilen pidin pelkällä puhalluksella pumppua. Lämmitin takalla talon ja pumppu toimi lämmön levittäjänä. Iltaa istuttiin ja tällä vältyttiin niskaan tulevalta kylmältä virtaukselta joka olisi voinut pilata tunnelmaa

 

[Juhanisto]

Kävimpä siinä äkkiä siirtämässä anturin yläputkeen. Ja eristinkin vähän solumuovilla vaan kun muuta ei tähän hätään ollut. Jätin vähän alhaalta auki jos kerää kosteutta niin pääsee pois. 30min meni kun purkasin ja kasasin. Kävin välillä käsiä lämmittelemässä ja sitä pidike klipsua säätämässä tiukemmaksi. Alkaa aika rutiinilla jo mennä homma

Nyt sitten aamulla katsotaan missä mennään. Lupasi niin kovia pakkasia että pitää saada kone kuntoon ennen niitä.

 

[Mika karvajalka]

Minulla näyttää pakkanen olevan määräävin tekijä sulatusvälin suhteen, ei sulatustatarve. Anturi haistelee nyt ulkoilmaa, ei putkea. Aivan sama mihin anturin työntää. Heräsin näin aamuyöstä ja olin hereillä yhden sulatusvälin. Oltiin palattu tuttuun ja turvalliseen 30 min. Vitutti niin että aloin klo 4.30 lämmittämään takkaa ja sammutin koko paskan.

 

[Ottaa_pumpusta]

Mikä takuu tässä olikaan? Nyt on 3v vanha oma. Mietin noita tulevan kesän modauksia että onkohan tässä jo takuu mennyt.

 

[Ilmavaiva]

Osaisiko joku selittää, miten Timpellä on eri sulamisjärjestys? Jotain eroa näissä täytyy olla sen suhteen, miten putkissa kiertää lämmin sulatusaine.

Kuva ei ole sulatuksen loppuvaiheesta, joten kuvan perusteella on vaikea sanoa, mikä putki noista sulaa viimeiseksi. Videollakuvalla sen mahdollisesti voisi varmistaa.

 

[puu]

Mikä takuu tässä olikaan? Nyt on 3v vanha oma. Mietin noita tulevan kesän modauksia että onkohan tässä jo takuu mennyt.

Kolme vuotta muuten, kompressorilla viisi. Toki virhevastuu voi yltää pitemmälle, mutta "vastuu" ja "Scanoffice" eivät oikein sovi samaan lauseeseen.

 

[puu]

Nyt ollaan menty tasaisella 80min lämmitysjaksolla resetin jälkeen viimeiset 18 tuntia. Pakkanen on kiristynyt -12°C ->-17°C. Otin tuon sulatusanturin lämmitysvastuksen pois päältä, mutta siellä se on yhä paikallaan, jos haluan vielä kokeilla. Nyt ei tunnu jäävän tuota jääraitaa kennon alaosaan, joten kyllä sillä vastuksella ilmeisesti jokin vaikutus oli. Ei silläkään tosin lämmitysaikaa saanut pidennettyä. Nyt tosin kelikin taitaa olla kuivempi, eikä kuuraa synny ihan niin paljoa, kuitenkin sen verran että tuo 80min lämmitysjakso lienee ihan sopiva.

 

[Skibidi Weinau]

Minulla näyttää pakkanen olevan määräävin tekijä sulatusvälin suhteen, ei sulatustatarve. Anturi haistelee nyt ulkoilmaa, ei putkea. Aivan sama mihin anturin työntää. Heräsin näin aamuyöstä ja olin hereillä yhden sulatusvälin. Oltiin palattu tuttuun ja turvalliseen 30 min. Vitutti niin että aloin klo 4.30 lämmittämään takkaa ja sammutin koko paskan.

No jo vain se vastustaa... voimia sinne!

Onko sinulla anturi ollut nyt missä putkessa ja eristitkö sen millä uudelleen, kun kirjoittelit, että anturin suojaus petti? Mulla ollu sillä Armaflexilla (pyöreä versio) mistä leikattu sopiva pala & nippusiteillä kiinni, niin on pysynyt paikoillaan (toistaiseksi ainakin).

Jos anturiin ja putkiin jää jäätä/kosteutta ennen kuin laittaa anturin paikoilleen, niin sehän voi vaikuttaa kans anturin aistimaan lämpötilaan. Putki ja anturi/johto varmaan hyvä töhötellä kuivaksi ennen eristämistä.

