Nilan ec9, asetukset, ihmettelyä

BUK

Aktiivinen jäsen
Home Assistantilla pystyisi varmaan tekemään funktion, joka säätäisi puhaltimia ulkolämpötila ja tulopuhalluksen funktiona. HA:lla pystyy kirjoittamaan 1/2/3/4 vaihtoehtojen tulo-, ja poistopuhallustehoihin mitä vain ja säätämään millä 4-portaisella teholla puhalletaan. Periaatteessa voisi olla koko ajan 2-teho ja säätää vaikka 1% tarkkuudella noita nopeuksia. Tuolla saisi optimoitua tuon ilmanvaihdon niin energiatehokkaaksi kuin se tuossa koneessa on mahdollista. CO2-mittaus kertoisi myös sen alarajan mihin asti voi venyttää talvikeleillä tätä säätöä ja säästöä.

En vieläkään useiden vuosien jälkeen ymmärrä miten puhalluksen käyräohjaus toimii EC9-laitteessa ja protestina täysin absurdille käyttöohjekirjalle en edes jaksa yrittää ymmärtää. :cool:
 

Hegsa

Aktiivinen jäsen
Tuli mieleen saakohan tällaista jotenkin ajastettua? Kokonaiskulutus alhaisempi ja saisi kovan kulutuksen tunnit ajastettua yöhön edullisemmille tunneille?
Mikäli työkalut pysyy sen verran kädessä että saa Nilanin päällä olevaan liittimeen pari karvaa asennettua onnistuu ohjaus modbus:n kautta melko suoraviivaisesti. Helpoin tapa on varmasti käyttää Home Assistantia lähtökohtana ja Nilanin suuntaan uusimmissa lattialämmitystä saa ohjattua minimilämpötilän, käyrävalinnan tai käyrän siirtymän kautta. Lämpötilapyynnön perusteella saa melkein kWh tarkkuudella säädettyä tunneittain paljon lattiaa lämmitetään, jolloin pääsee hyödyntämään halvimpia tunteja. Oma setuppi laskee tällä hetkellä tulevan 24h lämmitystarvelulua ja sen perusteella valitaan pörssisähkö tunti-rankin perusteella lämmitetäänkö lattiaa vai ei. Kunhan eilisen poikkeusoloissa toivutaan pääsen tuota jalostamaan, mutta kovilla pakkasilla tuntuisi lämmityksen ajautua 4 halvimmalla tunnilla ja nollakelillä vain halvimmalle suunnilleen oikealle määrälle.
 
  • Tykkää
Reactions: Ec9
Mikäli työkalut pysyy sen verran kädessä että saa Nilanin päällä olevaan liittimeen pari karvaa asennettua onnistuu ohjaus modbus:n kautta melko suoraviivaisesti. Helpoin tapa on varmasti käyttää Home Assistantia lähtökohtana ja Nilanin suuntaan uusimmissa lattialämmitystä saa ohjattua minimilämpötilän, käyrävalinnan tai käyrän siirtymän kautta. Lämpötilapyynnön perusteella saa melkein kWh tarkkuudella säädettyä tunneittain paljon lattiaa lämmitetään, jolloin pääsee hyödyntämään halvimpia tunteja. Oma setuppi laskee tällä hetkellä tulevan 24h lämmitystarvelulua ja sen perusteella valitaan pörssisähkö tunti-rankin perusteella lämmitetäänkö lattiaa vai ei. Kunhan eilisen poikkeusoloissa toivutaan pääsen tuota jalostamaan, mutta kovilla pakkasilla tuntuisi lämmityksen ajautua 4 halvimmalla tunnilla ja nollakelillä vain halvimmalle suunnilleen oikealle määrälle.
Tällä sivustolla on ratkaistu pörssisähköohjaus holding-rekisteri 2000 avulla
itsellä ei riitä osaaminen laittamaan Nilania kunnolla home assistanttiin, olen onnistunut jonkun valmiin integraation laittamaan ja tässä kaikki ei toimi kunnolla koska tehty eri Nilan malliin
Olisi mahtavaa jos olisi joku valmis ja toimiva EC9 integraatio githubissa jonka voisi ladata HACS kautta.
Ja vielä se että tässä olisi jo valmiina pörssisähkö ohjaus.


 

Hegsa

Aktiivinen jäsen
Tällä sivustolla on ratkaistu pörssisähköohjaus holding-rekisteri 2000 avulla
itsellä ei riitä osaaminen laittamaan Nilania kunnolla home assistanttiin, olen onnistunut jonkun valmiin integraation laittamaan ja tässä kaikki ei toimi kunnolla koska tehty eri Nilan malliin
Olisi mahtavaa jos olisi joku valmis ja toimiva EC9 integraatio githubissa jonka voisi ladata HACS kautta.
Ja vielä se että tässä olisi jo valmiina pörssisähkö ohjaus.


Kimmo teki erittäin hyvää pioneerityötä Nilanin etäohjauksen kehittämisessä, mutta tuo linkin mukainen metodi on auttamatta vanhentunut turhan monimutkaisena.

Selkeästi modernein tapa tehdä ohjaus on veistan (https://github.com/veista/nilan) HA integraatio.
 

Skata

Vakionaama
Enpä muista olenko näin kylmää mittarista nähnyt kuin 1-2 x reilun 12 OK-vuoden aikana täällä Turun seudulla.
Eilen 00:00 mittarissa oli -25°, sisällä +20,4°. Eilen poltettu takassa normaaliin tapaan pesällinen mutta saunassa poikkeuksellisesti 2 pesällistä. Korotin illalla lattiaveden käyrän 1 +2 max rajaksi 32°. No aamulla näky kuvan mukainen. Iv-käyrä huolehtii ilmanvaihdosta (edelleen talvi tulo 1 / poisto 2). Tuloilma lämpenee siis jo 47,8°, Nilanin on tarvinnut kuristaa iv:tä jo aika rajulla tavalla. Legionella ollut yöllä, vesi ylä 62° / ala 55°. Kohta lämmittämään puulla.

Tätä viikon keskustelua seuranneena pitää vaan todeta, ettei laite ole täydellinen ja asetuksissa voi olla vikaa. Myös asunnot ja mukavuudenhalut ovat ihmisillä erilaiset. Foorumia muutenkin seuranneena pitää huomauttaa, että jopa mlp-taloissa on ilmeisesti takat käyneet välillä punaisina. Nilan-talossa selviytyy kyllä jopa ilman puuta / ilp:ä mutta sitten lattialämmityksen käyrää pitää nostaa (tod.näk. enemmän kuin mun hyvin maltillinen nosto. Ei näillä pakkasilla talot pyhällä hengellä lämpiä. Sähköä toki kuluu mutta nyt on talvi ja kulunut viikko vielä poikkeuksellisen kylmä.
Hyvin poikkeuksellinen siis viikko takana, onneksi alkuviikosta lauhtuu. Onnittelut kaikille jotka olette kuitenkin hengissä torpissanne selviytyneet. Rahalla tästäkin viikosta on selvitty :)

Ps. Ei ole vielä päivittyneet eiliset kulutuslukemat, perjantain jälkeen varmasti nousua on kulutuksesta, kun lämmitysvajetta paikkailtiin ja esim. täällä uunissa ruokaa laitettiin.

Edit: eipä muuten ole tuon ison oh-keittiö alueen lattialämmitys päällä, kun perjantain jälkeen väänsin termarin alas :p
IMG_0499.jpeg
 
Viimeksi muokattu:

Make76

Jäsen
Juu.u. Huomenta Vaasasta. Olipa kyllä aikamoinen pakkasjakso. En muista tällaista ihan viime vuosina kokeneen. Näyttää olevan ulkona "enää" -10. Nilan hönkii sisään 28 asteista ilmaa. Laitoin takan kuitenkin lämmittämään ja alensin käyrän takaisin 1-0. Eilisen saunomisen jälkeen kulutuslukemat näköjään 100kWh mutta siinä kyllä kulutus nousi edeltävän päivän sähkönkulutuksen pihtaamisen ja saunomisen vuoksi. Mukavuuttakin pitää olla koska ei siinä nyt ole järkeä ihan spartalaiseksi heittäytyä. Omakotitalossa kai on asumisen lisäksi tarkoitus nauttia tietystä asumismukavuudesta. Joskus se maksaa enemmän ja joskus vielä enemmän ;). No viikko lauhempaa tiedossa ja pörssisähkökin lienee halvempaa. Tästäkin selvittiin hengissä.
 
