Nibe F470 - mistä aloittaisin?

[TeroT]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Mielestäni jokaisella Suomen nibettäjällä saisi olla tuo trendilaskenta nollassa. Nibe ottaa tällöinkin vastukset turhan herkästi apuun, vaikkei oikeastaan tarvetta olisi. Hieman toki pidentää kompuralla pyörittämistä, ei muuta.

Jos tuon trendin saisi miinukselle, niin laite saattaisi laskea arvot paremmin, siis kompuran hyötysuhteen kannalta. Vaan kuten jo todettu, kompuran kesto on arpapeliä. Meillä pitää ilmeisesti poikkeavan kovaa ääntä ja suorastaan pamahtaa toisinaan kun käynti loppuu. Saa nähdä, milloin tuo oma menee vaihtoon.

Varsinainen ohjaus tehdään tuolla lisäyksen pysäytyksellä. Meillä menee vuodessa 130m³ vettä, niin on joutunut säätämään lisäyksen pysäytyksen 4°C:n tuntumaan. Muuten ei enää puhti riitä käyttöveden tekemiseen, vaikka talon lämmittäisi takalla jatkuvasti 26°C ( kokeiltu on ). Kymmenen minuutin läträys, niin eipä Nibe enää paljoa jaksa ilman vastuksia kun ulkona on alle 5°C, olipa poistoilma kuinka lämmintä tahansa. Kesällähän tietty PILP on tämmöisten läträäjien paras kaveri.

Varokekoko meilläkin 16A ja ei ole tuon kanssa tullut ongelmia. En muista pystyikö Nibeä kytkemään yhdelle vaihteelle, mutta jos, niin tällöin tuo voisi tulla kysymykseen.

 

[Siikki]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

-

 

[TeroT]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Ainakin jos takalla vähän avittaa niin uskoisin, että 5-7°C jaksaisi vielä. Toki riippuu suihkukäyntien jaksotuksesta kun teilläkin tuota vettä menee. Jos porukalla kylvette niin aika polvilleen Nibe joutuu ja boilerin lämmöt romahtaa. Meistä jos toinen jättäisi läträilyn kokonaan, niin pärjäisi varmasti 0°C tuntumassa ja molemmat jos rajottaisi pikapesuihin, niin vielä pakkasellakin pärjää kun takkalla lämittää mökkiä. Pudota aste kerrallaan ja seuraa käyttöveden lämpöä. Asettaa sitten siihen rajalle, missä lämmöt rupeaa tippumaan tai ei enää jaksa pitää tasasena. Yksikin aste tuossa lisäyksen pysäytyksessä säästää sähköä ihan näkyvästi.

Toki tuossa tulee aina kovempi urakka kompuralle, mutta sitä vartenhan se siellä on. Niben edustajat tietysti käyttäisi pelkkiä vastuksia, niin ei tulisi reklamointeja laisinkaan..

 

[Siikki]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Joo, porukalla kylvetään vielä. 2 aik ja 3 pientä tenavaa, eli vettä menee kerralla suht reippaasti vaikka lutraamista koitetaan välttää. Taisi olla lisäyksen pudotus viidessä/kuudessa asteessa tosiaan aiemmin ja ok se oli, toki nyt jos trendinlaskentaraja nollassa, niin mahdollista että tuosta jotain lisähyötyä nollan ja viiden asteen välillä.

7 asteeseen säädetty nyt tuo lisäyksen pysäytys, ei toki näillä keleillä huomaa eroa kun seuraavat ainakin 10 päivää taitaa olla alle tuon.

 

[Siikki]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Nyt muuten taitaa olla ne hetket kun Niben päälle voi kertyä vettä? Ulkona nollassa ja kova kosteus. Eipä tuolla merkittävästi itsellä ollut, mutta enemmän kuin keväällä. Tarkennetaan vielä, että sormella poistoilmaputken liitoksessa kosteutta/vettä on - mutta kyllä tuota kaivaa/puristella saa.. Ei liene ihan poikkeuksellista? Aiemmin ollutkin puhetta että eriste ei ole ihan paras mahdollinen. Vähintäänkin alumiiniteipillä fiksausta pitää harkita. Eka syksy nyt niin tarkkaillaan ensin.

Painaa muuten jäteilman aika alas, -9,5 ja sitten sulatellaan. Ilmaa liikkuu riittävästi, mittaus taisi olla keväällä yli 60l 144m2 tötterössä. Tulo 52%, poisto 57%. Suodattimet viikon vanhoja, joskun tulopuolelle vaihdettu G4 aktiivihiilisuodatin tavallisen G4 tilalle. Mites teillä jäteilmat?

 

[Savustaja]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Nyt muuten taitaa olla ne hetket kun Niben päälle voi kertyä vettä? Ulkona nollassa ja kova kosteus.

Kyllä nyt on jo absoluuttinen kosteus ja sen myötä kastepiste alhaalla verrattuna vaikkapa kuukausi taaksepäin. Tosin, teillä menee se jäteilma nyt niin kylmäksi, että kyllä sen putken kylkeen kastepiste tulee.

Painaa muuten jäteilman aika alas, -9,5 ja sitten sulatellaan. Ilmaa liikkuu riittävästi, mittaus taisi olla keväällä yli 60l 144m2 tötterössä. Tulo 52%, poisto 57%. Suodattimet viikon vanhoja, joskun tulopuolelle vaihdettu G4 aktiivihiilisuodatin tavallisen G4 tilalle. Mites teillä jäteilmat?

Toissapäivänä katselin info-valikkoa kompuran käydessä ja höyrystin / jäteilma oli luokkaa -6°C. Poistoilmasuodatin aika tukossa. Suodattimen vaihdon jälkeen pysyy taas plussalla jäteilma. Tuloilmasuodattimeen ei näin talviaikaan juuri mitään tulekaan, kun talitinttiä pienemmät lentävät esineet on häipyneet.

 

[Siikki]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Nyt katselin niin likemmäs tunnin jälkeen sulattelusta -1 ja -2 välillä tuo. Mystistä. Mitähän tuolle voisi tehdä, että pysyisi plussalla tai edes jatkossakin tuossa -1 / -2 tuntumassa? Mitäs haittaa tuosta jos kovasti pakkasella?


Vielä kyssäri siirtoajasta se on täyttä mystiikkaa itselle, miten tuo nyt käytännössä vaikuttaa, jos 15min tai 30min? Tai mitä hyötyä säätää esim 30 eikä 15.

 

[Siikki]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Toisesta keskustelusta muuten:

Jos suodattimet on kunnossa ja silti jäteilma pyörii noin rajusti pakkasella, saattaa tuloilmaa olla liikaa. ts. tupa on ylipaineinen. Mulla ainakin jäteilma lähte karkuun samantien, kun laittaa "takka-asennon" päälle.