Anturin paikka alaputkessa eristettynä & koko putken eristäminen @Velsku n mukaan toiminut hänellä moitteetta nyt.

 

[Mika karvajalka]

No jo vain se vastustaa... voimia sinne!

Onko sinulla anturi ollut nyt missä putkessa ja eristitkö sen millä uudelleen, kun kirjoittelit, että anturin suojaus petti? Mulla ollu sillä Armaflexilla (pyöreä versio) mistä leikattu sopiva pala & nippusiteillä kiinni, niin on pysynyt paikoillaan (toistaiseksi ainakin).

Jos anturiin ja putkiin jää jäätä/kosteutta ennen kuin laittaa anturin paikoilleen, niin sehän voi vaikuttaa kans anturin aistimaan lämpötilaan. Putki ja anturi/johto varmaan hyvä töhötellä kuivaksi ennen eristämistä.

Anturin paikka alaputkessa eristettynä & koko putken eristäminen @Velsku n mukaan toiminut hänellä moitteetta nyt.

Minulla anturi keskiputkessa. Aukaisin paketin taas tänä aamuna. Anturi oli kuiva, mitään jäätymistä ei ollut. Huopa oli jäätynyt kauttaaltaan putkistoon kiinni. Leikkasin nyt noin 10cm palan huopaa nurkasta kokonaan pois. Nyt putkisto on sen osalta vapaa. Tuossa huovassa näkyi olevan ohut kenties bitumimatto välissä. Ylempi anturi oli suojauksesta huolimatta aivan jäässä. Tuolla nyt ei taida olla sulatusongelman kanssa tekemistä mutta kuivasin sen ja yritin laittaa paremmin eristyksen päälle. Ulkoyksikön pienet ruuvit alkaa olla vähenemään päin kun kohmeisin sormin niitä tiputtelee lumihankeen eikä enää löydä.

Edit: lisään vielä että tämä on toiminut viime aikoina ihan hyvin mutta nyt kun pakkanen kiristyi johonkin -20 asteeseen niin alkoi horisemaan ja tyhjää sulattelemaan.

 

[Skibidi Weinau]

Minulla anturi keskiputkessa. Aukaisin paketin taas tänä aamuna. Anturi oli kuiva, mitään jäätymistä ei ollut. Huopa oli jäätynyt kauttaaltaan putkistoon kiinni. Leikkasin nyt noin 10cm palan huopaa nurkasta kokonaan pois. Nyt putkisto on sen osalta vapaa. Tuossa huovassa näkyi olevan ohut kenties bitumimatto välissä. Ylempi anturi oli suojauksesta huolimatta aivan jäässä. Tuolla nyt ei taida olla sulatusongelman kanssa tekemistä mutta kuivasin sen ja yritin laittaa paremmin eristyksen päälle. Ulkoyksikön pienet ruuvit alkaa olla vähenemään päin kun kohmeisin sormin niitä tiputtelee lumihankeen eikä enää löydä.

Edit: lisään vielä että tämä on toiminut viime aikoina ihan hyvin mutta nyt kun pakkanen kiristyi johonkin -20 asteeseen niin alkoi horisemaan ja tyhjää sulattelemaan.

Ok. Varmaan tuo jäätynyt huopa sitten ollut syyllinen tuohon. Oon itelle sanonu, että ne ruuvit mitä en löydä / jää yli rojektin jälkeen, ovat tarpeettomia Toivomma, että speelaa jatkossa hyvin

 

[puu]

Kun laite menee hullunkiertoon -20°C pakkasella, eikä resetointi auta, voisi kokeilemisen arvoinen juttu olla lämmittää tuota ambient temperature thermistoria. Mietin, meneekö laite johonkin paniikkimoodiin jos ulkolämpötila on tarpeeksi alhainen. Lämmittämällä saisi huijattua ehkä sen aloittamaan puolen tunnin jaksoista. Defrost themistorin lämmitys tuossa tilanteessa ei tunnu auttavan.

Edit: Pitää varmaan sillekin laittaa huijausvastus kytkimellä.

 

[Velsku]

Kun laite menee hullunkiertoon -20°C pakkasella, eikä resetointi auta, voisi kokeilemisen arvoinen juttu olla lämmittää tuota ambient temperature thermistoria. Mietin, meneekö laite johonkin paniikkimoodiin jos ulkolämpötila on tarpeeksi alhainen. Lämmittämällä saisi huijattua ehkä sen aloittamaan puolen tunnin jaksoista. Defrost themistorin lämmitys tuossa tilanteessa ei tunnu auttavan.

Edit: Pitää varmaan sillekin laittaa huijausvastus kytkimellä.

katso liitettä 69117

Minä testasin tuota kerran puhaltamalla lämmintä ilmaa tuohon ja tekemällä hard-resetin. Alkoi silti lyhyellä kierrolla.
Testasin vain kerran --> voi olla että jokin testissä meni pieleen, eli kannattaa varmistaa minun tulos.

Laitteessa on monta lämpötila-anturia... Joku tai jotkut tai kaikki vaikuttavat.

 

[Santtu89]

Mikä merkitys sillä huovalla siellä ympärillä on mikä on ollut joillakin jäässä? Äänieristeenäkö? Voisiko sitä koittaa vaihtaa johonkin toiseen materiaaliin? Miten armaflex toimisi siinä? Ei taida niin kerätä kosteutta ja jos jäätyneenä nojaa putkiin niin voiko antaa näin väärää signaalia sulatusanturille ?

 

[helmert]

Ääntä tuon on kai tarkoitus lähinnä eristää sekä tasata pahimpia lämpötilaeroja. Armaflexin pitäisi joten kuten vaimentaa ääntäkin, jonkinlaiset suoritustasoilmoitukset siitä ainakin on jos joku jaksaa googletella. Yllättävän jämyä kamaa se on ollakseen vain solukumia. On nuita huopia tässäkin ketjussa vaihdeltu ja kokemukset ovat olleet kai ihan lupaavia (paitsi mulla vittuilee vieläkin). Ei ole ainakaan huonommaksi mennyt ja on tuo yksi virhelähde vähemmäksi kun kiskoo sen imeytysmaton pois sieltä. En ole huomannut, että ulkoyksikkö olisi mitenkään meluisampi päätypellin eristeiden vaihdon jälkeen. Kompuran ympärille jätin alkuperäisen huoparullan.

 

[RauskiH]

Kuljin aikoinani oman via dolorosani FH:n kanssa saman asian tiimoilta ja kovin ovat samat elkeet LN:ssä

muz-fh35vehz sulatukset

Hei, Tuli otettua käyttöön tuollainen Mitsun pumppu syksystä 2018. Alkuvaikutelma oli hyvä kun pysyttiin plussakeleillä. Nyt pakkassäillä on tullut tuon toimintaa seurattua, ja aika lyhyet sulatusvälit kummastuttaa, varsinkin kun vettä ei juurikaan ulkoyksiköstä tipu ja ulkoyksikön kennon on...

lampopumput.info

Pari vuotta sitten kun näitä LN liittyviä viestejä ei ollut kuin 1000 kpl niin epäilykseni oli jo silloin että näissä kyse samasta viasta eli jäätyvästä sulatusanturista. Nyt kun sen jälkeen on tullut yli 2000 kpl lisäkirjoitusta niin olen edelleen samaa mieltä. Sulatuslogiikan en usko merkittävästi muuttuneen kun ei se muuttunut FD ja FH välillä ja esim. Janti muistanee oliko jo FA sama logiikka. En usko valmistajan panostaneen/panostavan tulevaisuudessakaan sulatuslogiikkaan hirveästi sillä laitteet menevät pääasiassa jäähdytyskäyttöön ja lisäksi suurin osa maailmalla mahdollisesti tapahtuvasta lämmityksestä tapahtuu plussakeleillä jolloin valmistajalle riittää se ettei nämä pakkasella itseään riko... Olisi mieleenkiintoista tietää, että mikä on pohjavastuksella varustettujen pumppujen myyntiosuus kaikista laitteista, tuskin kovin iso. Se että näillä jotkut hullut yrittävät pitää mökkiään pakkasessa lämpimänä rajoittunee pitkälle pohjoismaihin. Uudella mantereelle lämpöpumput ei tietääkseni ole kovinkaan tavallisia ja Venäjää epäilen myös. Sitä että pohjoismaiden myyntimäärät katoaisivat sulatusongelmien takia tuskin Japanissa istuva myyntijohtaja edes noteeraisi... taitaisi hukkua kausi- yms vaihelun alle.

