Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

masuli

Jäsen
Tuossa jo käytiinkin tuota Asin käppyrää vähän läpi, mutta tuon Asin selittää vain se, että kompuralla ei ole töitä. Kone on sitä mieltä, että ei tarvi tehdä kuin pätkissä töitä ja sille on vaikea tehdä mitään paitsi, tietty estää vastukset, jolloin kompuralla olisi teoriassa koko ajan käyttöä.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Poistoilma noin 20-asteista ja puhallus 70%. Mittausten mukaan pitäisi olla jopa 90%, mutta ei sitä pöhinää jaksa kuunnella.
Ehkei se normaalia ole jos on vain pari sulatusta ollu puoleen vuoteen, mutta hyvä asia se kyllä on. Minulla on nyt tyyliin 7 sulatusta päivässä, poistoilma yleensä 19,5-20 ja jäteilma yleensä -1.5..-2.5. Oon nostanut jo jotain 5 naksua puhallusta alkuperäisestä, mutta taidanpa kokeilla nostaa raakasti kokeeksi jos sulatukset vähenisi. Vaikka näyttäähän tuossa sinulla olevan kaikenlaista muutakin tekniikkaa kaverina.
 

Jupa

Jäsen
Osaako kukaan sanoa äkkiseltään, että saako seuraavan kuvan perusteella Nibeeni (F470) UpLinkkiä asennettua / yhteyttä muodostettua? Kun tuossahan näyttäisi olevan verkkopiuhalle paikka... Vai onko tuo edes sellainen liitin?
Pumpun valmistusvuosi 2011.
 

Liitteet

  • IMG_20221125_064642.jpg
    IMG_20221125_064642.jpg
    130,9 KB · Katsottu: 298

Tulihäntä

Vakionaama
Osaako kukaan sanoa äkkiseltään, että saako seuraavan kuvan perusteella Nibeeni (F470) UpLinkkiä asennettua / yhteyttä muodostettua? Kun tuossahan näyttäisi olevan verkkopiuhalle paikka... Vai onko tuo edes sellainen liitin?
Pumpun valmistusvuosi 2011.
Se ethernet portti on tuon paneelin alareunassa vähän jemmassa jos sellainen on. Tuo kuvassa on usb portti päivityksiä ja manuaalista datankeruuta varten.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Kyllä, mutta mikähän liene on tuo USB-portin vieressä oleva liitin/paikka?
Vasemmalla on usb A ja oikealla usb B. En nyt ole ihan täysin varma, mutta voi olla jotain historian havinaa kun laitteeseen piti päästä ”kooderilla” kiinni. Sinäänsä tuo usb B on kadonnut tyystin markkinoilla olevista laitteista. Tuolla usb A:lla saa hoidettua sen dataloggauksen ja ohjelmistopäivityksen. Ethernetin RJ45 on ihan eri liitin kuin tuo usb B.
 

Jupa

Jäsen
Vasemmalla on usb A ja oikealla usb B. En nyt ole ihan täysin varma, mutta voi olla jotain historian havinaa kun laitteeseen piti päästä ”kooderilla” kiinni. Sinäänsä tuo usb B on kadonnut tyystin markkinoilla olevista laitteista. Tuolla usb A:lla saa hoidettua sen dataloggauksen ja ohjelmistopäivityksen. Ethernetin RJ45 on ihan eri liitin kuin tuo usb B.
Kiitoksia kovasti! Itselle aivan outo tuo USB-B. Luulen että tuossa ei ole sitä RJ45:sta. Olikohan näin että vuosimallista 2012 eteenpäin olisi se ominaisuus sisällytetty noihin... Noo, näin sitä opitaan uutta!
 

aka78

Jäsen
Tyhmä kysymys mutta menkööt...

Käytössä on Nibe F470 PILP ja vesikiertoinen lattialämmitys. Kaikki muut tilat paitsi kylpyhuone ja WC ovat säädettävissä Enerlinen termostaateilla.

Takkaa ei ole mutta ILP löytyy.

Sitten varsinainen kysymys:

Voiko sähköä säästää tällä yhdistelmällä pienentämällä lämpöä termostaateilla vai onko sillä sähkön kulutukseen mitään vaikutusta?

Voisiko logiikka olla se, että jos termarit ovat pienellä, Niben ei tarvitsisi tehdä kiertoon niin paljon lämmintä vettä... Ja sitä kautta sähkönkulutus pienenisi.

(Lämpökäyrien ja lämpötilan säädön kyllä ymmärrän, mutta niitä en uskalla enää pienentää koska erityisesti kylppäri viilenee liikaa. Kylppärin kiertoa olen avannut jakotukista lisää, mutta ei taida olla hyötyä ajaa kylppärin isompaa määrää haaleaa vettä.)

Olen laskenut termarit 16 asteeseen ja ILP:illä pyynti on 21 astetta. Tuntuu hullulla käyttää ILP:iä jos sillä ei ole Niben kanssa tuon taivaallista hyötyä kulutuksen kannalta.
 
Viimeksi muokattu:

Topjanne

Jäsen
PILP:llä niin pitkälle kuin ilman vastuksia pärjää ja sen jälkeen ILP avuksi. Jos PILP seisoo toimettomana ILP:n tehdessä kaiken työn, niin menee lämmintä ilmaa harakoille.
 

sebikos

Jäsen
Mitä käytännössä tapahtuu ku nibeen tulee infoviesti: jäätymissuoja aktiivinen.