Huomenta huomenta, oli kiva taas testata konetta ja uutta taloa. Meni sähköä ihan mukavasti mutta rahalla siitä selviää ja kotona on lämmin.

Hyvin Nilan vaikuttaa toimivan vaikkakin piti vähän rukata asetuksia. Mutta nyt luulen että olen löytänyt hyvät asetukset seuraavia kylmiä jaksoja varten. Lattialämmityskäyräkin riitti kun asetti sen 1+1.

Nyt on viikon normaaliajat ja sitten taas kylmenee. Onneksi vain pari kuukautta kevääseen.
 

BUK

Aktiivinen jäsen
Selkeästi modernein tapa tehdä ohjaus on veistan (https://github.com/veista/nilan) HA integraatio.
Raspberry Pi + Waveshare RS-485 - Ethernet-muunnin + verkkokaapelista modattu kaapeli laitteen piirikortille lukemaan tietoa.
Vanhemmissa Nilan EC9-laitteissa pitää olla uudehko tai uusin ohjelmisto, jotta pääsee lukemaan ja kirjoittamaan lattialämmityksen rekistereitä.

Tuo Veistan tekemä erinomainen Nilan-integraatio löytyy HACS:n alta, joka pitää asentaa ensin. Vielä kun olisi valmiimpaa palikkaa EC9:lle tehty pörssisähköoptimointiin siten, että aloittelijatkin voisivat hyödyntää sitä.

1704615413180.png
 
Viimeksi muokattu:

vkomu22

Jäsen
Mielenkiintoista. Koko talven lämpötila pysynyt 20-21°C ja kulutus normaalin korkeahkoa. Eilen huomasin, että ulos (T6) menee aika lämmintä ilmaa pakkasista huolimatta, 9.7°C. Säädin asetuksia viime talven asetusten mukaan ja osa Nilanin asentajan neuvojen mukaan: haluttu lämpötila 21 -> 28, vesi max 37 -> 26 ja tuuletusprosentteja alemmaksi tulo/poisto 1 35% -> 28% ja tulo/poisto 2 58% -> 43%. Lopputulos 16h päästä: huonelämpötilat 15-17°C, kulutus ylös. Ainut mikä muuttui parempaan oli ulos menevä ilma (T6) joka oli -1.5°C. Kulutus kasvoi myös, taisi tulla talven huiput vaikkei ollut saunaa tai suihkua käytössä. Ulkoporeammeen säädötkin meni samana päivänä alas, eli senkin osalta kulutuksen olisi pitänyt laskea.

Nyt vaihdoin kaikki asetukset ennalleen paitsi haluttu lämpötila edelleen korkeampi kuin vanha 21°C. Nyt arvot:
T1 -19.7
T2 +12.2
T5 +16.9
T6 +11.8
T10 +23.0
Päänäytössä salaman edessä numero 7, aiemmin ollut 1-2.

Tuntuu että asetukset menee ihmisillä ihan ristiin ja nuo aiemmat (ja nykyiset) omat oli jotkut vahinkosäädöt, mitkä toimi hyvin mutta kun kävi välissä sörkkimässä, niin enääpä ei toimikaan. Muutama tunti vasta mennyt, kun vaihdoin ”vanhat” asetukset takaisin, niin annetaan nyt vähän aikaa mutta aina tuohon huonompaan suuntaan vaikutukset näkyy välittömästi.
 
Viimeksi muokattu:

Suokuokka

Aktiivinen jäsen
Mielenkiintoista. Koko talven lämpötila pysynyt 20-21°C ja kulutus normaalin korkeahkoa. Eilen huomasin, että ulos (T6) menee aika lämmintä ilmaa pakkasista huolimatta, 9.7°C. Säädin asetuksia viime talven asetusten mukaan ja osa Nilanin asentajan neuvojen mukaan: haluttu lämpötila 21 -> 28, vesi max 37 -> 26 ja tuuletusprosentteja alemmaksi tulo/poisto 1 35% -> 28% ja tulo/poisto 2 58% -> 43%. Lopputulos 16h päästä: huonelämpötilat 15-17°C, kulutus ylös. Ainut mikä muuttui parempaan oli ulos menevä ilma (T6) joka oli -1.5°C.

Nyt vaihdoin kaikki asetukset ennalleen paitsi haluttu lämpötila edelleen korkeampi kuin vanha 21°C. Nyt arvot:
T1 -19.7
T2 +12.2
T5 +16.9
T6 +11.8
T10 +23.0
Päänäytössä salaman edessä numero 7, aiemmin ollut 1-2.

Tuntuu että asetukset menee ihmisillä ihan ristiin ja nuo aiemmat (ja nykyiset) omat oli jotkut vahinkosäädöt, mitkä toimi hyvin mutta kun kävi välissä sörkkimässä, niin enääpä ei toimikaan. Muutama tunti vasta mennyt, kun vaihdoin ”vanhat” asetukset takaisin, niin annetaan nyt vähän aikaa mutta aina tuohon huonompaan suuntaan vaikutukset näkyy välittömästi.
Tuossa varmaan suurin muutoksen aiheuttaja oli tuo lattiaveden max arvon tiputtaminen, jonka vuoksi lämpötila lattiassa ja talossa laski reilusti. Sitten kun taas nostit sen max arvon, joutuu vastukset koville vähäksi aikaa kun lattiat ovat ehtineet kylmetä. Sulla tulee aika lämmintä ilmaa kuitenkin t10 mukaan poistoilmassa, ja harakoille menee t6 mukaan aika paljon myös, t2 melko viileä siihen nähden.

Jos jotain haluat muuttaa niin muuta yksi asia kerrallaan, muuttaisin itse noita pelkkiä puhallusprosentteja niin, että tuo pienempi tulo prosentti 1 ja talvi iv, tai jos haluat käyttää jatkuvalla ivllä niin laske sekä tuloa että poistoa molempia tuon mukaan ja käytä ykköstä molemmissa. Kun nämä paukkupakkaset hellittävät niin varmaan lattian menovesikäyrä 1 riittäisi, siihen ei tarvi edes laskea max arvoa kun se säätyy ulkolämpötilan mukaan. Tässä vaan omia mietteitä tuosta sun tekemästä muutoksesta.
 

pekka75

Jäsen
olen yrittänyt ymmärtää miten "Tuloilmapuhallus toimii mahdollisimman energiatehokkaalla teholla ohjattuna asetetun lämpötilakäyrän mukaan". Etenkin näin kovilla pakkasilla. Tämä on varmasti monelle päivänselvää, mutta varmistanpahan kuitenkin. Itsellekin nämä pitäisi olla selviä insinööritaustaisen koulutuksen ja töissä yli 20 vuotta näitä vähän vastaavia säätöjuttuja tehneenä ja käyttäneenä (tosin muunlaisiin säätösysteemeihin kuin LVI-laitteet). Mutta kun tämän Nilanin toimintalogiikasta ei näköjään koskaan voi olla ihan varma.

Kun iv-valinta talvi-asennossa niin ohjekirjasen mukaan: "Tulopuhallinteho voidaan säätää lauhduttimen lämpötilan mukaan alas tai ylöspäin".

Säätö siis tapahtuu T5 mukaan (laitteen mukana toimitettu Ohjelmisto-opas Versio 3.10 - 05.05.2020. Nilanin sivuilla näyttäis olevan vastaava: Versio 3.01 12.12.2019). Oma laite valmistettu 2021.
Uudemmassa Ohjelmisto-oppaassa (Versio 5.00 - 01.04.2023) sanotaan: "Käyräohjauksessa tulopuhallinnopeutta säädetään tuloilman lämpötilan mukaan".
Onkohan tuossa uudemmassa nyt painovirhe?

