Piirsin tähän nyt tuon happireaktorin kytkennän mukaan, koska näissä mittauksissa sekin on oleellinen asia.
CTC:n käyntiä ohjaava varaajan anturi on mahdollista laittaa kattilaan joko polttimen anturitaskuun (S1) tai ylemmäksi sähkövastusten anturitaskuun (S2). Anturin vaihto on nyt helppo tehdä, koska kattilan suojapellin saa irti vain nostamalla.
Jos käyttää kattilan ylempää anturiaskua, asetuksia voi muuttaa niin, että Δt on oleellisesti pienempi. Tällöin kone käynnistyy melko herkästi kun käytetään vettä kierukan jäähdyttäessä kattilan yläosaa. Alempaa polttimen anturitaskua käytettäessä on käytettävä suurempaa Δt arvoa, jotta käyntijaksojen lukumäärä pysyy kohtuullisena. Huono puoli on, että kone käynnistyy vähän hitaasti silloin kun vettä käytetään.
Kun tuo säätö on kytkettynä alempaan taskuun S1 asetuksella Min29 Max35 Δt6°C, kone käy tämmöistä hiukan epätasaista sykliä. Paluuveden lämpötila on 30°C tai yli ja kone käynnistyy vasta kun lämmityksen menevän lämpötila laskee, jolloin sitten paluuveden lämpötilakin menee alle 29 °C:n. Happireaktori ei ehdi lämmetä "ensimmäisessä" syklissä ja seuraava käyntijakso tulee heti kun kylmä paluuvesi nousee kattilassa anturille saakka. Koska happireaktoriin menevä ei juuri ehdi jäähtyä ennen "toista" sykliä, happireaktori lämpenee kunnolla toisen käyntijakson aikana ja sitten paluuvesi alkaa tulla lämpimämpänä ja vasta kun se jäähtyy, kone käynnistyy uudelleen. Veden käyttö voi tosin muuttaa tilannetta. Kellarin lämmitys on varsin tehokasta mutta käyntijaksoja tulee kesälläkin noin 20, mikäli kellarin lämmitys on jatkuvaa. Tosin tällöin kellarin lämmityksen ei tarvitse olla jatkuvasti päällä.
Asetuksella Min30 Max35 Δt5°C nuo pidemmät väliajat jäävät pois. Kellarin lämmitys on tehokasta mutta käyntijaksoja tulee entistä enemmän.
Seuraavissa kuvissa on nyt sitten kokeiltu asetuksella Min 33 Max 36 Δt3°C varaaja-anturi asennettuna paikkaa S2 eli ylemmäksi sähkövastusten anturitaskuun. Punainen käyrä kuvaa tutkittavaa mittausta (M
x). Sininen on ulkolämpötila ja keltainen on lämmityksestä paluun lämpötila (M1) ja nämä kaksi ovat kaikissa kuvissa samat. Keltaisen eli lämmityksen paluulämpötilan vaihteluväli on noin 30-32 °C.
Ensimmäinen kuva (vasemmalla ylhäällä) ja sen punainen käyrä, kuvaa koneen tuottolämpötilaa (M3). Käyntijaksoja on noin 12/vrk ja jakson lopussa tuottolämpötila nousee 38 °C:een. Ylilämpö jää kattilan huippuun ja tämä on hyvä asia talousveden haalistuksen kannalta.
Toinen kuva (oikealla ylhäällä) näyttää kattilasta hapenpoistoreaktoriin menevän lämpötilan (M4). Kattilan alaosa siis alkaa purkaa jo paluuvettä eteenpäin, koska varaaja-anturi on noin 10 senttiä ylempänä eikä se jäähdy kovin nopeasti ellei vettä käytetä. Toisaalta korkeampi minimiasetus käynnistää koneen nopeasti silloin kun vettä käytetään. Veden esilämmitys toimii siis hyvin ja käyntijaksoja tulee kuitenkin vain tuo noin 12/vrk jatkuvalla kellarin lämmityksellä. Lämpö siirtyy hapenpoistoreaktoriin pulsseina, joiden pituus on käyntijakso + kattilan alaosan tyhjenemisaika.
Kolmas kuva (alhaalla vasemmalla) näyttää hapenpoistoreaktorin jälkeisen lämpötilan (M5). Tämä on se lämpötila, missä lämmitysvesi menee kellarin pattereille. Hapenpoistoreaktori vain hiukan tasaa vaihtelua.
Neljäs kuva (alhaalla oikealla) näyttää käyntijakson aikana kattilan pohjalta koneelle menevän lämpötilan (M2). Väliaikana siitä menee takaperin paluuvettä kattilaan ja luonnollisesti lämpötila on sama kuin lämmityksen paluuveden lämpötila. Käyntijakson aikana kattila siis täytyy pohjaa myöten lämpimällä vedellä ja kone pysähtyy noin 5 minuuttia sen jälkeen, kun lämmintä alkaa tulla ulos kattilan alaosasta. Käyntijakson pituudeksi bongasin 22 minuuttia, jos vettä ei käytetä. Lämpimän ja kylmän raja vaikuttaa olevan melko terävä eli kattilan sisältö ei sekoitu, mikä on hyvä asia.
Tämä nyt toimii tällä tavalla kesällä. Vaikea sanoa, onko tämä parempi vain huonompi kuin että käyttäisi suuremmalla Δt:lla alemmasta anturipaikasta (S1). Talvella ongelmaa tuskin tulee, koska käynti on jatkuvaa. Välikelin toiminnasta ei ole varmuutta. Lämmöntarve on silloin suurempi ja kovin pitkää väliaikaa ei ole varaa pitää.