Toki seuraa hetki ensin ennen muutoksia ettei sattunut sulatus oleen ajankohtainen juuri kun otit lukemat ylös. Jos jäteilma pysyy vakaasti tuossa niin sit saattaa olla ylipainetta..

En tiedä mitä tarkalleen sulatus olemaan ajankohtainen, mutta sitä se kyllä alkoi tekemään.

Nyt uusi tsekkaus ja -3,8 astetta.

 

[TeroT]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Meillä pyörii kanssa lähes poikkeuksetta jonkin verran pakkasella nyt kun on jo viileämpää. Ei käsittääkseni ole sinänsä haitallista nuo ykkösasteet miinuksella, vaikka Niben kaveri kyllä kovasti väitti, että "kompuran käydessä jäteilman tulee olla aina 0- +1C välillä". Olen jotenkin tulkinnut, että muillakin muutamia asteita pitää toisinaan pakkasella. Ne sulattelut on sitten ikävämpiä jos on paljon ja sillon säädöt on melko varmasti pielessä. Yleensä lähtee sulatus päälle kun jäteilma painuu -10C tuntumaan, jolloin höyrystin on jotain -4C ja jäässä, sitten kompura sammuu huilimaan. Sulatus vie ylimääräistä energiaa ja jarruttaa toimintoja / ottaa vastukset helposti mukaan. Silloin vielä kaikki ok jos lähtee esim. -4C:stä lämpeämään automaattisesti, eikä aina lähde vetämään sinne -10C ja sulatelulle.

Meillä sulattelee näillä keleillä muutaman kerran per vrk. Muutoin kompuran käydessä on pääasiassa -2 - +2 välillä. Välillä meinaa karata -5C tai jopa -7C, mutta usein osaa lähteä itsestään korjaamaan tilannetta. En tiedä, mitä se laite käytännössä tekee, mutta loogiselta toiminta tuntuu.

Jos tuloilmaa tällätään liikaa niin tuloilmapatteri voi joutua paiskimaan kovasti töitä, ettei sisään tuleva ilma ole hyytävää. Tällöinhän kompura joutuu taas normaalia kovemalle rääkille ja jäteilma laskee. Tämä vain teoria kun en tunne tarkaan, miten tuo "manuaalinen" tuloilmapatteri ja Nibe keskustelevat.. Tuntuisi järkeen järkeen käypäseltä.

 

[mj]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Eiköhän jäteilman lämpötila riipu eniten poistoilman lämpötilasta, nämä lokidatasta:

talvella 7.1. poistoilma 17,7-18,0 => jäteilma -3,5 - -3,0 / talven kylmin päivä, sulatuksia tasaisesti läpi päivän, kompura päällä myös koko päivän
kesällä 13.8. poistoilma 22,8-23 => jäteilma 5,5-6
syyskuussa 27.9. poistoilma 20,9-21,2 => jäteilma 3,5-4
nyt poistoilma 20 => jäteilma -1,5

Vielä ei näy sulatuksia datassa muuta kuin silloin, kun takka-asento iv:ssä päällä. Ainoastaan taukoja kompuran käytössä, jolloin tietenkin lämpenee höyrystin ja estää varsinaiset sulatukset.

Eli lisäämällä iv:tä saa jäteilman pidettyä ylempänä (=> vähemmän sulatuksia), mutta ei ilmaakaan kannata hullunlailla pyörittää ulos kämpästä. Sulatukset kuuluu laitteen toimintaan talvella.
Toki, kun alkaa höyrystinjäätymään, vetäsee sinne -10 asteeseen.

 

[TeroT]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Näinhän se karkeasti toimiikin, erityisesti ideaalitapauksessa.

Vaan aivan noin suoraan verrannollinen ei ainakaan meillä ole. Puulla olen kokeillut lämittää siten, että poistoilma on käytännössä koko ajan yli 23C. Eli ihan kesäsään poistot. Vaan jos ulkona on pakkasta vaikka -10C, niin kyllä vetää jäteilmaakin pakkaselle. Ei puhettakaan +5C:n jäteilmalukemista, mitä ne kesällä ovat.

Puhallinnopeuksilla tietty voi aina leikkiä, mutta häviää jutun juoni jos hiukset lähtee puhinan mukana.

Meillä nyt poistoilma 23.1C ja jäteilma -0.9C

 

[Savustaja]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Jäteilman lämpötilaan vaikuttaa myös poistoilman kosteus. Talvella on ulkoilman absoluuttinen kosteus pieni, vaikka suhteellinen onkin suuri ja sen myötä myös sisäilma on kuivaa. Kuiva ilma ei sisällä niin paljon energiaa, kuin kosteampi kesällä ja siksi höyrystin / jäteilma painuvat talvella kylmemmiksi, kuin kesällä, vaikka poistoilman lämpötila ja virtaus olisivatkin samat.
Höyrystimen lämpötilaan vaikuttaa ilmeisesti myös se, että kuinka kovassa käytössä se kompura on. Lauhduttimen päässä kovin viileäksi menevä kuumakaasu vaikuttaa myös siellä höyrystimen päässä lämpötiloihin. Tätä saisi avata joku kylmätekniikan osaaja paremmin.

Pienemmissä taloissa, joissa poistoilmavirta pieni, voisi olla tuo Puhaltimen tahdistettu käyttö paikallaan, niin pysyy jäteilma nollan yläpuolella.

Sitä voisikin taas laittaa usb-tikun Nibeen kiinni muutamaksi päiväksi, niin näkee mitä siellä tapahtuu.

 

[TeroT]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Höyrystimen lämpötilaan vaikuttaa ilmeisesti myös se, että kuinka kovassa käytössä se kompura on.

Mielestäni se on nimenomaan näin, tai ainakin meidän värkki käyttäytyy lähes poikkeuksetta juuri näin. Mikäli lämmityskiertoon laitetaan ihan vaikka kokeilumielessä vähän turhankin paljon lämmintä niin Nibe jauhaa ja jauhaa ja siten höyrystin/jäteilma laskee. Käytännön elämässä tämän näkee joka päivä kun käyttöveden täyttö alkaa lähestyä täytön yläpään arvoja tai ainakin viimeistään silloin.

Omien tarkkailujen mukaan poistoilma ei ole ihan niin suoraan verrannollinen jäteilmaan. Monisyinen systeemi. Tuo ilman kosteus- ja energiasisältö vaikuttaa varmasti merkittävästi, mutta myös muut tekijät. Vaikka kyseessä on poistoilmalämpöpumppu niin laitteen toimintaan vaikuttaa moni muukin muuttuja kuin ainoastaan poistoilma, vaikka onkin se oleellisin seikka pumpun toiminnan kannalta. Itse pumpun sijaintikin vaikuttaa. Jos on vaikka saunan vieressä khh:ssa tai vähän ”vetävässä” teknisessä tilassa niin vaikutta takuulla käyttäytymiseen.