Aika monella talvi-asennossa asetukset näyttäisi olevan luokkaa (näin minullakin)
Käyrä min: +30C
Käyrä max: +45C

Ja ohjekirja sanoo: "Käyrä min lämpötilalla teho on 1" ja "Käyrä max lämpötilalla teho on 4"

Jos siis minimi on tuossa 30C:ssa ja max 45C:ssa niin käytännössä näillä kunnon pakkaskeleillä kun lauhduttimen lämpö pyörii vaikka +5...+20C välillä niin tuloilmapuhalluksen tehonsäätöä ei oikeasti koskaan tapahdu vaan puhallinteho pysyy ykkösalueella. Säätö alkaa toimimaan vasta siinä vaiheessa kun lauhduttimen lämpötila menee yli +30C:n ja puhallinteho kasvaa neloseen siinä vaiheessa kun T5 ylittää +45C. Olenko oikeassa? Ja minkä logiikan mukaan säätö tapahtuu tuolla välillä 30...45C, eli missä vaiheessa hypätään teho2:lle ja teho3:lle?


Ja ei voi kuin ihmetellä näitä Nilanin manuaaleja. Mulle laitteen mukana toimitetussa versiossa valikkotekstit ei aina täsmää laitteesta löytyvien kanssa. Esimerkiksi tuossa Ohjelmisto-oppaassa Versio 3.10, iv-toimintamoodeja löytyy kolme: Jatkuva2/Jatkuva1/Talvi.
Laitteen käyttöpaneelista löytyy: Kesä/Talvi/Jatkuva.

Joten saa tässä olla aika fakiiri, että pääsee ymmärrykseen tästäkin epäloogisuudesta :oops:

1704627648571.png
 

Suokuokka

Aktiivinen jäsen
Meillä 105m2 talossa Pirkanmaalla riitti lattiakäyrä 1 koko pakkasjakson ja vastus pääasiassa 1, välillä kävi 2 salamassa. Varaava takka keskellä taloa jota poltettu kerran päivässä.

Enemmän mielipahaa aiheuttaa tuo autotallia lämmittävä ilp, jonka pitäisi pärjätä vielä hyvin näilläkin keleillä mutta se on nyt saanut pattereita avukseen kun on eka kertaa vähän heikkotehoinen ja sulatus jaksoja ilman varsinaisia sulatuksia on paljon. No, se on eri asia mutta Nilanin toimintaan täytyy olla tyytyväinen :)
 

Suokuokka

Aktiivinen jäsen
olen yrittänyt ymmärtää miten "Tuloilmapuhallus toimii mahdollisimman energiatehokkaalla teholla ohjattuna asetetun lämpötilakäyrän mukaan". Etenkin näin kovilla pakkasilla. Tämä on varmasti monelle päivänselvää, mutta varmistanpahan kuitenkin. Itsellekin nämä pitäisi olla selviä insinööritaustaisen koulutuksen ja töissä yli 20 vuotta näitä vähän vastaavia säätöjuttuja tehneenä ja käyttäneenä (tosin muunlaisiin säätösysteemeihin kuin LVI-laitteet). Mutta kun tämän Nilanin toimintalogiikasta ei näköjään koskaan voi olla ihan varma.

Kun iv-valinta talvi-asennossa niin ohjekirjasen mukaan: "Tulopuhallinteho voidaan säätää lauhduttimen lämpötilan mukaan alas tai ylöspäin".

Säätö siis tapahtuu T5 mukaan (laitteen mukana toimitettu Ohjelmisto-opas Versio 3.10 - 05.05.2020. Nilanin sivuilla näyttäis olevan vastaava: Versio 3.01 12.12.2019). Oma laite valmistettu 2021.
Uudemmassa Ohjelmisto-oppaassa (Versio 5.00 - 01.04.2023) sanotaan: "Käyräohjauksessa tulopuhallinnopeutta säädetään tuloilman lämpötilan mukaan".
Onkohan tuossa uudemmassa nyt painovirhe?

Aika monella talvi-asennossa asetukset näyttäisi olevan luokkaa (näin minullakin)
Käyrä min: +30C
Käyrä max: +45C

Ja ohjekirja sanoo: "Käyrä min lämpötilalla teho on 1" ja "Käyrä max lämpötilalla teho on 4"

Jos siis minimi on tuossa 30C:ssa ja max 45C:ssa niin käytännössä näillä kunnon pakkaskeleillä kun lauhduttimen lämpö pyörii vaikka +5...+20C välillä niin tuloilmapuhalluksen tehonsäätöä ei oikeasti koskaan tapahdu vaan puhallinteho pysyy ykkösalueella. Säätö alkaa toimimaan vasta siinä vaiheessa kun lauhduttimen lämpötila menee yli +30C:n ja puhallinteho kasvaa neloseen siinä vaiheessa kun T5 ylittää +45C. Olenko oikeassa? Ja minkä logiikan mukaan säätö tapahtuu tuolla välillä 30...45C, eli missä vaiheessa hypätään teho2:lle ja teho3:lle?


Ja ei voi kuin ihmetellä näitä Nilanin manuaaleja. Mulle laitteen mukana toimitetussa versiossa valikkotekstit ei aina täsmää laitteesta löytyvien kanssa. Esimerkiksi tuossa Ohjelmisto-oppaassa Versio 3.10, iv-toimintamoodeja löytyy kolme: Jatkuva2/Jatkuva1/Talvi.
Laitteen käyttöpaneelista löytyy: Kesä/Talvi/Jatkuva.

Joten saa tässä olla aika fakiiri, että pääsee ymmärrykseen tästäkin epäloogisuudesta :oops:

katso liitettä 93015
Joo virheitä on nuo oppaat täynnä, se on jo huvittavaa.

Olen itsekin miettinyt juuri tuota samaa talvi ivn käyrää, koska tällä uudella laitteella lauhdutin ei kovin usein pakkasilla mene noin ylös että se voisi nostaa tulopuhallusta. Pitäisi varmaan laittaa käyrä alkamaan 25 asteesta, tällä uudella vehkeellä. Vanhemmassa tosiaan näkyy useammin korkeampia lauhduttimen arvoja. Toisaalta taas tuo ainakin takaa sen että oikein kunnon pakkasilla tuloilma on alhaalla ja kylmää ei tarpeettomasti puhalleta. Jossain - 10 asteessa lauhdutinkin alkaa jo lämmetä.

Se tulopuhallushan ei aina ole tasan 1 tai 2 vaan säätyy sillä välillä vaikkei laitteen näyttö sitä pysty näyttämään. Joka tapauksessa olen ajatellut kokeilla laskea käyrää alkamaan 25.
 

Skata

Vakionaama

pekka75

Jäsen
Tätä ohjekirjasta olen täällä monta kertaa suositellut lukemaan mutta uusi Nilan ei siis selvästi ihan samalla tavalla toimi kuin tämä vanha :)

Sivu 18
eli siinä vanhassa näköjään nuo moodit Jatkuva2/Jatkuva1/Talvi.

Olisihan se tietysti ollut paljon vaadittu uuden käyttiksen tekijältä copypaste-hommassaan, että olisi ollut vähän tarkempi noiden valikkotekstien kanssa ennen kuin kirja menee painoon.
 
Kyllä se sen reippaan alipaineen tarvii jotta tehokkuus nousee
-23° pakkasta ja +16° tulee kennolta kun muutin +15% alipaineen (tulo 20% poisto 35%)
Ei tee enää sulatuksia kun t6 pysyy -4.5°

Ihan vielä ei tule takalta savut sisälle ja onneksi siinä on tuo oma ulkoa tuleva tuloilma.
 