"Tilapäinen huonelämpötilan pakko-ohjaus on aktivoitu talon jäätymisen estämiseksi. Tämä johtuu siitä, että ulkolämpötila on alhainen ja talon lämmitys on estetty.
Jäätymissuojaus deaktivoidaan automaattisesti, kun ulkolämpötila nousee tai lämmitys aktivoidaan."

Vastukset estetty että ainakaan ne ei aktivoidu. Mitä siis tapahtuu?

Edit. Infoviesti kestää vain sekunnin ajan.
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Uutena Nibeistinä nyt ensimmäinen viesti. Olen saanut edellisen omistajan lähes tehdasasetuksiin jättämiä säätöjä kohdilleen tämän palstan avulla, kiitos siitä. Mutta vielä ihmetyttää tuo lattialämmityksen menolämpötilan sahaaminen. Kun sähkövastus menee päälle, hyppää lattialämmityksen menoveden lämpötila heti 3-5 astetta liian korkeaksi (siis korkeammaksi kuin laskettu pyyntilämpötila) ja sitten heti vastus sammuu ja lämpö laskee takaisin lähtölukemiin. Paluulämpötila seuraa tätä sahaavaa käyrää vähän pienemmällä hyppelyllä, koska lämpöä jäänee sinne lattiaan, kuten tietysti pitääkin.

Onko tämä normaalia Nibeä ja jos ei niin mitä tuolle pitäisi tehdä? Mikään termari tässä ei ole katkomassa ja laskettu pyyntilämpötila ei hypi mihinkään.

100m2 talo kyseessä.

Mä taistelin saman ongelman kanssa muutama vuosi sitten.
Toisaalta pitää muistaa, että tuo on käsittääkseni osittain Niben ominaisuus ja noissa kuvaajissa/käyrissä mitä olet laittanut, niin se asteikko on kovin tiheä ja näyttää siksi vielä enemmän rajulta.

Mä en enää muista ihan tarkkaan mikä mulla lopulta auttoi, että sain tuota sahaamista pienemmäksi.
Itselläni kun kaksi shunttia ja kaksi kiertovesipumppua säätämässä lattialämmityksen kiertoja. Toinen on Niben oma ja sen kv-pumppu, jotka ohjaavat oikeastaan pääasiassa märkätilojen piiriä. Sitten perässä on yleisin tiloihin johtavan putken välissä AutoMix shuntti ja sen perässä kv-pumppu, joka syöttää märkätiloja pienempää menovettä toiselle jakotukille.
Mä pienensin silloin aikoinaan aluksi vastuksen tehon 2kW ja pakkasten kiristyessä nostin sen 4,6kw teholle. Sillä on pärjätty ihan kovillakin pakkasilla meillä.
Lisäksi muutin Niben oman kv-pumpun nopeuksia (hyvät ohjeet löytyvät Niben manuaalista) ja sain sen sahaamisen rauhoittumaan. Edelleenkin se sahailee meillä samanlailla, mutta vähän lievemmin. Vastuksen mennessä päälle tulee piikki ja sen jälkeen se droppaa jopa alle pyynnin.

En ole jaksanut enää asiaan kiinnittää edes huomiota, kun lämmitys kuitenkin pelaa.
 

Liitteet

  • 92EF18C6-ED25-40B6-AB08-C173BD9E22DE.png
    92EF18C6-ED25-40B6-AB08-C173BD9E22DE.png
    275,8 KB · Katsottu: 120

juhamat

Aktiivinen jäsen
Tyhmä kysymys mutta menkööt...

Käytössä on Nibe F470 PILP ja vesikiertoinen lattialämmitys. Kaikki muut tilat paitsi kylpyhuone ja WC ovat säädettävissä Enerlinen termostaateilla.

Takkaa ei ole mutta ILP löytyy.

Sitten varsinainen kysymys:

Voiko sähköä säästää tällä yhdistelmällä pienentämällä lämpöä termostaateilla vai onko sillä sähkön kulutukseen mitään vaikutusta?

Voisiko logiikka olla se, että jos termarit ovat pienellä, Niben ei tarvitsisi tehdä kiertoon niin paljon lämmintä vettä... Ja sitä kautta sähkönkulutus pienenisi.

(Lämpökäyrien ja lämpötilan säädön kyllä ymmärrän, mutta niitä en uskalla enää pienentää koska erityisesti kylppäri viilenee liikaa. Kylppärin kiertoa olen avannut jakotukista lisää, mutta ei taida olla hyötyä ajaa kylppärin isompaa määrää haaleaa vettä.)

Olen laskenut termarit 16 asteeseen ja ILP:illä pyynti on 21 astetta. Tuntuu hullulla käyttää ILP:iä jos sillä ei ole Niben kanssa tuon taivaallista hyötyä kulutuksen kannalta.
Nythän käytännössä lämmität joitakin huoneita PILP ja joitakin ILP. Jos ILP on paremmalla hyötysuhteella niin säästät. Mutta että ihan oikeasti säästäsit tuolla pelin järkevästi niin sun pitää säätää PILP niin ettei se käytä vastuksia käyttöveden tekoon. Jos se normaalisti käyttäisi niitä vaikka +4 alkaen, ja noilla säädöillä saat sen riittämään ilman vastuksia -4 asti, niin säästät.

