specialist
Aktiivinen jäsen
Milloin käytte suihkussa? Jos suihkussa käydään illalla niin ei tuo aamuyön luksus varmaan mitään siihen autakaan kun vesi kerkee päivällä jo jäähtyä normaalilukemiin.
Nibe F750 lämmin vesi loppuu.
- Viestiketjun aloittaja Nollakaks
- Aloituspäivämäärä
Milloin käytte suihkussa? Jos suihkussa käydään illalla niin ei tuo aamuyön luksus varmaan mitään siihen autakaan kun vesi kerkee päivällä jo jäähtyä normaalilukemiin.
Nibessä on mahdollisuus kerätä mittaustitoja muistitikulle.
Tökkää tikku koneeseen ja loggaa tietoja:
- Vuorokauden ajan siten että siihen osuu vähintään yksi sellainen suihkujakso että lämmin vesi loppuu ja laita sitten loggaus tänne niin eiköhän ongelma ala selvitä
- Oheisessa kuvassa tarkemmat ohjeet
Tökkää tikku koneeseen ja loggaa tietoja:
- Vuorokauden ajan siten että siihen osuu vähintään yksi sellainen suihkujakso että lämmin vesi loppuu ja laita sitten loggaus tänne niin eiköhän ongelma ala selvitä
- Oheisessa kuvassa tarkemmat ohjeet
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
Tuli vielä mieleen asennusvirheen mahdollisuus. Voisi olla mahdollista, että koneen asennusvaiheessa varaajan täyttöputki ja lämpimän veden ottoputki on kytketty ristiin. Varaajan alaosasta saa hetken lämmintä, minkä jälkeen otetun lämpimän veden korvaava kylmä vesi valuu varaajan yläosasta alaosaan ja vesi haalenee. Tämän saisi selville vertaamalla F750:n kytkentäkaaviota ja jakotukille meneviä putkia.
Edelleen se tärkein tieto puuttuu!!Tätä on nyt pari sivua käyty läpi ja lämminvesi ei vaan riitä
Lisäykset ,pysäytykset ym sekottaa pakan ja ajatuksen
Kait siitä F750 sestä näkee kattilan lämpötilan!!
Lähtötilanne on selvillä , mutta MIKÄ ON KATTILAN LÄMPÖTILA silloin kun se suihku vesi loppuu!!
Jos se on alhainen esim alle 20 astetta niin kuumavesi on käytetty loppuun , ja jos se on yli 40 astetta voi vikaa ettiä laitteesta
Nollakaks
Jäsen
Illalla käydään. Varmaan ehtii jäähtyä joo. Mutta kaikkea tässä kokeillaan mitä uskalletaan.
Saahan F750:stä ulos ne käppyrät miten on varaajan yläosa ja alaosa kehittynyt. Vaikka tuo uusi MyUplink on ihan surkea, saa sieltäkin tuon kun kaivaa sen reilu parikymppiä lompakosta, että saa historiadatan.
Ei näitä kannata arvailemalla hoitaa, kun koneesta saa ulos faktatietoakin.
Ei näitä kannata arvailemalla hoitaa, kun koneesta saa ulos faktatietoakin.
Nollakaks
Jäsen
Lämpimän veden loppuessa veden lämpötila on ollut 24-36 astetta. Tämä siis tosta niben näytön etusivulta katsottuna.
Alaosa vai yläosa? Siellä on kaksi anturia.
Nollakaks
Jäsen
Siinä lukee vaan käyttövesi. Eli en osaa vastata. Pitää katsoa vaikka tuolta softan kautta ensi kerralla kun loppuu.
Katso sieltä koneen Info valikon kautta, mistä löytyy tarkemmat tiedot. Taitaa olla 18 sivua anturitietoja, mutta sieltä löytyy kyllä alaosan ja yläosan lämpö. Mutta kannattaahan tuo vehje lyödä Uplinkkiin tai MyUplinkkiin kiinni.