Liitteet

  • IMG_20240107_141344.jpg
    IMG_20240107_141344.jpg
    78 KB · Katsottu: 84

grendy

Vakionaama
Kyllä se sen reippaan alipaineen tarvii jotta tehokkuus nousee
-23° pakkasta ja +16° tulee kennolta kun muutin +15% alipaineen (tulo 20% poisto 35%)
Ei tee enää sulatuksia kun t6 pysyy -4.5°

Ihan vielä ei tule takalta savut sisälle ja onneksi siinä on tuo oma ulkoa tuleva tuloilma.
Mää oon tehnyt lyhyitä testeja pekka75 -tyyliin että muuttanut normipaineen alipaineeksi ja lopputulos on se, että tulolämpö putoaa ja T6 lämpö nousee. Eli huononee tilanne siis. En tiedä kuinka monta vuotta pitäisi tuota odottaa että muuttuuko tilanne, mutta ainakaan parin tunnin odottelulla parempi pysyä vaan teho 1 poisto 1.

Olis kiva jos joku "alipainetyyppi" tekisi saman testin että muuttaisi lennosta alipaineen normaaliksi ja odottelisi hetken ja raportoisi muutokset?
 

Hegsa

Aktiivinen jäsen
Muistutuksena vielä kaikille tuloilman kuristajille että Nilanin lämmitysteho sekä hyötysuhde laskee kun tuloa kuristetaan. COP laskee aina kun työtä siirretään tehtäväksi korkeammalla lämpötila-alueella. Sen lisäksi loppu korvausilma tulee jostain rakenteista ja päädytään lämmittämään puhtaasti lattian sähkövastuksilla.

Korvaavan ilman reitistä väännetään täälläkin aina välillä. Mikäli tuloilman lämpötila nousee niin yllä olevan mukaisesti on kanaviston kautta tulevan ilmavirran vähennyttävä. Mikäli poistoon ei tehdä muutoksia on korvausilman määrän pysyttävä vakiona ja kanaviston kautta vähentynyt määrä on tultava rakenteista.

Mukavuuden takia tuloa voi olla tarkoituksenmukaista kuristaa, mutta säästöä sillä ei saada.

T. IV-pöytäkirjan mukaista 0,2 Pa alipainetta aina ajava :)
 
Viimeksi muokattu:

mphyn

Tulokas
Asustelen Turunseudulla 2019 rakennetussa 2-kerroksisessa omakotitalossa.

Nilanin EC9 lämmönpoistojärjestelmä ei ole tässä pirtissä ollut autuaaksi tekevä ratkaisu.
Järjestelmän ohjeistus on ala-arvoisen puutteellinen eikä ohjekirja tyypilliseen tapaan kerro kuin että mitä jokin asetus tekee jättäen kertomatta, että miten ja mihin sitä on tarkoitus käyttää. Ollut mukava huomata miten tietyissä tiloissa asioita jätetään huomiotta, kuten että IV-talvipienennys on vain tasapainotetussa ilmanvaihtotilassa relevantti. :)

Meillä tätä asumisen juhlaa korostaa vielä kivasti, että oletettavasti(?) rakenteellisista syistä johtuen IV-puhallinnopeudet ovat huomattavan korkeat täällä muiden mainitsemiin verrattuna ja kaiken kukkuraksi näillä rakennus on huomattavan alipaineinen vaikka tulo onkin poistoa isommalla.

Kaiken alipaineisuuden kruunaa takka ja veden lämmitys. Seinässä oleva lisäkorvausilmakaan ei riitä sitten kun "ajetaan" kovaa ja veden lämmitys käynnistää heittäen IV-asetukset tulo 1 - poisto 2. ;)
Tässä on sen verran revitty hiuksia - ehkä turhaankin - että kalju loistaa.

Jotta pirtissä voi elää hengittämättä jatkuvasti nokea, olen onnistunut foorumilla mainituilla seikoilla saamaan härvelin tasapainotettuun tilaan. Kesällä asetukset 2 - 2 (IV jatkuva1) ja talvella pääasiallisesti 1 - 1 (IV jatkuva1).

Tällä riemulla ei toki sitten vesi lämpiä nimeksikään kun ulkolämpötila on alle +15C.

Näillä pakkasilla (~ -20C) olen viimein räpsäissyt huoltovalikosta tuloilman minimin 1 -> 0 ja ajanut talviasetuksella ilmanvaihto 1:llä, että on tullut muuta kuin +6C ilmaa sisälle ilmanvaihdosta ja vesikin on ensimmäistä kertaa tänä talvena yli +55C. Vaihdoin myös tuloilmasuodattimen hyvin hötöksi pilppiin. Hyvät alipaineet on edelleen "tasapainotettunakin". Ei tarvitse tehdä mitään liekkitestejä kun riittää, että avaa vähän ovea.

Esimerkki -20C, IV Jatkuva1, Tulo 1 - Posto 1:
Poisto (T10): 20C
Tulopuh: 9C
Meno: 36C
Lauhdutin 10C
Höyrystin: -4C

En löytänyt Skatan perusteluja, mutta vaihdoin täydellä luottamuksella jo aiemmin IV-käyrät min 35 -> 30 ja max 50 -> 45.

Ilmanvaihdon suhteet huolto-valikosta:
Tulo:
1: 40%
2: 76%
3: 84%
4: 100%
Poisto:
1: 35%
2: 67%
3: 70%
4: 100%

Lippulappusten perusteella ilmanvaihdon mittaukset on tehty asetuksella 2 ja noilla 2. asetuksen prosenttiarvoilla löytyy tarkastuskirja, että ne on ilmeisesti edelleen ennallaan.

Ajeattaessa systeemiä 1:llä, laskemalla tulo 1:n prosenttia 5-prosenttiyksikköä tuloilma lämpiää muutaman asteen, mutta alipaine kasvaa ihan liikaa.

Pitääkö tässä vaan koittaa hankkia jostain laadukas ilmanlaadunmittari ja alkaa alipaineisuutta seuraten rukkaamaan 1-asetuksen prosentteja vaan niin alas kuin perse kestää, että saisi riittävän ilmanvaihdon ja lämmityksen?
Sisälämpötilaksi saa mitsun ilpillä ihan mitä tahtoo ja takkaakin poltan päivittäin, mutta kylmä tuloilma on järkyttävää ja välillä vähän rouhaisee tuolta kukkarostakin tällä lämmönpoistojärjestelmällä.

Kaiken maailman sankaria täällä on juossut laitetta katsomassa talotoimittajalta ja Nilanilta, mutta pilpissä ei ole mitään vikaa. Ehkä täytyy laittaa vaan suosiolla talo kokoksi?

edit: no menipä ihan ripuliksi viesti kun oli taapero apuna. :)
 
Viimeksi muokattu:

pekka75

Jäsen
Kyllä se sen reippaan alipaineen tarvii jotta tehokkuus nousee
-23° pakkasta ja +16° tulee kennolta kun muutin +15% alipaineen (tulo 20% poisto 35%)
alipaineen suhteellinen laskenta ja toteaminen ei ole noin yksinkertaista suoraan puhaltimien tehoista.
Esim. minulla asunto on mittausten mukaan -1,6Pa alipaineinen kakkostehoalueen puhallinprosenteilla tulo 59% poisto 50%.

Tuolla käyttämälläsi matematiikalla minulla pitäisi olla +9% ylipaine. Näin ei siis todellisuudessa ole vaan asunnossa on alipainetta.

Toki pitää muistaa, että jokaisen rakennuksen puhallintehosuhteet ja puhallintehojen absoluuttilukemat ovat yksilöllisiä. Lukemat eivät ole vertailukelpoisia rakennusten välillä. Eli ei kannata kopioida suoraan tältäkään palstalta jonkun toisen teholukuja siinä luulossa, että omassa IV/lämmitysjärjestelmässä olevat haasteet sillä ratkeaisivat.