Näin itse olen tulkinnut kun olen seurannut laitteen toimintaa. Toki jokainen mökki on yksilö, joten varmasti ei voi täysin yleistää.

 

[AleksiS]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Moro kaikille,

muutimme elokuun lopussa uuteen kämppään ja ensimmäiset kuukaudet ovat menneet Nibeä ihmetellessä. PILP jätettiin paikoilleen aikalailla tehdasasetuksissa, joten viilaamista on riittänyt. Nyt kuitenkin kelien kylmetessä on tullut ihmeteltyä tuota sähkönkulutusta, jonka on saanut jotenkin kuriin tuloilman lämmitystä, lämmityskäyrää ja trendinlaskentarajaa muuttamalla. Alla speksit:

Paritalo Uudellamaalla, 90m2. Nibe F470 + Mitsubishi Heavy Industries ILP + varaava takka. Lattiassa vesikiertoinen lämmitys Niben toimesta. Huoneissa lattialämmityksen säätö, mutta ei termostaattia. Eli näillä saa käsittääkseni vain hieman kuristettua jakotukin virtauksia.

- poisto 47% (G3), tulo 49% (F7)
- Tuloilma ~21C, poisto 22C, jäteilma +1C
- RN1 auki 1/4 kierroksen.
- lattilämmitys käyrä 3, nyt 0C ulkolämpötilassa lattiakierron veden lämpötila on 27C ja lattia tuntuu sopivalta eli ei liian lämmin tai kylmä.

ILP päällä 20:30 - 8:30 puhaltelemassa 22C ilmaa.

Trendinlaskentarajan olen laittanut 0C, jolloin tuo sähkönkulutus oli ihan ihmismäistä syyskeleillä. Nyt kun ensimmäiset pakkaset tulleet 0...-1C, niin sähkönkulutus pompsahti 60kWh / pv, eli tuollaista 2000kWh / kk. Suurimpana ongelmana näyttää olevan 2-3h tunnin tulevat piikit, jotka oletettavasti ovat Niben vedenlämmityksestä. Lisäksi illalla suihkun jälkeen näkyy todella iso piikki tuossa kulutuksessa (liite).

Pystyisikö tätä hillitsemään tiputtamalla tuon sähkövastuksen tehon (nyt 10kW) esim. 2kW tienoille, jolloin veden lämmitys tapahtuisi pitemmällä aikavälillä yötä vasten? Vai suosiolla laskea sitä pysäytyksen rajaa pakkasen puolella ja katsoa miten Nibe pysyy kyydissä pelkällä kompuralla? Oletettavasti Nibe kuitenkin sulattelee tuolla vastuksella, jos on tarve, vaikkakin se pysäytyksen esto olisi "päällä"?. Tuntuu, että kulutus pysyy järkevänä niin kauan kuin tuo sähkövastus ei ole päällä.

Nibessa on loggaus päällä, jos tarve saada tarkempaa dataa.

Terkuin,
Aleksi

 

[jarsalla]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Laske sähkövastus 2kW ja säärä Rn1:stä vähän vielä kiinni, jotta tuloilma on n. 18-19 astetta. Sitten kireemmillä pakkasilla -15 ja alle voi olla, että tarvii laittaa vastus isommalle, mutta 4,7kW pitäisi riittää.

Meillä 135m2 vm.2015 talo ja vesi kiertää lattiassa. Vastus 2kW ja tuloilma 19 astetta. Lattiassa kiertää nyt tällä -2 pakkasella 27 asteen vesi. Lämpökäyrä oma ( +10 = 24 , 0 = 27 , -10 = 30, -20 = 36 , -30 = 42)

Ilmanvaihto on mitattu 60/60 olen laskenut sen 54/52 (poisto/tulo).

Minulla on ongelmana taasen sellainen, että kph:ssa ei ole kuin 21 astetta lämmintä. Lattiakierto on täysin auki eli nytkin lattiassa pitäisi kiertää 27 asteinen vesi. Lattia tuntuu kyllä lämpimältä. Ite olen talon rakentanut, niin tiedän että eristeet on seinien takana kunnossa

EDIT: Termarit muissa huoneissa.
EDIT 2: Otinpa huoneanturi täpän pois, lattiakierto nousi nyt 29 asteeseen. Katsotaan mitenkä vaikuttaa. Tuoilmapatteria voisi vähän sulkea enemmän kanssa...

 

[AleksiS]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

moro,

OK, ruuvataan RN1:ta vielä pienemmällä. Tiputan vastuksen alkuun kokeeksi 4.6kW ja katselen datat läpi.

Kysymys: mitä tuo siirron aika oikeasti tekee? Meillä asentaja laittanut sen 15min -> 45min ja ei ole edes foorumia lukemalla selvinnyt sen toiminta.

Ohessa myös Niben datat 1.11.2016 eli samalta päivältä kuin tuo sähkönkulutus. Kulutuspiikit menevät yksi yhteen sähkövastusten käytön kanssa. Itseä ihmetyttää tuo jäteilman nouseminen sähkölämmityksen jälkeen vähäksi aikaa. Onko tuolla täysillä huutavalla vastuksella saatu kaikki tarpeellinen lämpimäksi ja kompressori pysähtyy ja lämmöt karkaa harakoille? Näyttää ainakin siltä, että kun jäteilma nousee noin korkeaksi niin kaikki muut lämmöt laskevat -> vastus kuumaksi ja taas sama rumba jatkuu.

-Aleksi

 

[jarsalla]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Niin tuossa on käynyt, eli kun vastuksilla on lämmitetty niin kompura nukahtaa ja kaikki lämpö raakana ulos ohi lämmöntalteenoton.

Siirtoajan olen asettanut 45min ja on ollut joskus 60min, alkuperäinen taisi olla 15min. Tuo siirtoaika määrittää miten herkästi kompura lopettaa toimintansa kun esim. lämmin vesi on tuotettu vastuksilla. Eli ihan ok.

Trendilaskentaraja myös 0:aa jos ei ole. Trendilaskenta on miten pitkään(ulkolämpöasteissa) yritetään mennä mahdollisimman pienillä kustannuksilla eli käyttää vastusta mahdollisimman vähän

Sitten talvella suosittelen laittamaan puhaltimen tahdistetun käytön päälle. Tämä tekee sen, että kun kompura huilaa tai kennoa sulatetaan (talvella sulatuksia tulee 5-10 kpl suurinpiirtein päivässä)
niin se vaihtaa ilmanvaihdon asetuksen nopeus 2:n. Tuon ilmanvaihto nopeus 2 asetus kannattaa laittaa normaalia pienemmäksi reilusti, jolloin se puhaltaa lämmintää ilmaa hitaammin ja vähemmän ulos raakana sulatuksen/huilauksen ajan -->> säästöä. HUOM.Muista ottaa kesällä pois asetus, koska kompura huilaa lähes kokoajan kesällä ja tällöin ilmanvaihto on kokoajan liian pieni!