Tänä aamuna huomasin että kun pumpun kenno näytti keittiön erkkerin ikkunasta katsottuna olevan tukossa niin oli loistava tilaisuus dokumentoita sulatusongelmaa ja sen syytä, varsinkin kun on epä-työpäivä. Lisäksi tässä tutkimuksessa selvisi vahingossa yksi toinenkin asia ja siitä lisää juttua alla. Kahvia juodessa minuun iski piruus ja kupin tyhjennyttyä otin ristipäämeisselin käteen ja laitoin takin päälle ja menin ulos ja ruuvasin ulkoyksikön kannen irti ja otin kuvat 1, 2 ja 3. Kuten kuvista näkyy niin ulkoyksikkö oli jo lamellien sisäpuoleltakin tukevassa kuurassa ulkopuolen tilanteesta nyt puhumattakaan. Hyvä huomoida myös kuinka kuurassa kompuran päällä olevat putket/putkilenkit ovat.... mutta lämmitys vain jatkui

Juurisyy siihen miksi mitsut tällaiseen tilanteeseen ajoittain ajautuvat piilee sulatuslogiikassa ja lisäksi sen hitaudessa. Logiikkahan ei mitenkään päättele sulatustarvetta vaan määrittää seuraavan lämmitysjakson pituuden edellisen (mielestäni kahden tai useamman edellisen) sulatuksen kestoajan perusteella. Olen antanut itseni ymmärtää että tässä on myös se paljon puhuttu fuzzy eli kone mittaa kahden tai useamman sulatuksen pituuden (todennäköisesti kompressoriaikaan tai nelitieventtiilin kääntymisiin perustuen) ja seuraavaan lämmitysjakson pituuden päättelyyn käytetään yksinkertaisinta mahdollista päättelyalgorytmiä.

Tilanne oli toisiaan eilen -15 asteen lämpötilassa se että pumppu kävi tyypillistä jotain 1,5-2 h jaksoa ja kenno huurtui jakson aikana aika sopivasti, ehkä nyt olisi voinut hieman pidemmälle vetää mutta en ole nyt varma kun ei kennon loggeri ollut paikallaan. Yöllä lämpötila lauhtui kohtuu nopeasti ja samalla ilmankosteus nousi (ks. lämpötila ja kosteus) ja em. sulatuslogiikan ja sen reagoinnin hitauden johdosta kenno oli tukossa. Kuvien ottamisen jälkeen olin conference callissa ja meetin loppupuolella kuulin kuinka puhallus loppui ja sulatus alkoi (n. puoli tuntia kuvien ottamisen jälkeen). Kiirehdin meetin loppuun ja menin ulos katsomaan sulatuksen loppuvaihetta. Umpitukossa oleva kenno kyllä sulasi mutta samalla huomasin tarkemman mekanismin joka aiheuttaa ns. jääpannan syntymisen kennon alaosaa. Kuten aiemmin jo kirjoitin niin uskoin tämän liittyvän nimenomaan tukkoisten kennojen sulatukseen. Nyt kun olin vieressä katsomassa niin huomasin että todella tukkoista kennoa sulatettaessa, sulatuksen aikana kennosta irtoaa paksuja kuuralevyjä jotka valuvat lämmintä kennoa alaspäin ja tarttuvat pohjapeltiin. Koska tuollainen kuuralevy on paksu ja osittain kennosta irti niin se ei ehdi sulamaan sulatuksen aikana. Jos kone ajaa itseään toistuvasti tukkoon niin tuo jääpanta kasvaa sulatus sulatuksen jälkeen. Tuosta meetistä johtuen tuli valitettavasti niin äkkilähtö pihalle ja puhelin jäi sisälle enkä saanut tuosta videota enkä muutenkaan kuvannut ulkoyksikkö sen kummemmin.

Kuva 5 ja 6 ovat sitten seuraavan sulatuksen jälkeen otettuja. Tällä kertaa kenno ei ollut ennen sulatusta ihan yhtä hurjassa kunnossa mutta tukossa kuitenkin. Kuva 6 on tosiaan otettu silloin kuin kompressori pysähtyi sulatuksen jälkeen. Kuvasta näkyy selkeästi edellisen sulatuksen aikana muodostunut/lisääntynyt jääpanta joka ei sula pois vaikka kenno kävi sen verta lämpinämä että se silmin nähden höyrysi ja kuivui täysin. Kuvasta näkyy myös että jääpannan ja kennon väliin tulee pieni ilmarako mikä käytännössä estää sulamisen. Kuvassa 5 näkyy märät päätyputket sulatuksen päätyttyä.