Luulen, että näiden teholukemajumppailujen jälkeen moni miettii miten todeta milloin kämpässä ylipäänsä on ali- vai ylipaine. Jos tällainen askarruttaa niin tässä simppeli konsti millä todeta kummalla puolella ollaan
 
Viimeksi muokattu:

BUK

Aktiivinen jäsen

Liitteet

  • Rakennusten-paine-erojen-mittausohje-2019-10-11-7287C51D_EFAA_41F7_BCAC_7F81A18AAA4C-151430.pdf
    1,8 MB · Katsottu: 214
  • Opas-asuinrakennusten-ilmanvaihdon-mitoitukseen_2019-C28A5C3D_0A1B_4504_98BB_14D9C1820FE9-144725.pdf
    365 KB · Katsottu: 133
Jos siis minimi on tuossa 30C:ssa ja max 45C:ssa niin käytännössä näillä kunnon pakkaskeleillä kun lauhduttimen lämpö pyörii vaikka +5...+20C välillä niin tuloilmapuhalluksen tehonsäätöä ei oikeasti koskaan tapahdu vaan puhallinteho pysyy ykkösalueella. Säätö alkaa toimimaan vasta siinä vaiheessa kun lauhduttimen lämpötila menee yli +30C:n ja puhallinteho kasvaa neloseen siinä vaiheessa kun T5 ylittää +45C. Olenko oikeassa? Ja minkä logiikan mukaan säätö tapahtuu tuolla välillä 30...45C, eli missä vaiheessa hypätään teho2:lle ja teho3:lle?
Olen käsittänyt niin, että kun lämpötila on alle "Käyrä min." niin laite laittaa tulopuhalluksen ykköselle. Kun lämpötila on yli "Käyrä max" niin laite asettaa tulopuhalluksen arvoon 4. Noiden arvojen välillä puhallusnopeus nousee lineaarisesti lämpötilan funktiona. Käyttöohjeessahan on se suora käyrä kuvaamassa tätä.

Tuossa on muuten epäloogisuutta käyttöohjeissa tosiaan, että tapahtuuko säätö lauhduttimen vai tuloilman lämpötilan mukaan. Nämä lukemat ovat kyllä yleensä hyvin lähellä toisiaan, joten sinällään sillä ei suurta merkitystä ole.
 

pekka75

Jäsen
Olen käsittänyt niin, että kun lämpötila on alle "Käyrä min." niin laite laittaa tulopuhalluksen ykköselle. Kun lämpötila on yli "Käyrä max" niin laite asettaa tulopuhalluksen arvoon 4. Noiden arvojen välillä puhallusnopeus nousee lineaarisesti lämpötilan funktiona. Käyttöohjeessahan on se suora käyrä kuvaamassa tätä.
näin minäkin oletan, mutta täytyy testata itse nyt kun kelit lauhtuu ja lauhduttimen lämmöt nousee. En ihan täysin luota noihin Nilanin ohjeisiin

Tuossa on muuten epäloogisuutta käyttöohjeissa tosiaan, että tapahtuuko säätö lauhduttimen vai tuloilman lämpötilan mukaan. Nämä lukemat ovat kyllä yleensä hyvin lähellä toisiaan, joten sinällään sillä ei suurta merkitystä ole.
ohjeet ovat monellakin mittapuulla ala-arvoinen esitys.
Noiden ohjeiden perusteella ei edes vähänkään enemmän asialle vihkiytynyt voi olla täysin varma miten laite toimii. Puhumattakaan sitten keskivertokuluttajasta, joka epätoivoisesti yrittää saada itselleen edes jonkin tason ymmärrystä miten laitteen kanssa tulee toimeen. Ei siitä tule tuon ohjeen kanssa yhtään mitään. Vaikka painovirheitä ei olisikaan.
Nilanin ohjeet olettavat, että käyttäjällä pitäisi olla perusymmärrys tämän tyyppisten vehkeiden toimintalogiikasta, mutta sellaista ymmärrystä ei kuluttajilta voida olettaa. Siksi laitevalmistajien tulisi panostaa käyttöohjeisiin tosissaan. Syy- ja seuraussuhteet tulisi esittää manuaaleissa riittävän yksityiskohtaisesti. Mielellään yksinkertaisten esimerkkien kautta. Ei kaikilla kuluttajilla voi olla insinöörin tai diplomi-insinöörin tutkintoa säätötekniikasta suoritettuna.
Ohjeiden tulisi olla sen verran yksiselitteiset ja selkeät että tällaista foorumikeskustelua asetuksista ja laitteen toiminnan ihmettelystä ei tarvitsisi edes käydä. Nilanilla tätä ei selvästikään ole ymmärretty.

Itse teen työssäni aina toisinaan teollisuuden käyttämien mittalaitteiden teknisten käyttömanuaalien käännöksien oikolukuja ja joskus myös ihan käyttöohjeita ihan puhtaalta pöydältä. Tällaisia esityksiä jos päästäisin käsistäni asiakkaille, ei kauaa menisi kun asiakkaat tulis lankoja pitkin takaisin.
 
Ohjekirja on kyllä huono, siitä olen samaa mieltä. Mutta minusta tuossa on sekin mahdollsta, että tuo säätö on vaihtunut lauhduttimesta tuloilmaan, joten molemmat manuaalit voisivat tältä osin olla oikeinkin. Mutta kaikki on mahdollista.

Mutta juu, tuossa Talvi-IV:ssä on oleellista heittää joku tosi pieni arvo tulo-1:lle. Muutenhan se ei talvella ala säätään mitään. Jos siellä on tarpeeksi pieni arvo, niin jokaisen pitäisi tuloilma saada lämpimäksi vähintään sillä kompuran sähköteholla, jossei muulla.
 

Suokuokka

Aktiivinen jäsen
Mää oon tehnyt lyhyitä testeja pekka75 -tyyliin että muuttanut normipaineen alipaineeksi ja lopputulos on se, että tulolämpö putoaa ja T6 lämpö nousee. Eli huononee tilanne siis. En tiedä kuinka monta vuotta pitäisi tuota odottaa että muuttuuko tilanne, mutta ainakaan parin tunnin odottelulla parempi pysyä vaan teho 1 poisto 1.

Olis kiva jos joku "alipainetyyppi" tekisi saman testin että muuttaisi lennosta alipaineen normaaliksi ja odottelisi hetken ja raportoisi muutokset?
Minäpä testasin, ja ennenkin on tullut kokeiltua eri keleillä pidemmänkin aikaa pitäen puhallintehot alkup 1 tehoissa. Käy niin että T6 menee miinukselle ja alkaa sulatus ralli (sulatuksen aloituksen asetus on ollut välillä - 8- - 4 kokeiluissa), jonka myötä t5 ja t2 lämpötila laskevat 5-10 astetta. Käyttövesi ei lämpene ellei anna sammuttaa tulopuhallusta nollaan tällöin, kun alipaineella ajaessa se lämpiää näilläkin pakkasilla (täällä ollut - 22 - - 30 astetta tämän viikon) tulopuh ykkösellä kompuralla niin että aamulla t11 ~60/t12 ~58. Mulla siis talvella normaalisti 10 % alipaine poiston ja tulon välillä käytössä, nyt laskin tulon paukkupakkasilla tällä viikolla 7% vielä alemmas ja talvi iv.

Tänään meillä ollut pakkasta -24, t10 ~20.9. Alipaineisena ajaessa T6 0.4, t2 18.7, t5 20.4. Ykköspuhalluksella muutaman tunnin jälkeen ilman suihkutteluja tai muita muutoksia T6 -4.2, t2 9.4, t5 11.3.
 

pekka75

Jäsen
Mutta minusta tuossa on sekin mahdollsta, että tuo säätö on vaihtunut lauhduttimesta tuloilmaan, joten molemmat manuaalit voisivat tältä osin olla oikeinkin. Mutta kaikki on mahdollista.
voi olla, että on vaihtunut. Sekin vain tulisi kertoa ohjeissa, että missä laiteversiossa näin on tapahtunut. Ettei tarvitsisi arpoa täällä.
Eli manuaalit voi olla oikeinkin mutta kun eivät kerro tarkalleen, että mikä manuaali koskee mitäkin laiteversiota
 

pekka75

Jäsen
Muistutuksena vielä kaikille tuloilman kuristajille että Nilanin lämmitysteho sekä hyötysuhde laskee kun tuloa kuristetaan. COP laskee aina kun työtä siirretään tehtäväksi korkeammalla lämpötila-alueella. Sen lisäksi loppu korvausilma tulee jostain rakenteista ja päädytään lämmittämään puhtaasti lattian sähkövastuksilla.