Nämä ym. saa muutettua huoltovalikosta.

Itselläni nopeus 2 on asetettu 23/21 (poisto/tulo)

Laitoin liitteeksi kuvaajan, misä näkyy mikä vaikutus on jos tiputtaa vastukset 4,6kW -> 2.0kW. Lämmittää hiukan kauemmin (ylläri )

 

[AleksiS]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Moro,

kiitoksia vastauksista. Trendinlaskentaraja on ollut 0 astetta ja päiväkulutus nollaan asti ~30kWh. Ongelmat alkoivat pakkasten myötä

Kiristin RN1:sta ja tuloilma nyt 19 astetta. Koitin yön ajella -2 asteen pysäytyksen estolla, mutta näytti käyttövesi jäähtyneen 40 asteen tienoille, joten vaihdoin sen 0 asteeseen ja 2.0kW tehoksi. Katsotaan miten riittää ja onko vesi lämmintä aamuisin. Mielenkiintoista myös nähdä, että lämmitteleekö vastuksella "tarpeeksi" usein, jotta kompura ei ehdi pysähtymään välissä. Jos pysähtyy, niin pitää kokeilla sitä 60min siirtoaikaakin.

Sinänsä täysin alytöntä, että tuossa kompuran pysäytyksessä ei ole mitään lämpötilariippuvaisuutta - miksi ihmeessä pakkasilla pysäytetään kompura, jos sillä saa kuitenkin ylläpidettyä tuota veden lämpöä? On myös jännä nähdä, että kuinka paljon tuota lattialämmitystä pitää nostaa pakkasten kiristyessä. Alkukäyrä 4 -1, mutta nyt ajelen 2 + 0. Pitää katsoa tuota tahdistettua käyttöä myös!

Veikkaan, että uudessa taloyhtiössä useammalle tulossa yllätys ensimmäisistä sähkölaskuista kun lämmitykset tehdasasetuksissa ja 0 asteessakin kulutus jo 60-70kWh

-Aleksi

 

[jarsalla]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Moi,

Mulla on lisäyksen pysäytys +2. Ei riitä paukut kompurassa muuten ja kattilan lämpötilat laskee. Eikä riitä aina 2kW nostamaan kattilan lämpöjä, mutta silloin on lämmön tarve ollut suuri.

En ihan tarkkaan tiedä/ymmärrä tuota siirtoajan merkitystä että onko ihan lineaarinen, mutta tuota 30-45min kokemusten perusteella suosittelevat. Täytyykin ottaa taas pitkästä aikaa dataa ylös, niin näkee mitä se pumppu touhuaa näin pakkasilla.

Siitä olen samaa mieltä, että kun on pakkasta niin ei ole mitään järkeä että lämmöntalteenotto jossakin vaiheessa pysäytetään pumpun ajatellessa ettei ole lämmöntuoton tarvetta. Lämmön voi kuitenkin aina siirtää veteen eikä puhaltaa raakana ulos. Kuten nytkin on tehnyt näemmä yöstä alkaen 7 kertaa. Ei ole olleet sulatuksia, kun jäteilma ei ole käynyt -10 kertaakaan. Viime vuonna sain ilmeisesti säädettyä tuon ilmanvaihdon aika napilleen, kun jäteilma on tasasesti talvella -1-0 välilä eikä sulattele käytännössä lainkaan. Historian mukaan on viimeksi sulatellut kennoa 30.10.2016 kun olen laittanut ilmanvaihdon 40/38 asetukselle.

Lämpökäyrä mulla on ollut pitkään 2+1, mutta nyt tein oman käyrän joka on suurin piirtein tuo 2+1 pikku pakkasilla ja isommilla pakkasilla on suuripiirtein varmaankin 4+1.

Pakkasilla polttelen puuta pesällisen illalla ja kovemmilla sitten aamulla yhden ja illalla toisen. Takka 1800kg

Sähkön kulutuksesta sen verran, että noin 40-60kwh menee meillä tässä 135m2 kämpässä päivässä näillä pakkasilla, mukana autokatoksten varastot 25m2 missä 2x 700w sähköpatterit pitää +5C.
Sitten kun ollaan - 20-25 astetta pakkasella, kuten viime vuoden tammikuussa, niin näytti olevan kulutus mojovaa 100-140kWh päivässä. Muulloin tuossa n.+5:ssa on auringon paisteesta riippuen (isot ikkunat etelään) kulutus 15-25kWh

 

[AleksiS]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Moi,

Täytyykin tarkastaa nuo kahden pikkuvaraston patterit ja ovissa olevat ilmanvaihtoventtiilit. Taitaa olla toinen varasto +10C ja toinen +15C tällä hetkellä. Voisi nekin melkein tiputella +4C ja 10C tietämille, eiköhän siinä tavarat kuivana ja lämpöisenä pysy.

Täytyy pistää itsekin useammin tuota takkaa kuumaksi. Vähän on jäänyt arvoitukseksi se, että kuinka hyvin tuo PILP osaa ottaa tuon ILP:n tai takan tuottaman lämmön talteen. Tietysti, jos tuloilma olisi tarpeeksi kylmää (vaikka 15c) niin sitten saisi lämmitystä tuettua suoraan noiden tuottamalla lämpimällä ilmalla, mutta silloin esim. lasten huoneessa saattaa olla aika vilpoista kun ILP:n tai takan tuottama lämmin ilma ei kuitenkin kierrä koko talossa tasaisesti.

On tämä aika ihmettelyä uudessä muoviin käärityssä tiiviissä talossa näiden vehkeiden kanssa

-Aleksi

 

[flipflop]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Terve,

Muutama ihmetystä aiheuttava asia jälleen alkuperäisellä kirjoittajalla. Ja taas on paljon asiaa

Kelin ollessa nollassa säädin tuloilman lämpötilan n. 18,5 asteeseen ruuvamalla RN1:stä.

Miksi tuloilman lämpötila sahaa sen mukaan, onko vastus päällä vai ei, kun lämpötila on muuttumaton? Esim äsken se oli +15,3 astetta nyt taas 16,8 astetta ja nousee koko ajan (ulkolämpötila on nyt -4 astetta)?

Mitkä kaikki tekijät tähän tuloilman lämmönvaihteluun vaikuttavat? Ilmeisesti ihan kaikki

Toinen kysymys koskee tuota ilmanvaihtoa edelleen. Meillä aika kovat mittausarvot (60p/57t). Voisiko tätä pudottaa talvella hyvällä omalla tunnolla esim. 50t/47p joka jo selkeästi poistaa tuon voimakkaan ilmavirran kohinan ja varmaan säästää (?) energiaakin? Kämpän ilmatilavuus 410m3 (muistelin edellisen kerran ulkoa väärin). Mietin, että onko tuolla pudotuksella rakenteille haittaavaa tekijää (kyseessä siis uusi ja todella tiivis puutalo). Onko kosteusvaurion riskiä (kämppä toki alipaineinen). Mulla on käytössä tuo tahdistettu puhaltimen käynnistys ja 2 kohdassa prosentit 45p/42t, joten välillä mennään kuitenkin alemmilla prosenteilla.