Huomionarvoista on että kun sulla on termarit pienellä niin niiden huoneiden lattiaan ei mene käytännössä koskaan lämmintä vettä kun huonelämpötila tuskin menee alle 16. Lattioista tulee siis kylmät. Sitten joskus kun ILP ei riittä lämmittämään ja nostat termareiden lämpöä, kestää useamman päivän että kylmät lattiat lämpiää ja saat niistä lämpöä. Moni lattiamateriaali ei tykkää kun lattian lämpö nousee liian nopeaa, niin sulla on sitten ehkä parketit mutkalla. Parempi tapa olisi ottaa termarit pois jakotukilta niistä huoneista mitä haluat lämmittää myös ILPillä ja kuristaa jakotukilta niihin huoneisiin pieni perusvirtaama, niin lattiassa pysyy pieni lämpö ja kovilla pakkasilla ei tarvi alottaa lattian lämmitystä nollasta. Itsellä se vastusten käyttämisen raja on siirtynyt tällä systeemillä noin +4 -> -4.
 

eepinis88

Aktiivinen jäsen
Nythän käytännössä lämmität joitakin huoneita PILP ja joitakin ILP. Jos ILP on paremmalla hyötysuhteella niin säästät. Mutta että ihan oikeasti säästäsit tuolla pelin järkevästi niin sun pitää säätää PILP niin ettei se käytä vastuksia käyttöveden tekoon. Jos se normaalisti käyttäisi niitä vaikka +4 alkaen, ja noilla säädöillä saat sen riittämään ilman vastuksia -4 asti, niin säästät.

Huomionarvoista on että kun sulla on termarit pienellä niin niiden huoneiden lattiaan ei mene käytännössä koskaan lämmintä vettä kun huonelämpötila tuskin menee alle 16. Lattioista tulee siis kylmät. Sitten joskus kun ILP ei riittä lämmittämään ja nostat termareiden lämpöä, kestää useamman päivän että kylmät lattiat lämpiää ja saat niistä lämpöä. Moni lattiamateriaali ei tykkää kun lattian lämpö nousee liian nopeaa, niin sulla on sitten ehkä parketit mutkalla. Parempi tapa olisi ottaa termarit pois jakotukilta niistä huoneista mitä haluat lämmittää myös ILPillä ja kuristaa jakotukilta niihin huoneisiin pieni perusvirtaama, niin lattiassa pysyy pieni lämpö ja kovilla pakkasilla ei tarvi alottaa lattian lämmitystä nollasta. Itsellä se vastusten käyttämisen raja on siirtynyt tällä systeemillä noin +4 -> -4.
Pakko kommentoida tätä ja vähä kyseenalaistaa.
-Tosiaan ILP riitttää ainakin eteläsuomessa aika pitkälle lämmittämään taloa -25, tosin riippuu pumpusta
- Laittaa ilpin kunnolla pöhiseen eli +23 asetukselle
- noita termareita ei mitään järkeä repiä irti. sä voit laittaa huone termostaateilla laittaa asetuksen 18-21, silti ne ei aukea jos ILP painaa lämmintä ilmaa plus 23.
-toki syksyn alussa kannattaa vedet laittaa kiertämään joka huoneeseen ja termostaati levälleen
-näin siellä kummiskin koko talven pieni kierto on
-Noi lattiamateritaalit kyllä kestää talven lämpötila vaihtelut, toi oli ihan turhaa pelottelua sulta :)

-toki kosteissa tiloissa kannattaa pitää kokoaja kiertoja päällä.
 
Viimeksi muokattu:

masuli

Jäsen
Pakko kommentoida tätä ja vähä kyseenalaistaa.
-Tosiaan ILP riitttää ainakin eteläsuomessa aika pitkälle lämmittämään taloa -25, tosin riippuu pumpusta
- Laittaa ilpin kunnolla pöhiseen eli +23 asetukselle
- noita termareita ei mitään järkeä repiä irti. sä voit laittaa huone termostaateilla laittaa asetuksen 18-21, silti ne ei aukea jos ILP painaa lämmintä ilmaa plus 23.
-toki syksyn alussa kannattaa vedet laittaa kiertämään joka huoneeseen ja termostaati levälleen
-näin siellä kummiskin koko talven pieni kierto on

-Noi lattiamateritaalit kyllä kestää talven lämpötila vaihtelut, toi oli ihan turhaa pelottelua sulta :)

-toki kosteissa tiloissa kannattaa pitää kokoaja kiertoja päällä.
Mites tämä onnistuu, jos sulla on vaan yksi piiri ja ilp pitää lämmön koko ajan yli sanotaan nyt vaikka 18-asteen?

Edit: Olettaen, että lämpökäyrä on asetettu märkätilojen mukaan ja lattioihin pusketaan koko ajan min. 25-26 asteista vettä.
 

Jarppa77

Jäsen
Nythän käytännössä lämmität joitakin huoneita PILP ja joitakin ILP. Jos ILP on paremmalla hyötysuhteella niin säästät. Mutta että ihan oikeasti säästäsit tuolla pelin järkevästi niin sun pitää säätää PILP niin ettei se käytä vastuksia käyttöveden tekoon. Jos se normaalisti käyttäisi niitä vaikka +4 alkaen, ja noilla säädöillä saat sen riittämään ilman vastuksia -4 asti, niin säästät.

