Nibe f750 käyttöönotto ja säätäminen

Jotain mätää tuossa on, jos höyrystin on +9C, kompressorin käydessä pitäis laskea pakkaselle varsinkin noilla taajuuksilla, ja yleensä höyrystin on asteen pari kylmempi kuin jäteilma, joka sulla kuitenkin on -6.7C. Anturivika höyrystimen lämpöanturissa?

Sulatuksen pitäisi alkaa kun ilmanopeusanturin lukema laskee 10% viitearvosta. Mutta jos arvata saa niin voisiko olla ettei ala jos höyrystin ei mee pakkaselle. Ja sen takia jäätyy tukkoon ja ilmavirta laskee.

Laitas käppyrää vaikka kompressorin taajuus, höyrystin ja ulospuhallusilma samaan.

F750 avattiin eilen ja tarkistettiin kytkennät, piirilevyt ja antureiden toiminta. Kaikki näyttäisi olevan ok. Höyrystimen lämpöanturi näytti oikein (voi toki näyttää väärin muissa lämpötiloissa kuin mitatussa noin nollassa)

Eilen illalla olin pumpun luona ilmavirran (BS1) lähtiessä laskemaan ja jäteilman (BT21) mennessä reilusti pakkaselle. BS1 näytti enää 75m3 ja jäteilma oli -26,4C kun sulatus lähti päälle. Höyrystin oli -2,3 C Sulatuksen oltua päällä 182 sekuntia, oli ilmavirta (BT21) jo 180 ja jäteilma (BT21) -7,7C. Höyrystimen lämpötila oli 3,2 C.

Saisikohan BS1:n korjauskerrointa pienemmäksi säätämällä sulatuksen alkamaan aikaisemmin? Esimerkiksi nykyisestä 0,97 => 0,9 tai 0,85?


14.12.2024 21-22 kompressoritaajuus, BS1, BT16 ja BT21.JPG


Sitä(kään) en ymmärrä miksi viime yönä kello 04 eteenpäin ei ole käynyt noita jäätymisiä lainkaan:

15.12.2024 00-08 kompressoritaajuus, BS1, BT16 ja BT21.JPG
 
Rajaappa kompressorin hertzeistä pois 100-120 kokeeksi.

Löysin tuon kompressori asetuksen, nyt en uskalla sitä kokeilla kun olen ensi viikon huonosti itse paikalla.
Nyt näyttää käyrät paljon tasaisemmalta, ulkoilma on selvästi pakkasen puolella. Se tuntuisi vaikuttavan, mutta en ymmärrä miksi.

Höyrystimen lämpötila noin 5-6 C ulospuhallusilmaa korkeampi.

15.12.2024 00-15 kompressoritaajuus, BS1, BT16 ja BT21.JPG
 
Löysin tuon kompressori asetuksen, nyt en uskalla sitä kokeilla kun olen ensi viikon huonosti itse paikalla.
Nyt näyttää käyrät paljon tasaisemmalta, ulkoilma on selvästi pakkasen puolella. Se tuntuisi vaikuttavan, mutta en ymmärrä miksi.

Höyrystimen lämpötila noin 5-6 C ulospuhallusilmaa korkeampi.
Tuo ei käy järkeen että höyrystin on lämpimpi kuin jäteilma. Ja tuokaan ei mene järkeen että pakkasen kiristyminen pistää kompuran lepäämään.

Sattuuko olemaan käytössä Niben Smart ohjaus?
 
Tuo olisi kyllä looginen selitys asialle. Mutta sekin ihmetyttää että laite sallii poistoilman määärän tipahtaa noin rajusti ennenkuin sulattaa.

Se 10% pudotus viitearvosta on mielestäni kovakoodattu.

