Loviisassa käynnistely kestää keskimäärin 2 vuorokautta. Eilen loppui vuosihuolto.
Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa
- Viestiketjun aloittaja janti
- Aloituspäivämäärä
- Tila
OL3 alhaalla. OL1 ja 2 tuottavat 890 MW/kpl ja ydinvoimaa 2150. Loviisasta tulee siis vajaat 400 MW eli ei edes yhden täyttä tehoa. Näkeekö jostain Loviisan luvut suoraan?
Olen etsinyt, en löytänyt. Loviisan voimaloiden nettosähköteho on inasen päälle 500MW per yksikkö.
Voi jestas mikä sotku tämä sähköjärjestelmä on. Ei tästä hyvä tule heilumaan kun melkein kesähelteillä meinaa loppua sähkö.
pökö
Kaivo jäässä
Samaa mietin. Eikä ydinlaitosten osalta tilanne ole mitenkään outo. Ol3 ei ole ennenkään tuottanut ja loviisat on ennenkin huollettu.
AL: "Tilanne johtui Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen mukaan siitä, että Olkiluodon ydinvoimalan uuden kolmosyksikön koeajo-ohjelma ei sujunut ilmoitetussa aikataulussa.
Laitoksen tehoa pudotettiin suunnitelman mukaan nollaan keskiviikkona, mutta sen ylösajo viivästyi etukäteen ilmoitetusta. Voimalan piti palata verkkoon jo myöhemmin keskiviikkona."
Olkiluodon koekäytön ongelmat aiheuttivat aamulla uhkaavan sähköpulan – Fingrid käynnisti kaksi varavoimalaitosta
Kantaverkkoyhtiö Fingrid käynnisti aamulla kaksi varavoimalaitosta, koska Olkiluodon kolmosyksikön koeajo-ohjelmassa tuli jälleen viivettä. Tilanne saatiin nopeasti hallintaan.
www.aamulehti.fi
puuteknikko
Vakionaama
Näitä on varmaan tapahtunut usein aiemminkin, mutta nyt vaan kaikki mediassa kyttää herkullista klikkiotsikkotilannetta.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Jos ei olisi koskaan aikaisemmin tapahtunut, niin miksi ihmeessä siihen olisi varauduttu tuota varavoimaa rakentamalla. No nyt oli hyvä että oli sitä varakapasiteettia iskeä peliin nopeasti mukaan, vaikka hinta varsin suolainen olikin. Parempi sekin kuin että verkko tipahtaisi kokonaan
Jäähdytykseen ennemmin, mutta ei nyt varmaan tuollaista määrää kuitenkaan. Tuollaisesta 500 MW sähkötehon omaavasta reaktorista tulee vielä 10 päivää pysäyttämisen jälkeen lämpöä ulos jotain luokkaa 3 MW.
Riippuu missä ovat. Tanskassa tulee nyt 5 GW tuulivoimaa. Siellä taitaa olla vain 6,3 GW asennettuna ellei tieto ole vanha. Tanska vie nyt sähköä 2,5 GW.
Suomi ei ehkä ole tarpeeksi iso, mutta ehkä Pohjoismaat jo ovat. Eli jossain tuulee (lähes) aina. Siirtoyhteydet tietysti silloin ovat kovilla.
Vesivoimalla voi säätää. Tuulisella säällä altaat pysyy täynnä, kun on tarpeeksi tuulivoimaa.
Kyllä tuo ihan tuon päivitetyn ohjelman mukaan näyttäisi nyt menevän. Eilen illalla päivitetty viimeksi ohjelmaa.
Ehkä ensi viikolla https://umm.nordpoolgroup.com/#/messages/218b445a-877e-40ba-b141-334117f2d7fe/6
Viimeksi muokattu:
Vesalla oli vissiin parempaa tietoa, että maanantaina vasta illasta starttaa. Alkuperäisen vuosihuolto-ohjelman mukainen huolto piti päättyä jo eilen tai toissapäivänä, mutta myöhemmin oli tullut vielä tiedote ulos että jotain höyryjä päästelevät ja melua voi tulla vielä pari päivää sen jälkeen, eli kai se vähän pitkäksi venähti.
Normaali käynnistely tuolla on kestänyt pari päivää.
Kummankin pitäisi olla hetken käytössä yhtä aikaa. Muistaakseni 17.9. alkaa sitten taas toisen reaktorin vuosihuolto.
Sitä tässä olen laskeskellut, että mahtaako OL3 koekäyttö ponnistaa sen verran kovalla teholla tuohon rakoon, että nähtäisiin yli 4000MW ydinvoimaa Fingridin sivuilla.
Joo tuosta löytyy aikataulut huolloille.
umm.nordpoolgroup.com
Nord Pool - UMM Platform
Riittäisi Teslan lataukseen, tää on se 'easter egg' jonka saa näkyviin kun kytkee laturiin jäljellä olevan toimintamatkan ollessa joko 121 mailia tai kilometriä
Tuulivoimasta ja muusta liittyvästä voi jatkaa keskustelua tässä ketjussa
lampopumput.info
Tuulivoimaa ja tutkahäiriöitä
Ihailin tuossa Fingridin palvelussa, että tuulimyllyjä on tosiaan 4261MW edestä, ja tuotanto on 14MW. Ihan pikkuriikkisen vaatii varavoimaa ja säätövoimaa tuommoinen satunnaistuotanto. Yllättäen se ei ole ilmaista. Ne jotka kuvittelevat että ongelma ratkeaa lisäämällä tuulivoiman määrää...