Korvaavan ilman reitistä väännetään täälläkin aina välillä. Mikäli tuloilman lämpötila nousee niin yllä olevan mukaisesti on kanaviston kautta tulevan ilmavirran vähennyttävä. Mikäli poistoon ei tehdä muutoksia on korvausilman määrän pysyttävä vakiona ja kanaviston kautta vähentynyt määrä on tultava rakenteista.

Mukavuuden takia tuloa voi olla tarkoituksenmukaista kuristaa, mutta säästöä sillä ei saada.

T. IV-pöytäkirjan mukaista 0,2 Pa alipainetta aina ajava :)
voi ehkä olla näinkin, että COP laskee.
Mutta kovilla paukkupakkasilla kun joutuu tekemään kompromisseja energiatehokkuuden ja asumismukavuuden välillä niin ainakin itse olen tullut siihen tulokseen, että mieluummin asustelen siedettävissä olosuhteissa, joissa ei tarvitse olla kolmea paitaa päällä, kahdet housut ja kauluri kaulassa ja parina yönä aiemmin oli pipokin päässä. 2022 valmistuneessa nykyaikaisessa talossa. Vaikkakin COP heikkenee ja sähkölasku kasvaa.

Oman kokemuksen mukaan Nilanin kanssa eniten kylmäntunnetta aiheuttava tekijä on liian kylmä tuloilma joka iv-pöytäkirjan mukaan ajetuilla puhallintehoilla menee omassa talossani pakkaselle heti jo -10C alapuolella. Jos siis ei halua palella ja olla käytännössä ulkovaatetuksessa sisällä, helpoin keino saada olosuhteet siedettäviksi on kuristaa tuloilmaa. Tai tässä omassa tapauksessa taitaa olla ainoa keino. Kun ei ole takkaa eikä ILPiä, joista saisi lisälämpöä.

Voihan se olla, että joillakin lämmöt pysyy mukavina ihan iv:n alkuperäisarvoillakin. En sitä epäile.
 
Viimeksi muokattu:

Hegsa

Aktiivinen jäsen
voi ehkä olla näinkin, että COP laskee.
Tämä löytyy suoraan Nilanin suunnitteludokumenteista, COP on vahvasti riippuvainen ilman tilavuusvirtauksesta:
1704654539132.png

Kuristettaessa tuloa lämmitystarve pysyy samana, mutta suunnilleen COP:n laskun verran ottaa takkiin IV:n lämmitystehossa.
Mutta kovilla paukkupakkasilla kun joutuu tekemään kompromisseja energiatehokkuuden ja asumismukavuuden välillä niin ainakin itse olen tullut siihen tulokseen, että mieluummin asustelen siedettävissä olosuhteissa, joissa ei tarvitse olla kolmea paitaa päällä, kahdet housut ja kauluri kaulassa ja parina yönä aiemmin oli pipokin päässä. 2022 valmistuneessa nykyaikaisessa talossa. Vaikkakin COP heikkenee ja sähkölasku kasvaa.
EC9:lla asuintilat lämmitetään pikkupakkasten alapuolella lattialämmityksellä, ei ilmanvaihdon kautta. Laitetta ei ole siihen suunniteltu eikä se siihen pysty vaikka kuinka kuristaisi tuloilmaa.
Oman kokemuksen mukaan Nilanin kanssa eniten kylmäntunnetta aiheuttava tekijä on liian kylmä tuloilma joka iv-pöytäkirjan mukaan ajetuilla puhallintehoilla menee pakkaselle heti jo -10C alapuolella. Jos siis ei halua palella ja olla käytännössä ulkovaatetuksessa sisällä, helpoin keino saada olosuhteet siedettäviksi on kuristaa tuloilmaa. Tai tässä omassa tapauksessa taitaa olla ainoa keino. Kun ei ole takka eikä ILPiä, joista saisi lisälämpöä.
Kuulostaa vialliselle yksikölle tai todella hurjille ilmamäärille mikäli dT ulkoilmasta tuloilmaan on alle 10 astetta. Omilla normitilanteen 50 l/s asetuksilla, erittäin kylmällä käyttövedellä ja uudemman mallin lämpimän käyttöveden tuotantoon optimoidulla yksilöllä dT on parhaillaan 24C.

Vedon kokeminen on hyvin yksilöllistä ja varmasti löytyy talosta yksittäisiä paikkoja missä sitä voi kokea.
Voihan se olla, että joillakin lämmöt pysyy mukavina ihan iv:n alkuperäisarvoillakin. En sitä epäile.
Lämmöt pysyy mukavina näillä keleillä lattialämmityksellä, takalla, ILP:llä tms, ei IV:llä.
 

pekka75

Jäsen
Tämä löytyy suoraan Nilanin suunnitteludokumenteista, COP on vahvasti riippuvainen ilman tilavuusvirtauksesta:
katso liitettä 93087
Kuristettaessa tuloa lämmitystarve pysyy samana, mutta suunnilleen COP:n laskun verran ottaa takkiin IV:n lämmitystehossa.
kyllä näin on

EC9:lla asuintilat lämmitetään pikkupakkasten alapuolella lattialämmityksellä, ei ilmanvaihdon kautta. Laitetta ei ole siihen suunniteltu eikä se siihen pysty vaikka kuinka kuristaisi tuloilmaa.
kyllä näin on. Eli kompressorilla ei pysty hoitamaan koko lämmitystarvetta. Tämä on selvä.
Lattialämmitystä tarvitaan avuksi.
Tuloilman kuristaminen suunnitteluarvoista vaan auttaa ainakin oman asuntoni kohdalla siihen, että tuloilma ei mene pakkaselle. Ja asunnossa pystyy olemaan ilman toppavaatteita ikävästä pakkasen puolelle menevästä tuloilman aiheuttamasta vedontunteesta johtuen
Kuulostaa vialliselle yksikölle tai todella hurjille ilmamäärille mikäli dT ulkoilmasta tuloilmaan on alle 10 astetta. Omilla normitilanteen 50 l/s asetuksilla, erittäin kylmällä käyttövedellä ja uudemman mallin lämpimän käyttöveden tuotantoon optimoidulla yksilöllä dT on parhaillaan 24C.
näin todellakin on että pakkaselle vetää tulon. Mutta vain nimenomaan noilla mitoitusarvoilla tulo1 39% poisto1 30%. Siksi kuristus on tarpeellinen. Kuristetuilla arvoilla saan helposti aikaan 30-36 asteen lämpötilaeron ulkoilman ja tuloilman T2 välille. Ja ei tarvitse olla montaa vaatekertaa päällä. Voi olla, että COP olisi silloin ok-tasolla kun vedontunteen takia palelee, mutta silloin asuminen ei ole enää inhimillistä. Tämä ratkaisee kuitenkin omalla kohdalla.

Ja mitä täältä foorumilta saanut lukea niin aika harva pystyy pakkasilla pitämään mitoitusarvoja ilman että tuloilma menee liian kylmäksi.
Nilanin ohjeissakin sanotaan, että pakkasilla on syytä niitä kuristaa.
Tähän perustaen en ihan heti usko, että kyseessä olisi mulla laitevika. Mutta kaikkihan on mahdollista. Varmasti tämäkin on talokohtaista
Vedon kokeminen on hyvin yksilöllistä ja varmasti löytyy talosta yksittäisiä paikkoja missä sitä voi kokea.
tässä talossa ainakin pakkaspuhalluksella vedontunne on kohtuu tasainen ihan joka puolella. Paitsi khh:ssa ja pesutiloissa. Eli yksinkertaisesti vaan täällä ei pysty olemaan missään muualla palelematta
Lämmöt pysyy mukavina näillä keleillä lattialämmityksellä, takalla, ILP:llä tms, ei IV:llä.
varmasti näin on. Ja siksipä juuri itsekin olen jo alkanut katselemaan kunnon ILPiä kaveriksi näin aluksi tähän hommaan ensi talveksi kun takkaakaan ei ole. Takka sitten ehkä myöhemmin kun näkee miten ILP auttaa. Takkavaraus on olemassa
 
Viimeksi muokattu:

mphyn

Tulokas
Ehkä muilla on paremmin toteutettu ilmanvaihto, mutta makkarissa ei kyllä nuku kukaan jos tuloilma puskee jäätävää korvausilmaa naamalle riippumatta siitä kuunka punaisena takka ja ilp:pi hohkaisi eri huoneessa. Pakko pudottaa ainakin puhallusnopeus pykälällä pienimmälle.
Vesikään ei tahdo lämmetä.
Itsellä jää sitten vielä tämä alipaineen ja takkahormin korvausilmakanavana toimimisen kanssa painiminen.
Olen jo kerran ostanut uuden muivipalan tuohon cts602:en ja on muuten suolaisen hintainen, kun painikekuoret lähti pyörimään tämän kaiken asetusten ja tilojen kanssa ihmettelyn parissa.

