Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
- Tila
- Keskustelun aloittaja
- #1 602
Nord Pool - REMIT UMM
haraldh
Vakionaama
Pörssisähkösopimuksemme alkaa 15.2. Sattuipa sopivasti.OL3 verkkoon tulo siirtyy eteenpäin, 10.2.2023 uusi ajankohta.
"Olkiluoto 3:n sähköntuotannon jatkamista valmistellaan parhaillaan. Ennen tuotannon aloittamista korjataan vielä apusyöttövesipumpun mekaaninen tiiviste, jonka jälkeen aloitetaan tehonnostoon liittyvät toimenpiteet.
Laitostoimittaja Areva-Siemens-konsortiolta saadun tiedon mukaan sähköntuotanto jatkuu 10. helmikuuta 2023 ja säännöllinen sähköntuotanto näin ollen maaliskuussa 2023 (14. maaliskuuta)."
TVO - OL3-tuotanto koekäytön aikana
www.tvo.fi
ja startti siirtyi 14.2
- Keskustelun aloittaja
- #1 605
Olkiluoto 3:n sähköntuotannon aloitus viivästyy jälleen
Syynä viivästymiselle ovat lisätarkastukset turbiinilaitoksella ennen sähköntuotannon jatkamista.
Olkiluoto 3:n sähköntuotannon aloitus viivästyy jälleen
Syynä viivästymiselle ovat lisätarkastukset turbiinilaitoksella ennen sähköntuotannon jatkamista.
yle.fi
Viivästykset ja lisätarkastusten tarkastukset tulevat jatkumaan välillä pätkiä tuotannossa luottamus mennyt koko laitokseen jo ajat sitten.Hyväpalkkaiset insinöörit teettävät itselleen ja yhteistyökumppaneilleen tehtävää jotta ei hommat kokonaan lopu ja laitos pääsisi jatkuvaan tuotantoon.
Kieltämättä vähän alkaa tuntua ettei joku taho haluakaan sen valmistuvan stabiiliin tuotantoon... mistä noita tietää, raha saa aikaan vaikka mitä moraalitonta toimintaa. Ja isot rahat varsinkin. Lehmää lypsetään niin kaun kuin heruu... ja tämän isompaa lehmää ei hevillä löydy.
Jonkun laitteen ilmeisesti joutuvat avaamaan ja tarkastamaan turbiinilaitoksella. Laitteiden koko on sitä luokkaa, että homma kestää helposti viikon päivät. Lisäksi on tietysti noudatettava erityistä varovaisuutta ja tarkkuutta, koska kyseessä on suuret taloudelliset arvot. Veikkaisin, että datassa on ilmennyt jotain pientä, joka halutaan tarkistaa tai kyseessä on jokin tiiviste tms. kohtuullisen helposti vaihdettava osa, jota ei haluta jättää myöhempään ajankohtaan. Joka tapauksessa tarkastus liittyy laitteeseen, jolle ei ole varalaitetta ja hommaa ei voi tehdä laitoksen käydessä. Käsittääkseni laitoksen on tarkoitus käynnistyksen jälkeen jatkaa lähes täysillä kaupalliseen käyttöön ja seuraava suunniteltu seisokki olisi vasta ensi keväänä.
Toisiaanko ajaisi reilusti yli vuoden putkeen?
Aika hullua olisi ottaa laitos käyttöön ilman perusteellista turbiinin tarkastusta, kun kerran katkon syynä on ollut höyrypiirin sisäisten osien säröily. Aikatauluun en ota kantaa, mutta onneksi on sen verran heillä malttia ja järkeä, että käynnistyksen lisäviiveen uhallakin suorittavat nuo olennaiset tarkistukset.
harb
Aktiivinen jäsen
Niinpä. Mutta kuvittelisi että tälläiset asiat tiedostetaan ajoissa ja viestinnässä voitaisiin sitten kokonaisuus huomioida. Sen sijaan että viikosta toiseen viivästytetään aikataulua.
Tuntuu että tässä hankkeessa projektinhallinta ja viestintä eivät keskustele ollenkaan keskenään ja tämä johtuu todennäköisesti toimittaja/asiasuhteesta.
Onneksi sentään poliitikkojen into asiaan sotkeutumisesta on vähentynyt sähkön hinnan laskiessa ja kevään lähestyessä.
Kun homma on luokkaa 15 vuotta myöhässä, laitoksen tilaajan ja toimittajan välinen kommunikointi supistuu sellaiseksi, että kummankaan osapuolen lakipalvelut eivät pääse puuttumaan minhinkään eikä anneta eväitä mihinkään ylimääräiseen kiemuraan. Tällä on suuri vaikutus siihen, mitä informaatiota välitetään toiselle osapuolella, julkisuuteen ja milloin. Eiköhän kuvio ole mennyt sitä rataa, että laitostoimittaja on päättänyt, mitä tehdään ja kertoo eteenpäin vain ehdottoman välttämättömät asiat ja esittää ne muodossa, mistä ei synny lisävelvoitteita. Tilaaja on hiukan puun ja kuoren välissä.
Noin ainakin itse suhtaudun asiaan, jos yritän edes hiukan asettua kummankin osapuolen asemaan. Median ja Suomen kansalaisten mielipiteet ja odotukset voi aivan rauhassa unohtaa tällaista taustaa vastaan, mutta tietenkään kenenkään ei kannata provosoida ja kertoa välttämätön tiedotettava suoraan ja rehellisesti.
Aika hullua on myös seisottaa laitosta kuukauden ja keksiä sitten loppumetreillä että aijoo, mitä jos vielä viikko pari vähän tarkasteltaisiin? Tosin onhan tuo touhu ollut tähänkin asti kuin kummelin sketsistä, ettei se nyt sinänsä ketään tietenkään yllätä pätkän vertaa. "No siinä poikien kanssa alettiin huolestua että kuukauden mittainen kampaviineridieetti näyttäisi olevan loppumassa ja tarttis alkaa jauhaa sähköä pullan sijaan, niin Pena sen siinä keksi ihan viimemetreillä että veti ässän hihasta ja sano että teetetään tarkastuksia turbiiniin vielä viikko kerrallaan kunnes päästään sitten bumbum-Thaikkuihin talvilomalle purkamaan raskaan palaveeraamisen synnyttämiä paineita, hehheh."
Pahemmin päin seiniä hoidettua rakennusprojektia ei tässä maassa ole nähty, eikä juuri koko maailmastakaan taida kovin monta huonompaa löytyä. Olisihan se perinteiden vastaista, jos joku luvattu aikataulu olisi edes loppua kohden kuitenkin pitänyt.
Olisiko sitten viisasta rikkoa laitosta kymmenien miljoonien arvosta ja seisottaa lisää vähintään useita kuukausia tai jopa vuoden, jos turbiini rikkoutuu sellaisen mahdollisen vaurion takia, joka olisi ollut havaittavissa ja korjattavissa nopeammin ja halvemmalla?
Jos tuollaisen laitoksen käyttöönotossa toimittaisiin yhtä edesvastuuttomasti, mitä ehdotat, ei sitä saada ikinä toiminmaan, koska puutteellisten tarkastusten takia paikkoja hajoaa nopeammin kuin niitä saadaan fiksatuksi ja kassan pohja alkaa tulla vastaan.
Jokseenkin jokainen ydinvoimalaprojekti on ns. länsimaissa mennyt viime vuosikymmeniä aivan samanlaisen kaavan mukaan.
pökö
Hyperaktiivi
Onhan puolet lämpöpumppuasennuksista ihan vastaavaa tasoa, ellei huonompaa.
Eihän tässä tarvitse mennä kuin Saksaan opettelemaan miten lentokenttää rakennetaan. Ei sillä, suurin osa rakennusprojekteista on luultavasti huonommin hoidettuja ja johdettuja kuin Olkiluoto 3, mutta kukaan ei välitä. OL3:ssa vain asiat tarkastetaan, eikä todeta kuten asuintaloissa "ai katosta unohtui vesieristeet, no tehdään takuuseen jos tehdään" ja sitten jatketaan menoa.
Enhän minä ehdottanut, että tarkastuksia ei tehtäisi. Minä vaan kauheasti ihmettelen, mikä on estänyt hoitamasta turbiinin tarkastuksia kuukauden mittaisen seisokin aikana. Tuntuu siltä että tuossa projektissa tekemisen suunnittelu etukäteen puuttuu täysin, ja on puuttunut tähän astikin, päätellen viivästysten määristä.
No voisiko olla niin, että tämä uusien tarkastusten tarve on tullut vastaan jossain aiemmassa, siihen edellisen seisokin laajuuteen kuuluneessa hommassa? Eli jotain suunniteltua tarkastusta tai korjausta tehdessä on huomattu jonkin asian olevan pielessä, mistä on seurannut tarve lisätarkastuksille. Tuskin noita lisäseisokkeja ilmoitettaessa kovin tarkasti laskeskellaan eri skenaarioita, että mitä kaikkea voi löytyä, joka voi vaatia aikatauluun lisää seisokkiaikaa. Jos tehdään tarkastuksia, pitäisikö niiden kesto ilmoittaa sillä periaatteella, että tarkastuksissa tulee löytymään kaikki mahdolliset viat mitä voi olla olemassa, ja lasketaan sitten niiden kaikkien vikojen korjaukseen kuluva aika mukaan ilmoitettuun seisokin kestoon? Kuinka monta iteraatiota pitäisi tehdä, koska ainahan siellä korjauksissakin voi löytyä taas lisää vikaa?
Tottakai voisi. Mutta voisiko myös olla, että tuossa projektissa osaamaton johtaa halutonta, ja siksi se ei etene?
Mene kysymään laitostoimittajalta, joka on tehnyt jo monta miljardia persnettoa Ranskan veronmaksajille ja pyrkii hoitamaan asiat niin, että koko roskasta selvitään mahdollisimman vähin taloudellisin lisätappioin eikä polteta siltoja takana (ainakaan niin pahasti, että suuremmat asiat alkavat keikutella venettä).
Koirat haukkuu (suomalaiset kansalaiset ja media, joilla ei oikeastaan ole osaa eikä arpaa asiassa) ja karavaani kulkee (OL3:n projekti).
Eikun insinöörien syytä. Kunhan nyt tässä kuussa jo starttais ja kaikki viat korjattu..
Niinhän se on ollut alusta asti kaikki ranskalaisten syytä ja unohtaen että toinen toimittaja on saksalainen. Jo perustuksista lähtien johon Forssan Betoni Oy toimitti vääränlaatuista betonia.
Ja suomalaisella valvovalla joustamattomalla byrokratialla ei ole mitään osuutta mihinkään.
Ranskalaisten syy.
pökö
Hyperaktiivi
Tuo betonirumba jatkui vielä myöhemminkin. Jos kura ei ollut väärän sorttista niin se oli väärän lämpöistä, pienikin heitto lämmössä niin koko kuorma kaatopaikalle. Tätä sitten koitettiin viilata kohdalleen ajamalla jäämurskaa 90 kilometrin päästä betoniautoilla paikalle.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eihän tässä ole ollut enää pitkään aikaan suomalaisella byrokratialla mitään tekemistä. Jotain vain on hajonnut aina vuorollaan kun on yritetty käynnistellä.
Jos taitava ehkä saattaa pärjätäkin ranskalaisten kanssa niin viisas ei siihen tilanteeseen olisi koskaan joutunutkaan. Vastaisuuden varalle, Suomesta noita taitavia ei löydy joten ainut vaihtoehto on yrittää viisastua.
Jos taitava ehkä saattaa pärjätäkin ranskalaisten kanssa niin viisas ei siihen tilanteeseen olisi koskaan joutunutkaan. Vastaisuuden varalle, Suomesta noita taitavia ei löydy joten ainut vaihtoehto on yrittää viisastua.
Ei ranskalaiset lainkaan toivottomia ole, vaikka kulttuurieroja suomalaisiin onkin. Ranskalaisilla on nimenomaan positiivista mainetta projektien vastuullisena suorittajana, mutta tekevät he tuotteitakin. Eipä Suomessa juuri ole käytössä muualla kuin pääosin Ranskassa ja pääranskalaisvastuulla valmistettuja liikennelentokoneitakaan ja nuohan ovat vaatimustasoltaan aivan ydinvoimalan luokkaa ja aivan mainioita tuotteita globaalissakin mielessä. Joka kansallisuudella on omat erityispiirteensä enkä nostaisi jotakin tiettyä faktapohjalta toisten edelle, vaikkakin jotkin luonteenpiirteet sattuisivatkin miellyttämään suomalaista enemmän kuin jonkin toisen kansallisuuden. Tällä ei välttämättä ole tekemistä lopputuloksen kanssa ja joka paikassa osataan myös tyriä hyvinkin lahjakkaasti.
Mikäs se maailman pahiten budjettinsa ylittänyt lentokoneprojekti taas olikaan? Oliko ranskalaiset mukana? Concordehan se oli, ja tottahan toki siellä häärivät ranskalaiset. Myös britit, mutta silti.
Concordeahan käytetään esimerkkinä, kun etsitään pahiten pieleen mennyttä insinööriprojektia, koska projekti myöhästyi tavattoman paljon ja budjetin ylitys oli tähtitieteellinen, langeten lopulta veronmaksajien niskaan.
Concorden kunniaksi voi sanoa, että lopulta se kuitenkin lensi. OL3 osalta vain viivästymiseen voi luottaa. Siihen, että yksikkö pyörisi heti alkuun vuoden putkeen ilman katkoja, tuskin uskoo enää kukaan.
Concordeahan käytetään esimerkkinä, kun etsitään pahiten pieleen mennyttä insinööriprojektia, koska projekti myöhästyi tavattoman paljon ja budjetin ylitys oli tähtitieteellinen, langeten lopulta veronmaksajien niskaan.
Concorden kunniaksi voi sanoa, että lopulta se kuitenkin lensi. OL3 osalta vain viivästymiseen voi luottaa. Siihen, että yksikkö pyörisi heti alkuun vuoden putkeen ilman katkoja, tuskin uskoo enää kukaan.
Concordesta on kyllä sanottava se että siinä kyllä mentiin ihan uudelle koettelemattomalle alueelle ensimmäistä kertaa, ja lopputuote oli erinomainen ja käytännössä se mikä alunperin suunniteltiin, taloudellisesti se ei toiminut koska maailma muuttui, ei siksi että tuote ei olisi toiminut suunnitellusti.
OL3 voimalassa ei ole uutta kuin koko, mitään fysiikan rajapyykkiä ei ylitetä.
OL3 voimalassa ei ole uutta kuin koko, mitään fysiikan rajapyykkiä ei ylitetä.
Eikös ne jälkeenpäin todenneet että se byrokratia itseasiassa säästi aika paljon rahaa, vaivaa ja aikaa, kun monia virheitä korjattiin toimistolla eikä työmaalla.
Samaa sarjaa kuin kuulennot, pelkkää menoa (vain ydinvoiman kehityksen nielemät verovarat vetävät vertoja ja ylittävät moisen, mutta eipä aikoinaan ollut vaihtoehtoja -- tai jos olisi ollutkin, historia osoitti ne vääriksi valinnoiksi).
Tosiasiassa Concorde-lentotoiminta oli äärimmäisen kannattavaa niin kauan kuin sitä kesti (ainoaan konetyypille sattuneeseen onnettomuuteen asti, minkä seurauksena maksukykyisten matkustajien kiinnostus hiipui, vaikkakin ulkoisesta riippumattomasta tunaroinnista aiheutuneen katastrofin toistumismahdollisuus ilmeisesti onnistuttiinkin perusteellisilla konstruktiomuutoksilla estämään).
Johan ne nyt venttiilit ruostuu jumiin
Olkiluoto 3 viivästyy jälleen – syynä venttiilivika
Olkiluoto 3:n sähköntuotannon käynnistyminen siirtyy jälleen aiemmin ilmoitettua edemmäs.
www.is.fi
pökö
Hyperaktiivi
20.2
Concordelle ei ollut riittävästi kysyntää ennen onnettomuuttakaan eikä sillä olisi matkustanut kukaan, jos tuotekehityskulut olisi kaadettu matkustajien niskaan. Projekti oli taloudellinen katastrofi.
Mitä Olkiluotoon taas tulee, niin asiahan on todistettavasti juuri kuten sanoin. Vain viivästymiseen voi luottaa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Lentotoiminta ehkä jotenkin koneita operoiville yhtiöille mutta kuten repomies jo sanoi, laajemmin ei. Koneita valmistettiin liian vähän ja ne olivat käsittämöttämän kalliita lentää. Lopputulemana verovaroin tuotettu/tuettu elitistinen palvelu. Jostakin muinoin luin, että amerikkalaiset lentokoneen valmistajat olisivat myös yliäänimatkustajakonetta pohtineet mutta hylänneet idean jo varhaisessa vaiheessa kaupallisesti mahdottomana. Onhan tuo jotain, että lensi jo yli 50 vuotta sitten.
Did British Airways Make A Profit Flying Concorde?
simpleflying.com
Asia on aika paljon monimutkaisempi. Toki projekti takkuili teknisesti ja tuli aluksi hirmuisen paljon kalliimmaksi ja kesti kauemmin, kuin oli käynnistysvaiheessa lupailtu (oli katkollakin monta kertaa). Mutta tuli myös muita mutkia matkaan alkuvaiheessa, eli 1. öljykriisi iski erittäin pahasti näkymiin, kone oli kapsiteetiltaan pienehkö suunnitelun valmistumisajan mittapuulla ja aitoamerikkalainen protektionismi esti käytön reitillä, jolle kone oli suunniteltu. Sen takia koneita tilasivat käskettynä vain Ranskan ja Britannian kansalliset lentoyhtiöt, mistä syystä valmistuslinja oli aika pian pantava kiinni, kun sarja jäi auttamatta aivan liian pieneksi. Nuo valmistetut kappaleet sitten kannattivat lopulta hyvin, vaikka huvi oli matkustajille poskettoman kallista, kun protektinismi antoi lopulta periksi ja väkeä., jolle lipun hinta ei merkinnyt mitään, riitti tuolle minimaaliselle vuoro- ja kapasiteettitarjonnalle.
Eli prototyyppihommahan tuo oli, mutta kone oli teknisesti äärimmäisen ihailtu saavutus ammattipiireissä. Tokihan poliitikot tms. saatiin käynnistysvaiheessa kansallisen goodvillin pohjalta törsäämään rahaa moiseen utopistiseen hankkeeseen (jollaisia nykyiset ydinvoimakaavailut saattavat nekin järjestään olla nykylähtökohdista valmistusmaasta riippumatta, hiukan vähemmin riskein toki, eli aika näyttää, menevätkö rahat lopulta kankkulan kaivoon tässäkin kohtaa).
- Tila