Sain NIBE:ltä ohjeen tehdä BS1:n kalibroinnin uudetaan ohjeen "Hälytys 326 - Vika sulatuselementissä EB16" mukaan.
Laitoin ohjeen mukaisesti pumpun "vain lisäys" tilaan ja odottelin, että höyrystimen ja jäteilman lämpötilan olisivat lähellä sisälämpötilaa. Höyrystimen lämpötila jäi kuitenkin useamman asteen korkeammaksi. Olisikohan höyrystimen lämpötila-anturissa nyt kuitenkin jotain vialla.
 
Mistähän johtuu että kompressorin näkymässä on sallittu komp.taajuus 62hz. Eikös tuon pitäisi olla 120hz? En ole tehnyt estoja, hyppyjä tai muita kompressoris rajaavia toimenpiteitä.
20241215_172006.jpg
 
Mistähän johtuu että kompressorin näkymässä on sallittu komp.taajuus 62hz. Eikös tuon pitäisi olla 120hz? En ole tehnyt estoja, hyppyjä tai muita kompressoris rajaavia toimenpiteitä.
Tuo arvo muuttuu ja periaatetta en tiedä miten muuttuu. Mutta tiedä vaikka tuo Smart ohjaus sitäkin säätäisi.

Mutta jotain häiriötä antureissa lienee olevan. Käytånnössä höyrystin voi mennä jonnekin -18-19C luokkaan ja jäteilma -16-17C luokkaan.

Jos.tuon alle selvästi mennään niin mittauksessa täytyy olla jotain vikaa.
 
Tuo arvo muuttuu ja periaatetta en tiedä miten muuttuu. Mutta tiedä vaikka tuo Smart ohjaus sitäkin säätäisi.

Mutta jotain häiriötä antureissa lienee olevan. Käytånnössä höyrystin voi mennä jonnekin -18-19C luokkaan ja jäteilma -16-17C luokkaan.

Jos.tuon alle selvästi mennään niin mittauksessa täytyy olla jotain vikaa.

Voisikohan tuo Smart-ohjaus olla tässä ongelmassa nyt takana: juuri äsken katsoin kun koneessa lähtee taas tuttu kuvio eli jäteilma jäähtyy, ilmavirta (BS1) putoaa. Sitten kun menee riittävän alas, niin käynnistyy sulatus.
Otan sen kokeeksi nyt pois.

Joka tapauksessa jotain outoa on, koska jäteilma menee helposti -26 C ja höyrystin jää tätä paljon lämpimämmäksi. Saa nähdä mitä NIBE:ltä vastaavat (jos vastaavat)
 
Voi aika turvallisesti sanoa kuitenkin että jäteilma ei missään nimessä ole oikeasti -26C eli tuon anturin sekoilu kannattaa tuoda kanssa ilmi Nibelle.
 
Voi aika turvallisesti sanoa kuitenkin että jäteilma ei missään nimessä ole oikeasti -26C eli tuon anturin sekoilu kannattaa tuoda kanssa ilmi Nibelle.
Itselläni jäteilma oli tuota -26 luokkaa ennen kun paisuntaventtiili vaihdettiin, anturille ei ole tehty mitään. Nyt "enkat" on juuri tuota 16-17 väliä. Eli näillä faktoilla välttämättä anturi ei huijaa.

Edit: en löytänyt dataa tueksi tuohon, -26 arvoon itselläni. Eli anturivika mahdollinen
 
Viimeksi muokattu:
Itselläni jäteilma oli tuota -26 luokkaa ennen kun paisuntaventtiili vaihdettiin, anturille ei ole tehty mitään. Nyt "enkat" on juuri tuota 16-17 väliä. Eli näillä faktoilla välttämättä anturi ei huijaa.
Okei... Tämäkin tieto kannattaa välittää.Nibelle. ihmettelen vain miten tuo mahdollista olisi kylmäaineenkaan puolesta, mutta ehkä se jotenkin.
 