Tyhmää kun en ottanut selvää, mutta lattialämmityksen toimiminen vain suoralla sähköllä oli aika pettymys.
 

Hegsa

Aktiivinen jäsen
Ja mitä täältä foorumilta saanut lukea niin aika harva pystyy pakkasilla pitämään mitoitusarvoja ilman että tuloilma menee liian kylmäksi.
Nilanin ohjeissakin sanotaan, että pakkasilla on syytä niitä kuristaa.
Tähän perustaen en ihan heti usko, että kyseessä olisi mulla laitevika. Mutta kaikkihan on mahdollista. Varmasti tämäkin on talokohtaista
Nopealla laskennalla IV:n virtauksen tulisi olla ~150 l/s jotta toimivan Nilanin dT jäisi alle 10 asteeseen ja noilla prosenteilla tuskin liikkuu sitä määrää. Lähtisin kuitenkin epäilemään viallista laitetta kun lämpötila nousee mainitsemiisi lukuihin riittävästi kuristamalla vaikka tehoista uupuisi puolet niin kun sinulla kuulostaa. Tarkat asetukset on tietysti aina talokohtaisia, mutta lämpötilan nousu Nilanin läpi vakiovirtauksella pitäisi olla sama talosta riippumatta.
 
olen yrittänyt ymmärtää miten "Tuloilmapuhallus toimii mahdollisimman energiatehokkaalla teholla ohjattuna asetetun lämpötilakäyrän mukaan". Etenkin näin kovilla pakkasilla. Tämä on varmasti monelle päivänselvää, mutta varmistanpahan kuitenkin. Itsellekin nämä pitäisi olla selviä insinööritaustaisen koulutuksen ja töissä yli 20 vuotta näitä vähän vastaavia säätöjuttuja tehneenä ja käyttäneenä (tosin muunlaisiin säätösysteemeihin kuin LVI-laitteet). Mutta kun tämän Nilanin toimintalogiikasta ei näköjään koskaan voi olla ihan varma.

Kun iv-valinta talvi-asennossa niin ohjekirjasen mukaan: "Tulopuhallinteho voidaan säätää lauhduttimen lämpötilan mukaan alas tai ylöspäin".

Säätö siis tapahtuu T5 mukaan (laitteen mukana toimitettu Ohjelmisto-opas Versio 3.10 - 05.05.2020. Nilanin sivuilla näyttäis olevan vastaava: Versio 3.01 12.12.2019). Oma laite valmistettu 2021.
Uudemmassa Ohjelmisto-oppaassa (Versio 5.00 - 01.04.2023) sanotaan: "Käyräohjauksessa tulopuhallinnopeutta säädetään tuloilman lämpötilan mukaan".
Onkohan tuossa uudemmassa nyt painovirhe?

Aika monella talvi-asennossa asetukset näyttäisi olevan luokkaa (näin minullakin)
Käyrä min: +30C
Käyrä max: +45C

Ja ohjekirja sanoo: "Käyrä min lämpötilalla teho on 1" ja "Käyrä max lämpötilalla teho on 4"

Jos siis minimi on tuossa 30C:ssa ja max 45C:ssa niin käytännössä näillä kunnon pakkaskeleillä kun lauhduttimen lämpö pyörii vaikka +5...+20C välillä niin tuloilmapuhalluksen tehonsäätöä ei oikeasti koskaan tapahdu vaan puhallinteho pysyy ykkösalueella. Säätö alkaa toimimaan vasta siinä vaiheessa kun lauhduttimen lämpötila menee yli +30C:n ja puhallinteho kasvaa neloseen siinä vaiheessa kun T5 ylittää +45C. Olenko oikeassa? Ja minkä logiikan mukaan säätö tapahtuu tuolla välillä 30...45C, eli missä vaiheessa hypätään teho2:lle ja teho3:lle?


Ja ei voi kuin ihmetellä näitä Nilanin manuaaleja. Mulle laitteen mukana toimitetussa versiossa valikkotekstit ei aina täsmää laitteesta löytyvien kanssa. Esimerkiksi tuossa Ohjelmisto-oppaassa Versio 3.10, iv-toimintamoodeja löytyy kolme: Jatkuva2/Jatkuva1/Talvi.
Laitteen käyttöpaneelista löytyy: Kesä/Talvi/Jatkuva.

Joten saa tässä olla aika fakiiri, että pääsee ymmärrykseen tästäkin epäloogisuudesta :oops:

katso liitettä 93015
Huomasin itse että välillä helpotti ymmärtämään kun luki tanskalaisia ohjeita sekä pisti koneen asetuksia tanskaksi.

Esimerkiksi jatkuva 1 on tanskaksi
näin minäkin oletan, mutta täytyy testata itse nyt kun kelit lauhtuu ja lauhduttimen lämmöt nousee. En ihan täysin luota noihin Nilanin ohjeisiin


ohjeet ovat monellakin mittapuulla ala-arvoinen esitys.
Noiden ohjeiden perusteella ei edes vähänkään enemmän asialle vihkiytynyt voi olla täysin varma miten laite toimii. Puhumattakaan sitten keskivertokuluttajasta, joka epätoivoisesti yrittää saada itselleen edes jonkin tason ymmärrystä miten laitteen kanssa tulee toimeen. Ei siitä tule tuon ohjeen kanssa yhtään mitään. Vaikka painovirheitä ei olisikaan.
Nilanin ohjeet olettavat, että käyttäjällä pitäisi olla perusymmärrys tämän tyyppisten vehkeiden toimintalogiikasta, mutta sellaista ymmärrystä ei kuluttajilta voida olettaa. Siksi laitevalmistajien tulisi panostaa käyttöohjeisiin tosissaan. Syy- ja seuraussuhteet tulisi esittää manuaaleissa riittävän yksityiskohtaisesti. Mielellään yksinkertaisten esimerkkien kautta. Ei kaikilla kuluttajilla voi olla insinöörin tai diplomi-insinöörin tutkintoa säätötekniikasta suoritettuna.
Ohjeiden tulisi olla sen verran yksiselitteiset ja selkeät että tällaista foorumikeskustelua asetuksista ja laitteen toiminnan ihmettelystä ei tarvitsisi edes käydä. Nilanilla tätä ei selvästikään ole ymmärretty.

Itse teen työssäni aina toisinaan teollisuuden käyttämien mittalaitteiden teknisten käyttömanuaalien käännöksien oikolukuja ja joskus myös ihan käyttöohjeita ihan puhtaalta pöydältä. Tällaisia esityksiä jos päästäisin käsistäni asiakkaille, ei kauaa menisi kun asiakkaat tulis lankoja pitkin takaisin.
Huomasin että lukemalla ohjetta tanskankielellä koneen sielunelämää avautuu vähän paremmin.

Esimerkiksi jo valinnat jatkuva 1/kesä ja talvi avautuu paremmin kun tanskaksi on kerrottu että ne ovat komfort/vand ja energi.

Mutta ohjeet on kyllä sillä yleisellä tasolla huonot kaikilla kielillä.
 

vkomu22

Jäsen
Tuossa varmaan suurin muutoksen aiheuttaja oli tuo lattiaveden max arvon tiputtaminen, jonka vuoksi lämpötila lattiassa ja talossa laski reilusti. Sitten kun taas nostit sen max arvon, joutuu vastukset koville vähäksi aikaa kun lattiat ovat ehtineet kylmetä. Sulla tulee aika lämmintä ilmaa kuitenkin t10 mukaan poistoilmassa, ja harakoille menee t6 mukaan aika paljon myös, t2 melko viileä siihen nähden.

Jos jotain haluat muuttaa niin muuta yksi asia kerrallaan, muuttaisin itse noita pelkkiä puhallusprosentteja niin, että tuo pienempi tulo prosentti 1 ja talvi iv, tai jos haluat käyttää jatkuvalla ivllä niin laske sekä tuloa että poistoa molempia tuon mukaan ja käytä ykköstä molemmissa. Kun nämä paukkupakkaset hellittävät niin varmaan lattian menovesikäyrä 1 riittäisi, siihen ei tarvi edes laskea max arvoa kun se säätyy ulkolämpötilan mukaan. Tässä vaan omia mietteitä tuosta sun tekemästä muutoksesta.
Tiputin nyt tulo1 ja tulo2 prosentteja vähän. Ennen sitä T2 ja T6 oli molemmat about 9°C. Nyt noille tulo-prosenttien muutoksilla T2 alkoi heti vähän nousta (12.0°C), mutta päivän suihku näyttää ikonin mukaan vielä rokottavan kai vähän. T6 ennallaan. Jatketaan seurantaa, mutta ei näytä tuo ulos menevä lämmin ilma muuttuvan. Joskus, kun tuon on saanut säädettyä oikein, niin lähtee laskemaan välittömästi.

Talvi iv, käyrä min 30 max 50, kompressori min 5°C, talvi pien 1, talvi -1°C (näihin en ole koskenut tänä talvena)
näytä data: tulopuhallin 1, poistopuhallin 2.
Käyrä 2
 

pekka75

Jäsen
Nopealla laskennalla IV:n virtauksen tulisi olla ~150 l/s jotta toimivan Nilanin dT jäisi alle 10 asteeseen ja noilla prosenteilla tuskin liikkuu sitä määrää.
siis kovilla -20...-30C pakkasilla ilman takkaa ja ILPiä olisi tämä mahdollista myös? Eikä varmaan nuo ilmamäärät noissa olekaan kuristetuilla prosenteilla.

Lähtisin kuitenkin epäilemään viallista laitetta kun lämpötila nousee mainitsemiisi lukuihin riittävästi kuristamalla vaikka tehoista uupuisi puolet niin kun sinulla kuulostaa. Tarkat asetukset on tietysti aina talokohtaisia, mutta lämpötilan nousu Nilanin läpi vakiovirtauksella pitäisi olla sama talosta riippumatta.
en väitä etteikö joku viallinen komponentti olisi mahdollista olla olemassa. Itse asiassa jos näin olisi niin helpottaisi sen löytyminen suuresti.
Kaikki vinkit otetaan vastaan jos ajatuksia on mistä mahdollista vikaa lähtisi etsimään?
 

pekka75

Jäsen
Huomasin itse että välillä helpotti ymmärtämään kun luki tanskalaisia ohjeita sekä pisti koneen asetuksia tanskaksi.

Esimerkiksi jatkuva 1 on tanskaksi

Huomasin että lukemalla ohjetta tanskankielellä koneen sielunelämää avautuu vähän paremmin.
tämäpä se juuri tässä on. Ei voida olettaa, että Suomessa aletaan käymään kaikki kielivaihtoehdot läpi käyttäjien toimesta ja sitten arpomaan, että millä kielellä ohjeet ovat oikein.
Taitaa lähteä minun toimesta yleisesti näistä ohjeista palautetta suoraan Nilan Suomen toimitusjohtajalle. Katsotaan mitä vastaa vai vastaako mitään
 

Suokuokka

Aktiivinen jäsen
Tiputin nyt tulo1 ja tulo2 prosentteja vähän. Ennen sitä T2 ja T6 oli molemmat about 9°C. Nyt noille tulo-prosenttien muutoksilla T2 alkoi heti vähän nousta (12.0°C), mutta päivän suihku näyttää ikonin mukaan vielä rokottavan kai vähän. T6 ennallaan. Jatketaan seurantaa, mutta ei näytä tuo ulos menevä lämmin ilma muuttuvan. Joskus, kun tuon on saanut säädettyä oikein, niin lähtee laskemaan välittömästi.

Talvi iv, käyrä min 30 max 50, kompressori min 5°C, talvi pien 1, talvi -1°C (näihin en ole koskenut tänä talvena)
näytä data: tulopuhallin 1, poistopuhallin 2.
Käyrä 2
Ja suihkun/saunan jälkeen T6 vähän aikaa nouseekin. Ja nyt kun kelit taas muuttuvat niin ei voi enää vertailla suoraan noihin paukkupakkasten lukemiin, on tämä melko monimutkainen systeemi. Laske pelkkää poistoa suhteessa tuloon niin ainakin pitäisi T6 laskea. Itse laitoin nyt kokeeksi iv käyrän 25-45, seuraan tasapainottaako se ivtä paremmin nyt kun lauhtuu, aiemmin olen siirtynyt jatkuvaan pikku pakkasilla...
 

Suokuokka

Aktiivinen jäsen
eli kelien lauhduttua iv-valinnassa: talvi -> jatkuva ?

Avaatko miksi? Täällä Oulussakin enää -4C. Vois miettiä mitä muuttelisi käyrän laskun lisäksi nyt.
IV-tehoja jo nostelinkin lähemmäksi mitoitusarvoja
Koska olen juuri ajatellut sitä, että koko talvea ei tarvisi enää ajaa niin epätasapainoisella ivllä, ja koska olen ennekin miettinyt juuri sitä että olisi hyvä jos talvi iv käyrä nostaisi tulopuhallusta jo aikaisemmin. Mulla on riittänyt paljon pienempi alipaine jo kun mennään -15 pakkasesta lauhempaa keliin.

En ole aiemmin ajatellutkaan sitä, että laskisi talvi iv käyrää vain jolloin tulo nousisi kelien lämpenemisen mukaan tällä uudenkin mallin lauhduttimen viileä millä lämmöillä nopeammin. Silloinhan se toimisi automaattisesti niin kuin pitääkin eikä tarvii itse vaihtaa iv asetuksia pitkin talvea kun lämpötilat sahaa. Vanha laite toimi tuolla 30 45 käyrällä juuri siten, ja nyt vasta välähti tuo käyrän lasku.

Lisäksi, itse en ole mikään alan insinöörioppinut mutta en voi useamman laitteen käyttökokemuksella ostaa, että Nilanissa coppi huononee Suomen talvipakkasilla jos ilmamääriä kiristetään. Nuo Nilanin taulukot loppu - 5 pakkasasteen kohdalla, olisi kiva saada samat testit -15 - -30 asteessa. Koko talvi iv on sen takia, että sillä varmistetaan energiatehokas toiminta kun ulkoilma laskee pakkasella, tuloilman määrää säätelemällä. Näin lukeekin jokaisessa Nilanin oppaassa. Mulla ainakin eri taloissa eri Nilaneilla on aina ollut koko talon energiakulutuksen näkökulmasta selvästi paras käyttää talvi ivtä tai supistaa tuloa/poistoa jonkin verran alaspäin talvipakkasilla niistä mitatuista normaaleista. Lattialämmityksen/takan lisäpolton/käyttöveden lämpiämisen tarpeeseen asialla on ollut vain ja ainoastaan positiivisia vaikutuksia.

Edit: jos ivtä kokonaisuudessaan laskee liian alas, se vaikuttaa toiminnan tehokkuuteen kyllä kun poistoilmalämpöpumpun täytyy saada sitä lämpöäkin sieltä putkista. Eli on löydettävä jonkinlainen kultainen keskitie ja optimaalinen iv määrä jolla tehokkuus on hyvä pakkasella. Mutta monelle on nykyään mitoitettu todella suuria ilmanvaihtomääriä taloihin, ja niillä tehoilla ajelu kunnon pakkasilla ei ole kovin kannattavaa puskien jäätävää ilmaa sisään.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom