Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2023

Tila
Keskustelu on suljettu.

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Lisää rajoitusta OL3 tehoon. Syy löytyy alta.
1686899730304.png

 

tet

Hyperaktiivi
Vähän tuo järjestelmäsuoja vaikuttaa olevan alimittainen, kun jatkuvasti on pieni rajoitus päällä, ja sitten vielä näitä hetkittäisiä rajoituksia päälle. Tällä lienee mentävä -24 loppuun, josko seuraavalle kaudelle ostaisivat lisää kuormia suojaan. En tiedä maksavatko noista mitään silloin, jos kuormaa ei tarvita; jos eivät, se lienee este sillä että saisivat reilusti ylimääräistä kapasiteettia varalle.
 

tet

Hyperaktiivi
^ Veikkaan, että järjestelmäsuojassa ei ole yhtään metsäteollisuuden kuormia tällä hetkellä, tai jos on niin seuraavan parin päivän aikana ne sieltä häviävät. Markkinatilanne on sellainen, että pitkää juhannusseisokkia lienee odotettavissa joka tehtaalla, ja suurin osa järjestelmäsuojan kuormista on metsäteollisuuden kuormia.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
^ Veikkaan, että järjestelmäsuojassa ei ole yhtään metsäteollisuuden kuormia tällä hetkellä, tai jos on niin seuraavan parin päivän aikana ne sieltä häviävät. Markkinatilanne on sellainen, että pitkää juhannusseisokkia lienee odotettavissa joka tehtaalla, ja suurin osa järjestelmäsuojan kuormista on metsäteollisuuden kuormia.
Tässä oli lista noista laitoksista

Nyt on pidentynyt tuo OL3 rajoitus ja eiköhän se tuosta vielä pidenny Juhannuksen yli

UPM Jämsänkoski ja Rauma ovat seisokissa Juhannuksena

Myös Metsä Bordilla on tulossa lomautuksia, jotka taitavat nekin vaikuttaa suojaan.
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Vähän tuo järjestelmäsuoja vaikuttaa olevan alimittainen, kun jatkuvasti on pieni rajoitus päällä
Joo, metsäteollisuuden seisakit eivät sotke markkinatilannetta.

Jos katsoo TVO:n omistuspohjaa niin suurimnat ovat:
  • 25,8 % Fortum
  • 58,5 % Pohjolan voima. Pohjolan voiman taas omistaa
    • UPM 51,5%
    • Stora Enso 15,7 %
Suurin omistaja TVO:ssa on siis UPM noin 30 % osuudella. Varmaan metsäpuolella on helpointa löytää niitä suuria automaattisesti poiskytkeytyviä kohteita, jotka ovat myös päällä siinä tilanteessa kun niitä tarvittaisiin. Miten lie Tornion uunit ja entäs sähkön siirtoyhteydet ?
 

Hempuli

Töllintunaaja
Pörssisähköä on kotitalouksilla ja maatiloilla 10-15% sopimuksista. Teollisuus, palvelut ja julkinen sektori tuskin on aktiivisesti ottanut pörssisähköä riskienhallinnan johdosta. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien ja maatilojen osuus sähkönkulutuksesta on ~30% ja sähköntuotanto Suomessa on palttiarallaa 8-12 GW. Kulutus kotitalous- ja maatilaosastolla olisi siis 2,4-4 GW. Pörssisähköilijöiden osuus kulutuksesta olisi tällä haarukalla 0,24-0,6 GW, mikä on suhteellisesti tosi niukkaa. Teollisuudella taitaa olla muuttuvahintaisia sopimuksia, joskin vaikea uskoa, ettei teollisuus olisi suojautunut loppuvuoden 2022 mukaisilta huippuhinnoilta.

Varmasti pörssihinta vaikuttaa johdannaisten kautta määräaikaisiin ja toistaiseksi voimassa oleviin kuluttajasopimuksiin. Silti pörssihinta näyttää kovasti tuottajavaikutteiselta, kun vain pienellä osalla kuluttajia on taloudellista etua vaikuttaa kulutusprofiiliinsa. Normaalisti hinnan noustessa nähdään negatiivinen vaikutus kulutukseen, mutta sähkön osalta se tapahtuu enemmän mediarummutuksen kuin taloudellisen kulutusjouston kautta. Tuotantojousto tuntuu pelaavan melko hyvin, paitsi tuulen tuivertaessa.

Kun hinnanmuodostus on vahvasti tuottajavaikutteista, niin epäilykset hintamanipulaatiosta elävät. Varsinkin kun pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on vain muutama vahva toimija.
 