Okei... Tämäkin tieto kannattaa välittää.Nibelle. ihmettelen vain miten tuo mahdollista olisi kylmäaineenkaan puolesta, mutta ehkä se jotenkin.
Imetääs takaisin väitteeni, en löytänyt dataa tueksi että minulla olisi ollut noin alhainen. Eli anturi vika mahdollinen. En tiedä mistä tuon lukeman repäisin, vahva muistikuva kyllä asiasta oli mutta data kertoo muuta.
 
Esimerkkinä omasta koneesta höyrystimen arvot viimeisen viikon ajalta. Näyttää viihtyvän -20 ja -10 C välissä
 

Liitetiedostot

  • IMG_9310.jpeg
    IMG_9310.jpeg
    133,7 KB · Lukukerrat: 149
Voi aika turvallisesti sanoa kuitenkin että jäteilma ei missään nimessä ole oikeasti -26C eli tuon anturin sekoilu kannattaa tuoda kanssa ilmi Nibelle.
Viaksi osoittautui hörystimen (BT16) anturi. Se näytti virheellisesti liian lämmintä ja siitä syystä ei sulatuksen molemmat ehdot täyttyneet ennen kuin ilmavirran laskettua todella alas. Anturipaketti maksoi vajaat 40 € ja vaihto oli helppoa. Vaihdoin molemmat anturit eli jäteilman (BT21) ja höyrystimen (BT16) samalla kertaa.
Ruotsalaisista foorumeista oli tässä asiassa apua.
NIBE:n teknisestä tuesta puolestaan ei juuri apua saanut, vaikka olin sinne moneen kertaan yhteydessä.
 
Onko F750+SAM41 tuloilmanlämmityksen estoon mitään temppuja näin kesäaikaan? F470 liittyen on kovasti keskustelua tuloilmaruuvin säädöstä, mutta onko tässä mallissa vastaavaa "hienosäätöä"? Mitä jos vaan suljen SAM41 menopuolen palloventtiilin kokonaan kesän ajaksi? Tämä tuli siis mieleen foorumia selaillessa ja kun samalla totesin homeassistantin kuvaajista, että tuloilmaa selkeästi lämmitetään välillä turhaan kun muutenkin lämpöisinä päivinä tarkenee hyvin. Tuloilmanlämpö asetettu 17C, pudotin testiksi 16:een, mutta edelleen sieltä puhaltaa lämpöisempää kuin asetusarvo.

IMG_3094.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
Jos ulkona vaikka 23 astetta niin silloin sam puhaltaa lämpimämpää kuin 17 astetta kun ei siinä ole jäähdytystä. Venttiilin sulkeminen ei asiaan vaikuta.
Jos yöllä esim 14 astetta niin sam puhaltaa 17 asteista , eli siihen venttiilin sulkeminen vaikuttaa ,f750 saattaa silloin kyllä herjata liian alhaisesta tuloilmasta jos venttiilin sulkee
 
Suomen kesässä on se ihanuus että yöllä voi lämpö tipahtaa tosi alaskin. Sen takia ei voi kiertoa kokonaan sulkea kun F750 menee tosiaan vikatilaan jos tuloilma menee olikohan 12C alle.

Tuo on vähän ärsyttävä piirre. Saisi olla raja vaikka 5C. Lisäksi SAM41 päästää virtausta sen verran paljon läpi, että vaikka ulkona olisi sen 15C, voi tuloilma silti olla 21-22C.

Oma ratkaisuni oli asentaa Danfoss paluuvirtaustermostaatti SAM paluuseen ja siihen mulla on pyynti 16C luokkaa. Se rajoittaa paluuta tiukastikin. Mutta ei toki auta jos ulkona on yli sen halutun 16C tuloilman. Mutta auttaa välikeleillä.
 
Viimeksi muokattu:
Jes, juuri tätä lämpimän raitisilman turhaa lisälämmitystä meinasinkin. Tuo erillinen termostaattiventtiili olisi kyllä hyvä. Mutta ainakin hellesäillä voinee vetää paluulinjan kokonaan kiinni palloventtiilistä. Virtauksen rajoitukseen sitä ei ole suunniteltu, mutta aiheuttaakohan ongelmia jos vaikka sulkee puoleen väliin? Testaamallahan se selviää.
 