Miten muuten kun tuntuu, että kompura käy nyt ihan koko ajan aamusta iltaan? Lienee normaalia. Välillä vastukset hyppää mukaan (rajoitettu 4,6Kwh), trendinlaskentaraja 0, siirtoaika 45min, lisäyksen pysäytys +6 astetta (piti nostaa tuo 3 asteesta ylös kun kerran veden lämpö tippui alle 40 asteeseen).

Tein sellaisen kokeen, että laitoin minimilämmöksi vedelle +29 astetta ja huoneisiin hieman korkeamman pyynnin termostaatteihin, olohuone +23,5 ja makkareissa +22. Ajatuksena että lattiat oli lämpimät, lämmin ilma nousee ylös ja sekoittuu sitten viileämpään tuloilmaan katonrajassa. Onko tuolla lämpötilan nostolla dramaattinen vaikutus sähkönkulutukseen nostavasti vai kannattaisiko mielummin nostaa tuloilman lämpöä ylemmäs?

Iso kiitos jälleen - eiköhän tämä aivoissa kohta ala jäsentyä tämä Niben sielunelämä [emoji85]






Sent from my iPhone using Tapatalk

 

[AleksiS]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Moro,

Käsittääkseni tuloilma lämmitetään tuolla lattiassakin kiertävällä vedellä. RN1:lllä säädetään erikseen virtauksen määrä tuohon tuloilman lämmitykseen.

Olettaisin, että jos tuloilma lämpenee ja vastus on päällä niin veikkaisin sen johtuvan siitä, että vastusta käytetään lattiaveden lämmitykseen jonka johdosta tuloilmakin lämpenee? Jos seuraat menoveden lämpöä niin vastaako sen muutokset tuloilman muutoksia?

-Aleksi

 

[jarsalla]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Huomenta,

Tässä eilisestä illasta aamun dataa, klo 17:00 -> 06:00. Ilmeisesti jotain on muuttunut loggausdatassa, piti vähän muokata taulukkoa, että alkoi futaamaan.

 

[jarsalla]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Moro,

Käsittääkseni tuloilma lämmitetään tuolla lattiassakin kiertävällä vedellä. RN1:lllä säädetään erikseen virtauksen määrä tuohon tuloilman lämmitykseen.

Olettaisin, että jos tuloilma lämpenee ja vastus on päällä niin veikkaisin sen johtuvan siitä, että vastusta käytetään lattiaveden lämmitykseen jonka johdosta tuloilmakin lämpenee? Jos seuraat menoveden lämpöä niin vastaako sen muutokset tuloilman muutoksia?

-Aleksi

EDIT: nyt toimii taulukkokin oikein.

Tällein se menee. Harmillisesti tuo meikäläisen käyrä kusasee noitten lattiankierrossa olevien vesien osalta, mutta paluuveden lämpötilassa näyttäisi olevan piikit vastusten käytön aikana.

 

[jarsalla]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Toinen kysymys koskee tuota ilmanvaihtoa edelleen. Meillä aika kovat mittausarvot (60p/57t). Voisiko tätä pudottaa talvella hyvällä omalla tunnolla esim. 50t/47p joka jo selkeästi poistaa tuon voimakkaan ilmavirran kohinan ja varmaan säästää (?) energiaakin? Kämpän ilmatilavuus 410m3 (muistelin edellisen kerran ulkoa väärin). Mietin, että onko tuolla pudotuksella rakenteille haittaavaa tekijää (kyseessä siis uusi ja todella tiivis puutalo). Onko kosteusvaurion riskiä (kämppä toki alipaineinen). Mulla on käytössä tuo tahdistettu puhaltimen käynnistys ja 2 kohdassa prosentit 45p/42t, joten välillä mennään kuitenkin alemmilla prosenteilla.

Moi,

Mulla on talon tilavuus 560m3 (josta ilmatilavuus on 360m3), asuinneliöitä 135m2. IV-mittaukset tehty ja alkuperäiset arvot olivat 60/60. Olen laskenut ne 51/49 (poisto/tulo). Tahdistetussa käytössä asetus on 23/21, tunti pari päivässä taitaa toteuma olla kun tahdistus on käytössä. Ohjeistuksen mukaan pitäisi asunnon ilmamäärän vaihtua kerran kahdessa tunnissa, mutta pitääkö kukaan sitä noin kovana? Säädät sitä hyvällä omalla tunnolla sen verran alas, ettei niben kenno ole sulatuksessa alvariinsa. Minulla tuo "sweet spot" on tuossa 51/49 arvossa.

PS. Talvella/syksyllä haluat, että kompura käy mahdollisimman paljon. Tällöin se lämpö otetaan talteen. Muuten puhalletaan raakan ulos harakoille lämpö

 

[Sammeli77]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

135 neliötä ja 560 kuutiota... aika korkeat huoneet, yli 4 m.

 

[jarsalla]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

135 neliötä ja 560 kuutiota... aika korkeat huoneet, yli 4 m.

Tilavuus:
Rakennuksen tilavuus on tila, jota rajoittaa rakennuksen vaipan ulkopinta: alapohjan alapinta, ulkoseinien ulkopinta ja yläpohjan yläpinta.
Alapohja on rakennuksen tilan alin pohja lämmöneristyksineen ja yläpohja on rakennuksen ylintä lämmintä tilaa yläpuolelta rajoittava rakennusosa, johon kuuluu lämmöneristys suojauksineen.

Tuolla määriyksellä ihan oikein. OH+K on huonekorkeus välillä 2600 - 4000 (vinosisäkatto) ja muualla sitten 2600

Todellinen ilmatilavuus on sitten 360m3

EdIT: korjattu ilmatilavuus 320m3 ->> 360m3

 

[Sammeli77]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Meillä on samat neliöt ja rakennustilavuus. Ilmanvaihto oli säädetty hurjaksi tuon tilavuuden mukaan. Vaihdettava ilmatilavuus on 400 kuutiota, joten ilmanvaihtoa pienennettiin aika paljon lähelle 1 krt/ 2 h.

 

[Savustaja]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Ilmanvaihdon piirissä oleva tilavuus on sitten jotain ihan muuta kuin tuo kokonaistilavuus.

 

[jarsalla]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Laskeskelin, että vaihan karkeasti 15% vähemmän kuin ohjeistus määrittää.

