Tämä thread näyttää olevan aika vanha, mutta kirjoitan tänne hieman havaintoja Niben toiminnasta, koska osa tämän threadin kommenteista ovat mielestäni ristiriidassa itse havaitsemani Niben toiminnan kanssa.
A. Nibe F470 PILP:ssä on vakionopeudella toimiva kompressori. Tämän seurauksena talon ilmanvaihtoa pitää laittaa
isommalle, jos sulatusjaksoja tulee liikaa. Laitteen toiminnan voi ajatella siten, että aina kun kompressori käy niin laite kerää poistoilmasta noin 1 kW lämpöä pois. Jos ilmaa on "liian vähän", niin poistoilman lämpötila menee kovasti pakkasen puolelle ja ilmassa oleva kosteus jäätyy lämmöntalteenoton kennoon.
B. Poistoilman lämpötila menee helpommin pakkasen puolelle talvella, mutta se ei johdu sisäänotettavan ilman lämpötilasta kuten esimerkiksi ristivirtauskennossa, vaan siitä, että talvella talojen huoneilman kosteusprosentti on monesti hyvin alhainen ja siinä on vähemmän lämpöenergiaa samassa kuutiomäärässä vaikka lämpötila olisi sama kuin kesällä. Tällöin samalla teholla (1 kW) jäähdyttäminen saa aikaan matalamman lämpötilan.
C. Kohdat A ja B kannustavat siis laittamaan poistoilman (ja sen seurauksena myös tuloilman tai paine on pielessä) isommalle talviajaksi lämmön talteenottokennon jäätymisen estämiseksi. Energian säästämisen kannalta tämä on kuitenkin ongelmallista, koska käytännössä ulospuhallettavan ilman keskiarvo on luokkaa -2..-1 °C, kun myös sulatusjaksot huomioidaan. Jos ulkona on vaikkapa -20°C niin sisääntulevaa ilmaa joudutaan lämmittämään 18-19 astetta enemmän kuin poispuhallettavasta ilmasta voidaan ottaa lämpöä talteen. Eli tästä näkökulmasta ilmanvaihtoa pitäisi laittaa pienemmälle aina kun ulkolämpötila on alle nollan.
Kohdat A ja C ovat siis ristiriidassa keskenään ja hyvää ratkaisua ei ole olemassa, kun pakkasta on paljon. Ilmanvaihdon pienentäminen aiheuttaa lämmöntalteenoton jäätymisen ja siitä johtuvan kompressorin tiheän käynnistelyn ja sammuttelun. Ilmanvaihdon kasvattaminen puolestaan lisää kovasti energiankulutusta, mutta sallii jatkuvan lämmön talteenoton ja välttää kompressorin ylimääräisiä käynnistelyjä. Meillä kompromissina on isompi ilmanvaihto myös talviaikaan, koska arvaan, että kompressori kuluu merkittävästi enemmän katkokäynnillä ja kompressorin korjauksesta tulee pitkällä aikavälillä enemmän kustannuksia kuin suuremmasta energiankulutuksesta. Mitään varmaa tietoa minulla ei ole ja on täysin mahdollista, että energiaa kuluisi katkokäynnillä niin paljon vähemmän, että kompressorin nopeampi kuluminen olisi hyväksyttävää.
Se, että sisäänpuhalluksen lämpötila heittelee erityisesti sähkövastusten käytön yhteydessä johtuu lähinnä firmwaren puutteellisesta moottoroidun shuntin ohjauksesta. Kyse voi olla myös siitä, että firmware yrittää olla säätämättä shunttia mahdollisesti shuntin moottorin pidemmän iän mahdollistamiseksi. Sisäänpuhalluksen lämpötila seuraa kuitenkin aina orjallisesti lämmityksen menoveden lämpötilan nousua ja laskua, koska sisääntuleva ilma lämmitetään lattialämmityksen paluuvedellä. Aina kun lattiaan menee "liian kuumaa" vettä, nousee myös sisäänpuhallettavan ilman lämpötila.
Useamman vuoden asumisen jälkeen olen sitä mieltä, että PILP olisi ollut helpoin säätää seuraavasti (lattialämmitys):
1. Aseta ilmanvaihto rakennusmääräysten mukaiselle tasolle ja pyri mahdollisimman lähelle 0-painetta. Tähän tarvitaan mikromanometri, joka on harmillisen kallis laite. Vaihtoehtoisesti voit maksaa tästä vaiheesta ilmanvaihtoasentajalle. Huomaa, että koneessa pitää olla ennen säädön aloittamista ne suodattimet, joita haluat siinä tulevaisuudessa käyttää. Meillä on tulossa G2+aktiivihiilisuodatin ja poistossa G3 ja talon ilmanvaihto on säädetty 3-5 Pa alipaineelle, kun mittaus on noin 1m lattiasta (jolloin paine-ero on pakkasella lähes 0 katon rajassa termisen paine-eron johdosta vaikka tämä on vain yksikerroksinen talo).