Eli kyllä se lämminvesi sit vaan loppuu lotratessa
Aika rajusti saa lotrata, että tommoset dipit saa aikaiseksi. Kylmän ja lämpimän putkien ristiinkytkentä voisi myös luoda tuollaisen kuvion. Kattilan yläosaan tuleva kylmä korvausvesi romauttaa anturin mittaaman lämpötilan, mutta kun vedentulo lakkaa ja kylmä kerrostuu kattilan pohjalle, niin lämpö nousee nopeasti takaisin "normaaliin".
Onko talossa lämpimän käyttöveden kierto? Epäilyttävän nopeasti ja tasaisesti korotuksen jälieen lämpötila alkaa laskea. Tai sitten graafi vain piirtää sen noin. Tuo mitä @Insinyymi myös heittää voisi teoriassa olla mahdollista.
Nimittäin tässä esimerkiksi meidän tämän aamun suihkut... emänä teki pitkän kaavan mukaaan hiusten pesun. Mutta varaajan yläosa ei notkahtanut mihinkään, vaikka täyttö meni viileäksi. Ja myöskin, että kun lämpötilaa on nosteltu yöllä, niin ei se heti lähdä mainittavaan laskuun.
Että kyllä tässä @Nollakaks voi olla, että teillä on joku asennushäiriökin, kuten yllä mainittu.
Nimittäin tässä esimerkiksi meidän tämän aamun suihkut... emänä teki pitkän kaavan mukaaan hiusten pesun. Mutta varaajan yläosa ei notkahtanut mihinkään, vaikka täyttö meni viileäksi. Ja myöskin, että kun lämpötilaa on nosteltu yöllä, niin ei se heti lähdä mainittavaan laskuun.
Että kyllä tässä @Nollakaks voi olla, että teillä on joku asennushäiriökin, kuten yllä mainittu.
Viimeksi muokattu:
Skaalasin aiemmin olleet BT6 ja BT7 trendit päällekäin, mistä näkee paremmin varaajan toiminnan.
Aika-akselin skaalaus antaa harhaanjohtavan käsityksen varaajan jähtymisnopeudesta
Kunpa saisi muistitikulle kerättyä mittaustietoa, niin voisi paremmin tutkia syy-seuraussuhteita.
Aika-akselin skaalaus antaa harhaanjohtavan käsityksen varaajan jähtymisnopeudesta
Kunpa saisi muistitikulle kerättyä mittaustietoa, niin voisi paremmin tutkia syy-seuraussuhteita.
Liitetiedostot
Nollakaks
Jäsen
Njooh ja lotrausta ei ole. Itse käytän tosiaan suihkun ecomoodia enkä siellä kauaa viihdy. Emäntä käyttää pienempää käsisuihkua ja sammuttaa veden saippuoidessa yms
Nollakaks
Jäsen
Jaa enpä nyt osaa suoriltaan sanoa.. Nää hommat on niin hepreaa minulle.
Nollakaks
Jäsen
Yritän tässä löytää muistitikun kunhan kotiin taas joskus kerkiän niin saa dataa sitten.
Tutkin erään lähistöllä olevan (Sarvilahti) F750 koneen käyttöveden käyttäytymistä
Oheisessa kuvassa on Nollakaks'n ja Sarvilahden koneiden käyttöveden käyttäytyminen.
Kummatkin trendistöt on skaalattu samaan kokoon joten ne ovat siltä osin verrattavissa toisiinsa.
Havaitaan että Nollakaks'n koneen BT7 jäähtymisnopeus on viisinkertainen verrattuna Sarvilahden koneeseen
Nollakaks'n kone käy tosin jonkinverran kuumempana mutta sillä ei näytä olevan suurtakaan vaikutusta.
Lisäksi havaitaan että myös Sarvilahden koneen BT6 (lataus) käy 20 -30C lämpötilassa mutta kertaakaan ei BT7 (yläosa) lämpötila ole notkahtanut paria astetta enempää.
Tästä voidaan päätellä että lämmin vesi ei ole kertaakaan loppunut.
Lisäksi trendeistä voidaan päätellä että Nollakaks'n koneessa on todennäköisesti käyttöveden kierto.
Käyttöveden kierto "tappaa" usein lämpöpumpun hyvän toiminnan.
Nyt pitää selvittää, onko kierto ja jos on niin miten sen vaikutus saadaan mahdollisimman pieneksi.
Oheisessa kuvassa on Nollakaks'n ja Sarvilahden koneiden käyttöveden käyttäytyminen.
Kummatkin trendistöt on skaalattu samaan kokoon joten ne ovat siltä osin verrattavissa toisiinsa.
Havaitaan että Nollakaks'n koneen BT7 jäähtymisnopeus on viisinkertainen verrattuna Sarvilahden koneeseen
Nollakaks'n kone käy tosin jonkinverran kuumempana mutta sillä ei näytä olevan suurtakaan vaikutusta.
Lisäksi havaitaan että myös Sarvilahden koneen BT6 (lataus) käy 20 -30C lämpötilassa mutta kertaakaan ei BT7 (yläosa) lämpötila ole notkahtanut paria astetta enempää.
Tästä voidaan päätellä että lämmin vesi ei ole kertaakaan loppunut.
Lisäksi trendeistä voidaan päätellä että Nollakaks'n koneessa on todennäköisesti käyttöveden kierto.
Käyttöveden kierto "tappaa" usein lämpöpumpun hyvän toiminnan.
Nyt pitää selvittää, onko kierto ja jos on niin miten sen vaikutus saadaan mahdollisimman pieneksi.
Liitetiedostot
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No tuossahan se tulee. Tuollainen 200 litraa 55 asteista vettä ei kovin kauaa sitä suihkuvettä pidä 35 asteen yläpuolella, eihän tuossa ole kuin 20 astetta varaajalla laskuvaraa. Se että pumppu starttaa taas uudelleen 50 asteen kohdalla ei paljoa lämmitä, sieltä kun otetaan suihkuun sitä lämmintä huomattavasti nopeammin mitä tuo pumppu kerkiää sitä tekemään.
Ihan tasan sama vika "Rahikaisella" vaikka täysin toisen valmistajan PILP-vehkeet meillä onkin kyseessä. Tuohon jos investoisi kaveriksi jonkin vaikkapa 90 asteeseen lämmittävän perinteisen edes 100 litran purkin, niin sitä lämmintä suihkuvettä riittäisi jo ihan toiseen malliin, kun jäisi tämä nykyinen PILP-varaaja pelkäksi esilämmittimeksi.
Nollakaks
Jäsen
Okei. Kuulostaa aika rajulta omaan korvaan tuo ero. En tosiaan itse tiedä mitään mistään käyttövesien kierroista tms. Täytyy tämä selvittää.
Nollakaks
Jäsen
Olen nyt parilta tyypiltä kuullut, että riittää identtisellä vehkeellä neljälle aikuiselle lämpimät vedet saunailtana jne. Naapuri käy perheineen kuumassa suihkussa 10L pienemmällä varaajalla. toiset taas sanoo, että ihan liian pieni varaaja ja siitä johtuu.
Mene ja tiedä.
No nyt on usb kiinni pumpussa. Ehkä vuorokauden päästä ollaan viisaampia. Itse kyllä varmaan edelleen ihan yhtä kujalla mutta anyway.Ei se nyt ihan noin mene
Ensinnäkin varaaja on 180 litraa
Oletetaan että varaajan yläosan lämpötila on 60C ja alaosan 50C, eli keskimääräinen lämpötila on 55C.
Tyhjennetään varaaja ammeeseen.
Nyt sinulla on ammeessa 180 litraa 55C vettä
Lisäät ammeeseen 10 ämpärillistä kraanavettä
Nyt sinulla on ammeessa n. 280 litraa 35C kylpyvettä
Ja varaajassa 180 litraa kraanavettä
10 litraa minuutissa kuluttavaan suihkuun vesi riittäisi lähes puolen tunnin ajaksi.