Jes, juuri tätä lämpimän raitisilman turhaa lisälämmitystä meinasinkin. Tuo erillinen termostaattiventtiili olisi kyllä hyvä. Mutta ainakin hellesäillä voinee vetää paluulinjan kokonaan kiinni palloventtiilistä. Virtauksen rajoitukseen sitä ei ole suunniteltu, mutta aiheuttaakohan ongelmia jos vaikka sulkee puoleen väliin? Testaamallahan se selviää.
Olen testannut.. ei siitä mitään kauheaa seuannut. Mutta tosiaan yöllä helposti lämpötila tippuu alle sen hälytysrajan. Mutta jos jätät virtausta vähän, niin ei pitäisi tulla ongelmaa.

Se pitää vetää vain tosi pienelle että on vaikutusta. Tuo termostaattiventiili on juuri siinä parempi, että se pystyy vetämään virtauksen tosi pienelle. SAM yksikössä ventiilin pienin asento on vähän liian suurella virtauksella.
 
Viimeksi muokattu:
Asiasta kukkaruukkuun, kehtaako kysyä paljonko sulla @Mikki on keskimääräinen kompuran käyntiaika F750:lla?

Enpä ole ikinä laskenut millainen olisi keskimääräinen käyntiaika. Kompressorikäynnistyksiä tänä vuonna tähän mennessä on ollut 1434. Menossa on 188 päivä, että tuosta tulisi 7,6 käynnistystä per päivä.
 
Enpä ole ikinä laskenut millainen olisi keskimääräinen käyntiaika. Kompressorikäynnistyksiä tänä vuonna tähän mennessä on ollut 1434. Menossa on 188 päivä, että tuosta tulisi 7,6 käynnistystä per päivä.

Eikö huoltotiedoista löydy kompuran kokonaiskäyttöaika ja käynnistyksien lukumäärä? Näin on ainakin F470.
 
Eikö huoltotiedoista löydy kompuran kokonaiskäyttöaika ja käynnistyksien lukumäärä? Näin on ainakin F470.
Joo on... itselläni tuosta tulee 2h suunnilleen. Mutta tuo lukema on "aikojen alusta" ja olen niin moneen kertaan säätänyt laitetta että tuo lukema ei kerro nykyistä tilannetta.
 
Joo eiköhän tilanne ole ihan hyvä. Jonkun pitäisi kokeilla miten pitkiin käyntijaksoihin pääsisi jos jotenkin pystyisi huijaamaan kompuran pienille hertseille (ja sitä kautta sulatus) aina kun sulatustarve lähestyy.
 
Viaksi osoittautui hörystimen (BT16) anturi. Se näytti virheellisesti liian lämmintä ja siitä syystä ei sulatuksen molemmat ehdot täyttyneet ennen kuin ilmavirran laskettua todella alas. Anturipaketti maksoi vajaat 40 € ja vaihto oli helppoa. Vaihdoin molemmat anturit eli jäteilman (BT21) ja höyrystimen (BT16) samalla kertaa.
Ruotsalaisista foorumeista oli tässä asiassa apua.
NIBE:n teknisestä tuesta puolestaan ei juuri apua saanut, vaikka olin sinne moneen kertaan yhteydessä.
Täällä oli sama ongelma. BT16 anturin vaihdolla korjaantui.
 
Missäs lukemissa muilla pyörii lämmityksen pumpun prosentit? Itselläni pyörii 30% tai pyörinyt nyt pitkään. Joskus aikaisemmin mietin samaa ja ainoastaan sain kierroksia enemmän kun pakotti. Muistaakseni pumpun manuaalisäädötkin katsottiin Foorumin tuella kuntoon.
 