Magnetointia voi myös säätää ja tuo puolestaan vaikuttaa siihen, millaista loistehoa tekee ja kuinka paljon. Tuo myös jossakin määrin vaikuttaa jännitteeseen, mutta verkkokytkentä estää sitä muuttumasta paljon suuntaan tai toiseen, koska pienikin jännitteen muutos vaikuttaa heti tehoon, mitä laite syöttää verkkoon (ja tuo sitten heijastuu tehoon, millä turbiinia on höyrylllä ruokittava).
Eikös teho säädetä vain reduktioventtiilillä, joka kuristaa virtausta ja muuttaa höyryn energiaa matalapaineisemmaksi ja tulistetummaksi? Höyryturbiini staattorin siipien säätö olisi aika vaikeaa roottorista nyt puhumattakaan. Ei kaasuturbiineissakaan moista säätöä tyypillisesti ole. Eihän ydinvoimalan tehoa normaalisti säädetä kovin runsaasti kuin käynnistyksessä ja sammutuksessa ja tavanomaisessa lauhdelaitoksessakin pelataan vain reduktioventtiilin ja kattilan paineen kanssa. Paineen muuttaminenhan onnistuu ydinvoimalassakin (toisiopiirin höyrynkehittimille).
jahonen
Jäsen
Eiköhän tuo ole generaattorin kannalta niin yksinkertaista että generaattori pyörii verkon tahdissa about vakionopeudella ja turbiinilla sitten koetetaan tehosta suoraan riippuvalla vääntömomentilla pyörittää roottoria nopeampaa kuin mitä verkko sitä pyörittäisi jolloin mekaaninen teho (kulmanopeus rad/sec * vääntömomentti Nm = W) meneekin verkkoon päin. Sähkökone (tahtimoottori) ei tunnetusti välitä siitä kumpaan suuntaan teho menee. 1500 RPM nopeudella 1,6 GW vaatii siis 10 miljoonan newtonmetrin vääntömomentin (+ häviöt), ihan kohtuullinen
Generaattorin magnetointi vaikuttaa minusta vain siihen tuottaako vaiko ottaako se loistehoa verkosta.
t. Janne
Generaattorin magnetointi vaikuttaa minusta vain siihen tuottaako vaiko ottaako se loistehoa verkosta.
t. Janne
jahonen
Jäsen
Tuolla muuten tarkemmin kerrottu OL3:n rakenteesta, jos joku ei tätä ole vielä sattunut löytämään:
t. Janne
t. Janne
jarkko_h
Vakionaama
Kiitos!
Tää on insinöörin pornoa.
Verkon kannalta kuitenkin verkkoon syötetyn tai sieltä otetun loistehon määrä (ellei sitten halua tehdä eroa kapasitiivisen ja induktiivisen välillä, jolloin voi sanoa, että generaattori tuottaa jompaa kumpaa, eli lähinnä terminologinen käsitekysymys) vaikuttaa koko verkkosegmentin jännitteeseen. Kysymys on kuitenkin käytännössä paljon monimutkaisempi, kun verkossa on muuntajia ja niissä käämien väliulosottomahdollisuuksia ja erilaisia kompensaattoreita. Itse asiassa generaattorin teho ja sen muodostama loisteho vaikuttavat toisiinsa, eli jos tehoa säädetään, voi loistehon tuottoa joutua säätämään erikseen (jotta voimalaitoksen tuotto ja verkkosegmentin jännite pysyvät kohdallaan).
Esimerkiksi auton vaihtovirtalaturi on myös teknisessä mielessä kolmivaihegeneraattori. Sitä kuitenkin käytetään vaihtelevilla kierrosnopeuksilla ja tehoa säädetään pelkästään magnetointia säätämällä. Magnetointia säätämällä tuollaisen saa jopa tuottamaan standardijännitettä ilman kuorman vastaanottavaa akkua (mutta ei kannata kokeilla ilman lisäjärjestelyitä, koska äkilliset kuormitusvaihtelut voivat aiheuttaa jännitepiikkejä, jotka ylittävät säädön kyvyn reagoida riittävän nopeasti, jolloin jännite voi karata komponenttien speksien rajojen ulkopuolelle).
Aika monessa laturissa on ollut sellanen suojadiodi, joka johtaa ylijännitteen maihin. Muistaakseni niissä oli aika korkea jänniteraja, 40 - 50 V ( 12 V laturissa ). Pitänee mitata kun sattuu sopiva jännitelähde käsiin. Taisi ne laturin diodit olla speksattu 75 Volttisiksi. En ole missään kuuluut juttua että paljonko starttimoottori tai solenoidi aiheuttaa jännite piikkejä?
Pienet laturit ja genut yksin käydessään tarvii jonkinlaisen jännitesäädön.
Olen siinä luulossa että valtakunnan verkossa olevien generaattoreiden magnetointia muuttamalla voidaan vaikuttaa siihen että kuluttaako vai tuottaako loisvirtaa.
Pienet laturit ja genut yksin käydessään tarvii jonkinlaisen jännitesäädön.
Olen siinä luulossa että valtakunnan verkossa olevien generaattoreiden magnetointia muuttamalla voidaan vaikuttaa siihen että kuluttaako vai tuottaako loisvirtaa.
- Tila