Tulipas pitkä alustus itse aiheeseen eli sulatusanturin jäätymisestä aiheutuva hullunkierto... no annetakoon anteeksi sillä tuli tuossa varmaan asiaakin... Mielipiteeni on, että jos sulatusanturi on siellä vakiopaikassa huopatossun kuljessä niin viimeistään tukkoisen kennon sulatuksien aikana tuonne valuu niin paljon vettä (kuvat 3 ja 5) että se anturi mittaa väistämättä kylmempiä lämpötiloja/jäätä ja siitä syystä sulatus kestää aiheettoman kauan/maksimiajan koska anturi ei havaitse katkaisulämpötilaa oikeaan aikaan/ollenkaan. Uskon että ratkaisu löytyy @Sattu89 viestistä eli anturi pois huopien seasta ylimpään menoputkeen ja itse laittasin sen vielä klo12 suuntaan.

Täällä ei hullunkierrosta tietoa. Anturi yläputkessa ja vielä ulkopuolelle klo 3 käännettynä, mikä ei nyt jäätymisen kannalta ole viisainta, mutta siihen se jäi toissa kesänä. Virtoja en ole sammutellut koneesta kertaakaan sen jälkeen. 1h30min jaksoja vetelee järjestään ja välillä pidentänyt 1h50min, kun pakkanen -10 tienoilla . Välillä, kun lämmittää 1h30min niin kenno vielä aika vähän kuurassa ja siihen nähden voisi vielä pidentää jaksoja, muttei sitä tee, en tiedä miksi. Viimeksi, kun oli -20 niin puhalteli 2h30min.

Kennon on saanut puhtaaksi aina sulatuksella ja välillä tuntuu, että voisi jo katkaista, kun muutaman sulatuksen seurannut. Jotenkin tuntuu, että viime talvena toimi paremmin tai puhalteli järjestään 2h jaksoja. Puhallus 4/5 ja pyynti 26

Minusta moni muukin ollut oikeilla jäljillä mutta toimenpiteitä leimannut kauhea hätäisyys. Jotenkin osassa viesteistä paistanut läpi että kun on tehty muutoksia kahdentoista aikaan ja kun ei puoleen päivää mennessä ollakaan 2,5 h jaksoissa niin ollaan pettyneitä ja annetaan ivobuuttia, käännetään jäähdytykselle tms taikka lämmitetään takka/leivinuuni kuumaksi tai kamina mansikaksi ja ajetaan pumppu katkolle... Kannattaa pitää mielessä että mitsun logiikka on h i d a s reagoimaan eli muutosten jälkeen pumppu käyntiin, haluttu pyynti ja puhallus käyttöön ja annetaan olla muutaman päivän ajan. Myös kennoon kertyvän kuuran määrää kannatta tarkkailla sillä ainakaan täällä pohjoisessa ei ole mitenkään tavanomaista että alku-/sydäntalvella sopiva sulatusväli tietyissä keleissä on alle tunti, oikein pahoilla keleillä (riekon kokoisia räntäreutaleita) on jo siinä ja siinä että onko minimijaksokin jo liian pitkä. Toki sitten maaliskuusa kun täällä nostellaan lihoja räystäiden alle kuivumaan niin aurikoisina pakkaspäivinä kosteus on niin matala että jokainen sulatus on turhaa...