Käyttöveden kierto on systeemi missä kierrätetään lämmintä vettä KV-putkistossa, jotta saataisiin hanasta heti (muutamassa sekunnissa) lämmintä vettä.
Testaa seuraavasti:
- Älä käytä lämmintä vettä ainakaan tuntiin
- Avaa Nibestä nähden kaukana olevia kuumavesikraanoja.
- Kellota aika siihen kun kraanasta alkaa tulla kuumaa vettä.
Jos viive on muutamia sekuntteja, niin silloin on KV-kierto
Jos viive on kymmeniä sekuntteja, niin silloin ei ole KV-kiertoa.
KV-kierron pieni nyrkinkokoinen pumppu löytyy todennäköisesti jostain Niben lähettyviltä
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Avaappas tätä nyt hiukan. Mikä on "kraanaveden" lämpötila? Toisekseen tuossa scenariossasi on lopputilassa se varaaja tuon kraanaveden lämpöinen, kun käytänössä sen varaajan tyhjennys loppuu jo siinä vaiheessa kun sen lämpötila laskee alle 35 asteen, koska silloin se suihkuvesi on jo kylmää ja ainakaan meillä ei kyllä tuolta kaupungin vesijohdosta 35 asteista "kraanavettä" tule, ei edes niillä kuumimmilla kesähelteillä.
Kohtuullisella KV-kulutuksella pysyy varaaja kerrostuneena, mutta jos lasketaan kahdesta suihkusta "urku auki" vettä niin silloin varmaankin menetetään kerrostuneisuus ja varaaja sekottuu tasalämpöiseksi.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Mitä tekemistä kerrostumisella on tässä kohtaa kun tuo scenariosi oli todella erilainen, pelkästään akateemisen teoreettinen, eikä vastaa todellisuutta lainkaan. Sitä lämpöä ei ole oikeasti sieltä varaajasta otettavissa koko sitä varattua vesimäärää, vaan se suihkuvesi on vilposta jo paljon ennen tuota. Jos nyt oletetaan että varaaja on enää 20 asteinen, niin sieltä ei mitenkään saa enää yli 35 asteista vettä ulos - tai sitten sä olet keksinyt ikiliikkujan. Noin kerrostunut se varaaja ei todellakaan enää tuossa vaiheessa ole, eikä varsinkaan tilanteessa jossa sitä sekä puretaan sinne suihkuveteen, mutta myös ladataan kompuralla ja/tai lisävastuksilla samaan aikaan. Ja tuohon 35 asteiseen vielä pahimmillaan se suihkutermari sekoittaa vielä osan jääkylmää "hanavettä" sekaan, ellei se sitten jo ihan täpöllä latase sinne suihkupäähän vain ja ainoastaan pelkkää "kuumaa".
Kyllä tuo taitaa vaan kulutukseen mennä.
Jos oletetaan että koko varaaja olisi kauttaaltaan 51 asteen lämmössä, varaajaa täyttävä verkostovesi luokkaa 7 astetta, varaajan tilavuus 180l ja suihkuveden lämpö 35 astetta virtaamalla 12,5l/min. Silloin ensimmäisen minuutin aikana, suihkuun purkautuu varaajasta ~8l vettä, loput 4,5l otetaan vesijohtoverkosta. Varaaja täyttyy tietysti vesijohtovedellä, ja silloin varaajan keskilämpö minuutin päästä on ~49 astetta. Toisen minuutin kuluessa varaajasta otetaankin jo 8,3 l kun vesi kylmempää ja siihen tarvitaan kylmää vettä vähemmän kaveriksi eli 4,2l ja varaajan keskilämpö on pudonnut 47,1 asteeseen, kun sinne on taas lisätty tuota kylmää vettä. Noilla arvoilla 8 minuutin päästä rupeaa varaaja olemaan enää 35,4 asteinen joten suihkuvesi rupeaa jäähtymään.
Jos taas vesijohtovesi olisikin 10 aseista saataisiin minuutti lisää suihkuaikaa, mutta jos varaaja olisikin 55 asteinen ja täyttövesi 7 niin päästäisiin jo hieman yli 10 min suihkuun.
Virtaamalla on iso merkitys. Jos muut arvot kuten alussa, mutta virtaama olisikin vain 8l/min tulisi suihkusta 35 asteista vettä jo yli 12 min.
Mutta lähtölämpötilalla on suurin vaikutus riittävyyteen. Jos varaajan keskilämpö on 65 asteessa alussa niin siitä suihkuvettä riittää jo 15 minuutin ajaksi, ja vastaavasti 80 asteisena 23 minuuttia. Toisaalta jos verkostovesi olisikin esilämmitetty vaikka 25 asteeseen niin varaaja jäähtyisi vastaavasti hitaammin, antaen alkuarvoilla 23 min suihkuajan.
Lämmitys ei yhtäjaksoisen suihkuajan aikana ehdi tekemään varaajan lämmöille mitään, jos ei käytetä raavasta läpivirtauslämmitintä.
Jos oletetaan että koko varaaja olisi kauttaaltaan 51 asteen lämmössä, varaajaa täyttävä verkostovesi luokkaa 7 astetta, varaajan tilavuus 180l ja suihkuveden lämpö 35 astetta virtaamalla 12,5l/min. Silloin ensimmäisen minuutin aikana, suihkuun purkautuu varaajasta ~8l vettä, loput 4,5l otetaan vesijohtoverkosta. Varaaja täyttyy tietysti vesijohtovedellä, ja silloin varaajan keskilämpö minuutin päästä on ~49 astetta. Toisen minuutin kuluessa varaajasta otetaankin jo 8,3 l kun vesi kylmempää ja siihen tarvitaan kylmää vettä vähemmän kaveriksi eli 4,2l ja varaajan keskilämpö on pudonnut 47,1 asteeseen, kun sinne on taas lisätty tuota kylmää vettä. Noilla arvoilla 8 minuutin päästä rupeaa varaaja olemaan enää 35,4 asteinen joten suihkuvesi rupeaa jäähtymään.
Jos taas vesijohtovesi olisikin 10 aseista saataisiin minuutti lisää suihkuaikaa, mutta jos varaaja olisikin 55 asteinen ja täyttövesi 7 niin päästäisiin jo hieman yli 10 min suihkuun.
Virtaamalla on iso merkitys. Jos muut arvot kuten alussa, mutta virtaama olisikin vain 8l/min tulisi suihkusta 35 asteista vettä jo yli 12 min.
Mutta lähtölämpötilalla on suurin vaikutus riittävyyteen. Jos varaajan keskilämpö on 65 asteessa alussa niin siitä suihkuvettä riittää jo 15 minuutin ajaksi, ja vastaavasti 80 asteisena 23 minuuttia. Toisaalta jos verkostovesi olisikin esilämmitetty vaikka 25 asteeseen niin varaaja jäähtyisi vastaavasti hitaammin, antaen alkuarvoilla 23 min suihkuajan.
Lämmitys ei yhtäjaksoisen suihkuajan aikana ehdi tekemään varaajan lämmöille mitään, jos ei käytetä raavasta läpivirtauslämmitintä.
Tämä ja @Peluls'en skenaario ovat tilanteen ääripäät.
Totuus on jossakin siellä välillä.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Hienosti selitetty, meni meikäläisellekin jakeluun kertalukemalla, kiitos
Nollakaks
Jäsen
Mä oon entistä enemmän kujalla.Hienosti selitetty, meni meikäläisellekin jakeluun kertalukemalla, kiitos
Nollakaks
Jäsen
Noniin. Tässä on nyt liitetiedostoina niben elämää noin vuorokauden ajalta. Eilen iltasella kaksi henkilöä suihkussa, tänään aamuyöstä yksi. Ja tänään joskus iltapäivällä yksi. Jos näillä nyt mitään merkitystä on tuon hämmentävän koodikielen tueksi. 