Liitetiedostot

  • IMG20260105224510.jpg
    IMG20260105224510.jpg
    105,9 KB · Lukukerrat: 59
Mites muiden mutasihdit ovat toimineet? Huomasin tuossa että mutasihtiä puhdistaessa että sihdin sulku ei pitänyt. Onko ihan normaalia käytöstä pumpun mukana tulevalle sihdille? Toki sai puhdistettua kun laittoi lattiapiirien ja SAM yksikön hanat kiinni. Ja ei paljoa vuoda, vähän kun käänsi aukipäin niin huomasi paine-eron. En usko että sihti päästää mitään läpi kun mujua sihdissä oli mutta helpottaisi puhdistusta.
 
Terve!

Uutena OKT-omistajana foorumilla ja talotekniikassa on kaikenlaista opettelua heti alkuun.
PILP-lämmitteinen (Nibe F750 + SAM41) 111m2 talo ja apuna on tarvittaessa ILP + takka. Sijaintina pohjois-savo

Aloin tuossa aikani kuluksi tutustumaan Niben asetuksiin ja hieman tekoälynkin avulla pohtimaan optimointeja kuinka lämmityksen saisi toimimaan mahd. vähällä kulutuksella niin muutama kysymys heräsi koska tekoälyyn nyt ei täysin ole luottamista…
  1. Käytättekö ohjelmointeja vai annatteko olla oletusasetuksissa? Minulla oli edellisen asukkaan jäljiltä lämmityksen ohjelmoinnissa klo 22 - 08 asetuksessa -2 sekä käyttöveden asetuksena klo 00-06 säästö (oletusasetuksena minulla on käyttövedessä normaali). Tekoälyn mukaan tämä sitten aiheuttaisi kompressorille ohjelmoinnin päätyttyä lämmitysvelkaa ja aiheuttaisi sitten enemmän sähkönkulutusta ja kompressorikäynnistyksiä. niin pitäneekö ollenkaan paikkaansa ja kannattaako tuollaiset ohjelmoinnit?

  2. Valikossa 5.1.14 (Virtausasetukset, lämmitysjärjestelmä) minulla on asetettuna tehdasasetukset: -25 astetta ja patteri. Talossani on vesikiertoinen lattialämmitys niin mihin tuo patteriasetus vaikuttaa ja varmaan tuo ihan turvallinen on muuttaa ainakin lattialämmitykseen ellei omaan säätöön?

  3. Saako käyttöveden määrää mitenkään pienennettyä tai onko siitä mitään hyötyä? Meillä on 2 aikuisen talous ja ei kauheasti lämmintä vettä läträtä. Käyttöveden määrä on sen 27minuuttia nykyasetuksilla ja vähempikin riittäisi niin saisikohan tätä mitenkään optimoitua pienemmäksi? Käyttöveden säästötilaa kokeilin mutta se näyttää muuttavan samalla veden lämpötilaakin suoraan 55:stä noin 45:n niin ei kuulostanut legionellan osalta niin järkevältä asetukselta kuitenkaan.
 
Varmasti foorumilla kokeneempia ja fiksumpia löytyy kuin minä mutta kerrotaan nyt oma mielipide kun sama yhdistelmä löytyy itseltäkin.

1. Olen tekoälyn kanssa samaa mieltä, lämmitysvelkaahan siitä tulee jos ilma ei yön aikana merkittävästi laske (Ja oletuksena että tuo -2 on alempi arvo kun mihin käyrä muuttuu ohjelmoinnin jälkeen). Ohjelmoinin idea ollut selvästi olla lämmittämättä asuntoa "turhaan" kun nukutaan ja varmistettu että PILP keskittyy lämmittämiseen yöllä eikä käyttöveden tekemiseen.

2. Tarkemmin tuohon en osaa ottaa kantaa mutta hassulta tuntuu että laitettu patterilämmitykselle vaikka on lattialämmitys kyseessä. En siis osaa sanoa mikä muuttuu kun asetusta vaihtaa, en ole testannut.

3. Käyttöveden määrää ei pysty säätämään. Mutta asetuksista pystyt määrittämään säästön,normaalin ja luksuksen, aloitus- sekä lopetuslämpötilan. Eli lämpötilan missä lähtee lämmittämään käyttövettä ja lämpötilan jossa lopettaa käyttöveden lämmityksen.

Ja sitten mitä tulee legionellabakteeriin... Ulkomuistista muistelen että uusissa taloissa käyttöveden tulee olla min. 55 astetta ja vanhoissa taloissa min. 50 astetta. Eihän se bakteeri tiedä onko se uudessa vai vanhassa talossa jos et sitä sille kerro;). Luultavasti sinullakin on jaksottainen korotus, eli nibe lämmittää 1-4 kertaa kuukaudessa käyttöveden todella kuumaksi. Minun tapauksessa kerran kahdessa viikossa n. 62 asteeseen. Jos sinulla on 55 astetta pysäytyslämpötila niin PILP joutuu vikoille asteille luultavasti käyttämään jo vähän vastuksia. Itse olen hankkinut pisteen jossa ei lisävastuksia tarvitse.

Omasta mielestäni suurin sähkösyöppö on SAM41, tuloilma lämmitetään samalla vedellä kuin lattialämmitys. Kun kone sulattaa tai tekee käyttövettä niin lattialämmitysvesi jäähtyy. Eli kannattaa katsoa mikä on tuloilman pyyntiarvo, tehdasasetuksessa taisi olla +22 astetta. Itselläni 16-18 astetta. Ja itse pyrkinyt säätämään lämpötilat käyrällä, eli termostaatit ei katkase virtausta. Olen ajatellut että tällöin olisi suurempi massa lämmintä vettä ja tuloilman lämmitys ei vaikuttaisi negatiivisesti niin paljoa.

PILP on POISTOILMA-lämpöpumppu. Eli kone käytännössä elää mahdollisimman lämpöisestä poistoilmasta ja siitä että sitä tulee koneelle mahdollisimman paljon. Kannattaa tarkastaa että putkien eristykset on kunnossa ja suodatin on puhdas.

Suosittelen laittamaan jäitä hattuun ja seurailla ekan talven tilannetta. Uskon että edellinen omistaja on sen kyllä säätänyt kuntoon. Tilanne on eri jos kyseessä olisi pörssisähkö, silloin suosittelen enemmänkin kikkailuja.
 
  • Tykkää
Reaktiot: mti
Ja unohtu vielä mainita että kannattaa hankkia esim. MyUplinkin historia vähintään tai rakentaa modbus+homeassist yhdistelmä. En muista näkyykö MyUplinkin ilmaisversiolla miten historiaa. Pystyy esim. Seuraamaan että miten paljon lämmitysvelkaa noista ohjelmoinneista seuraa jne. Data kuitenkin kertoo totuuden.
 
Meillä on riittänyt vesi aivan hyvin kolmen hengen taloudessa vaikka koko ajan säästö-tilassa. Nyt pörssisähkön myötä olen kuitenkin ohjannut automaatiolla normaali-tilaan vuorokauden halvimmilla tunneilla, niin saa hitusen siirrettyä veden lämmitystä halvempaan aikaan kalliimmasta. Tuo ohjelmointi että aamulla sekä vesi että lämmitys palaa "säästötilasta" normaaliin aiheuttaa varmasti asteminuuttien putoamista ja ajaa koneen herkemmin lisävastuksille. Jos on tapana käydä aamulla suihkussa niin vaihtaisin mieluummin siten että yöllä vettä lämmitetään enemmän samaan aikaan kun lämmityksen pyynti on viileämpänä. Näin olisi paremmin lämmintä vettä tarjolla aamulla, ja riittäisi paremmin tehot lämmityksen tehostukseen aamulla.
 
Takaisin
Ylös Bottom