Eise välttämättä ole minimi, vaan systeemin oletusraja jos hintaa ei ole annettu. Voi olla että sinne saa laittaa vaikka -100 jos sen laittaa itse tarjoukseen..
Nordpoolin Black Friday 2023
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Onhan siellä maksimit asetettu. Mutta ei noin matalalle. Olisi tullut marraskuussakin sähkökatkoja tuolla ylärajalla. Se on tietty valinta mihin ylärajan asettaa, mutta yleisesti hyväksytty ajatus lienee ettei sähkökatkoja haluta vaan hinnan annetaan nousta.Jos minimitaso on -50c, miksei maksimi ole 50c?
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Miksi siellä sitten on yläraja jos ajatus on välttää sähkökatkot? Eikai siihen touhuun mitään maksimi rajoja hinnalle tarvita.
Mites jos Suomessa kaikki pörssiläiset ottaakin yhtäkkiä 24kk kiinteät sopparit, hinta voi nousta pilviin ja sähköt ei katkea? Ei sähköverkon kestäminen kait voi olla vain pörssisähkölaisten harteilla, ja jos on niin siitä olisi sitten suotavaa saada useamminkin perjantain kaltaisia palkintoja.
Jossain luki että pörssisähkön osuus on 14%..
Pumppaataikuole
Aktiivinen jäsen
Kyllä kai millä hyvänsä tuotantomuodolla tehdään voittoa vielä 50c alv0 hinnallakin?
No ei jollain enimmäkseen tyhjänpanttina seisovalla varavoimalalla.. jos sieltä muutama tunti vuodessa tuotetaan niin mahtaa olla kWh:lla hintaa.
Siksi että hinta ei voi olla ääretön.
Ymmärtääkseni myös black Friday casessa hinta tuli oletuksista. Samalla tavalla ylin hinta tulee "systeemin ulkopuolelta"
Ja tosiaan tuo asetettu maksimihinta ei takaa etteikö katkoja tulisi. Hintarajaan pitäisi osua vain jos fyysinen kapasiteetti loppuu. Siksi hintarajaan osuminen nostaa hintaa yhä ylemmäs - tavoiteena löytää piste jossa kysyntä oikeasti laskee. Lisätuotantoahan ylärajoilla ei enää oikein mistään saada.
No ei se oo pörssisähkölöisten harteilla. Pe nähtiin että reilu 1000MW saadaan kulumaan lisää. Alaspäin varmaan sama.
Oikeasti teollisuudesta löytyy ne isot joustot. Siellä liikkuu raha kun sovitaan että on edes oikeus käskeä kuormat alas. Sitten itse alasajaminen toinen keko rahaa.
Älä huoli, me pienkuluttajat ollaan pieniä kärpäsiä kotkien persauksissa
Teollisuus, joka kuluttaa paljon sähköä, ei varmaan osta sitä 4000 € / MWh hinnalla, jollaisena se voi pahimmassa tapauksessa tulla kuluttajalle tai pienemmille yrityksille. Joustavat rahasta (eli heille maksetaan siitä, etteivät käytä). Voisin minäkin joustaa rahaa vastaan helposti, mutta tänne on tarjolla vain keppiä.
On siinä ennen ääretöntäkin monta lukua (jopa äärettömän monta). Hauskaa varmaan olisi, jos unohtuisi joku patteri päälle hinnan ollessa triljoona euroa / MWh.
Tossunkorjaaja
Aktiivinen jäsen
H-alkuisen enenriayhtiön kulutusvaikutus ei ole viikkoon päivittynyt tai edes näkynyt sovelluksesta. Umpisurkeaa.
Tee siinä sitten kysyntäjoustoa, kun ei edes näe vaikutusta.
No, osaan minä ilmankin ja Shelly hoitaa loput.
Tee siinä sitten kysyntäjoustoa, kun ei edes näe vaikutusta.
No, osaan minä ilmankin ja Shelly hoitaa loput.
Myös F-alkuisella tuntuu olevan ongelmia. Lisäksi näyttää ihan vääriä kulutuslukemia.
Todellinen kulutus:
F:n mielestä kulutus:
Pitää seurata tilannetta, jos ei ala pian korjaantumaan. Vähän luotto heikossa näihin firmoihin.
Viimeksi muokattu:
Odottamaton käytös vaikuttaa spot marginaaleihin, siten että riskilisää on laskutettava lisää. Enpä hämmästy, jos spot marginaalit nousee kahteen tai kolmeen senttiin.
Tuossa vaiheessa pörssisähkösopparissa ei ole mitään järkeä, vaan joku 8 senttinenkin kiinteä alkaa tuntua houkuttelevalta jos muita vaihtoehtoja ei ole. Samalla loppuu kulutusjoustot.
On tää nordpool ihme pörssi. Sähkön keskihinta on jossain 8 sentin tienoilla, siitä alaspäin on normaalitilanteessa käyty hinnassa -6 senttiä ja ylöspäin on oltu euron tietämillä ilman että siitä nousee meteliä. Käytännössä hinta joustaa vain ylöspäin. Agrekaatilla tehty kilowattitunti vie polttoainetta noin puoli litraa, josta bensalla päästään hintaan 1€/kWh. Tämä on mielestäni myös käytännön yläraja pörssisähkön hinnalle. Jos tuollaiset euron hinnat yleistyy alkaa agrekaatin hankinta kiinnostaa tai akkupaketti.
Missä on havaittu odottamatonta käytöstä? Mielestäni yhtiöissä tehtiin vain odottamattomia päätöksiä (markkinat niin kankeita, etteivät pysty reagoimaan häiriöihin). Jos on hurlumhei hinnat, niin totta sitä hieman-paljon lisää pitää hankkia kuin normaalisti. Käytös oli täysin odotettua.
Viimeksi muokattu:
Joo, onhan se aika odottamatonta pörssisähkölogiikkaa, että kun on kallista niin kulutus vähenee ja kun on halpaa niin kulutus nousee niillä tunneilla.
Yläraja on käsittääkseni adaptiivinen, eli jos vanhaa joskus kolkutellaan, sitten sitä nostetaan ennalta säädetyn säännön mukaan. Moista käsittääkseni tapahtui muutama vuosi sitten ääritilanteessa Baltian tilanteen vaikutuksesta? Minimihinta on vain jotenkin heitetty sinne, koska kaikki voimakkaasti negatiiviset hinnat ovat merkki jonkinlaisesta virheestä ja markkinahäiriöstä ja nykyraja on jo niin alhainen, että sitä ei totta vieköön ole tarvis enää alentaa ainakaan inflaatiolla korjattua indeksiä enempää.
Kaiketi tuollainen yläraja on säädetty eräänlaisena vakuutena sille, ettei hinta yhtäkkiä ja ilman päivien varoituskierrettä nousisi vaikkapa sata- tai tuhatkertaiseksi siihenastisesta. Moistahan tapahtui USA:ssa Teksasissa jokunen vuosi sitten poikkeuksellisten sääolosuhteiden aiheuttaman katastrofaalisen tilanteen seurauksena. Jos tarvetta hinnan nostoon kuitenkin olisi yhden päivän tilanteen seurauksena, ylärajan moninkertaistamisen sijaan kaiketi valittaisiinkin kiertävät sähkökatkot muine poikkeusjärjestelyineen, jolloin markkinaosapuolilla ja kuluttajilla olisi vähintään useita päiviä sopeutua täysin uudenlaiseen tilanteeseen vähintään kymmenien tuhansien eurojen megawattihintoineen ... (jolloin sähkö maksaisi vähintään luokkaa kymmenkertaisesti pienaggregaattisähköön nähden).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eihän tuo ylärajan korotus sitä sähköä tuo yhtään lisää eikä se kulutustakaan putoa, kun vain pieni osa kulutuksesta on pörssihinnalla. Energiatyhtiöt tuskin lähtevät investoimaan lisäkapasiteettiakaan sen toivossa että jos ehkä kerran kymmenessä vuodessa tulisi kunnon kriisi niin silloin viikossa voisi tehdä parin normaalin vuoden ylimääräiset voitot.
Varsinainen vaikutus olisikin, että entistä useampi kuluttaja alkaisi seurata tavalla tai toisella sähkönkulutustaan ja vähentää sitä ratkaisevasti, kun hinta alkaa olla sellainen, ettei tiettynä hetkenä oikeastaan ole enää varaa kuluttaa sähköä. Kyllä tuo ennen pitkää alkaa tehota. Samallahan futuurihinnat ja sähkön yleinen hintataso pakosta nousevat, joten kulutus vähenee sähkön lisääntyneen säästön ansioista ja uutta huipputuotantoa tai sähkötehon puskurivarastoja kannattaa rakentaa.
Teknisesti ei ole mikään ongelma ratkaista sähkön riittävää saatavuutta kuluttajille siedettävään hintaan, mutta toinen kysymys on, kenen pitäisi asia ratkaista (sähkön tuottajien, kantaverkkoyhtiön, sähkönjakeluyhtiöiden, asioihin erikoistuneiden sähkövarasto-operaattoreiden, suurten sähkönkäyttäjien kuten datakeskusten ja teollisuuslaitosten hyödyntämällä varavoimalaitteistojaan soveltuvalla tavalla vai kuluttajien näiden omilla varavoimajärjestelyillään?) ja kuka maksaa suoraa kuluista, jotka tietenkin johtuvat lopulta sähkön käyttäjien maksettavaksi? Energiapohjainen sähköverkon balanssiin perustuva pörssihinnoittelu ei ole kovin osuva tapa rahoittaa tällaisia investointeja (vetää riskikohdistuman takia sähköpörssihinnat aika ajoin aivan äärimmäisen korkeiksi), vaan rinnalle tarvittaisiin merkittävän suuri vakuutusmaksuluonteinen kapasiteettimaksu suoraan kuluttajille, jos joku muu kuin itse kuluttaja vastaa moisen varatehon rahoituksesta. Vastineena sitten sähkön pörssihintojen heilunta erityisesti ylöspäin vähenisi (Varavoimatehon käyttö olisi luonnollisinta perustaa tavanomaiseen sähköpörssihinnoitteluun, mutta kapasiteettimaksuilla rahoitettu varatuotanto leikkaisi automaattisesti sen juoksevan tuotantohinnan ylittävät hinnat pörssisähköltäkin. Jotta tämä toteutuu, varatehoa pitäisi tietenkin olla riittävästi, jotta varatehon tuottajalle on sähköpulatilanteessa ainoa mahdollisuus joko hinnoitella sähkönsä kilpailukyiseksi tai jäädä pois markkinoita ja jäädä ilman korvauksia tuotetusta sähköstä jopa sähköpulatilanteessa, eli laitteistot seisovat tyhjän panttina pelkän kapasiteettimaksutulon varassa, mistä voidaan puolestaan rokottaa moista tuottajaa jo laadittujen kapasiteettimaksujen kuittauksen ehdoissakin "lisäkeppinä" porkkanan kylkiäisenä).
Kyllä kysyntä luo tarjontaa - siihen kapitalismi perustuu.
Mutta investoinnit vaativat pysyvyyttä ja ennustettavuutta. Eli säädösten pitää pysyä paikallaan ja mahdollistaa pitkäkestoiset investoinnit.
Eli lyhyellä tähtäimellä mikään ei muutu. Pitkällä tähtäimellä kaikki muuttuu. AIkaperspektiivin voi valita.
Sähkömarkkinoilla tarjontaa voi temmata tuulesta.
... ja vieläpä ihan oikeaakin tuotantoa tuulesta....
Kannattaa huomata etteivät kaikki pysty ajettelemaan.
Pian se kerätään takaisin reilusti korotettuina spot marginaaleina. Se muutos jää pysyväksi, koska energian välitys yhtiötkin kärsivät tappioita sen norjalaisen lisäksi.
Mutta lämmittää se keltainen lahkeessa hetken.
Helen ei ainakaan ole tappiota tehnyt, nytkin näyttää tämän vuoden saldo olevan heille päin tukevasti plussalla, ainakin mun osalta.
Suomalaiset sähkönmyyjät tekivät siis yhteensä tappiota n. 4 miljoonaa €, Suomessa 3.5 miljoonaa käyttöpaikkaa. Jos nostavat 10 senttiä kuukausimaksua niin tappio on kuitattu vuodessa.
Kannattaa pistää hieman mittakaavaan nuo tappiot, ihan höpöjä että tuon takia korotettaisiin reilusti marginaaleja.
Viimeksi muokattu:
Juuri näin.
Ja kuluttajalle suoja on avoin kilpailu. Eli toivottavasti kaikenlaisia kevyitäkin sähkön myyjiä tulee markkinalle. Jotkut menee kumoon. Mutta aivan varmasti isot pelurit joutuvat pohtimaan hinnoittelussa.
Mikäli markkinalla pääsy vaikeutuu, kilpailu vähenee ja kuluttaja varmasti maksaa. Eli tervetuloa uudet sähkömyyjät!
Hempuli
Töllintunaaja
Omasta puolesta toivon, että tämän härdellin jälkeen, joku instanssi uskaltaa haastaa sähkömarkkinahimmelin järkevyyden. Muutama tunti -50c hinnalla on tuottaa itkettävät tappiot virheen johdosta, mutta +20c ja 100c on vain hienoa, että sähköverkko pysyy pystyssä. Johonkin nuokin kolikot katoavat. Olkoon himmeli mikä tahansa, niin sen tulisi olla avoin, koska kuitenkin tuulettimeen osuessa pyydetään Fingrid eli yhteiskunta apuun.
Skata
Vakionaama
Juuri näin. Ensin varoitellaan ja suositellaan ettei sähköä saisi ylenmäärin käyttää jotta sähkö riittäisi. No lopulta sähköjärjestelmän tila oli normaali vaikka kulutus lisääntyikin osalla pörssisähköä ostaneista. No mitä tekevät sähköyhtiöt:
”Perjantaina suomalaiset sähköyhtiöt joutuivat kuitenkin ostamaan lisää sähköä vastatakseen kasvaneeseen sähkönkulutukseen. Tämän sähkön ne ostivat päivänsisäiseltä markkinalta, jossa sähkö maksoi noin 7 senttiä kilowattitunnilta”
7 c/kWh! Uhataan sähköpulalla ja yhtiöt maksavat sähköstä 7c/kWh. Jos tilanne olisi ollut toisinpäin olisi kuluttaja maksanut sähköstä 100 c/kWh + siirrot ja verot
Juuri näin. Ensin varoitellaan ja suositellaan ettei sähköä saisi ylenmäärin käyttää jotta sähkö riittäisi. No lopulta sähköjärjestelmän tila oli normaali vaikka kulutus lisääntyikin osalla pörssisähköä ostaneista. No mitä tekevät sähköyhtiöt:
”Perjantaina suomalaiset sähköyhtiöt joutuivat kuitenkin ostamaan lisää sähköä vastatakseen kasvaneeseen sähkönkulutukseen. Tämän sähkön ne ostivat päivänsisäiseltä markkinalta, jossa sähkö maksoi noin 7 senttiä kilowattitunnilta”
7 c/kWh! Uhataan sähköpulalla ja yhtiöt maksavat sähköstä 7c/kWh. Jos tilanne olisi ollut toisinpäin olisi kuluttaja maksanut sähköstä 100 c/kWh + siirrot ja verot
Noniin.. minä kun luulin, että sähköpulan uhatessa sähkön hinta lähentelee ääretöntä, kunnes alkavat kiertävät sähkökatkot.
Mutta sitä sähköä sittenkin löytyy ja hintakin suht kohtuullinen siihen nähden, että sähköstä on pulaa..
No parempi sekin kuin ei yhtään lämmikettä. Jään odottamaan sähköyhtiöiden kostoa. Tosin sitähän tässä on viime vuosina tullutkin jo tuutin täydeltä, jopa siihen pisteeseen, että yhteiskunta on alkanut maksamaan ihmisten laskuja.
Viimeksi muokattu:
Mutta kun joutuivat myymään tuon ostamansa sähkön -50 centillä per kilowattitunti, tappiota tuli lisäerälle 57 centtiä per kilowattitunti (aivan verrannollinen lisään, mitä pörssisähkösopimuksen tehneet kuluttajat joutuvat maksamaan, kun sähkön hinta oli huippukorkea ja ennätyspäivänäkin taisi hinta olla ilman ALV:tä korkeampi vain yhtenä tuntina).Tämän sähkön ne ostivat päivänsisäiseltä markkinalta, jossa sähkö maksoi noin 7 senttiä kilowattitunnilta”
7 c/kWh! Uhataan sähköpulalla ja yhtiöt maksavat sähköstä 7c/kWh. Jos tilanne olisi ollut toisinpäin olisi kuluttaja maksanut sähköstä 100 c/kWh + siirrot ja verot
Sähkön välittäjä joutuu aina arvaamaan asiakkaidensa kuluttaman sähkömäärän ennakolta ja jos arvaa väärin, puuttuva määrä on ostettava jostakin ja liikaa ostettu myytävä jonnekin. Nyt vain virheellisen norjalaistarjouksen takia ne eivät osanneet ennakoida (kun tietoa ei ennakolta ollut saatavilla), että pörssisähkökuluttajat intoutuvat käyttämään sähköä iltapäivästä alkaen aivan ennätysmääriä tavanomaiseen perjantai-iltapäivään nähden.
Sähköpörssi palvelee oikein hyvin tehtävässään, eli sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottamista niin, että käytetään kulloinkin edullisempia voimalaitoksia ja kulutus joustaa hinnan mukaan. Toimisi vielä paremmin, jos kuluttajatkin joutuisivat ostamaan pörssisähkönsä samantapaisilla tiukoilla ehdoilla kuin suurtuottajat myymään, välittäjät välittämään ja suuret kuluttajat ostamaan. Kuluttajilla on pörssisähköäkin käyttäessään merkittäviä erivapauksia ja etuoikeuksia.