Huomionarvoista on että kun sulla on termarit pienellä niin niiden huoneiden lattiaan ei mene käytännössä koskaan lämmintä vettä kun huonelämpötila tuskin menee alle 16. Lattioista tulee siis kylmät. Sitten joskus kun ILP ei riittä lämmittämään ja nostat termareiden lämpöä, kestää useamman päivän että kylmät lattiat lämpiää ja saat niistä lämpöä. Moni lattiamateriaali ei tykkää kun lattian lämpö nousee liian nopeaa, niin sulla on sitten ehkä parketit mutkalla. Parempi tapa olisi ottaa termarit pois jakotukilta niistä huoneista mitä haluat lämmittää myös ILPillä ja kuristaa jakotukilta niihin huoneisiin pieni perusvirtaama, niin lattiassa pysyy pieni lämpö ja kovilla pakkasilla ei tarvi alottaa lattian lämmitystä nollasta. Itsellä se vastusten käyttämisen raja on siirtynyt tällä systeemillä noin +4 -> -4.
Tuntuu että meillä (2 aikuista ja 2 lasta) on tosi vaikea saada alta +5 riittämään pelkkä kompura käyttöveden lämmitykseen. Käytännössä olen nostanut +3% puhaltimien tehoja mittauksessa käytetystä ja ILP:n avulla pyrkinyt pitämään poistoilman sen verran lämpösenä (nyt se on esim pyörinyt 21,5 asteessa) että siitä saadaan sitä lämpöä otettua ilman suurempaa sulattelumäärää. Oletko säätänyt jotain muuta lisäksi että pääset tuohon että pärjäät noinkin viileälle ilman vastuksia? Sit käytännössä olen makureissa ja oh+ruokailutila missä ILP termareista laittanut 19 tai 20 asteeseen eli niissä ei nyt pahemmin juuri taida vesi kiertää. Olen kanssa miettinyt jakotukkiin koskemista koska toisaalta olisi mukava jos lattiassa olisi pieni lämpö esim oh mutta tuntuu että tosi herkästi nostaa sit tuota lämpötilaa ja esim sit taas ILP:n hyöty häviää. Käyrä ollut nyt 2-0 ja minimi 23.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Pakko kommentoida tätä ja vähä kyseenalaistaa.
-Tosiaan ILP riitttää ainakin eteläsuomessa aika pitkälle lämmittämään taloa -25, tosin riippuu pumpusta
- Laittaa ilpin kunnolla pöhiseen eli +23 asetukselle
- noita termareita ei mitään järkeä repiä irti. sä voit laittaa huone termostaateilla laittaa asetuksen 18-21, silti ne ei aukea jos ILP painaa lämmintä ilmaa plus 23.
-toki syksyn alussa kannattaa vedet laittaa kiertämään joka huoneeseen ja termostaati levälleen
-näin siellä kummiskin koko talven pieni kierto on
-Noi lattiamateritaalit kyllä kestää talven lämpötila vaihtelut, toi oli ihan turhaa pelottelua sulta :)

-toki kosteissa tiloissa kannattaa pitää kokoaja kiertoja päällä.
Sehän riippuu ILPistä ja talosta riittääkö se ILP lämmittämään. Minulla edellisessä asumuksessa jossa oli 16m2 nykyistä vähemmän ja naapurit lämmittämässä seiniä molemmin puolin -25 pakkasella ILP piti huutaa täydellä puhalluksella ja vähän alkoi jo olla viileää.

Tuo sinun termostaatti levälleen vastaus vaatii myös jakotukilta kuristamisen kuten neuvoin. Toki silloin voi myös olla termostaatti paikoillaan ja levällään. Itse tykkään säätää jakotukin päältä termarin paikalle asennettavista korkeista niin sillon ne termostaatit pitää ottaa pois.

Minulla meni eka talvena välillä parketit U kuviolle (toki palautuivat), ilmeisesti sen takia kun lattian lämpötila muuttui liian nopeasti, vaikkei sillon ollut mitään virityksiä. Voit lukea lattiavalmistajien ohjeista miten paljon lämpö saa muuttua/vrk. En ole testannut miten käy jos on vaikka -25 keleillä asti ILP varassa ja laittaa sitten lattialämmöt päälle kertalisäyksellä. Enkä kyllä aio testatakkaan.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Tuntuu että meillä (2 aikuista ja 2 lasta) on tosi vaikea saada alta +5 riittämään pelkkä kompura käyttöveden lämmitykseen. Käytännössä olen nostanut +3% puhaltimien tehoja mittauksessa käytetystä ja ILP:n avulla pyrkinyt pitämään poistoilman sen verran lämpösenä (nyt se on esim pyörinyt 21,5 asteessa) että siitä saadaan sitä lämpöä otettua ilman suurempaa sulattelumäärää. Oletko säätänyt jotain muuta lisäksi että pääset tuohon että pärjäät noinkin viileälle ilman vastuksia? Sit käytännössä olen makureissa ja oh+ruokailutila missä ILP termareista laittanut 19 tai 20 asteeseen eli niissä ei nyt pahemmin juuri taida vesi kiertää. Olen kanssa miettinyt jakotukkiin koskemista koska toisaalta olisi mukava jos lattiassa olisi pieni lämpö esim oh mutta tuntuu että tosi herkästi nostaa sit tuota lämpötilaa ja esim sit taas ILP:n hyöty häviää. Käyrä ollut nyt 2-0 ja minimi 23.
Noh, tietysti se ero että teillä 4hlö, täällä 1 hlö... niin voi olla että olet teidän vedenkäyttömäärällä jo lähellä optimia. Itse olen nostanut puhallusta jo kauemman aikaa sitten ja nostin nyt rutkasti lisää, oisko noin +13 ennalta asetettuun. Se auttoi paljon sulatuksissa näin muutaman päivän kokemuksella.
 