Jos oletetaan, että mittauspöytäkirjassa olevat 60/60 (poisto/tulo) saavat huoneilman vaihtumaan 1krt/2h. Tällöin voidaan olettaa tämä iv:n arvon olevan 100%

Jos tiputan tuosta poiston tasolle 51% on se 15% vähemmän kuin lähtöarvo 60% => 51/60 = 0,85 => 0,85 * 100 = 85 %

Lasketaan lisäksi paljon vaihdetaan ilmaa ohjeistuksen mukaisella säädöllä L/s ja paljon vaihetaan 15% pienemmällä säädöllä.

360m3 = 360 000 L

2h= 7200s

360 000L / 7200s = 50L/s <= ohjeistuksen mukainen ilmanvaihto

50 L /s * 0,85 = 42,5 L/s <= 15% pienempi ilmanvaihto.


Tässä pähkäiyläni omaksi iloksi ja muiden harmiksi tai iloksi, riippuen miltä kantila maailmaa katsoo

 

[Savustaja]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Jokainen poikkeaa rakennusmääräysten mukaisesta ilmanvaihdosta tietenkin ihan omalla vastuulla, mutta omien kokemusteni perusteella voin sanoa, että jos talon pinta-alaan ja tilavuuteen nähden vakituinen populaatio on pieni, niin aivan mainiosti riittää ilmanvaihto kerran kolmessa tunnissa.

Jos kosteusvauriot alkaa pelottaa, niin kannattaa hankkia tarkka kosteus/lämpömittari, joka näyttää sekä sisä-, että ulkoarvot. Niistä kun laskee absoluuttisen kosteuden (mikäli mittari ei sitä näytä), ainakin Vaisalan sivuilta löytyy laskuri tuohon, ja vertaa sisä- ja ulkoilman absoluuttisia kosteuksia. Normaali asumisen aiheuttama kosteuslisä on 2 - 3 g/m3. Jos sisäilman kosteuslisä ulkoilmaan nähden alkaa olla tuota korkeampi, niin kannattaa lisätä sitä ilmanvaihtoa. Ilman mittareita näkee liiallisen sisäilmankosteuden siitä, jos lämpölasi-ikkunan sisimmäisen lasin alapintaan alkaa tiivistyä vettä.
Pyykit kannattaa sitten kuivata siellä pesuhuoneessa tai kodinhoitohuoneessa, josta on suoraan iv:n poisto.

Uudessa, tiiviiksi rakennetussa talossa pitäisi olla muutenkin nurkkien eristys kunnossa, mutta vanhempi talo, joka on vähän niin ja näin tehty ja hiiretkin ovat saattaneet "lainata" villaa seinistä, voipi olla nurkissa niin kylmiä paikkoja, että helposti siihen sisäpintaan jo muodostuu kastepiste. Nyt kun alkaa ulkona olla pakkasia, kannattaakin yrittää löytää jostain lämpökamera käyttäjällä tai ilman, tai vaikka ihan infrapunamittarilla tutkailla niitä nurkkia ja rakenneosien liittymiä, niin löytää ne riskipaikat.

Mööpeleitä ei kannata laittaa ihan seinään kiinni, että ilma kiertää sieltä takaa ja pääsee lattiastakin se lämpö nousemaan seinälle. Talo, jossa ei ole lattialämpöjä, vaan lämmönjako perustuu tulisijaan tai ILPpiin ja ilmanvaihto on joko painovoimainen tai pelkkä koneellinen poisto ilman korvausilmaventtiileitä on herkkä tuolle huonekalujen sijoittelulle. Takan lämpö ei paksua sohvaa läpäise ja ulkoseinän sisäpinta sohvan takana voikin olla jopa pakkasella. Sama pätee vaatekaappeihin. 50 - 60 cm villapaitoja pinossa on paljon parempi lämmöneriste kuin se 125mm ulkoseinää.

Nimimerkillä tämän syksyn ensimmäinen kondenssinurkka nähty jo ensimmäisten pakkasten myötä.

 

[Siikki]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Lisätääs tämä oikeaan paikkaan:

Yksi asia (niistä monista) mitä en ilmanvaihdosta ymmärrä: jos meillä "vaadittu" poisto mittauspöytäkirjan mukaan 65l/s ja tulo 61l/s. Näihin on päästy asetuksilla: tulo 74%, poisto 75%. Noh, normaalin asetukset tulo 42% ja poisto 52%. Mikä takaa, että nuo normaaliasetuksen lukemat on oikein, jos mittaus on tehty paljon korkeammilla prosenteilla? Eikö mittaus pitäisi suorittaa normaali-asetuksen ollessa päällä? Nythän noissa aikamoisen iso ero.

 

[Savustaja]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Lisätääs tämä oikeaan paikkaan:

Yksi asia (niistä monista) mitä en ilmanvaihdosta ymmärrä: jos meillä "vaadittu" poisto mittauspöytäkirjan mukaan 65l/s ja tulo 61l/s. Näihin on päästy asetuksilla: tulo 74%, poisto 75%. Noh, normaalin asetukset tulo 42% ja poisto 52%. Mikä takaa, että nuo normaaliasetuksen lukemat on oikein, jos mittaus on tehty paljon korkeammilla prosenteilla? Eikö mittaus pitäisi suorittaa normaali-asetuksen ollessa päällä? Nythän noissa aikamoisen iso ero.

Normaalilla se norminmukainen säätö luultavasti onkin tehty, mutta jossakin vaiheessa joku entinen käyttäjä on tullut siihen tulokseen, että vähempikin ilmanvaihto riittää. Kuulostaa tutulta.

 

[Siikki]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Joo, luultavasti Pitänee pyytää vielä yhden kerran mittaukset nyt jollain väliasetuksella, periaatteessa noita mittaustuloksia voisi käyttää normaaliasetuksina, mutta totta puhuen aika kovalle vaikuttaa puhallus ja uskallanko poiketa 42/52 noin paljon että melkein tasoihin arvot. Enpä kai.

 

[Savustaja]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Joo, luultavasti Pitänee pyytää vielä yhden kerran mittaukset nyt jollain väliasetuksella, periaatteessa noita mittaustuloksia voisi käyttää normaaliasetuksina, mutta totta puhuen aika kovalle vaikuttaa puhallus ja uskallanko poiketa 42/52 noin paljon että melkein tasoihin arvot. Enpä kai.

Nuo "oikeat" prosentit ovat noin lähellä toisiaan varmaankin siksi, että virtaaman kasvaessa teillä alkaa tuloilmakanavisto ahdistaa enemmän kuin poistopuoli. Eikä ne Niben puhaltimet ole ihan saman tehoiset. Poistopuhallin on hieman tehokkaampi.

Löytyykö siitä mittauspöytäkirjasta, jossa on ne Normaaliarvot 74/75% myöskin nuo 42/52%? Joillakin on säädetty alhaisempi "loma-asetus", jossa on tingitty siitä norminmukaisesta ilmanvaihdosta.

Jos tuo nykyinen ilmanvaihto tuntuu riittämättömältä, niin laitat sinne jotkin 58/60 normaalinopeuksiksi.

 

[Siikki]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Kiitokset. Päivittelin aamusta firmwaren (tuli muuten anturivika-hälyjä iso kasa samalla ennen käynnistymistä.) Onko muilla tullut?

Mittauspöytäkirjassa on vain nuo seiskalla alkavat. Uusi mittaus tulossa parin viikon päästä, kun nyt kerta uusia säätöjä. Aamulla vaihdoin mittaajan konsultoimisen jälkeen arvoiksi tulo 15% lisää, arvoon 57%. Poisto 10% lisää arvoon 62%. Ikkunan raossa tulitikun savut tulee sisään, lienee alipaineinen siis.

Jäteilma nyt -2 tuntumassa ja -1,x. Huomisaamuna sitten logists käppyrää tekemään Tässä käynyt teknisessä pällistelemässä, mutta sulatusta en ole huomannut. Ennen tosiaan melkeenpä 2h välein sulatus. Nyt -2,8 jäte, kohta sauna, joten näkee senkin käppyrästä mitä tapahtuu.

Onko tuo jäte huono, jos esim hiukan alle 3 astetta pakkasella? Vai pitäisikö pyrkiä pikkuplussalle?

 

[TeroT]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Itse en vielä ole päivitellyt firmistä kun ei kaksinen tuo muutosloki näytä olevan.

Meillä ilmanvaihto säädettiin venttiileillä siten, että asentaja pyöritteli poisto- ja tuloilmaventtiilit mittatulkin ja laskimen avulla suunnittelijan kirjaamiin lukemiin. Tämän jälkeen vasta käytiin säätämässä itse puhallinnopeuksia ja mittaus. Prosessin jälkeen hienosäätöä. 43% poistoa ja tuloa 46% jäi pöytäkirjaan. Näillä päästiin meillä 2krt/h vaihtoon.

Jälkeenpäin lisättiin kumpaankin pari yksikköä, eli 45/48 on nyt normaalinopeudet. Tämäkin tehtiin sen takia, koska kesällä meillä läträtään entistä enemmän ja ei meinannut pysyä Nibe perässä noin ”alhaisilla” lukemilla. Näillä toimii läträtessäkin. Huonekorkeus ns. tavallinen ~2.6m.

Täällä on pakkasta ollut nyt about pari viikkoa -8C ja jäteilma pyörii koko ajan -3 ja -5C välillä (kompura päällä). Höyrystin ei kuitenkaan jäädy, koska ilma on niin pirun kuivaa. Itse en koe ongelmaa jos höyrystin ei jäädy. Siellä lämmöt laskevat -2C tuntumaan ja satunnaisesti alle -3C, jolloin sulattelee. Tämä lienet normaalia kun muutamia kertoja tekee per/vrk.

 

[Siikki]

Vs: Nibe F470 - mistä aloittaisin?

Mulla oli siis 2010 vuoden firmis. Ehkä syytäkin päivittää...

En tiedä vaikuttaako talon koko ja toki putkien mutkatkin, mutta jonkun verran meillä näemmä eroja puhallinnopeuksissa. Täällä tosin G4 suodattimetkin. Nyt tämän ilmanvaihdon (vai kompuran) kyllä kuulee, jos harvoin hiljaista lasten osalta on Eipä sikäli haittaa kevyt humina, pakkohan noita arvoja oli nostaa jäteilman takia. Kolmen-neljän metrin päässä 50 desibelin luokkaa puhelimen onnettomalla desibelimittarilla mitattuna. Samalla tämä naputtelu nostaa desibelit 65 paikkeille, joten eiköhän tuon puhisijan kanssa voine elää. Vai onko näihin jotain äänenvaimentimia jotka oikeasti toimiikin?

 

[mtrantalainen]

Tämä thread näyttää olevan aika vanha, mutta kirjoitan tänne hieman havaintoja Niben toiminnasta, koska osa tämän threadin kommenteista ovat mielestäni ristiriidassa itse havaitsemani Niben toiminnan kanssa.

A. Nibe F470 PILP:ssä on vakionopeudella toimiva kompressori. Tämän seurauksena talon ilmanvaihtoa pitää laittaa isommalle, jos sulatusjaksoja tulee liikaa. Laitteen toiminnan voi ajatella siten, että aina kun kompressori käy niin laite kerää poistoilmasta noin 1 kW lämpöä pois. Jos ilmaa on "liian vähän", niin poistoilman lämpötila menee kovasti pakkasen puolelle ja ilmassa oleva kosteus jäätyy lämmöntalteenoton kennoon.

B. Poistoilman lämpötila menee helpommin pakkasen puolelle talvella, mutta se ei johdu sisäänotettavan ilman lämpötilasta kuten esimerkiksi ristivirtauskennossa, vaan siitä, että talvella talojen huoneilman kosteusprosentti on monesti hyvin alhainen ja siinä on vähemmän lämpöenergiaa samassa kuutiomäärässä vaikka lämpötila olisi sama kuin kesällä. Tällöin samalla teholla (1 kW) jäähdyttäminen saa aikaan matalamman lämpötilan.

C. Kohdat A ja B kannustavat siis laittamaan poistoilman (ja sen seurauksena myös tuloilman tai paine on pielessä) isommalle talviajaksi lämmön talteenottokennon jäätymisen estämiseksi. Energian säästämisen kannalta tämä on kuitenkin ongelmallista, koska käytännössä ulospuhallettavan ilman keskiarvo on luokkaa -2..-1 °C, kun myös sulatusjaksot huomioidaan. Jos ulkona on vaikkapa -20°C niin sisääntulevaa ilmaa joudutaan lämmittämään 18-19 astetta enemmän kuin poispuhallettavasta ilmasta voidaan ottaa lämpöä talteen. Eli tästä näkökulmasta ilmanvaihtoa pitäisi laittaa pienemmälle aina kun ulkolämpötila on alle nollan.

Kohdat A ja C ovat siis ristiriidassa keskenään ja hyvää ratkaisua ei ole olemassa, kun pakkasta on paljon. Ilmanvaihdon pienentäminen aiheuttaa lämmöntalteenoton jäätymisen ja siitä johtuvan kompressorin tiheän käynnistelyn ja sammuttelun. Ilmanvaihdon kasvattaminen puolestaan lisää kovasti energiankulutusta, mutta sallii jatkuvan lämmön talteenoton ja välttää kompressorin ylimääräisiä käynnistelyjä. Meillä kompromissina on isompi ilmanvaihto myös talviaikaan, koska arvaan, että kompressori kuluu merkittävästi enemmän katkokäynnillä ja kompressorin korjauksesta tulee pitkällä aikavälillä enemmän kustannuksia kuin suuremmasta energiankulutuksesta. Mitään varmaa tietoa minulla ei ole ja on täysin mahdollista, että energiaa kuluisi katkokäynnillä niin paljon vähemmän, että kompressorin nopeampi kuluminen olisi hyväksyttävää.

Se, että sisäänpuhalluksen lämpötila heittelee erityisesti sähkövastusten käytön yhteydessä johtuu lähinnä firmwaren puutteellisesta moottoroidun shuntin ohjauksesta. Kyse voi olla myös siitä, että firmware yrittää olla säätämättä shunttia mahdollisesti shuntin moottorin pidemmän iän mahdollistamiseksi. Sisäänpuhalluksen lämpötila seuraa kuitenkin aina orjallisesti lämmityksen menoveden lämpötilan nousua ja laskua, koska sisääntuleva ilma lämmitetään lattialämmityksen paluuvedellä. Aina kun lattiaan menee "liian kuumaa" vettä, nousee myös sisäänpuhallettavan ilman lämpötila.

Useamman vuoden asumisen jälkeen olen sitä mieltä, että PILP olisi ollut helpoin säätää seuraavasti (lattialämmitys):

1. Aseta ilmanvaihto rakennusmääräysten mukaiselle tasolle ja pyri mahdollisimman lähelle 0-painetta. Tähän tarvitaan mikromanometri, joka on harmillisen kallis laite. Vaihtoehtoisesti voit maksaa tästä vaiheesta ilmanvaihtoasentajalle. Huomaa, että koneessa pitää olla ennen säädön aloittamista ne suodattimet, joita haluat siinä tulevaisuudessa käyttää. Meillä on tulossa G2+aktiivihiilisuodatin ja poistossa G3 ja talon ilmanvaihto on säädetty 3-5 Pa alipaineelle, kun mittaus on noin 1m lattiasta (jolloin paine-ero on pakkasella lähes 0 katon rajassa termisen paine-eron johdosta vaikka tämä on vain yksikerroksinen talo).

2. Laita kiertovesipumppu asentoon CP1 (ks https://lampopumput.info/foorumi/threads/tulolämpötila-nousi-itsestään.26330/#post-365808). Aseta lämpökäyrä (itse suosittelen oma käyrä -valintaa) siten, että lattian lämpötila tuntuu sopivalta. Lattian lämpötila vakiintuu noin vuorokauden viiveellä muutoksien tekemisestä. Aseta ulkolämpötilan keskiarvon laskenta-ajaksi 2h. (Tämä on ainakin meillä vaikuttanut kokonaisuutena parhaalta kompromissilta. Jos keskiarvon laskenta-aika on liian pitkä niin lämpötilan laskiessa ulkona lämpötila ensin laskee sisällä ja palautuu vasta ulkolämpötilan vakiintumisen jälkeen toivottuun lämpötilaan. Vastaavasti jos aika on liian lyhyt, niin lämpötilan laskiessa ulkona nousee sisälämpötila ensin vähän ylöspäin ja palaa myöhemmin toivottuun. Sopiva aika riippuu todennäköisesti ilmanvaihdon määrästä ja talon lämpövuodosta.)

3. Seuraa sisäänpuhalluksen lämpötilaa. Säädä RN1 siten, että sisäänpuhalluslämpötila on noin 2-3 astetta alle toivotun huonelämpötilan.

4. Seuraa ulospuhalluksen lämpötilaa, kun kompressori on ollut käynnissä vähintään 5 minuuttia. Jos kompressori pysähtelee sen takia, että ulospuhallus tippuu lämpötilaan -10°C, johtuu se aina kennon jäätymisestä. Tällöin kompressori sammutetaan ja poistoilmaa puhalletaan jäätyneen kennon läpi "raakana" ulos kunnes Niben ohjelman tulkinnan perusteella kennon on sulanut. Käytännössä ulospuhalluksen lämpötila nousee tässä vaiheessa tasolle +13-15 °C ja aikaa kuluu 10-15 minuuttia. Kennon jäätymistä voi estää kasvattamalla ilmanvaihdon tehoa yli rakennusmääräysten minimin. Tällöin pitää (virallisesti) tehdä ilmanvaihdon säätäminen uudelleen ja tarvitaessa säätää RN1:stä uudestaan. Jos ilmanvaihdon tehon nosto yli rakennusmääräysten minimin on tarpeen, niin kannattaa lisäksi laittaa rakennusmääräysten minimitehon säädöt ilmanvaihdon nopeudelle 2 ja valita "Tahdistettu käyttö" päälle. Tällöin ilmanvaihto tiputetaan kyseiselle teholle automaattisesti, jos kompressori sammutetaan sen takia, että enempää lämpöä ei tarvitse tuottaa (esimerkiksi jos saunaa on lämmitetty ja lämminvesivaraaja on kuuma). Nibessä ei ole toimintoa, jonka avulla tällaisen ylimääräisen energian voisi pakottaa aina lattialaattaan ja pitää kompressori koko ajan päällä talvikaudella.

5. Seuraa huonelämpötilaa ja muuta lämpökäyrää tarpeen mukaan. Huomaa, että voit siirtää eri ulkolämpötiloilla lämpökäyrän pisteitä tarpeen mukaan. Hyvin säädetyllä lämpökäyrällä ja sopivalla ulkolämpötilan keskiarvon laskenta-ajalla lämpötila pysyy vakiona vaikka ulkolämpötila menisi ylös-alas millä nopeudella. Huomaa, että lämpökäyrän muuttaminen vaikuttaa sisäänpuhalletun ilman lämpötilaan, koska lattialämmityksen paluuvesi lämmittää sisääntulevan ilman ilman mitään muuta ohjausta kuin RN1:n kiinteän kuristuksen avulla.

6. Putsaa tai vaihda suodattimia säännöllisesti. Erityisesti poistoilmasuodatin kerää helposti huone- ja vaatepölyä ja sen ilmanvastus kasvaa. Tällöin lämmöntalteenotto jäätyy helposti ja tulee ylimääräisiä sulatusjaksoja.

TL; DR: Lähes aina kun kompressori pysähtyy talvikauden aikana on syynä koneen jäätyminen. Ongelmaa voi välttää kasvattamalla ilmanvaihdon tehoa, mutta vastineena kokonaisenergiankulutus saattaa kasvaa, kun ulkolämpötila on alle nollan.

 

[Espejot]

B. Poistoilman lämpötila menee helpommin pakkasen puolelle talvella, mutta se ei johdu sisäänotettavan ilman lämpötilasta kuten esimerkiksi ristivirtauskennossa, vaan siitä, että talvella talojen huoneilman kosteusprosentti on monesti hyvin alhainen ja siinä on vähemmän lämpöenergiaa samassa kuutiomäärässä vaikka lämpötila olisi sama kuin kesällä. Tällöin samalla teholla (1 kW) jäähdyttäminen saa aikaan matalamman lämpötilan.

Myös lauhtuminen on voimakkaampaa talvella ja jäteilma painuu pakkaselle helpommin myöskin sen takia.