Mekaniker

Vakionaama
Jos kääntäisimme sähkömarkkina toisinpäin eli yksityiskuluttajille olisi tarjolla ainoastaan kelluva päivähinnoittelu kustannuksineen
Yritykset ja muut sähkön suurkuluttajat saisi tehdä niinkuin haluaa riippuen tarpeesta

Yksi on varmaa että melko iso osa nykyisistä epäluotettavista sähkövälittäjistä saisi etsiä uutta työpaikkaa??

Mitä lisäksi?
 

Harrastelija

Vakionaama
Luulisi että pörssisähkö olisi se turvallisin tapa välittäjille. Mitään riskiä ei ole kun riski menee kuluttajalle, Välityspalkkion verran tipahtaa välittäjän tilille riippumatta onko sähkö kallista vsi halpaa.
Ainoa millä välittäjät voisi kilpailla kuluttajan suuntaan olisi välityspalkkio. Toki tuossa on riski että jos välityspalkkioissa ei suuria eroja ole niin kuluttaja ottaa sen tutun ja turvallisen perinteisen välittäjän ja nämä uudet tulokkaat jää nuolemaan näppejään.
Olisiko tuo sitten huono noille epäluotettaville välittäjille? Vai tulisiko niistäkin luotettavia kun ei voi enää kikkailla?
 

tet

Hyperaktiivi
Pörssisähköä on kotitalouksilla ja maatiloilla 10-15% sopimuksista. Teollisuus, palvelut ja julkinen sektori tuskin on aktiivisesti ottanut pörssisähköä riskienhallinnan johdosta. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien ja maatilojen osuus sähkönkulutuksesta on ~30% ja sähköntuotanto Suomessa on palttiarallaa 8-12 GW. Kulutus kotitalous- ja maatilaosastolla olisi siis 2,4-4 GW. Pörssisähköilijöiden osuus kulutuksesta olisi tällä haarukalla 0,24-0,6 GW, mikä on suhteellisesti tosi niukkaa.

Ihan kivahan tuollaisia on laskeskella, vaikkei laskelmilla välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Googleen kun kirjoittaa "prosenttia sähköstä myydään pörssissä", saa vastauksen:

Noin 70–75 prosenttia Suomessa tuotettavasta sähköstä myydään pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa.

Tämä ei tietenkään ole sama kuin loppukäyttäjien spot-sähkön osuus, mutta selittää kyllä hyvin sitä, miksi pörssihinta niin pitkälle määrittää kaiken sähkönhinnan joka kuluttajalle näkyy. Kertoo se myös vähän eri kieltä yritysten pörssisähkön käytöstä, kuin tuo edellä oleva laskelmasi.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Vattenfall tosiaan kertoo, että 70-75% tuotetusta sähköstä myydään sähköpörssissä eli tuottajilta sähkönmyyntiyhtiöille karkeasti ottaen. Tuo on tosiaan eri asia kuin, mikä osuus sähköstä on kuluttajille (koti, teollisuus, palvelut) suoraan pörssihinnoiteltu, johon laskelmani viittaa. Näillä tiedoilla sähkön tarpeeseen ja siten pörssihintaan on kuluttajilla hyvin pieni mahdollisuus vaikuttaa muuten kuin mediarummutuksen kautta, mutta silti pörssihinta vaikuttaa 3/4 tuotetun sähkön hinnoitteluun.

Millä taholla voidaan sitten vaikuttaa pörssisähkön hintaan, jos kuluttajilla ei tätä mahdollisuutta ole? Tuskin ainakaan myyntiyhtiöillä.
 

tet

Hyperaktiivi
Millä taholla voidaan sitten vaikuttaa pörssisähkön hintaan, jos kuluttajilla ei tätä mahdollisuutta ole? Tuskin ainakaan myyntiyhtiöillä.

Kuluttajat eivät voi vaikuttaa suoraan, koska eivät käy kauppaa pörssissä. Vähittäismyyjät käyvät, ja he tekevät ostotarjoukset kuluttajien puolesta. Käytännössä kaikki kotitalouksien ostotarjoukset hinnoitellaan maksimihintaan, koska suurin osa kuluttajista olettaa saavansa aina haluamansa määrän sähköä. Silloin ostotarjouksen hinnan on oltava tasolla, jolla kauppa toteutuu varmuudella.

Voisihan sitä ajatella sellaistakin sopimustyyppiä, jossa kuluttaja olisi valmis jättämään sähkön ostamatta, jos hinta on liian korkea. En vain usko, että kotitalouksista kovinkaan paljon löytyisi halua moisen sopimuksen tekemiseen.
 