masuli

Jäsen
Tuntuu että meillä (2 aikuista ja 2 lasta) on tosi vaikea saada alta +5 riittämään pelkkä kompura käyttöveden lämmitykseen. Käytännössä olen nostanut +3% puhaltimien tehoja mittauksessa käytetystä ja ILP:n avulla pyrkinyt pitämään poistoilman sen verran lämpösenä (nyt se on esim pyörinyt 21,5 asteessa) että siitä saadaan sitä lämpöä otettua ilman suurempaa sulattelumäärää. Oletko säätänyt jotain muuta lisäksi että pääset tuohon että pärjäät noinkin viileälle ilman vastuksia? Sit käytännössä olen makureissa ja oh+ruokailutila missä ILP termareista laittanut 19 tai 20 asteeseen eli niissä ei nyt pahemmin juuri taida vesi kiertää. Olen kanssa miettinyt jakotukkiin koskemista koska toisaalta olisi mukava jos lattiassa olisi pieni lämpö esim oh mutta tuntuu että tosi herkästi nostaa sit tuota lämpötilaa ja esim sit taas ILP:n hyöty häviää. Käyrä ollut nyt 2-0 ja minimi 23.
Ei pääse täälläkään 0:n alle millään pelkällä Niben kompuralla.
- 2+2 henkilöä
- lounaisrannikko
- 120m2 lämmitettävää alaa
- F470 + ILP
- käyrä 2+0, minimi 26 aina
- märkätilojen kierrot auki kokonaan aina
- muualle nyt talvella kiertää vain mukavuuslämpö lattiaan ja termarit kevät-syksy

0:n tuntumassa on pakko ottaa 2 kW:n vastus, muuten ei käyttövesi lämpeä.
 

Jarppa77

Jäsen
Ei pääse täälläkään 0:n alle millään pelkällä Niben kompuralla.
- 2+2 henkilöä
- lounaisrannikko
- 120m2 lämmitettävää alaa
- F470 + ILP
- käyrä 2+0, minimi 26 aina
- märkätilojen kierrot auki kokonaan aina
- muualle nyt talvella kiertää vain mukavuuslämpö lattiaan ja termarit kevät-syksy

0:n tuntumassa on pakko ottaa 2 kW:n vastus, muuten ei käyttövesi lämpeä.
Aika samat speksit kun täällä, talo Pirkanmaalla. Missä vaiheessa tarvitsee ottaa ILP kaveriksi teillä? Itse ottanut kun ruvetaan lähestymään 0:aa ja siinä on esim vielä pyyntinä riittänyt 20 niin saa pidettyä tuon tilan tuossa 21-21,5 astetta.
 

eepinis88

Aktiivinen jäsen
Pakkasella tuloilman lämmittämiseen menee energiaa. Alempi tulolämpötila vie vähemmin energiaa.

Tämä ittellä pyörii 16-18 asteessa

Eli kompura jaksaa hyvin tehdä käyttöveden ilman vastuksia

Lisäyksen pysäytys -2 nyt

Käyrä 3+0

Lämmitettävää alaa noin 70 m2

Daikin ILP asetuksella +23

Etelä-Suomi
 

velli

Jäsen
Osaako kukaan sanoa äkkiseltään, että saako seuraavan kuvan perusteella Nibeeni (F470) UpLinkkiä asennettua / yhteyttä muodostettua? Kun tuossahan näyttäisi olevan verkkopiuhalle paikka... Vai onko tuo edes sellainen liitin?
Pumpun valmistusvuosi 2011.
Oletko koittanut kaivella laitteen takaa liitäntäpaikkaa tuolle verkkopiuhalle? Kats. kuva asennusohjeesta
 

Liitteet

  • Screenshot_20221129_165348_Drive.jpg
    Screenshot_20221129_165348_Drive.jpg
    164,2 KB · Katsottu: 163

Tulihäntä

Vakionaama
Oletko koittanut kaivella laitteen takaa liitäntäpaikkaa tuolle verkkopiuhalle? Kats. kuva asennusohjeesta
Se takana oleva musta rj45 menee koneen eristeiden läpi tuon näytön alaosaan. Eli se oikea ethernet portti on siinä näytössä. Se takana oleva johto on vain jatko. On helpompaa tarkistaa näytön alaosasta voiko sen kytkeä nettiin kun käydä laitteen takaa etsimään kaapelia.
 

Jupa

Jäsen
Haluaisiko joku viisaampi jeesiä noin yhden vuorokauden mittaisesta loggauksesta saadun datan käyröjen tulkinnassa? Käyrät otettu LibreOfficen ja MS-Excelin kautta. Eihän tuosta yhdestä vuorokaudesta ilmeisesti älyttömästi irti saa, mutta alkuhan se tuokin on...
 

Liitteet

  • Nibe käyrät.JPG
    Nibe käyrät.JPG
    196,8 KB · Katsottu: 132
  • Niben sähkön käyttö.JPG
    Niben sähkön käyttö.JPG
    42,4 KB · Katsottu: 128
  • Niben päivittäinen käyttöprioriteetti.JPG
    Niben päivittäinen käyttöprioriteetti.JPG
    43,5 KB · Katsottu: 121
  • Nibe ulko-sisälämpö.jpg
    Nibe ulko-sisälämpö.jpg
    124,3 KB · Katsottu: 114
  • Nibe käyrät 2.jpg
    Nibe käyrät 2.jpg
    170,1 KB · Katsottu: 132
  • Nibe veden lämpötilat.jpg
    Nibe veden lämpötilat.jpg
    142,5 KB · Katsottu: 141

eepinis88

Aktiivinen jäsen
Mulla on vuoden 2012 nibe f470, tähän ei ole ennen saanut nibe upplinkkiä tietääkseni. Nyt selvittelin ja vähä löysin uutta matskuu.

Onks kukaan kokeillut näitä ja tullut siihen tulokseen että toimii?

F470​

Ohjelmisto
Versio: 9071R8
Julkaisupäivä: 31.10.2022



3,9 MB ,
Ohjelmistopäivitys
Jos laitteiston ohjelmistoversio on vanhempi kuin 3000R3, sinun on ensin asennettava UPGRADE_v3000R3.nibe ennen kuin voit asentaa uuden ohjelmiston. Lataa molemmat versiot ja tallenna ne tyhjälle USB-muistille. Ellei laitteisto automaattisesti ehdota ohjelmaa versionumerolla 3000R3 valikossa "päivitä ohjelmisto", valitse "valitse toinen tiedosto", paina OK ja valitse ohjelmisto UPGRADE_v3000R3.nibe. Valitse sitten "käynnistä päivitys". Kun UPGRADE_v3000R3.nibe on asennettu (lukema on 100% ja laitteisto on käynnistynyt uudelleen), toisen USB-muistille tallennetun ohjelman asennus käynnistyy automaattisesti.

 

Liitteet

  • E2B73B07-736E-4C8F-8254-EE6B3568F339.jpeg
    E2B73B07-736E-4C8F-8254-EE6B3568F339.jpeg
    158,1 KB · Katsottu: 131
Viimeksi muokattu:

masuli

Jäsen
Aika samat speksit kun täällä, talo Pirkanmaalla. Missä vaiheessa tarvitsee ottaa ILP kaveriksi teillä? Itse ottanut kun ruvetaan lähestymään 0:aa ja siinä on esim vielä pyyntinä riittänyt 20 niin saa pidettyä tuon tilan tuossa 21-21,5 astetta.
Mulla on tässä itseasiassa juuri parametrien haku käynnissä, että millaisen peruslämmön taloon saisi järkevästi pilpillä ja missä kohtaa otan ilpin avuksi. Mutta sanotaanko, että ~0 on aika lailla se raja missä itsekkin päädyn ottamaan ilpin avuksi (ja itseasiassa 20 pyynnillä :D)
 

Jupa

Jäsen
Mulla on vuoden 2012 nibe f470, tähän ei ole ennen saanut nibe upplinkkiä tietääkseni. Nyt selvittelin ja vähä löysin uutta matskuu.

Onks kukaan kokeillut näitä ja tullut siihen tulokseen että toimii?

F470​

Ohjelmisto
Versio: 9071R8
Julkaisupäivä: 31.10.2022



3,9 MB ,
Ohjelmistopäivitys
Jos laitteiston ohjelmistoversio on vanhempi kuin 3000R3, sinun on ensin asennettava UPGRADE_v3000R3.nibe ennen kuin voit asentaa uuden ohjelmiston. Lataa molemmat versiot ja tallenna ne tyhjälle USB-muistille. Ellei laitteisto automaattisesti ehdota ohjelmaa versionumerolla 3000R3 valikossa "päivitä ohjelmisto", valitse "valitse toinen tiedosto", paina OK ja valitse ohjelmisto UPGRADE_v3000R3.nibe. Valitse sitten "käynnistä päivitys". Kun UPGRADE_v3000R3.nibe on asennettu (lukema on 100% ja laitteisto on käynnistynyt uudelleen), toisen USB-muistille tallennetun ohjelman asennus käynnistyy automaattisesti.

Huomenta! Tein tämän kyseisen päivityksen, ja en ole huomannut suurempia eroja laitteen toiminnassa. Toki jossain logissa taisi lukia, että kompuran hystereeseihin tulisi päivityksen myötä muutoksia. Mutta tuskimpa tuosta haittaakaan on.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Ei pääse täälläkään 0:n alle millään pelkällä Niben kompuralla.
- 2+2 henkilöä
- lounaisrannikko
- 120m2 lämmitettävää alaa
- F470 + ILP
- käyrä 2+0, minimi 26 aina
- märkätilojen kierrot auki kokonaan aina
- muualle nyt talvella kiertää vain mukavuuslämpö lattiaan ja termarit kevät-syksy

0:n tuntumassa on pakko ottaa 2 kW:n vastus, muuten ei käyttövesi lämpeä.
Täsmennän sen verran että minulla noin -4 asti siis riittää Nibe ilman vastuksia + ILP päällä. Käyrä on 3-0. Käytännössä käyttöveden lämmitys ei läheskään aina meinaa lähteä päälle "itsestään" kun lattian lämmitys syö niin paljon Niben tehoja, mutta kun vaihtaa käyräksi 3-1 jahka alkaa näyttää että käyttövettä tarvisi lämmitellä, niin käyttövesi lämpeää. Eli ihan passiivisella käytöllä tuo ei onnistu.
 

eepinis88

Aktiivinen jäsen
Huomenta! Tein tämän kyseisen päivityksen, ja en ole huomannut suurempia eroja laitteen toiminnassa. Toki jossain logissa taisi lukia, että kompuran hystereeseihin tulisi päivityksen myötä muutoksia. Mutta tuskimpa tuosta haittaakaan on.
Jees, oli helppo homma

Seuraillaan muutoksia
 

eepinis88

Aktiivinen jäsen
Haluaisiko joku viisaampi jeesiä noin yhden vuorokauden mittaisesta loggauksesta saadun datan käyröjen tulkinnassa? Käyrät otettu LibreOfficen ja MS-Excelin kautta. Eihän tuosta yhdestä vuorokaudesta ilmeisesti älyttömästi irti saa, mutta alkuhan se tuokin on...
Sulla on varmaan saman ikäinen nibe kun mulla eli 2011-2012 malli

Löysitkö verkkokaapelin mistä , saitko upplinkin toimii ?
 

Asi

Jäsen
Meidän 80 neliöinen lounaisrannikon talo kuluttaa nyt näillä noin kahden asteen pakkasilla 24-39 kwh riippuen päivän aktiviteeteista. Kaksi aikuista käy päivittäin pikaisesti suihkussa. ILP puhaltaa 21 asteista ilmaa olohuone-keittiöön. WC:ssä ja märkätilassa kiertää 27 asteinen vesi. Makuuhuoneissa noin 21 astetta. Olohuone-keittiössä 22,5 astetta ja termari säädetty todella pienelle.

Nyt olen vastusta estänyt toistaiseksi ja antanut tehdä vettä silloin kun vaikuttaa ettei ilman jaksa. Ehkä joka kolmas ilta pitää tunnin verran antaa olla vastukset käytössä.

MelCloudin mukaan ILP veisi noin 10kwh päivässä.
 

Jupa

Jäsen
Sulla on varmaan saman ikäinen nibe kun mulla eli 2011-2012 malli

Löysitkö verkkokaapelin mistä , saitko upplinkin toimii ?
Samaa ikäluokkaa on. En ole vielä isommin jaksanut alkaa etsimään verkkokaapelia, ja tuskin sitä on tuossa mallissa. Mutta pitäähän se jossain vaiheessa tarkemmin tarkistaa. Tuon dataloggauksen tein siis ihan muistitikulla.
 

eepinis88

Aktiivinen jäsen
Samaa ikäluokkaa on. En ole vielä isommin jaksanut alkaa etsimään verkkokaapelia, ja tuskin sitä on tuossa mallissa. Mutta pitäähän se jossain vaiheessa tarkemmin tarkistaa. Tuon dataloggauksen tein siis ihan muistitikulla.
Jees,

Itse kyllä tulin siihen tulokseen että ei näihin malleihin saa. USB loggaus ainoa vaihtoehto seurata käyriä
 

sebikos

Jäsen
Täsmennän sen verran että minulla noin -4 asti siis riittää Nibe ilman vastuksia + ILP päällä. Käyrä on 3-0. Käytännössä käyttöveden lämmitys ei läheskään aina meinaa lähteä päälle "itsestään" kun lattian lämmitys syö niin paljon Niben tehoja, mutta kun vaihtaa käyräksi 3-1 jahka alkaa näyttää että käyttövettä tarvisi lämmitellä, niin käyttövesi lämpeää. Eli ihan passiivisella käytöllä tuo ei onnistu.

Itsellä riittää toistaiseksi kompuran tehot kun termostaatit on käytännössä kiinni olokeittiöstä ja makkareista. Ilpillä siis lämmitetään huoneilma ja nibellä käyttövesi+tuloilma (10-13c).

Jos termarit avaa koko asunnosta nii teho loppuu kesken jo nollakelillä. Puhumattakaan jos ilpin laittaisi kiinni..

Asunto 85 neliötä.
 

velli

Jäsen
Se takana oleva musta rj45 menee koneen eristeiden läpi tuon näytön alaosaan. Eli se oikea ethernet portti on siinä näytössä. Se takana oleva johto on vain jatko. On helpompaa tarkistaa näytön alaosasta voiko sen kytkeä nettiin kun käydä laitteen takaa etsimään kaapelia.
No mikä nyt on helppoa kenenkin mielestä, ton näytön alareunan esiin kaivaminen vaatii kuitenkin koko etuseinän irrottamisen, eikö? Verkkopiuha mulla ainakin tulee tällasesta putkesta ulos koneen takaa, sen paikallistamiseen menee varmaan pari sekuntia? (Kuvassa oleva musta johto on verkkopiuha)
 

Liitteet

  • 20221130_195705.jpg
    20221130_195705.jpg
    114,3 KB · Katsottu: 137

Tulihäntä

Vakionaama
No mikä nyt on helppoa kenenkin mielestä, ton näytön alareunan esiin kaivaminen vaatii kuitenkin koko etuseinän irrottamisen, eikö? Verkkopiuha mulla ainakin tulee tällasesta putkesta ulos koneen takaa, sen paikallistamiseen menee varmaan pari sekuntia? (Kuvassa oleva musta johto on verkkopiuha)
Joskus koko f470 on asennettu kaappiin. Mulla se jatkojohto oli nätisti vyyhditetty iv-kanavaan kiinni ja koko yläosa verhoiltu paneeleilla. Se etulevy lähtee yllättävän helposti irti. Eikä kaikissa f470:ssa edes ole koko verkkopiuhaa.
 

aka78

Jäsen
Mitä mieltä olette Nibe F470:n asentajan kommentista, että jos tuloilman säätöruuvi on vähemmän kuin 2 kierrosta auki talvella, niin voi tapahtua jäätymistä? Eli onko tuo 2 kierrosta auki oikeasti jokin kriittinen raja talvella vai mihin saakka tuota ruuvia uskaltaa kiristää?
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Mitä mieltä olette Nibe F470:n asentajan kommentista, että jos tuloilman säätöruuvi on vähemmän kuin 2 kierrosta auki talvella, niin voi tapahtua jäätymistä? Eli onko tuo 2 kierrosta auki oikeasti jokin kriittinen raja talvella vai mihin saakka tuota ruuvia uskaltaa kiristää?

No mulla on ollut vuodesta 2018 asti ruuvi auki vain 1/4-1/2 kierrosta ja kovillakin pakkasilla. Ei ole jäätynyt ja tuloilma pysynyt 17-18C sillä asetuksella.

Kovin pienelle säädettynä lienee riski siinä, että joku roska voisi päästä tukkimaan ja silloin se jäätyminen on mahdollista?
 

Tulihäntä

Vakionaama
No mulla on ollut vuodesta 2018 asti ruuvi auki vain 1/4-1/2 kierrosta ja kovillakin pakkasilla. Ei ole jäätynyt ja tuloilma pysynyt 17-18C sillä asetuksella.

Kovin pienelle säädettynä lienee riski siinä, että joku roska voisi päästä tukkimaan ja silloin se jäätyminen on mahdollista?
Onhan se jäätyminen mahdollista sitenkin että veden lämpötila vain kykkää, pakkanen kiristyy nopeasti todella alas tai sitten ilmavirta kasvaa kovaksi tehostuksen takia. Syitä on monia. Valmistaja vain suosittaa jotain ja jos on toimittu suositusten vastaisesti, niin syypää löytyy peilistä.

Yleisesti ruo RN1 on todella herkkä jos haluaa saada matalan tuloilman lämpötilan. Mitä enemmän venttiili aukeaa, niin sitä pienemmäksi suhteellinen muutos menee.
 

Jarppa77

Jäsen
Tää tuloilman säätö on kyllä tän F470 vehkeen ylivoimaisesti heikoin kohta tän parin vuoden kokemuksen perusteella. Jos haluais tuon optimoida sään vaihtelulle niin varmaan se tarvis sen kolme asentoa löytää että saa ympäri vuoden pidettyä esim siinä 17-18 hujakoilla. Itsellä esim nyt vielä auki 1/4 kierrosta ja pysyy tuossa haarukassa mutta pakko vähän seurailla mihin tuo sää muuttuu ettei käy kuten yllä Tulihäntä kommentoi. Asentaja varoitteli kans että mielellään sen kierroksen aina auki, mutta totesi kyllä myös että niin paljon riippuu kohteestakin sen. Itse onnistun sen säädön tekemään sen huoltoluukun kautta, mutta toisaalta jos vaan löytäis sen että pärjäis kesä pois lukien yhdellä niin olisi tyytyväinen :)
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Tää tuloilman säätö on kyllä tän F470 vehkeen ylivoimaisesti heikoin kohta tän parin vuoden kokemuksen perusteella. Jos haluais tuon optimoida sään vaihtelulle niin varmaan se tarvis sen kolme asentoa löytää että saa ympäri vuoden pidettyä esim siinä 17-18 hujakoilla. Itsellä esim nyt vielä auki 1/4 kierrosta ja pysyy tuossa haarukassa mutta pakko vähän seurailla mihin tuo sää muuttuu ettei käy kuten yllä Tulihäntä kommentoi. Asentaja varoitteli kans että mielellään sen kierroksen aina auki, mutta totesi kyllä myös että niin paljon riippuu kohteestakin sen. Itse onnistun sen säädön tekemään sen huoltoluukun kautta, mutta toisaalta jos vaan löytäis sen että pärjäis kesä pois lukien yhdellä niin olisi tyytyväinen :)

Vinkki: Laita sellainen joustovarrella oleva työkalu RN1-ruuville ja jätä se paikalleen, niin sitä on helppo ja nopea säätää tarpeen mukaan.
Mun ei yleensä tarvitse sitä juurikaan säädellä talvella. Pakkasten kiristyessä korkeammaksi saatan joutua sitä avaamaan vähän lisää.
 

Liitteet

  • 17BA5C0B-2C9C-42E5-9959-459D511C2DCF.jpeg
    17BA5C0B-2C9C-42E5-9959-459D511C2DCF.jpeg
    149,4 KB · Katsottu: 188
Back
Ylös Bottom