2. Laita kiertovesipumppu asentoon CP1 (ks
https://lampopumput.info/foorumi/threads/tulolämpötila-nousi-itsestään.26330/#post-365808). Aseta lämpökäyrä (itse suosittelen oma käyrä -valintaa) siten, että lattian lämpötila tuntuu sopivalta. Lattian lämpötila vakiintuu noin vuorokauden viiveellä muutoksien tekemisestä. Aseta ulkolämpötilan keskiarvon laskenta-ajaksi 2h. (Tämä on ainakin meillä vaikuttanut kokonaisuutena parhaalta kompromissilta. Jos keskiarvon laskenta-aika on liian pitkä niin lämpötilan laskiessa ulkona lämpötila ensin laskee sisällä ja palautuu vasta ulkolämpötilan vakiintumisen jälkeen toivottuun lämpötilaan. Vastaavasti jos aika on liian lyhyt, niin lämpötilan laskiessa ulkona nousee sisälämpötila ensin vähän ylöspäin ja palaa myöhemmin toivottuun. Sopiva aika riippuu todennäköisesti ilmanvaihdon määrästä ja talon lämpövuodosta.)
3. Seuraa sisäänpuhalluksen lämpötilaa. Säädä RN1 siten, että sisäänpuhalluslämpötila on noin 2-3 astetta alle toivotun huonelämpötilan.
4. Seuraa ulospuhalluksen lämpötilaa, kun kompressori on ollut käynnissä vähintään 5 minuuttia. Jos kompressori pysähtelee sen takia, että ulospuhallus tippuu lämpötilaan -10°C, johtuu se aina kennon jäätymisestä. Tällöin kompressori sammutetaan ja poistoilmaa puhalletaan jäätyneen kennon läpi "raakana" ulos kunnes Niben ohjelman tulkinnan perusteella kennon on sulanut. Käytännössä ulospuhalluksen lämpötila nousee tässä vaiheessa tasolle +13-15 °C ja aikaa kuluu 10-15 minuuttia. Kennon jäätymistä voi estää kasvattamalla ilmanvaihdon tehoa yli rakennusmääräysten minimin. Tällöin pitää (virallisesti) tehdä ilmanvaihdon säätäminen uudelleen ja tarvitaessa säätää RN1:stä uudestaan. Jos ilmanvaihdon tehon nosto yli rakennusmääräysten minimin on tarpeen, niin kannattaa lisäksi laittaa rakennusmääräysten minimitehon säädöt ilmanvaihdon nopeudelle 2 ja valita "Tahdistettu käyttö" päälle. Tällöin ilmanvaihto tiputetaan kyseiselle teholle automaattisesti, jos kompressori sammutetaan sen takia, että enempää lämpöä ei tarvitse tuottaa (esimerkiksi jos saunaa on lämmitetty ja lämminvesivaraaja on kuuma). Nibessä ei ole toimintoa, jonka avulla tällaisen ylimääräisen energian voisi pakottaa aina lattialaattaan ja pitää kompressori koko ajan päällä talvikaudella.
5. Seuraa huonelämpötilaa ja muuta lämpökäyrää tarpeen mukaan. Huomaa, että voit siirtää eri ulkolämpötiloilla lämpökäyrän pisteitä tarpeen mukaan. Hyvin säädetyllä lämpökäyrällä ja sopivalla ulkolämpötilan keskiarvon laskenta-ajalla lämpötila pysyy vakiona vaikka ulkolämpötila menisi ylös-alas millä nopeudella. Huomaa, että lämpökäyrän muuttaminen vaikuttaa sisäänpuhalletun ilman lämpötilaan, koska lattialämmityksen paluuvesi lämmittää sisääntulevan ilman ilman mitään muuta ohjausta kuin RN1:n kiinteän kuristuksen avulla.
6. Putsaa tai vaihda suodattimia säännöllisesti. Erityisesti poistoilmasuodatin kerää helposti huone- ja vaatepölyä ja sen ilmanvastus kasvaa. Tällöin lämmöntalteenotto jäätyy helposti ja tulee ylimääräisiä sulatusjaksoja.
TL; DR: Lähes aina kun kompressori pysähtyy talvikauden aikana on syynä koneen jäätyminen. Ongelmaa voi välttää kasvattamalla ilmanvaihdon tehoa, mutta vastineena kokonaisenergiankulutus saattaa kasvaa, kun ulkolämpötila on alle nollan.
). Kymmenen minuutin läträys, niin eipä Nibe enää paljoa jaksa ilman vastuksia kun ulkona on alle 5°C, olipa poistoilma kuinka lämmintä tahansa. Kesällähän tietty PILP on tämmöisten läträäjien paras kaveri.
)
