Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

Tila
Keskustelu on suljettu.
T

tuna

Vakionaama
Kylmä hiki otsalle ensivilkaisulla muttei onneksi sentään
www.ts.fi

Fingridin vikakoe meni vikaan Olkiluodossa – keskeytyksen aikana Olkiluoto 3 toimi ongelmitta ja tuotti sähköä koko ajan kantaverkkoon

Fingridin oli tänään tarkoitus testata Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen luotettavuutta niinsanotulla lähivikakokeella. Suunniteltu testi jouduttiin keskeyttämään valmistelujen yhteydessä ennakoimattomien havaintojen seurauksena. Olkiluoto 3 ja Suomen sähköjärjestelmä toimivat testin aikana...
www.ts.fi www.ts.fi
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
janti sanoi:
Äsken 1575 MW
Klikkaa laajentaaksesi..
1578 MW nyt

1673088301067.png
 
jahonen

jahonen

Jäsen
Tässä muuten suurimmat verkkotaajuusnotkahdukset viime testisession ajalta, semmoinen 0,3 Hz näyttää pahimmillaan olevan kun OL3 irroitettiin nopeasti verkosta:

OL3_test_2022-12-29.PNG


OL3_test_2023-01-02.PNG


Aika äkkiä pimenisi sähköt koko verkosta jos mitään ei tehtäisi tilanteen korjaamiseksi :)

t. Janne
 
M

Mase

Aktiivinen jäsen
Nuo piikit ylöspäin ovat outoja. Taajuuden laskua taidettiin hillitä jollain tempuilla, esimerkiksi irtikytkemällä kuormitusta, vaikkapa aikanaan selostetuilla varautumisjärjestelyillä. Piikki ennen taajuuden laskua viittaa etukäteisvarautumiseen. Ei tuo 0,3 Hz taida olla verkolle paha.
 
T

tet

Hyperaktiivi
Mase sanoi:
Nuo piikit ylöspäin ovat outoja. Taajuuden laskua taidettiin hillitä jollain tempuilla, esimerkiksi irtikytkemällä kuormitusta, vaikkapa aikanaan selostetuilla varautumisjärjestelyillä. Piikki ennen taajuuden laskua viittaa etukäteisvarautumiseen. Ei tuo 0,3 Hz taida olla verkolle paha.
Klikkaa laajentaaksesi..
Molemmissa eka piikki lienee järjestelmäsuojan laukaisu. Jälkimmäisessä näkyy myös pienempi piikki ylöspäin 49,8 Hz alapuolella, se voisi olla taajuusohjatun häiriöreservin ensimmäinen porras. Niitä on neljä porrasta 49,8 -> 49,5 Hz välillä 0,1 Hz välein.
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
L

Lappanen

Vakionaama
Täytyy sanoa, että hyvin ajoitettu käyttökatko kun osui näin lauha jakso keskelle talvea ja vielä kaupan päälle laitos hyrrää sähköä ennustettua aiemmin uusilla osilla höystettynä. Alkaako uraanin valo näkyä jo tunnelin päässä tämän projektin osalta :bileet:
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Sehän kuulostaa lupaavalta. Uudet juoksupyörät tulevat kuukauden etuajassa.

Mitähän tämä "syöttövesipumppujen tarkastuksissa tehdyt havainnot olivat aiemmin tehtyjen laskelmien ja analyysien mukaiset" tarkoittaa käytännössä? Säröt kasvaneet vai pysyneet? Kaksi juoksupyöristä oli uusia alkuperäisellä mitoituksella. Ovatko ne edelleen täysin ehjiä?
 
I

iqo

Vakionaama
jmaja sanoi:
Mitähän tämä "syöttövesipumppujen tarkastuksissa tehdyt havainnot olivat aiemmin tehtyjen laskelmien ja analyysien mukaiset" tarkoittaa käytännössä? Säröt kasvaneet vai pysyneet? Kaksi juoksupyöristä oli uusia alkuperäisellä mitoituksella. Ovatko ne edelleen täysin ehjiä?
Klikkaa laajentaaksesi..
Hyvä kysymys tosiaan. Itse päättelen rivien välistä, että varapyörät olivat säröytyneet ennusteen mukaisesti ja jo valmiiksi rikkinäisissä säröt olivat kasvaneet ennakoidusti. Muuten olisi varamasti hehkutettu, että "Nyt oli pysyneet ehjinä, huoli pois!"
 
J

Jule

Vakionaama
Eiköhän se tarkoita että ne pumput ovat kuluneet normaalisti. Vikahan olisi myös se että pumppu ei kuluisi ollenkaan, tosin huomaisivat sen todennäköisesti myös virtauksessa.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Jule sanoi:
Vikahan olisi myös se että pumppu ei kuluisi ollenkaan
Klikkaa laajentaaksesi..
Mikä sitä kuluttaisi? Erittäin puhdasta vettä ja ei saa kavitoida. Mistä tulisi eroosiota, korroosiota tai kavitaatiovaurioita?

Kuluttaa tietysti vesikin, mutta näkyykö sen aiheuttamaa kulumaa edes koko laitoksen eliniässä?
 
J

Jule

Vakionaama
Kyllähän se tietysti kuluu, ei ehkä niin että sitä ihmisen aistein huomaisi mutta mikroskoopilla tms.

Jos on laskettu että se pumpun pinta kuluu millin 50 vuodessa, niin silloin se tarkoittaa 1/18000 osamillin kulumaa päivässä. Käytännössä varmaan kuluma on aluksi "sisäänajon" aikana suurinta.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Jule sanoi:
Jos on laskettu että se pumpun pinta kuluu millin 50 vuodessa, niin silloin se tarkoittaa 1/18000 osamillin kulumaa päivässä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Milläs tuollaisen kuluman havaitsee? Jos tuo kuluisi vaikkapa 1/1000 mm vaikkapa 0,1 m2 alalta, painoa häviäisi n. 1 g. Mahtaako niin tarkkaa vaakaa olla käytössä? Juoksupyörä akseleineen on kuitenkin aika painava ja ei liene purettavissa. Mistä edes tiedettäisi, että mahdollisesti mitattu 1 g on juuri tuolta kadonnut eikä vaikkapa laakeripinnalta. Miten saadaan osa putsattua niin, ettei siitä tule 1 g eroa?

1 um tarkkkuuden mittalaitteetkin ovat hyvin harvinaisia ja pitäisihän tuo juoksupyörä saada vielä sillä samalla tarkkuudella aseteltua mittalaitteeseen. Itse olen tehnyt mittalaitteen, jossa on 6 um tarkkuuteen pystyvä lineaarianturi. Siitä on pitkä matka, että mitään saa mitattua edes 50 um tarkkuudella. 1 um tarkkuudessa sitten tulee jo lämpölaajenemiset jne. suureksi ongelmaksi.

En usko, että on menetelmiä käytössä, joilla tuollaista havaitaan. Jossain on toki olemassa ainakin riittävän tarkkoja vaakoja.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
VesA sanoi:
Eiköhän noita verrata laserin kanssa jossain labrassa jos tarvis on, samalla näkee muodonmuutokset. Pitäisi vaan olla se alkutilanne tallessa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Pääseekö niillä sitten selvästi alle um tarkkuuteen, joilla voisi havaita um suuruusluokan kulumat? Millaisella laitteella? Rakennuksia jne. laserilla mittaaviaa takymetrejä ja 3D-skannereita olen käyttänyt. Niiden tarkkuus on 1-2 mm luokkaa.

Mistä otettaisiin edes referenssi um-luokan mittaukselle ja mistä erotetaan muodonmuutos kulumasta? Teräs jo lämpölaajeneekin seoksesta riippuen n. 2 um 10 cm matkalla yhdestä asteesta.
 
V

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
jmaja sanoi:
Mistä otettaisiin edes referenssi um-luokan mittaukselle ja mistä erotetaan muodonmuutos kulumasta? Teräs jo lämpölaajeneekin seoksesta riippuen n. 2 um 10 cm matkalla yhdestä asteesta.
Klikkaa laajentaaksesi..
No se alkutilanne pitäisi olla mitattuna samalla vehkeellä. Labraa tarvitaan siihen että olosuhteet saadaan pidettyä samanlaisina. Laserilla pääsee aika mielivaltaiseen tarkkuuteen, tarkimmat mittavehkeet lukittuvat aallon vaiheeseen. Sitä onko moisia vehkeitä katsottu tarpeelliseksi tehdä siipipyörän kokoluokassa on sitten eri juttu. Isoin laseretäisyysmittari taitaa olla joku gravitaatioaaltoja mittaava systeemi.
 
S

Seppaant

Aktiivinen jäsen
Näinhän se NordPoolin mukaan on
mutta TVO:n sivujen mukaan TVO 1 ja 2 ajaa täyttä tehoa
 

Liitteet

  • Olkiluoto_02.JPG
    Olkiluoto_02.JPG
    40,2 KB · Katsottu: 57
  • Olkiluoto.JPG
    Olkiluoto.JPG
    32,8 KB · Katsottu: 65
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Olkiluoto kolmosen koekäyttö jatkuu ensi viikolla – säännöllisen sähköntuotannon aloittamiseen enää kuukauden päivät
Olkiluodon kolmosreaktorin koekäyttövaiheessa on ollut noin kuukauden mittainen suunniteltu tuotantoseisokki, jonka aikana syksyllä vaurioituneet syöttövesipumppujen juoksupyörät vaihdetaan uusiin.

yle.fi

Olkiluoto kolmosen koekäyttö jatkuu ensi viikolla â säännöllisen sähköntuotannon aloittamiseen enää kuukauden päivät

Olkiluodon kolmosreaktorin koekäyttövaiheessa on ollut noin kuukauden mittainen suunniteltu tuotantoseisokki, jonka aikana syksyllä vaurioituneet syöttövesipumppujen juoksupyörät vaihdetaan uusiin.
yle.fi yle.fi
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
OL3 verkkoon tulo siirtyy eteenpäin, 10.2.2023 uusi ajankohta.

"Olkiluoto 3:n sähköntuotannon jatkamista valmistellaan parhaillaan. Ennen tuotannon aloittamista korjataan vielä apusyöttövesipumpun mekaaninen tiiviste, jonka jälkeen aloitetaan tehonnostoon liittyvät toimenpiteet.

Laitostoimittaja Areva-Siemens-konsortiolta saadun tiedon mukaan sähköntuotanto jatkuu 10. helmikuuta 2023 ja säännöllinen sähköntuotanto näin ollen maaliskuussa 2023 (14. maaliskuuta)."

TVO - OL3-tuotanto koekäytön aikana

www.tvo.fi www.tvo.fi
 
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom