Optimaalinen VILP kytkentä suoraan kattilaan

[pökö]

@Kellarinlämmittäjä hienon käsityötaidon innoittama laitoin työn alle "menovesi-hajoittimen" minkä minun piti jo vilp-aikana tehdä, mutta erilaisella reijityksellä.

Tavoitteena on että pumpattu kuuma vesi nousee rauhallisesti leijumalla ylöspäin sekoittamatta yhtään lämpötiloja. Nyt kun vesi ruiskaistaan kohti varaajan takaseinää se sekoittaa myös kerrostuman hetkeksi jokaisessa käynnistuksessä. Tämä ei vaikuta lämmitysveden lämpöön juurikaan koska pumppaan hieman ylilämpöä aina ja ouman korjaa asiaa.
Ehkä tällä voin lopettaa ylilämmön pumppaamisen.

Mustan raudan osista tulee krouvin näköistä muttei mene rahaa tekemiseen juurikaan. Putki on 50mm ja 700mm pitkä, varavastuksen 2" yhteestä menee pyttyyn viikonloppuna jos hyvin käy.

 

[sulo_s]

Komeita huiluja ootte tehneet

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onko näille kotitarveventtiileille olemassa jokin erityisen nuuka lämpötilankesto? Kattilan päälle laitoin komean Oraksen 1" palloventtiilin. Se alkoi kuitenkin heti vuotamaan. Pallo oli vihreä, ikään kuin kauniisti maalattu, ei hapettunut. Ajattelin rautakaupassa, että siinä olisi jokin kovapinnoite vähän kuten poranterissä. Kun sen nyt vaihdoin, tuo vihreä pinnoite oli kulunut jokseenkin kokonaan pois vaikka sitä oli liikutettu vain muutaman kerran. Kun vihreä oli kulunut, pallosta näki, että se on messinkiä. Yleensähän nuo pallot ovat jotain ruostumatonta terästä. Venttiili vuosi kattilan 1 bar paineella useamman tipan minuutissa. Tuntuma kahvasta oli ihan normaali ja "tasaisen jäykkä".

Tuolla viestin #22 kuvassa näkyykin kuparipallon alla tämä venttiili. Hyvä puoli, että olihan tuo nyt helpoin mahdollinen paikka

 

[Kellarinlämmittäjä]

Nyt kun vesi ruiskaistaan kohti varaajan takaseinää se sekoittaa myös kerrostuman hetkeksi jokaisessa käynnistuksessä.

Kuinka paljon sinulla on virtaamaa tuossa? 60 reikää on tietty aika monta ja pienen reiän suihku ei kanna niin kauas kuin suuren reiän suihku vaikka nopeus olisikin sama. Mitä tuohon päähän tulee ?

Minulla rahat tekemiseen on mennyt jo ajat sitten. Tosin tällä kertaa tärvelin strategiset varantoni protyyppiin ja jouduin ostamaan 2" T-kappaleen ja 1,5/2" nipan. Rosterisena olisi löytynyt vielä T-kappale mutta sen selkään ei noita antutaskuja olisi saanut kiinni.

Nuo putkiliikkeet ovat aina kiinni ja kaukana, vaikka ei merellä ollakaan. Pikkuvuodoista on aina selvitty.

 

[pökö]

Kuinka paljon sinulla on virtaamaa tuossa? 60 reikää on tietty aika monta ja pienen reiän suihku ei kanna niin kauas kuin suuren reiän suihku vaikka nopeus olisikin sama. Mitä tuohon päähän tulee ?

Nyt 540 litraa tunnissa mikä noussee 600 litraan tuon reikäputken kanssa, sen päähän tulee tulppa. Putkessa on 57 kpl 5mm reikiä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mutta entäs tuo toinen pää missä on noita putken osia. Eikös tässä mene vain yksi virtaus sisälle.

 

[pökö]

Mutta entäs tuo toinen pää missä on noita putken osia. Eikös tässä mene vain yksi virtaus sisälle.

T-yhteen reijästä pumpun menovesi sisään ja päästä lämpöanturin tasku johon tulee menoveden lämmön mittaus asteminuutteja varten.

 

[Sakarikk]

Tuossa näkyy reikäputkia joilla 3m3 varaajan virtauksia ohjaillaan . Omassa kuution varajassa on myös reikäputkilla lähdöt.
Uskon että niistä on jonkinmoista hyötyä.

 

[pökö]

Tuossa näkyy reikäputkia joilla 3m3 varaajan virtauksia ohjaillaan . Omassa kuution varajassa on myös reikäputkilla lähdöt.
Uskon että niistä on jonkinmoista hyötyä.katso liitettä 85769

Mulla on yksi versio tuollainen missä on reikiä koko matkalla. Ehkä otan sen kokeiluun ensimmäiseksi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Nyt alkaa olla käsitystä miten tuo toimii ja kyllä tuo reikäputki toimii paremmin. Muutoksia tuli siis sekä imupäähän että kattilaan tulopäähän. Alaspäin suuntautuvat reiät eivät ryystä lämmintä kattilan huipusta. Tulovirtaus on siinä määrin voimakas, että se ilmeisesti hiukan vetää lopulta lämmintä kattilan yläpäästä mutta ei paljoa.

Kuvassa on muutettu yhden lämpötila-anturin paikkaa. Punaisella käyrällä on siis 4 eri mittauskohdetta.

1. Kattilan kierukan laippalta (- klo 8 saakka). Voidaan todeta, että kattilan huipussa lämpötilan vaihtelu on varsin pientä. Sulatukset tekevät vain pienen ja lyhyen hampaan. Kattilan huippu lämpenee nopeasti sulatuksen jälkeen ja lämpenee itse asiassa hiukan yli pyyntilämpötilan, koska Setä pukkaa sulatuksen jälkeen ylilämpöä. Veden käyttö tekee lovia ja lisää muutenkin sulatusten aiheuttamaan vaihtelua. Ihan ymmärrettävää, koska kattilan yläpään tilavuus ei ole kovin suuri (ehkä ~80 l)
2. Kattilan pohjan ylijäämävirtaus Q3 (8-13). Kattilan pohjan lämpötila putoaa melko jyrkästi sulatuksen aikana eli ne viileät sulatusvedet erottuvat. Pohjan lämpötila jopa alittaa keltaisen käyrän eli lämmityksestä paluun.
3. O2 jälkeinen (klo 13-16) joka on todellisuudessa juuri se mikä menee lämmitykseen. Hapenpoistoreaktori (220 l) tasaa jo melkein tyystin sulatusten aiheutttamat lämpötilan vaihtelut, jotka tulevat kattilan läpi. Keltainen käyrä eli lämmityksestä paluu on jo täysin tasainen eli siellä ei näy enää lainkaan lämpötilan vaihtelua.
4. Kattilalta lämmitykseen lähtevä (klo 16 -) Tämä menee vielä itse asiassa O2 reaktorin kautta, missä lämpötilat edelleen tasaantuvat. Kattilan koko alaosan vesisisältö vaikuttaa jäähtyvän sulatusten aikana. Sulatuksen loppuvaiheessa kattilan alaosassa on lähinnä vain sulatusvesiä ja lopulta niitä alkaa purkautua lämmitykseen lähtevään (kuin myös pohjan kautta ulos), koska lämmitykseen menevän lämpötila putoaa. Tämä on selvä, koska sulatusvesiä tulee enemmän kuin kattilan tilavuus. Lämpimän veden kulutus näkyy luonnollisesti erilaisina lovina tässä kattilalta lämmitykseen päin lähtevän lämpötilassa (klo 20 ja klo 22)

Eli voidaan todeta:
Kattilan huipussa lämpötilan vaihtelu on varsin pientä ja lämmintä lähtee sulatusten aikana vain vähän kattilan huipusta. Sulatusvedet erottuvat ja palautuvat ainakin pääosin koneelle => että myös keskimääräinen lämmitykseen menolämpötila hiukan nousee samalla koneen lämpötilapyynnillä, koska sulatusvedet eivät "laimenna" tuottolämpötilaa.

Kyllä tämä on näin niin hyvä kuin tämmöisessä kattilassa voi saavuttaa !

 

[Kellarinlämmittäjä]

varavastuksen 2" yhteestä menee pyttyyn viikonloppuna jos hyvin käy.

No millainen siitä tuli ?
Entä varaajan vesi? Millaista se nyt on kun se on vaihdettu eikä ilmeisesti kauheasti kuumenneltu vielä millään ?

 

[pökö]

Ensivaikutelma tosi hyvä, lämmityksen menovesi on nyt tasainen. Pumpun käyntisyklit piteni koska reikäputki on varaajassa korkeammalla ja niitä pitää nyt rukata ettei lämpö karkaa liian ylös.
Varaaja on vasta suihkulämmöissä, hapenpoistokuumennus vastuksella on edessä kun aurinkoakaan ei näy.

Päädyin reikäputkeen missä on vain 1 rivi reikiä.

 

[AKivija]

Ei taida kellarinlämmittäjällä olla patteritermareita kun paluuveden lämpötila on noinkin korkea/lähellä menoveden lämpötilaa. Onko sillä vaikutusta hyötysuhteeseen systeemin jossain kohtaa.?
Ulkolämpötilan laskeminen ei vaikuta paluuveden lämpötilaan? Kierukan laipan lämpötila taitaa olla eri kuin menoveden lämpötila?

 

[kurre orava]

Ei taida kellarinlämmittäjällä olla patteritermareita kun paluuveden lämpötila on noinkin korkea/lähellä menoveden lämpötilaa. Onko sillä vaikutusta hyötysuhteeseen systeemin jossain kohtaa.?
Ulkolämpötilan laskeminen ei vaikuta paluuveden lämpötilaan? Kierukan laipan lämpötila taitaa olla eri kuin menoveden lämpötila?

En tiedä onko termareita vai ei mutta tuon matalan dT:n takana on mitä ilmeisemmin se että koko VILP:n virtaus kiertää lämmityspiirien kautta josta suurin osa virtauksesta todennäköisesti juurikin radiaattoripiirin läpi. VILP:n vaatima virtaus on niin iso ettei jäähtymää tuolloin synny kovinkaan paljon.
Noin yleisesti cop:lle olisi toki hyödyksi jos paluuvesi pumpulle olisi mahdollisimman viileä olosuhteisiin nähden, joku 3-4K dT voisi olla tuohon aika sopiva. Pumppu ei kuitenkaan hirmuisesti nosta tuota lämpötilaa tuota enempää isolla virtauksella. Mutta tuossa päätyy sit tuollaiseen muna/kana pattitilanteeseen kun varsinaista varaajaa tuossa järjestelmässä ei kuitenkaan ole. Suurella virtauksella saavuttaa toki monesti sen edun että käyrää voidaan hiukan mataloittaa jolloin se taas omalta osaltaan parantaa hyötysuhdetta.

Mutta mikäli noita pumpun ja lämmityspiirien virtauksia pystyy säätämään itsenäisesti niin olen kyllä itse päätynyt siihen että kiertoveden nopeus kannattaa pitää sellaisella tasolla jotta dT on toivotuissa raameissa. Minulla on tuossa nyt käytössä dT ohjaus sekä radiaattoreille että lattialämmityspiireille, hiukan eri dT:llä tosin mutta tulokset vaikuttavat ihan lupaavilta. Ja silloin kun ei ole lämmitystarvetta tai ei löydy lämmintä vettä millä lämmittää niin pumput eivät vatkaa turhaan tuota vettä piireistä läpi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Päädyin reikäputkeen missä on vain 1 rivi reikiä.

Teit siis toisen reiäputken
Sinällään tarkoitus on vain estää sen yläpään sekoittuminen, jos olen oikein ymmärtänyt.

Itse käänsin tänään kattilan kierukalle menevät vesiputket suuntautumaan yläkautta. Seuraavaksi pääsee jyrhäämään kattilan otsan peittävään peltikoppaaan hiirenkoloja noille neljälle putkelle. Alkuperäisenä nuo vesiputket kierukalle tulevat suojapellin rei'istä läpi, eli putket on irrotettava, jos kopan irti haluaa. Koristekopan alla on alun perin siis mitä otollisimmat olosuhteet erilaisille pieneille vuodoille kehittyä todelliseksi ongelmaksi, koska nuo kattilan muhvit on kaikki niin lyhyitä, että vuodot menevät kätevästi pellin alle suoraan villoihin. Nyt jatkossa tuonne voi sitten kurkata milloin vain. Onhan siellä nyt jo aina monta potentiaalista vuotopaikkaa. Laitoin samalla töpön kierukan erotusventteiileiden väliin. Kerran tuo kierukka vissiin puhkesi laajenevan veden paineesta, kun se jäi suljettujen venttiileiden väliin.

Nämä kaikki mahtuvat nyt komeasti koristekopan alle. Heh. Pikku homma. Kaksi vesiputkea piti hiukan orientoida uudelleen. Kyllä minä nostan hattua niille lämpöpumppuasentajille, jotka duunaa koko höskän päivässä paikalleen.
Mutta onhan näin talvella tuolla pannarissa olosuhteet sentään aika otolliset.

 

[Kellarinlämmittäjä]

No niin,
Koppa istuu nyt kätevästi paikoilleen ja on irrotettavissa ilman putkien irrotteluja. Hiirenkolojen peitteeksi täytyy varmaan kehittää vielä jokin kumilärpäke, sillä jos noista tippuu sisälle jotain metallista, tuloksena voi olla teoriassa vaikka oikosulkuja tuon kopan takana, kun siellä on sisällä useita paljaita liitoksia.

Jäljelle jää vielä nuo kaksi rumaa nyt tyhjäksi jäänyttä reikää. Niiden takana on (esilämmitys) kierukan päät, joissa nyt on Ø22 mm kulmakappaleet puserrusliittimin. Ne voisi tarvittaessa korvata vaikka vastaavilla T-kappaleilla. Nuo tyhjät reiät ovat Ø 37 mm ja niistä juuri ja juuri mahtuu esim.tuommoinen Ø22 mm puserrusliittimen mutteri. Takana on tilaa vain ~15 mm.

Tulppa / peitelevy olisi vähän yksinkertainen ratkaisu. Mitähän noihin 2 reikään voisi keksiä?

• Kiiltävää
• Kaunista
• Kattilaan liittyvää
• Ehkä hyödyllistäkin

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kierukan laipan lämpötila taitaa olla eri kuin menoveden lämpötila?

Pahoitteluni, että vastaus hiukan kesti.

Termareita on otettu jonkin verran pois kellarikerroksesta. Minulla patterilämmitys on toteutettu ns. yksiputkijärjestelmällä (4 piiriä asuinkerroksessa + 2 piiriä kellarissa). On muuten ihan ihka alkuperäinen ja öljylämmitykselle suunniteltu. Tämä 1-putkijärjestelmä on tunnetusti siitä veikeä, että termostaattien alkaessa sulkeutua, vesi kiertää edelleen edes käymättä pattereissa ja se tulee luonnollisesti silloin lämpimänä takaisin. Jos termostaatit ovat auki tai niitä ei ole, vettä sentään kulkee pattereissakin ja silloin jäähtymistäkin tapahtuu.

Ulkolämpötilan laskeminen parantaa toki jäähtymää, kun lämmitys alkaa ottamaan mutta ei se ero silti suuri ole. Jos asuinkerroksen patterilämmitys ja lattialämmitys ovat päällä kuten on laita talvella, lämmitykseen menee jo sen verran, että myös VILPin latauskiertoa kannattaa lisätä. Eli silloin virtaamakin muuttuu. Tuossa kuvassa virtaama on ollut tietysti sama mutta ei noin pienet erot ulkolämpötilassa eivät paluulämmössä näy kun menolämpötila on vakio.

Mittaus ei näytä täsmälleen samaa, koska kierukan laipassa anturi ei saa niin hyvää kontaktia liimatusta anturiputkesta kuin lämmitykseen menevän juotetusta antuputkesta. Itse asiassa, kattilan yläpään lämpötila (eli kierukan laipan lämpötila) pitäisi olla normaalisti jonkin verran korkeampi kuin menoveden lämpötila. Koska VILPin tuottama lämmin tulee kierukan alapuolelle ja lämmitykseen lähtö ovat samalla korkeudella, kattilan huippu (eli kierukan laippa) pitäisi lähtökohtaisesti olla aina samassa tai korkeammassa lämpötilassa kuin lämmitykseen lähtö, koska kun VILPiltä tulee "ylilämpöä" (sulatuksen tai käyntiinlähdön jälkeen) se jää nalkkiin joksikin aikaa tuonne kattilan huippuun tehostamaan veden haalistusta. Tätä on tullut nyt katsottua myös katkokäynnilläkin. Silloin kun veden kulutusta ei ole, tuo kierukan lämpötila (laipan keskeltä mitattuna) ei käytännössä vaihtele vaikka kattilasta alkaa jo purkautua viileämpää vettä lämmitykseen. Toki tuo huippu jäähtyy silloin kun vettä käytetään koneen pitäessä taukoa, eihän se muuten voi tietää käynnistyä ennen kuin keskilämpö laskee alle käynnistysrajan.

Joo, kuten Kurre jo kertoikin, kyllähän se kylmä paluukin olisi eduksi. Setä on R407C kone ja tuolla seoskylmäaineella on suuri lämpötilaliukuma. Eri lähteissä tuolle on erilaisia arvoja mutta lähtökohtaisesti lämpötilannousun pitäisi koneella ylittää vähintää tuo seoksen liukuma ja se tapahtuu vain harvoin, koska lämpötilaerot ovat useimmiten vain 3-4 astetta. Sentään tuo lämpötilataso, jota tarvitaan ei ole kovin korkea.

Kuinkas @pökö kytkentämuutos on toiminut?

 

[pökö]

Kuinkas @pökö kytkentämuutos on toiminut?

Olen tyytyväinen, siirsin vielä lämpöpumpun vedenoton varaajassa alemmas. Kevätkokemukset on hyvät.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Piirsin tähän nyt tuon happireaktorin kytkennän mukaan, koska näissä mittauksissa sekin on oleellinen asia.

CTC:n käyntiä ohjaava varaajan anturi on mahdollista laittaa kattilaan joko polttimen anturitaskuun (S1) tai ylemmäksi sähkövastusten anturitaskuun (S2). Anturin vaihto on nyt helppo tehdä, koska kattilan suojapellin saa irti vain nostamalla.

Jos käyttää kattilan ylempää anturiaskua, asetuksia voi muuttaa niin, että Δt on oleellisesti pienempi. Tällöin kone käynnistyy melko herkästi kun käytetään vettä kierukan jäähdyttäessä kattilan yläosaa. Alempaa polttimen anturitaskua käytettäessä on käytettävä suurempaa Δt arvoa, jotta käyntijaksojen lukumäärä pysyy kohtuullisena. Huono puoli on, että kone käynnistyy vähän hitaasti silloin kun vettä käytetään.

Kun tuo säätö on kytkettynä alempaan taskuun S1 asetuksella Min29 Max35 Δt6°C, kone käy tämmöistä hiukan epätasaista sykliä. Paluuveden lämpötila on 30°C tai yli ja kone käynnistyy vasta kun lämmityksen menevän lämpötila laskee, jolloin sitten paluuveden lämpötilakin menee alle 29 °C:n. Happireaktori ei ehdi lämmetä "ensimmäisessä" syklissä ja seuraava käyntijakso tulee heti kun kylmä paluuvesi nousee kattilassa anturille saakka. Koska happireaktoriin menevä ei juuri ehdi jäähtyä ennen "toista" sykliä, happireaktori lämpenee kunnolla toisen käyntijakson aikana ja sitten paluuvesi alkaa tulla lämpimämpänä ja vasta kun se jäähtyy, kone käynnistyy uudelleen. Veden käyttö voi tosin muuttaa tilannetta. Kellarin lämmitys on varsin tehokasta mutta käyntijaksoja tulee kesälläkin noin 20, mikäli kellarin lämmitys on jatkuvaa. Tosin tällöin kellarin lämmityksen ei tarvitse olla jatkuvasti päällä.

Asetuksella Min30 Max35 Δt5°C nuo pidemmät väliajat jäävät pois. Kellarin lämmitys on tehokasta mutta käyntijaksoja tulee entistä enemmän.

Seuraavissa kuvissa on nyt sitten kokeiltu asetuksella Min 33 Max 36 Δt3°C varaaja-anturi asennettuna paikkaa S2 eli ylemmäksi sähkövastusten anturitaskuun. Punainen käyrä kuvaa tutkittavaa mittausta (M_x). Sininen on ulkolämpötila ja keltainen on lämmityksestä paluun lämpötila (M1) ja nämä kaksi ovat kaikissa kuvissa samat. Keltaisen eli lämmityksen paluulämpötilan vaihteluväli on noin 30-32 °C.

Ensimmäinen kuva (vasemmalla ylhäällä) ja sen punainen käyrä, kuvaa koneen tuottolämpötilaa (M3). Käyntijaksoja on noin 12/vrk ja jakson lopussa tuottolämpötila nousee 38 °C:een. Ylilämpö jää kattilan huippuun ja tämä on hyvä asia talousveden haalistuksen kannalta.

Toinen kuva (oikealla ylhäällä) näyttää kattilasta hapenpoistoreaktoriin menevän lämpötilan (M4). Kattilan alaosa siis alkaa purkaa jo paluuvettä eteenpäin, koska varaaja-anturi on noin 10 senttiä ylempänä eikä se jäähdy kovin nopeasti ellei vettä käytetä. Toisaalta korkeampi minimiasetus käynnistää koneen nopeasti silloin kun vettä käytetään. Veden esilämmitys toimii siis hyvin ja käyntijaksoja tulee kuitenkin vain tuo noin 12/vrk jatkuvalla kellarin lämmityksellä. Lämpö siirtyy hapenpoistoreaktoriin pulsseina, joiden pituus on käyntijakso + kattilan alaosan tyhjenemisaika.

Kolmas kuva (alhaalla vasemmalla) näyttää hapenpoistoreaktorin jälkeisen lämpötilan (M5). Tämä on se lämpötila, missä lämmitysvesi menee kellarin pattereille. Hapenpoistoreaktori vain hiukan tasaa vaihtelua.

Neljäs kuva (alhaalla oikealla) näyttää käyntijakson aikana kattilan pohjalta koneelle menevän lämpötilan (M2). Väliaikana siitä menee takaperin paluuvettä kattilaan ja luonnollisesti lämpötila on sama kuin lämmityksen paluuveden lämpötila. Käyntijakson aikana kattila siis täytyy pohjaa myöten lämpimällä vedellä ja kone pysähtyy noin 5 minuuttia sen jälkeen, kun lämmintä alkaa tulla ulos kattilan alaosasta. Käyntijakson pituudeksi bongasin 22 minuuttia, jos vettä ei käytetä. Lämpimän ja kylmän raja vaikuttaa olevan melko terävä eli kattilan sisältö ei sekoitu, mikä on hyvä asia.

Tämä nyt toimii tällä tavalla kesällä. Vaikea sanoa, onko tämä parempi vain huonompi kuin että käyttäisi suuremmalla Δt:lla alemmasta anturipaikasta (S1). Talvella ongelmaa tuskin tulee, koska käynti on jatkuvaa. Välikelin toiminnasta ei ole varmuutta. Lämmöntarve on silloin suurempi ja kovin pitkää väliaikaa ei ole varaa pitää.

 

[Celder]

Oma (karvas) kokemus kattilan laataamisesta on kyllä ollut pitkälti se et VILP:n kierto on niin iso ja kattilan tilavuus suhteessa pieni jolloin kerrostumista ei juurikaan tapahdu vaan tuosta tulee ikään kun tasalämmin kauttaaltaan.

Onko tästä olemassa jotain mutua minkä kokoisella varaajalla (vrt. VILP-kierron virtaus) ja pyyntilämmöllä kerrostumista kannattaa alkaa miettimään?

Itsellä olisi edessä projekti, jossa VILP tarkoitus kytkeä suoraan 1400l energiavaraajaan (pelkkää lattiakiertoa varten, ei käyttövettä). Vapaita yhteitä vaan on niukasti (päällä kaksi kattilayhdettä ja alarivissä termostaattiyhde (3)). — Olisiko tässä fiksua korvata lämpömittarit VILP:n tuloa (1) ja menoa (2) varten?

Edit: Kattilayhteitä olikin varaajan päällä vapaana sekä tulo että paluuyhde (ei näy kuvassa).

 

[janti]

Itsellä olisi edessä projekti, jossa VILP tarkoitus kytkeä suoraan 1400l energiavaraajaan (pelkkää lattiakiertoa varten, ei käyttövettä). Vapaita yhteitä vaan on niukasti (päällä yksi ja alarivissä (3) toinen). — Olisiko tässä fiksua korvata lämpömittarit VILP:n tuloa (1) ja menoa (2) varten?

Akvantin yhteet

Jos tuo käyttövesikierukka ei ole/tule esilämmityskäyttöön niin VILP imun laittaisin lattialämmityksen paluuseen. Halutessaan voi laittaa venttiilit niin että imun voi vaihtaa tuonne tyhjennysyhteeseen (esilämmityskierukka käytössä).

VILP lataukselle voisi myös laittaa venttiilit niin että voisi syöttää suoraan lattialämmitykseen tai sitten varaajan keskivaiheille esim. "Tulo kattilasta".

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onko tästä olemassa jotain mutua minkä kokoisella varaajalla (vrt. VILP-kierron virtaus) ja pyyntilämmöllä kerrostumista kannattaa alkaa miettimään?

Eiköhän tuota kannata miettiä kaiken kokoisilla, ellei varaajan valmistaja jo ole sitä miettinyt valmiiksi. Iso muhvi on jo lähtökohtaisesti hyvä sisääntulo, sillä siinä virtausnopeus alenee. Lähtökohtaisesti varaajan lämpötila-ero on se, minkä vesi jäähtyy lämmityksen kierrossa. Yleensä se ei ole montakaan astetta, minulla noin 5 astetta. Koska pelataan pienillä lämpötilaeroilla, tarvitaan niitä suuria varaajia, jos meinaa jotain lepuutusta harrastaa COPia kolauttamatta.

 

[Celder]

Akvantin yhteet
katso liitettä 87482

Jos tuo käyttövesikierukka ei ole/tule esilämmityskäyttöön niin VILP imun laittaisin lattialämmityksen paluuseen. Halutessaan voi laittaa venttiilit niin että imun voi vaihtaa tuonne tyhjennysyhteeseen (esilämmityskierukka käytössä).

VILP lataukselle voisi myös laittaa venttiilit niin että voisi syöttää suoraan lattialämmitykseen tai sitten varaajan keskivaiheille esim. "Tulo kattilasta".

Kappas, tähän löytyikin vielä valmistajan ohjeet. Oma varaaja taitaa olla Akvantin E-malli ilman käyttövesikierukkaa, mutta yhteiden sijanti näyttäisi olevan sama.

Päällä olisi tosiaan vapaana ohjeeseen merkattu "tulo kattilasta", nii ehkäpä tämä on looginen valinta. -- Oletan, että tästä putkitus jatkuu varaajan keskivaiheille(?).

Meno VILP:lle ehkä sitten tyhjennysyhteestä erillisellä kiertovesipumpulla. Muuten voisi harkita lattialämmityksen paluustakin, mutta haluan pitää kierrot erillisinä, että VILP:n voi tarvittaessa irrottaa muusta järjestelmästä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Oletan että ei jatku, koska kattilan kanssa ei tämmöistä tarvetta ole. Tosin, jos varaajassa ei ole mitään kuumavesikierukkaa, silloin ei ole myöskään niin suurta tarvetta huolehtia, että se olisi yläpäästään jatkuvasti lämmin. Vain veden esilämmityksen takia minä yritän sitä yläpään lämmintä vartioida. Sulatusvedet nyt voisi tietty lajitella pohjalle ja se toimisi parhaiten jos tulon tosiaan saisi keskelle. Tulopään virtausnopeus pitää saada hiljennettyä eli mahdolliseen putkimaiseen jatkeeseen pitää tehdä tulopää, ettei se puhalla sitä varaajan sisältöä kiertoliikkeeseen.

Onko tuo varaaja viitsitty valmistaa niin kierukattomaksi, että siinä ei ole edes paikkaa kierukalle?

 

[Celder]

Onko tuo varaaja viitsitty valmistaa niin kierukattomaksi, että siinä ei ole edes paikkaa kierukalle?

Muistelin, että varaajan päällä olisi ollut sokea laippa, mutta näköjään siellä onkin kierukka. Käyttövettä tällä ei kuitenkaan ole tarkoitus alkaa esilämmittämään.

Onko järkevämpää lämmittää varaajaa kierukan avulla vai kytkemällä VILP suoraan päällä oleviin kattilayhteisiin (vapaana sekä tulo että paluuyhde) ja/tai alla olevaan tyhjennysyhteeseen?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Käyttövettä tällä ei kuitenkaan ole tarkoitus alkaa esilämmittämään.

No miksi haluja esilämmittää vettä ei ole ? Muut hankkivat usein semmoisen varaajan, jossa on kierukat, että tuo onnistuu.
VILPin lämpö kannattaa tietty ottaa suoraan "kattilaveteen" eikä minkään kierukan kautta yrittää siirtää sitä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tässäpä vielä kuvatusta tuosta veden esilämmityksestä. Tekaisin sadepäivien kunniaksi anturitaskun lämminvesikierukan päähän. Varsin hyvin tuo vesi vaikuttaa lämpenevän. Suuremman veden käytön loppuvaiheessa esilämmitetyn lämpötila (M6) voi hetkittäin alittaa lämmityksestä paluun lämpötilan (joka on siinä 30-32 °C). Käyntijaksot eivät yksinään tuo mainittavia lovia lämpötlaan eli sen verran lämmintä jää kattilan yläpäähän että se pitää kierukan ainakin valmiustilassa.

Lämmityskaudella tämä kierukan lämpimänä pysyminen ei pitäisi olla niinkään ongelma, kun lämmintä tulee vähän niin kuin jatkuvasti ja yläpää on silloin tietty aina lämpimänä ellei sitten niin rajusti vettä käytetä, että vetää kattilan kylmäksi.

 

[Celder]

No miksi haluja esilämmittää vettä ei ole ? Muut hankkivat usein semmoisen varaajan, jossa on kierukat, että tuo onnistuu.
VILPin lämpö kannattaa tietty ottaa suoraan "kattilaveteen" eikä minkään kierukan kautta yrittää siirtää sitä.

Tässä jo opiskelinkin vanhemmista ketjuista, että suoraan varaajaan kytkemällä jää yksi lämmönsiirto pois kierukkaan verrattuna. Varmaan mahdollisuus käyttää glykolia (ja uhrata hyötysuhdetta) monoblockin jäätymisen ehkäisemiseksi olisi ainoa argumentti kierukan puolesta.

Varmasti esilämmittämällä käyttöveden saisi pumpusta enemmän iloa, mutta putkitusta tulisi aikalailla, kun vanha 300l käyttövesivaraaja on eri tilassa, eikä ihan seinän takana.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Voihan sen esilämmitetyn veden johtaa vaikka toiseen päähän taloa, ei se matkalla kummemmin jäähdy. Eri asia sitten, jos vesiä ei edes tule sinne varaajan luokse. Aika erikoiset systeemit sinällään, jos on tuommoinen "yösähkövaraaja" talossa eikä se lämmitä vettä. Vai onko tuo nyt hankittu projektia varten ja talossa on jotkin vallan toisenlaiset systeemit käytössä, joita ollaan korvaamassa?

 

[Celder]

Voihan sen esilämmitetyn veden johtaa vaikka toiseen päähän taloa, ei se matkalla kummemmin jäähdy. Eri asia sitten, jos vesiä ei edes tule sinne varaajan luokse. Aika erikoiset systeemit sinällään, jos on tuommoinen "yösähkövaraaja" talossa eikä se lämmitä vettä. Vai onko tuo nyt hankittu projektia varten ja talossa on jotkin vallan toisenlaiset systeemit käytössä, joita ollaan korvaamassa?

Talon alkuperäiset järjestelmät kyseessä, en tiedä miksi KV-kierukkaa ei otettu käyttöön. Tuota kannattanee tutkia: Mikäli saisi paikannettua jakotukilta putken, josta kylmä vesi menee KV-varaajalle, niin kuinka vaikeaa olisi kierrättää se kierukan kautta ensin…

Sinänsä tuo ei siis liity VILP:n kytkentään muuten kuin että kierukan kanssa veden kerrostuminen energiavaraajassa olisi suotavaa; Tällöin päällä olevat kattilayhteet eivät siis ole paras ratkaisu VILP:n kytkentään, vaikka vapaina olisivat siinä tarjolla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tässä on nyt mittailtu keskeltä kierukan laippaa. Käyntiä määrävä anturi on ylemmässä taskussa (S2) ja punaista piirtävä keskellä kierukan laippaa eli kohdassa M7.

Lopputulema lienee, että kierukka varsin kattavasti lilluu lämpimässä vedessä. Väliajan lopulla tulee pieni lämpötilan pudostus, lisäksi luonnollisesti, jos vettä käytetään paljon.

Ei muuta kuin syksyn varsinaisia lämmityskelejä odottelemaan. Ellei herää tästä riittävän nopeasti, sitten varaajan anturi alemmaksi S1 taskuun. Tuo 3 asteen lämpötilaero on muuten pienin minkä ottaa vastaan eli pelkästään asetusrintamalla ei ole tässä S2 positiossa mitään tehtävissä.

 

[AKivija]

Akvantin yhteet
katso liitettä 87482

Jos tuo käyttövesikierukka ei ole/tule esilämmityskäyttöön niin VILP imun laittaisin lattialämmityksen paluuseen. Halutessaan voi laittaa venttiilit niin että imun voi vaihtaa tuonne tyhjennysyhteeseen (esilämmityskierukka käytössä).

VILP lataukselle voisi myös laittaa venttiilit niin että voisi syöttää suoraan lattialämmitykseen tai sitten varaajan keskivaiheille esim. "Tulo kattilasta".

1. Ottaisin käyttöveden esilämmityksen käyttöön.
2. Ottaisin vilpin käyttöön max vesimäärän eli vilpille lähtö tyhjennysyhteestä johon on laitettu ensin kunnon magneetti+verkkosuodin ja tyhjennyshana . Vilpiltä ylimpään kohtaan ( tulo kattilasta?).
3. Säätäisin vilpin vesivirran ensin speksin kertomaan minimiin kiertopumpusta/sulkuhanasta, syytä tarkistaa e-mittarista. Virtausta voi lisätä jos se on pienempi kuin mitä lattiakiertoon menee. KV-pumppu koko ajan päällä eli kerrostumista ei edes yritetä
4. Vilppi yrittää pitää koko varaajan pyyntilämpötilassa +- dT , dT on yleensä säädettävissä ja sillä voi pidentää käyntijaksoja
5. Vastusten termostaatin minimi on esim minulla 30 astetta joten sopiva pyynnin alaraja on 33 astetta ja dT +-2astetta; vastukset tulevat apuun kun vilpin teho ei pakkasilla riitä.
6. Putkituksia siten että voi kokeilla vilpille lähtöä vaihtaa ylemmäksi (paluu kattilaan?),;esim kesällä; saattaa joutua kytkemään alavastukset pois
7. Kokeilin tänä kesänä jäähdyttää helteillä lattioita. Toimii, eli vilppi piti varaajan +18 asteessa ja vesi lämpesi lattioissa n 2 astetta. Laitoin pesuhuoneen lattiakierron sulki piirin perussäätöventtiilistä. Piirien termostaatiiventtiilit ovat virrattomina auki ja kaikkien syöttö on/off - kytkimen takana. Jäähdytyskäyttö on säädettävä käsin sillä minulla lattialämmitystäni ei aikanaan suunniteltu jäähdytyskäyttöön
8. Vilpin kv-pumpun ohjauksia lienee erilaisia. Laitteessani oli ilman kierrossäätöjä oleva malli jonka käyntiä saattoi säätää on/off muutamalla tavalla. Virtaus oli 1500l/h ja kun sitä alensi sulkuventtiileillä, alkoi tietenkin meteli. Vaihdon pumpun parhaaseen pumpusta säädettävään malliin ja sen sai vaihdettua suoraan sisäyksikössä kiinni olevaan pesään (4 pulttia).
9. Isolla varaajalla voisi kokeilla sitä että yöllä lataisi vettä kuumemmaksi halvan sähkön aikaan mutta esim 10 astetta/1400l lienee n 14kW eli sillä ei talvella pitkään lämmitä. Laskeskelin viime tammikuun kulutusprofiililla että 8c/kwh pörssisähkön keskihinnalla olisi minulla sähkön keskihinta ollut 13c/kwh. Eli paljon pitäisi kulutusta siirtää halvan sähkön ajaksi että pörssisähköön siityminen kannattaisi. Ja taustalla on tuo siirtohinta 10c/kwh.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Turhat reiät sain tukittua Tokmannin lihanpaistolämpömittareilla. Ovat yllättävän tarkkoja. Molemmissa päissä kierukkaa on nyt samanlaiset taskut ja soviteholkin kanssa nuo asettuvat siihen nätisti. Kattilan paneelissa on vielä sen alkuperäinen painemittari, jonka letku oli hapertunut. Siinä olisi hyvä reikä polttimen käyttötuntimittarille.

 

[HelaKammo]

Lihanpaistomittari menee kapeaan taskuun hyvin. Putken sisälle haarassa ei iso tasku mene, eli ihan passeli patentti. Mittarit usein lyhyitä ja isoon taskuun sopivia, heitto ihan säiliön pinnassa jopa isompi.

 

[kallek]

Itse tein Högfors 14 maxiin kytkennän niin että vilpille meno tyhjennys-yhteestä (tosin vain 1/2") ja paluu sähkövastuksen reikään. Tein kytkennän niin että 2" yhteestä kattilan sisälle jatkaa rautaputki jossa 45-asteinen mutka ylöspäin jolloin puhaltaa ihan kattilan yläosaan. Tiedä sitten miten hyvin toimii, tuntuu että tuo imureikä on hieman liian pieni isoille virtausnopeuksille. Vilp tekee muutaman asteen kuumempaa kuin Oumanin tarvitsema vesi. Ongelma tuossa kattilassa on se että siinä ei muita vaihtoehtoja vilpille meneväksi, sähkövastuksen yhteen vieressä on toki 3/4 termostaatin reikä mutta sekin liian lähellä toista. Eikä tuota 1/2" reikää taida saada helposti suuremmaksi? Siinä nyt nipan verran 1/2" osaa, muut siitä eteenpäin sitten isompaa. Näkyy siis niin että vilpin painemittari valahtaa aika paljon alemmas kuin veden normipaine kun pumppu kiinni. Muut putket 28mm.
Olisko tuollainen reikäputki sitten parempi, ei olisi ainakaan vaikea tehdä vaikka rautaputkesta poraamalla

 

[Celder]

3. Säätäisin vilpin vesivirran ensin speksin kertomaan minimiin kiertopumpusta/sulkuhanasta, syytä tarkistaa e-mittarista. Virtausta voi lisätä jos se on pienempi kuin mitä lattiakiertoon menee. KV-pumppu koko ajan päällä eli kerrostumista ei edes yritetä

Nyt on VILP kiinni varaajan kattilayhteissä ja vettä pumpun lämmityskierrossa pyörittää erillinen kiertovesipumppu, jota VILP ohjaa. Kyseisessä Grundfossin kiertovesipumpussa, on kolme tilaa: suhteellinen paine, vakiopaine ja vakiokäyrä. Onko mielipiteitä mitä näistä kannattaisi käyttää, jos tarkoitus on vaan saada varaaja mahdollisimman tasalämpöiseksi?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tiedä sitten miten hyvin toimii, tuntuu että tuo imureikä on hieman liian pieni isoille virtausnopeuksille. Vilp tekee muutaman asteen kuumempaa kuin Oumanin tarvitsema vesi.

"Muutama aste" nyt ei ole ihan vähän ja pienemmästäkin on kaivettu putkipihdit esille. Kuumempaa kuin tarvitaan ei juuri kannattaisi pumppailla. Jos se 1/2" tyhjennys ahdistaa, sekin voisi riittää ihan kunnialla, jos ottaisi lämmityksen paluusta haaran koneelle niin että se ottaisi vain täydennystä sieltä tyhjennyksestä ja sitten kesällä sieltä kattilasta, kun lämmityksestä ei silloin ehkä tule oikein mitään. Vähän näin se on minullakin, vaikka onni on ollut myötäinen, kun on 1" paisuntalähtö melkein pohjalta. Siitä kulkee kuitenkin vain se VILPin ja lämmityksen virtaaman erotus.

 

[AKivija]

Nyt on VILP kiinni varaajan kattilayhteissä ja vettä pumpun lämmityskierrossa pyörittää erillinen kiertovesipumppu, jota VILP ohjaa. Kyseisessä Grundfossin kiertovesipumpussa, on kolme tilaa: suhteellinen paine, vakiopaine ja vakiokäyrä. Onko mielipiteitä mitä näistä kannattaisi käyttää, jos tarkoitus on vaan saada varaaja mahdollisimman tasalämpöiseksi?

Omassa laitteessani säädin vilp-varaaja kiertoon n 900l/h joka on jatkuvasti päällä eli koko 500l lämpiää ja jäähtyy +- dT:n mukaisesti. Vilp kuitenkin yrittää säätää tehoaan alemmaksi kun +dT lähestyy ja pakkasilla tuo onnistuukin aika hyvin eli käymisjaksot pidentyvät.

 

[pökö]

Omassa laitteessani säädin vilp-varaaja kiertoon n 900l/h joka on jatkuvasti päällä eli koko 500l lämpiää ja jäähtyy +- dT:n mukaisesti. Vilp kuitenkin yrittää säätää tehoaan alemmaksi kun +dT lähestyy ja pakkasilla tuo onnistuukin aika hyvin eli käymisjaksot pidentyvät.

Melkein kannattais pysäyttää latauspumppu kun ei ladata jos se on mahdollista. Silloin saisi vilpille viileempää vettä työstettäväksi, COP paranee silloin.

 

[AKivija]

Melkein kannattais pysäyttää latauspumppu kun ei ladata jos se on mahdollista. Silloin saisi vilpille viileempää vettä työstettäväksi, COP paranee silloin.

Tuossa syksyllä latasin käsiohjauksella koko 1000l 35 asteeseen ja sitä riittikin n vuorokaudeksi kunnes lämpö oli pudonnut 25 asteeseen myös yläpäästä. Coppia oli kivasti. 6kw:n pumppu ei oikein kykene (900l tunnissa spexin minimi) nostamaan virtaavan veden lämpötilaa kymmentä astetta joten lattioihin menenvän veden lämpötilakin putoaa toviksi ja oumanni tekee töitä. Mittasin kv pumpun kulutusta eikä se ole kuin 20w. Jos kv pumpun pysäyttää, ei vilpillä ole tietoa varaajan lämpötiloista. En vielä ole kuullut vilpistä jossa vilpiltä tulevan veden lämpötilaa voisi pitää vakiona kiertovesipumpun kierroksia säätämällä.