Jos nyt joku sai tästä ajatuksia ja intoutuu kokeilemaan niin kertauksena oma suositukseni:
-pumpun kylki auki ja anturi ylimpään menoputkeen klo 12 asentoon jottei pääse missään olosuhteissa vastaamaan huopatossuun
-kone nippun mutta ulkoyksikön kannen ruuvit piirongin laatikkoon jotta voi tarvittaessa käydä ilman työkaluja kurkkaamassa anturin tilanteen. Jos on tallettava lämpötilaloggeri niin siihen nauhoitus päälle ja tökkää anturin kennon lamellien väliin takakautta samalle kohdalle mistä tulee syöttöputki jossa sulatusanturi on kiinni
-kone käyntiin, lämpötilan ja puhalluksen pyynti haluttuun asentoon ja kaukosäädin piirongin laatikkoon kannen ruuvien viereen. Jos kelien vaihdellessa on nyt ihan pakottavaa tarvetta säätää pumppua niin sallittakoon yksi joko puhallusnopeuden tai lämpötila-asetuksen säätö per vuorokausi
-antaa koneen käydä minimissään kolme päivää ja vaivihkaa voi syrjäkorvalla havainnoida sulatusvälien pituutta ja käydä aamulla töihin lähtiessä ja illalla ennen saunaa kurkkaamassa miltä ulkoyksikkö näyttää. Muutoin säästynyt aika kannattaa käyttää parisuhteen hoitamiseen sillä kuulostaa että joillain se kärsii jo kolmatta talvea, ainakin vaimon mielestä vainoharhaisesta pumpun kyttäämisestä... liekö jo aktiivisimmilla ulko-oven saranatkin väljistyneet kun on puolen tunnin välein polku sonnalla ravattu sulatuksia katsomassa
-anturin jättäisin tässä vaiheessa vielä eristämättä koska silloin ei ole helppo todeta että pysyykö se sulana vai jäätyy. Lisäksi jos eristys tehdään huolimattomasti telttapatjan palasella niin pahimmoilleen se voi jopa huonontaa tilannetta koska ilma (ja kosteus) pääsee liikkumaan eristeen sisällä ja lämmitysjakson aikana anturi jäätyy. Minulla on ollut anturi paljaana sekä eristettynä enkä ole huomannut merkittävää eroa käyttäytymisessä. Tällä hetkellä anturi on putkiarmafllexin sisässä ja eriste on teipattu päältä ilmatiiviiksi.
-kolmen käyntipäivän jälkeen sitten havainnoidaan mihin käyntijaksoon pumppu päätyi ja tuleeko sulatuksissa vettä vai sulattaako edelleen 30 minuutin välein kuivaa kennoa. Lisäksi tarkastetaan kennon tilanne ja puretaan mahdollisen loggerin data.

Jos tämän testin jälkeen pumppu käy edelleen (tarkista että anturi edelleen sulana) 30 minuutin jaksoa niin olen kyllä valmis muuttamaan mielipiteeni ja uskon että syy on jossain muualla, auringon pilkuissa ehkä?

 

[puu]

Minusta moni muukin ollut oikeilla jäljillä mutta toimenpiteitä leimannut kauhea hätäisyys. Jotenkin osassa viesteistä paistanut läpi että kun on tehty muutoksia kahdentoista aikaan ja kun ei puoleen päivää mennessä ollakaan 2,5 h jaksoissa niin ollaan pettyneitä ja annetaan ivobuuttia, käännetään jäähdytykselle tms taikka lämmitetään takka/leivinuuni kuumaksi tai kamina mansikaksi ja ajetaan pumppu katkolle... Kannattaa pitää mielessä että mitsun logiikka on h i d a s reagoimaan eli muutosten jälkeen pumppu käyntiin, haluttu pyynti ja puhallus käyttöön ja annetaan olla muutaman päivän ajan.

Hyviä huomioita. Mainitsemasi hätäisyys johtunee pitkälti siitä, että halutaan saada kämppä lämpiämään. Jos ulkona on yli -20°C pakkasta ja pumppu ei anna kuin lehmän henkäyksen, ei ole varaa odotella kolmea päivää, jos nyt vaikka lämmitysjakso saattaisi piedentyä.

 

[Juhanisto]

Nonniin.. Siis eilen joskus 23 siirsin anturin yläputkeen. Siihen asti kun jaksoin hereillä pysyä niin Mitsu oli päässyt 50min jaksoihin. Nyt viimeisin oli 80min. Kyllä se hitaasti käy pakkasilla tuo toipuminen. Kolme 40min jaksoa kävi ensin. Toki monta muuttujaa ollut taas. Pakkanen laihtui melkein 10 astetta ja näin ollen Mitsu ei ihan täysiä vetele nyt. Anturi eristettynä yläputkessa viimeinen sulatus minkä kävin kellottamassa ja katsomassa oli siitä kun venttiili kääntyy siihen kun kompura sulatuksen lipussa sammuu 2min 54sek. Juuri ehti kenno sulaa kunnolla. Samalla kun viimeinen kuuran hiven hävisi niin kompura sammui. Toki sulaahan tuo vielä senkin jälkeen kun jälkilämpöä on. Eli taas kerran eipä tuossa muuta ongelmaa ollut kun jäinen anturi vaikka olin sitä jo kerran muka hyvin tuunannut. Kun joku vielä keksisi miten tuon saisi kovilla pakkasilla heräteltyä tuosta 30/10 vikatilasta. Ei suostunut uudelleen käynnistyksen jälkeenkään käymään kun tuon 40min vaikka kai oletus on 90min. Nyt ei tunnu millään virkoavan yli 20 asteen pakkasilla kun sinne valuu. Pitääkö perinteisesti tehdä teltta päälle ja laittaa lämmitin sinne puhaltamaan kuumaa

 

[puu]

Tuo Juhaniston mainitsema ongelma on mielestäni se suurin. Muuten on sinänsä sama, vaikka olisi lyhttä käyntijaksoa. Esim. -15°C pakkasella pumppu tuottaa omaan kämppääni riittävästi lämpöä vielä 40min lämmitysjakosoilla. Ei haittaisi myöskään, jos vaikka jokunen jakso -20°C pakkasella menisikin lyhyellä lämmitysjaksolla, ei sekään haittaisi jos vain laite osaisi pidentää lämmitysjaksoa tai edes sen saisi käsin korjattua. Mutta kun hullunkierto jatkuu kunnes päästään plussakeleille.

Jos autolle luvataan 200kW tehoa, mutta kone antaakin vain 100kW, minkä jälkeen auto menee limp modeen kunnes se ajetaan lämpimään talliin tunniksi ja käynnistetään uudestaan, en minä ainakaan pitäisi tuota autoa oikein toimivana.

 

[RauskiH]

Tuo Juhaniston mainitsema ongelma on mielestäni se suurin. Muuten on sinänsä sama, vaikka olisi lyhttä käyntijaksoa. Esim. -15°C pakkasella pumppu tuottaa omaan kämppääni riittävästi lämpöä vielä 40min lämmitysjakosoilla. Ei haittaisi myöskään, jos vaikka jokunen jakso -20°C pakkasella menisikin lyhyellä lämmitysjaksolla, ei sekään haittaisi jos vain laite osaisi pidentää lämmitysjaksoa tai edes sen saisi käsin korjattua. Mutta kun hullunkierto jatkuu kunnes päästään plussakeleille.

Jos anturi ei varmuudella ole jäässä niin silloin pumpussa on jokin muu vika. Anturin jäätyminen/sulana oleminen syytä tarkastaa omin silmin eikä vain olettaa että täytyyhän sen olla sula kun minä sitä siirsin ja vähän eristinkin.

 

[RauskiH]

Hyviä huomioita. Mainitsemasi hätäisyys johtunee pitkälti siitä, että halutaan saada kämppä lämpiämään. Jos ulkona on yli -20°C pakkasta ja pumppu ei anna kuin lehmän henkäyksen, ei ole varaa odotella kolmea päivää, jos nyt vaikka lämmitysjakso saattaisi piedentyä.

Seen that been there... itse olin FH:n kanssa samassa jamassa ja vaivuin jo lähes epätoivoon kun mikään kokeilemani konsti ei tuntunut auttavan vaan ennemmin tai myöhemmin mentiin vääjäämättä hullunkiertoon.

Lopussa suivaannuin ja laitoin takkaan tulet ja istuimme hyvän kaverini PitkäJussin (a.k.a Long John 0,7 l) ja läppärin kanssa takkahuoneen sohvalle. Istuttiin siinä Jussin kanssa iltaa ja tavasin moneen kertaan läpi kaikki netistä löytämäni Mitsun tekniset dokumentit ja tältä palstalta löytämäni sulatuksiin liittyvät langat. Ilta meni siinä meillä ihan siivillä ja eikä ajantajukaan karannut kun kellon pystyi tarkastamaan pumpun säännöllisestä reilun puolen tunnin sulatusrytmistä. Juurisyy ei toki löytynyt heti ja pääkipukin vasta seuraavana aamuna mutta tämän jälkeen aloin järjestelmällisesti ja hätäilemättä tutkimaan eri vaihtoehtoja eikä siinä enää sitten mennyt hirveän kauaa kun löysin tuon jäässä olevan sulatusanturin.

Tutkiskelin silloin aikoinaan että jos FH käy -20 asteessa hullunkiertoa niin se on jo sama sammuttaa sillä sulatuksista ja huonosta kiukunkeräyskopista johtuen ei COP kyllä paljoa ykkösestä poikkea... kuin korkeintaan alaspäin.

 

[puu]

Jos anturi ei varmuudella ole jäässä niin silloin pumpussa on jokin muu vika. Anturin jäätyminen/sulana oleminen syytä tarkastaa omin silmin eikä vain olettaa että täytyyhän sen olla sula kun minä sitä siirsin ja vähän eristinkin.

On mennyt hullunkiertoon niin että olen omin silmin todennut anturin jäättömyyden. Tähän threadiin taisin siitä raportoida joskus 1000-2000 viestiä takaperin.

 

[Juhanisto]

Tuntuu että ainut toimiva anturin paikka tässä vanhassa mallissa on yläputki. Ihan samalla lailla sulaa kenno oli sitten ylä vai keskiputkessa. Eroa ei huomaa silmällä. Yläputkessa vaan parempi paikka. Siihen ei pääse valumaan sulamisvesiä. Itse laitoi eristeen vaan kevyesti päälle. Sellaisen harmaan vesiputki eristeen. Onkohan tuo solumuovia sitten. Olen samaa nähnyt kanaaliputkissa joten ei kai tuo ihan onneton ole. En teipannut. Nippusiteellä kiinni. Katsotaan jäätääkö kun ei ole ilmatiivis. Ehkä tuo ainakin kovemmilla pakkasilla pitää anturin paremmin putkenlämpöisenä sulatuksessa kun lämpö ei karkaa villoille

Jotain apua tuosta oli.. Nyt 1h30mim jaksolla.

 

[Santtu89]

Täällä kesti lämmitysjakso 2h ja sitten pidenti seuraavaa lämmitystä 2h30min kestoiseksi. Anturi yläputkessa eristämättä. Sulatuksen teki äsken, vaan tuntui melko pitkältä. Lähes 4minuuttia suhahduksesta sulatuksen katkeamiseen. Kenno oli jo puhdas, mutta kuitenkin jatkoi ehkä joku 20sec lisää. Hirveästi kuuraa siinä ei ollut. -15 pakkasta Lahdessa.

Saas nähdä lyhentääkö lämmitysaikaa nytten. Edellinen sulatus, 2h jakson päätteeksi puhalluksen katkeamisesta, puhalluksen alkamiseen kesti joku 8min ja silti kasvatti lämmitysaikaa 30min. Välillä tuntuu, että ei ihan logiikka täsmää tai sitten jotain pieniä eroja koneiden välillä, en tiedä.

Mietin tässä uskaltaisiko ostaa toisen ln25, vai meneekö arpapeliksi millanen vehje tulee. Tällä hetkellä yks pumppu lämmittää +170m2. Puhaltaa olkkariin jossa huonekorkeuskin 3.25m. Yks sähköpatteri keitiössä päällä. Talon toisessa päässä takkahuoneessa heikohko varaava takka, mutta lämpö ei juurikaan pääse leviämään sieltä. Sisällä joku 20 astetta.

 

[RauskiH]

On mennyt hullunkiertoon niin että olen omin silmin todennut anturin jäättömyyden. Tähän threadiin taisin siitä raportoida joskus 1000-2000 viestiä takaperin.

pari tuhatta viestiä sitten... No huhhuh... Oletkohan voittanut arpajaisissa "oikeasti viallisen" yksilön?

Muistatko tekikö tuolloin pitkiä sulatuksia

Ei haittaisi myöskään, jos vaikka jokunen jakso -20°C pakkasella menisikin lyhyellä lämmitysjaksolla, ei sekään haittaisi jos vain laite osaisi pidentää lämmitysjaksoa tai edes sen saisi käsin korjattua. Mutta kun hullunkierto jatkuu kunnes päästään plussakeleille.

Tämä haisee väkevästi jäätyneelle anturille.

Sulatuksen voi keskeyttää kytkemällä esim. 30 Kohmin vastuksen anturin rinnalle jolloin sulatusaika lyhentyy. Kun tekee tämän muutamalle peräkkäisellä sulatukselle niin käyntijakso kyllä pitenee. Mutta jos anturi on jäässä niin ilo on kovin lyhytaikainen ja muutaman sulatuksen jälkeen ollaan taas lähtötilanteessa

 

[Skibidi Weinau]

Edit. siirsin kysymykseeni LN2-ketjun puolelle, ettei mene sekasin vanhemmat ja uudemmat pumput.