EDIT: Jaa ei sitten. Ei näemmä voi laittaa tekstitiedostoa tai .rarria.
EDIT: Jaa ei sitten. Ei näemmä voi laittaa tekstitiedostoa tai .rarria.
Nyt on tutkittu loggausta, pari havaintoa
- Varaajan jäähtymisnopeus oli 0,45C/h = 10,8C/vrk, oli nyt selvästi pienempi kuin edellisessä kuvassa. Syynä todennäköisesti se että varaaja lämmitettiin nyt 55C:een verrattuna edelliseen 69C.
- Kuvasta voinee päätellä että on käytössä kV-kierto, koska kone tekee pieniä KV- lämmitysjaksoja varsin usein ja mittaus BT6 "räpeltää".
- Tuntuu siltä että varaaja on BT6 mittauksesta alaspäin KV-kierron viileän paluuveden lämpötilassa.
Tämä syö varaajan lämpökapasiteettia.
Rakennekuvan mukaan mittaus BT6 on n. 1/4-osa korkeudella varaajan korkeudesta
Yritähän selvittää onko siellä KV-kierto
KV-kiertoa säätämällä voi saada paljonkin aikaan.
Sinulla oli jäänyt loggaukseen keruuväliksi tehdasasetus 2s, meinas tietsikka ruveta tökkiin 19000 rivin Excelin kanssa.
Tällaisiin tutkimuksiin riittää hyvin 1 min keruuväli.
- Varaajan jäähtymisnopeus oli 0,45C/h = 10,8C/vrk, oli nyt selvästi pienempi kuin edellisessä kuvassa. Syynä todennäköisesti se että varaaja lämmitettiin nyt 55C:een verrattuna edelliseen 69C.
- Kuvasta voinee päätellä että on käytössä kV-kierto, koska kone tekee pieniä KV- lämmitysjaksoja varsin usein ja mittaus BT6 "räpeltää".
- Tuntuu siltä että varaaja on BT6 mittauksesta alaspäin KV-kierron viileän paluuveden lämpötilassa.
Tämä syö varaajan lämpökapasiteettia.
Rakennekuvan mukaan mittaus BT6 on n. 1/4-osa korkeudella varaajan korkeudesta
Yritähän selvittää onko siellä KV-kierto
KV-kiertoa säätämällä voi saada paljonkin aikaan.
Sinulla oli jäänyt loggaukseen keruuväliksi tehdasasetus 2s, meinas tietsikka ruveta tökkiin 19000 rivin Excelin kanssa.
Tällaisiin tutkimuksiin riittää hyvin 1 min keruuväli.
Liitetiedostot
Sadevesisuihkusta oma kokemus on, että veden lämpötilaa joutuu pitämään korkeammalla kuin tavallisella suihkulla. Tai ainakin meillä vesi tuntui jäähtyvän ihan jonkin verran matkalla katon rajasta alas samalla, kun virtaama oli iso. Nyt ei enää sadesuihkua ole.
Meillä käy neljä henkilöä 180 litran integroidun varaajan vesillä saunassa / suihkussa ilman ongelmia ja saattaa jompi kumpi lapsi käydä ohessa ammeessakin. Maksimilämpö varaajan yläosassa 56-57 astetta, joskus alempikin riippuen edellisestä käyttöveden teosta. Toistaiseksi ei ole havaittu veden viilentymistä.
Meillä käy neljä henkilöä 180 litran integroidun varaajan vesillä saunassa / suihkussa ilman ongelmia ja saattaa jompi kumpi lapsi käydä ohessa ammeessakin. Maksimilämpö varaajan yläosassa 56-57 astetta, joskus alempikin riippuen edellisestä käyttöveden teosta. Toistaiseksi ei ole havaittu veden viilentymistä.
Nollakaks
Jäsen
Juu minäpä kyselen kun ollaan yhteyksissä asentajan kanssa taas lähipäivinä. Kiitos tästä avusta!
Nollakaks
Jäsen
Hmm.. Mistäs moinen voisi johtua..