Mekaniker

Vakionaama
Voisihan sitä ajatella sellaistakin sopimustyyppiä, jossa kuluttaja olisi valmis jättämään sähkön ostamatta, jos hinta on liian korkea. En vain usko, että kotitalouksista kovinkaan paljon löytyisi halua moisen sopimuksen tekemiseen.
Suuri osa talouksista alkaa pakon edessä seurata päivittäistä sähköhintaa kun sähkölasku alkaa hirvittää
Se on paras puoli pörssihintaisella sähköllä, kiinteähintaisella yksi ja sama hinta päivästä toiseen

Jos liian kallista kulutus siirtyy edullisempaan aikaan tai jätetään kokonaan ostamatta

Tässä talossa putosi kulutus 11000kWh:a -> 7000kWh:n viime vuonna juuri sähkön hinnan takia, ei ole varaa maksaa yli 40cnt/kWh
Roskapuuta meni enemmän mutta rahaa säästyi kuitenkin
 
Voi voi ja vielä kerran voi.

Siinä pörssisähkössä on sellainen ongelma, että ainoat ajat kun kotona on, sähkön hinta on tapissa.
Tässä talossa ei pyykkikone laula pitkin öitä, siihen jytinään ja vinkuaan herää koko kortteli ja vainajatkin.

Minusta se "halpa" 5cnt sähkökin on ylihintaista, joten kulutus on minimoitu jo valovuosia sitten.
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
Suuri osa talouksista alkaa pakon edessä seurata päivittäistä sähköhintaa kun sähkölasku alkaa hirvittää
Se on paras puoli pörssihintaisella sähköllä, kiinteähintaisella yksi ja sama hinta päivästä toiseen

Jos liian kallista kulutus siirtyy edullisempaan aikaan tai jätetään kokonaan ostamatta

Toki pörssisähkö kannustaa tuohon, mutta ei se suoraan hintaan heti vaikuta. Hintaan voi vaikuttaa vain tekemällä tarjouksia, joissa hinta ei ole maksimissa vaan omalla kipurajalla, ja hyväksymällä että sitä sähköä ei sitten välttämättä tulekaan pistorasiasta. Tai toki sitä tulee, mutta siitä joutuu maksamaan tasesähkön hinnan, jos sitä ottaa vaikka ei ole ostanut etukäteen. Eli voi tilanteesta riippuen tulla paljon kalliimmaksi, kuin pörssihinta. Mutta tämä tosiaan on vain akateemista pohdiskelua siitä, miten homma toimisi jos kuluttaja olisi suoraan pörssikaupassa mukana.
 

jarkko_h

Vakionaama
Voi voi ja vielä kerran voi.

Siinä pörssisähkössä on sellainen ongelma, että ainoat ajat kun kotona on, sähkön hinta on tapissa.
Tässä talossa ei pyykkikone laula pitkin öitä, siihen jytinään ja vinkuaan herää koko kortteli ja vainajatkin.

Minusta se "halpa" 5cnt sähkökin on ylihintaista, joten kulutus on minimoitu ja valovuosia sitten.


Sähkölämmitteisessä asunnossa pyykkikoneen käyttö on aika lillukanvarsia. Jos lämmitys hörppää 50 KWh, pesukoneen 1-2 kwh käyttö yöllä muutamana päivänä viikossa ei vaikuta isossa kuvassa juuri mitään.

Jos sensijaan lämmityksessä paljon lattialämmitystä, niin ajastuksilla saa siirrettyä aika paljon lämmitystä halvempaan aikaan. Meillä tuo tilanne ja ollaan saatu tiputettua päivä-ajan kulutusta ajastuksilla noin 20%. Ihan kalleimpina aikoina klo 8-10 ja 19-20 tiputus pimeinä talvikuukausina luokkaa 40..50%. Näiden toimenpiteiden jälkeen meille pörssisähkö sopii hyvin. Kaikille ei sovi.
 
Viimeksi muokattu:

Käyttäjä89

Aktiivinen jäsen
Hinta ainakin pörssissä nousussa. Liekkö pysyvämpi olotila siihen asti että nuo huollot saadaan tehtyä vai onko jotain muuta mikä tuohon vaikuttaisi.
 

tet

Hyperaktiivi
No ei nyt monikymmenkertaisia, tuplasti ehkä.

Kyllähän siellä hetkellisesti voi olla korkeita, jos tarjontaa ei tahdo riittää kysynnälle, mutta eivät ne hetket kauan kestä. Hintakäyrä voi kuitenkin olla joskus niin jyrkkä, että pienikin kysynnän lisäys tai tuotannon kyykähtäminen pompauttaa hinnan taivaisiin. Tänäänkin illalla ollaan aika lähellä tuota tilannetta.

1687935861046.png
 

kotte

Hyperaktiivi
Sähköntuontanto ja rajayhteydet nyt on mitoitettu niin, että normaalisti sähköä riittää kulutukseen ajankohdan pitkältä ajalta lasketun keskiarvon mukaan ja marginaaliakin jää. Jonkin verran on myös joustavaa tuotantoa kotimaassakin (erityisesti kaukolämmön ja teollisuuden yhteistuotannossa sekä vesivoiman tuotannossa rajallisen jakson ajan; ensin mainittu riippuu veilä varsin suoraan lämmitystarpeesta).

Kun sähköntuotanto ja tuonti ei syystä tai toisesta riitäkään kulutukseen (erityisesti kun sähkölämmön kulutus kasvaa Suomessa ja tuontimahdollisuudet vähenevät vastaavan kulutuksen kasvaessa naapurimaissa), siirrytään niukkuusrajoitteiseen hinnoitteluun ja sähkön tukkuhinnat kohoavat, kunnes riittävän monen kannattaa tai on pakko säästää sähköä niin paljon, että kulutus sopeutuu tuotantomahdollisuuksiin ja marginaalituotannon hintatasoon. Teollisuudessa tuollainen säästö johtaa useimmiten pakkoon pudottaa omaa tuotantoa ja niinpä säästetystä sähköstä onkin saatava kunnon korvaus, jotta se vastaa menetyn tuotannon ja toki kalliilla hankittavan sähkön ja tuotannonvaihtelukustannusten pohjalta vaihtoehtoisesti saatavaa rahallista tuottoa.

Sähkön pörssihinta heilahtelisi etenkin talvella paljon nykyistä vähemmän, jos kuluttajat pääsääntöisesti suosisivat pörssihinnoiteltua sähköä ja sähkölämmittäjillä olisi jokin vaihtoehtoinen lämmitysmuoto, jolla pääosa lämmöstä olisi mahdollista tuottaa ainakin osan aikaa käyttämättä sähköä. Vaihtoehtoisten lämmitystapojen kustannus muodostaisi aika stabiilin peruskattotason sähkön hinnalle ja tämän ylittyessä kuluttajien sähkönkäyttö rupeaisi putoamaan jyrkästi. Jokainen sähkölämmityskuluttaja myös saisi hyödyn itselleen (muuttuvien kustannusten osalta). Suoran sähkölämmityksen kulutus putoaisi tietenkin jyrkimmin ja samoin ivlp-kulutus ja varaavien sähkölämmitysratkaisujen kulutus melko jyrkästi. Maalämmittäjät eivät välttämättä vaihtaisi sähköstä, vaan ottaisivat sähkön hinnan suhteellisen nousun täysimääräisenä suhteellisena nousuna energiakustannuksiinsa (jolleivat sitten ole hankkineet muunlaista sähkösopimusta ja kuitanneet hetken etua systemaattisesti kalliimpana sähköenergian hintana kaikelle sähkönkulutukselleen muina aikoina).
 

Lappanen

Vakionaama
Näytti hyvältä vielä viime viikolla tämän kuun tilanne, mutta nyt alkaa 5 snt toteuma keskihinnassa olla lähellä.. Toivotaan myrskyisää loppukesää ja -vuotta..
 

tet

Hyperaktiivi
Sähkön pörssihinta heilahtelisi etenkin talvella paljon nykyistä vähemmän, jos kuluttajat pääsääntöisesti suosisivat pörssihinnoiteltua sähköä ja sähkölämmittäjillä olisi jokin vaihtoehtoinen lämmitysmuoto, jolla pääosa lämmöstä olisi mahdollista tuottaa ainakin osan aikaa käyttämättä sähköä.

Itsellä tilanne hieman tuohon suuntaan, kun on pörssisähkö, ILP on päälämmitysmuoto ja öljylämmitys tukee pakkasilla. Jos hinta pompsahtaa, kaukosäätimestä ILP sammuksiin ja tabletin ruudulta yhdellä napilla öljylämmityksen säätökäyrän vaihto. Toki se hinta saa pompsahtaa kohtalaisen paljon, että kannattaa siirtyä pelkkään öljylämpöön. Tarkoitus on tehdä jatkuva laskenta, joka kertoo rajahinnan jossa kannattaa ILP sammuttaa. Laskennan pohjaksi sähkön ja öljyn hinnat, kattilan hyötysuhde ja ILP:in COP vallitsevan ulkolämpötilan mukaan. Ehkä vähän ennustustakin voisi tehdä paikallisen sääennusteen perusteella. Saapa nähdä mitä sitä intoutuu rakentelemaan.
 
Näytti hyvältä vielä viime viikolla tämän kuun tilanne, mutta nyt alkaa 5 snt toteuma keskihinnassa olla lähellä.. Toivotaan myrskyisää loppukesää ja -vuotta..

Näyttää ihan järkyttävältä, ottaen huomioon että nyt on kesä!

Onko ihan tosi, että suomen sähkönriittävyys on rakennettu niin vahvasti tuulimyllyjen varaan, että jopa keskellä kesähelteitä, kun taloissa on kulutus luokkaa 150-350kwh, vs talvella 1500-3500kwh, niin nyt kesälläkin sähkö uhkaa loppua niin pahasti että hinnat on taivaissa
1f603.png
Ei lupaa kovin hyvää pössisähköhinnoille talviaikaan, kunhan sattuu tuulettomampi päivä/jakso. Ja voin kertoa, että niitä päiviä riittää, kun pakanen jytilästää -20...-35c...
 

tuna

Vakionaama
Näyttää ihan järkyttävältä, ottaen huomioon että nyt on kesä!

Onko ihan tosi, että suomen sähkönriittävyys on rakennettu niin vahvasti tuulimyllyjen varaan, että jopa keskellä kesähelteitä, kun taloissa on kulutus luokkaa 150-350kwh, vs talvella 1500-3500kwh, niin nyt kesälläkin sähkö uhkaa loppua niin pahasti että hinnat on taivaissa
1f603.png
Ei lupaa kovin hyvää pössisähköhinnoille talviaikaan, kunhan sattuu tuulettomampi päivä/jakso. Ja voin kertoa, että niitä päiviä riittää, kun pakanen jytilästää -20...-35c...
Lukisit nyt joskus mitä ihmiset vastaa kirjoituksiisi.
 
Lukisit nyt joskus mitä ihmiset vastaa kirjoituksiisi.

Niin mitä. Saahan sitä vapaassa maassa vastata mitä haluaa.

Kun sähkön hinta on tuota luokkaa kesähelteellä, kulutuksen ollessa minimissä, on syytä olla huolissaan talven hinnoista.

Eikä vastaukseksi käy että osa tuotannosta on alhaalla. Miksi ne on alhaalla? Eikös ne markkinat toimikaan kesällä kun tuulimyllyt hyytyy? Onko vaan niin, että parempi hinta houkuttaa, mitäpä niitä laitoksia käynnistämään.
 

Leo

Aktiivinen jäsen
Olikos siellä muuten tulossa 2024 maaliskuussa OL3 vuosihuolto joka kestoltaan 3-4vkoa, vai muistankohan väärin...
 

huugo

Vakionaama
Eikö tämä fingridin viimevuotinen tiedote ole ihan ajankohtainen tällekin talvelle? Käytännössä mitään tuotantoa ei ole tullut lisää, maakaasun saatavuus kyllä parempi.

https://www.fingrid.fi/ajankohtaist...lan-aiheuttamiin-mahdollisiin-sahkokatkoihin/

Maailma ainalailla eri asennossa kuin viime vuonna.

Kapaa lisää:
1000MW tuulta
1600MW OL3 pyörii tuotannossa.
1400MW ydinvoimaa Ruotsissa
Ranskassa aikamoinen määrä ydinvoimaa toiminnassa, Saksassa pari sammutettu
Marginaalihinnan määrittää kaasusähkö todella paljon halvempaa.

Eli sähkökatkojen tn paljon alhaisempi. Hinnan asetanta maltillisempi. Futuurit heijastavat tätä.
 

Tinkero

Aktiivinen jäsen
Maailma ainalailla eri asennossa kuin viime vuonna.

Kapaa lisää:
1000MW tuulta
1600MW OL3 pyörii tuotannossa.
1400MW ydinvoimaa Ruotsissa
Ranskassa aikamoinen määrä ydinvoimaa toiminnassa, Saksassa pari sammutettu
Marginaalihinnan määrittää kaasusähkö todella paljon halvempaa.

Eli sähkökatkojen tn paljon alhaisempi. Hinnan asetanta maltillisempi. Futuurit heijastavat tätä.
Mikään noista ei lisää kotimaista saatavilla olevaa kapasiteettia jonka fingrid on arvioinut olevan tyynellä ilmalla 12300MW.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom