Luulisi tällä nykymeiningillä että näitä naftaliinista kaivettavia koneita käynnistellään lähes päivittäin ja sen takia ainakaan ei pitäisi tulla kovia hintoja. Vai tuleeko näille fossiilisille laitoksille yllätyksenä jokainen uusi aamu oikeasti kun siltä vähän vaikuttaa...
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2025
- Viestiketjun aloittaja janti
- Aloituspäivämäärä
Käsität sanomani yksipuolisesti. Lottokone on mekaaninen laite ja jos se toimisi deterministisesti, pallot tuottaisivat aina saman tuloksen. Erilaiset algoritmiset pseudosatunnaisilmiöt sekä aito kvanttityyppinen kohina aiheuttavat kuitenkin lopputuloksen, jossa on täysin mahdotonta ennustaa lopputulosta, vaikka kone on aivan mekaaninen laite. Jos tilastollisesti havaitaan sytematiikkaa, kone korjataan, niin että ennustaminen käy käytännössä mahdottomaksi.
Sähkön hinnan määrävä algoritmikin on mekaaninen kone, jolle puolestaan vastaavaa satunnaisuutta muodostuu lukuisten ihmisten päätöksistä, vaikuttavan teknologian satunnaisilmiöistä sekä luonnonilmiöistä. Tätä konetta ei edes pyritä tekemään täysin ennustamattomattomaksi lottokoneen tavoin, mutta täyteen deterministisyyteenkään ei ole mahdollista päästä, vaan algoritmin matemaattisesti tuottamaan lopputulokseen jää aina tietty ennakoimaton osuus, joka voi olla varsin merkittäväkin ja etenkään yhden "perhosen siiveniskun" (tai edes 385MW siirtoyhteyden) lopullista merkitystä kussakin tilanteessa tai pitemmän jakson tilastollisena suureena on mahdotonta ennustaa etukäteen.
Eli ajatus, että joku asiantuntija pystyisi ennustamaan varmuudella, miten Estlink I:n vika heijastuu sähkön hintaan, on absurdi. Silti voi sanoa, että nykytilanteessa se luultavasti laskee Suomen pörssihintoja, mutta joissakin tilanteissa se voi silti nostaakin hintatasoa merkittävästi.
Eihän sähköpörssiin edes jätetä kiinteitä tarjoushintoja, vaan rajahintoja, jonka ylittävillä suostutaan tuottamaan tietty määrä ja jonka alittavilla suostutaan ostamaan tietty määrä. Toteutuva hinta on aina algoritmin tuotama niin, että tuotannon ja kulutuksen välille saadaan laskennallinen tasapaino. Nuo rajahinnat ja vastaavan tuotannon tai kulutuksen määrät on fiksattu ennakolta, mutta hinta sitten joustaa niin, että löytyy tasapainoratkaisu, jos on lähtöehdoilla löytyäkseen.
Ne ovat liikesalaisuuksia. Tarjoaja (myyjä tai ostaja) sitten ottaa vastuulleen, että jos rajahinta on liian korkea, sähköerä jää myymättä tai jos se on liian alhainen, sähköerä jää saamatta. Yleensä kannatta myyjän asettaa rajahinta mahdollisimman lähelle tasoa, jolla myynti on kannattavaa verrattuna siihen, että jäisi myymättä. Ostajan tapauksessa on eroa siinä, onko kyse vaikkapa sähkökattilan omistajasta (jolloin vaihtoehtoisen lämmönlähteen kustannus ratkaisee) tai onko kyse sähkön välittämisestä kulutajille kiinteään hintaan (jolloin vain taivas on periaatteessa rajana arvioidulle kulutuksella).
Algoritmi sitten laskee halvimman hinnan tuottajille ja kalleimman ostajille, jolla tasapaino toteutuu (ja hintahan on kaikille sama).
Näin on ja nehän elävät tilanteen mukaan. Epäilemättä etenkin vesivoiman omistajat vaihtelevat rajaa paljonkin varastotilanteen, sääennusteiden, vuodenajan ym. mukaan. Samoin kaupunkien yhteistuotantolaitosten omistajat tehnevät moista säätilanteen ja vuodenajan perusteella. Tuuli-, sähkö- ja ydinvoiman omistajilla rajat tuskin heiluvat vastaavasti, mutta määrät etenkin edellisillä voivat vaihdella rajustikin. Muilla toimitussopimuksilla saattaa olla vaikutusta sekä määriin että hintoihin. Tämä nyt on omaa spekulaatiotani perustuen siihen, mitkä asiat nyt ainakin olisi tuottajana pakko ottaa huomioon oman liiketuloksen parantamiseksi (missä asemassa en siis ole).
Saatiin riittävä määrä sopuleita kiinteän sopparin loukkuun.No mutta, mitäs nyt! Joko niillä ahneilla sähkönmyyjillä tuli rahasäiliö täyteen, eikö mahdu enempää? Vai miksi piti lopettaa kuluttajien lypsäminen?
Algoritmiä ehkä on turha syyttää, mutta sähkömarkkinoita kokonaisuutena on ihan hyvä syyttää tai vähintään epäillä. Eihän tuollaisissa 4000 €/MWh hinnoissa ole tolkkua eikä varsinkaan noin jyrkässä hintakäyrässä ilman myös selkeää joustoa hinnan mukaan. Sehän vain kertoo siitä, että tarjotaan reilusti yli tuotantokustannusten ja hyvin harva oikeasti maksaa pörssihintaa tai sitten tarjoukset eivät vastaa pörssihintaa maksavien joustohalukkuutta.
Tuo viimeinen nähtiin selkeästi silloin kun oli niitä 1000+ €/MWh hintoja, jolloin todellinen kulutus oli reilusti alle pörssikaupassa olleen. Onko tuosta opittu?
Edelleen hyvin suuri osa Suomen sähkönkulutuksesta on oikeasti kiinteähintaista niin kuluttajilla kuin erityisesti teollisuudessa.
Ja tuohan juuri vetää ajoittain hintoja +1000€/MWh tasolle, kun sopimusmallin takia ei oteta ollenkaan huomioon mahdollisuutta vähentää omaa kulutusta ajoittain, kun ei ole mitään taloudellista kannustetta. Tuotantoa ei ole nykyoloissa mahdollista taikoa lisää, ainoastaan säästöillä saadaan aikaan virtuaalista lisätuotantoa. Lisätuotannon järjestäminen vaatisi investointeja akkuihin, pumppuvoimaloihin, kaasuturbiineihin tai moottorivoimalaitoksiin tai yhtenä osaratkaisuna myös valmiiden yhteistuotantolaitosten verotusratkaisumuutoksia tai kapasiteettitukea.
Hempuli
Töllintunaaja
Kulutusjoustoa pitäisi saada helpommin aikaisemmin ennen kuin hinnat nousevat 500-1000 €/MWh asti. Silti nostaisin yhteiskunnan vastuun sähköntuotannosta. Kulutusmääriä ei pitäisi lisätä sattumasähkön varaan (vahinko-/huoltoalttiit siirtokaapelit, propellit ja 1600 MW ydinvoimalat), ellei joustoon ole muuta ratkaisua kuin pörssisähköasiakkaat.
Näen pörssisähkön mukaisen jouston loppuvan 300 €/MWh kohdalla ja sen jälkeen tarvitaan rakenteellista joustoa, jonka maksupohja pitää olla laajempi.
Näen pörssisähkön mukaisen jouston loppuvan 300 €/MWh kohdalla ja sen jälkeen tarvitaan rakenteellista joustoa, jonka maksupohja pitää olla laajempi.
Yhteiskunnan vastuu tarkoittaa käytännössä veronmaksajien vastuuta tai sitten veron kaltaista maksua sellaisillekin, joiden kannattaisi ennemminkin satsata omistakin lähtökohdistaan kulutusjoustoon. Kansataloudellisessa mielessä tuo on vastaava ylimääräinen kulu ja tulonsiirto kansalaisten suoraan omien valintojensa aiheuttamista kuluista kuin vaikkapa ilmaisen joukkoliikennelipun kustantaminen kaikille verovaroin, eikä suinkaan esimerkiksi terveydenhuollon kaltaisen varsin pitkälle ja vaihdellen onnesta tai epäonnesta riippuvien kustannusten ja ajoissa tehdyn toteamisen ja tehokkaan hoidon kustannusten kattaminen pääosin yhteisistä varoista.
Joskus muistan lukeneeni, että reilut 70 % sähköstä kulkisi pörssin kautta, mutta oliko kyse vain Suomesta vaiko pohjoismaista, en enää muista. Ja tieto on joka tapauksessa vuosien takaa, joten tämän hetken tilanteesta se ei välttämättä kerro.
Mutta tuohon edellä liittämäni käyrän tolkkuun tai tolkuttomuuteen. Äkkiseltään tarjontakäyrä näyttää vaakasuoralta, ja lopussa suorakulma taivaisiin. Mutta jos tarkemmin tarkastelet, että akseleiden skaalaus vain hämää. Tuolla tunnilla on tarjottu yli 4200 MWh sähköä hintaan -500 €/MWh. Eli on tarjouduttu maksamaan 500 euroa megawattitunnilta siitä, että joku ottaa sähkön vastaan. Sitten on pieni pätkä melkein yhtä paljon pakkasella olevaa hintaa, minkä jälkeen mennään ns. normaalille hintavaihtelulle. Tätä seuraavassa noin 3200 MWh osuudessa hinta vaihtelee pienestä miinushinnasta jonnekin +250 €/MWh tasolle asti, minkä jälkeen vasta pompahdetaan taivaisiin.
Ei minusta voi mitenkään sanoa, ettei ole hintajoustoa, kun sentään tuossa "järjellisellä" osallakin hinta vaihtelee yli 250 €/MWh.
Sattumalta vastaa suunnilleen ydinvoiman tuotantokapasiteettia! Noita ei voi eikä saa pysäytellä tunnin aikajaksoilla ja siitä syystä sähkö on myytävä maksoi mitä maksoi tuottajalle. Samalla tuo antaa vihjeen riskeistä, mitä uuden ydinvoiman rakentamiseen liittyy sähköjärjestelmän nykytilanteessa ja ennen muuta ydinvoiman kelvottomuuteen teknmmisesti ja taloudellisesti säätövoiman lähteenä silloin, kun ei tuule eikä paista.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
No mutta, mitäs nyt! Joko niillä ahneilla sähkönmyyjillä tuli rahasäiliö täyteen, eikö mahdu enempää? Vai miksi piti lopettaa kuluttajien lypsäminen?
Pitää antaa taas toiveita lössille, että pörssisähkö olisi halpaa. Talvi lähestyy ja vuoto on kova kohti kiinteämpiä sopimuksia.
Oli siitä keskustelua, ehkä muussa ketjussa? Ennen kuun puolta väliä oli varsin heikkotuulinen jakso eikä kovia tuulia muutoinkaan juuri ollut. Rajasiirtoyhteyksillä oli remontteja (erityisen hankalia sellaisia pohjoisessa, kaiketi liittyen Aurora-linjan käyttöönottoon myöhään syksyllä) ja erilaisten voimaloiden huoltoseisokkeja keskittyi tuolle ajalle. Ilmeisesti paikoitellen etenkin pohjoisessa oli kylmää, joten lämmitystäkin tarvittiin (yhteistuotantolaitokset suurelta osin vielä vuosihuoltoseisokissa). Teollisuus ilmeisesti toimii suuremmalla kapasiteetilla lomien jälkeen, mikä on yleinen käsitys asioista.
Espejot
Hyperaktiivi
Kun vertaa vuoteen 24 niin ei kai 08/25 ollut poikeukselisen vähätuulinen ja teollisuus palaa lomilta aina elokuussa. Huoltoseisokit kait yleensä on samoihin aikoihin. Kun viimme vuonna elokuu oli parisenttiä niin nyt 3x ja vielä varsin kaksi jakoinen kk. alku halpa ja loppu kallis.
Elokuun kallis sähkölasku ihmetyttää – tässä syyt
Moni pörssisähkön tilaaja on viime aikoina hämmästellyt sitä, mihin ihmeeseen halpa kesäsähkö katosi. Syitä on useampia.
Elokuun kallis sähkölasku ihmetyttää – tässä syyt
Moni pörssisähkön tilaaja on viime aikoina hämmästellyt sitä, mihin ihmeeseen halpa kesäsähkö katosi. Syitä on useampia.
www.is.fi
Sähkömarkkina | Sähkö on nyt kalliimpaa kuin keskitalvella
Sähkö on maksanut elokuussa enemmän kuin tammikuussa. Fingridin mukaan huolta sähkön loppumisesta ei silti ole, vaan sähkömarkkina tasapainottaa itse itsensä.
www.hs.fi
Tuollahan ei ole mitään käytännön merkitystä, vaan sillä miten pörssihinta näkyy sähkön tuottajille ja kuluttajille. Pörssisähän myydään paljon (reilusti yli puolet?) sähköä niin, ettei hinnalla ole väliä.
Esimerkiksi konsernin sisäistä kauppaa (Fortum Generation->Market) ja kauppaa, jonka hinta on ennalta sovittua (suojaukset ja muut sopimukset).
Nuohan tekee ne älyttömyydet, että ollaan valmiit maksamaan 500 €/MWh siitä, että joku ottaa sähkön vastaan tai 4000 €/MWh siitä, että varmasti saadaan sähkö.
Jos oikeasti ydinvoimalan omistaja joutuisi maksamaan siitä, että joku ottaisi sähköä vastaan, yliteho dumpattaisiin mereen.
Hyvin harva taho oikeasti kaipaa sähköä niin paljon, että maksaisi siitä 4000 €/MWh eli taas kyse on sovitusta hinnasta (tai tuotannon alasajosta).
Toisaalta tuo laskee kyseisen tuottajan sähköstään keskimäärin saamaa hintaakin, koska eipä kenenkään kannata ryhtyä ostamaan tuotantoa kiinteällä teholla ottamatta moisia tappiojaksoja huomioon. Mereen sähköä ei kannattaisi kumminkaan dumpata, sitä varten on rakennettu ja rakennetaan lisää suuria sähkökattiloita, jolloin konsernitasolla sähkön saa kulumaan ja myydyksi lämpönä positiiviseen hintaan heti tai lämpöakkuun varastoituna myöhemmin. Konsernijaokset voivat sumplia voittojen ja tappiodein jaon keskenään konsernin sisäisesti.
Tuokaan ei ole muussa mielessä älytön kuin että sopimukset käyttäjien kanssa on tehty ehdoilla, jotka moiseen pakottavat (sähkömarkkinasopimussakkojen uhalla). Vastaavasti moinen riski sitten rahastetaan korkoineen osana kiinteähintaisten ja kulutusvaikutteisten sopimusten perushintaa. Pörssisähkön käyttäjät luultavasti rajoittavat kulutustaan huomattavasti, mutta joutuvat tietenkin maksamaan moisen hinnan jäljelle jäävästä kulutuksestaan. Sähkön myyjä se vasta kärsii nahoissaan, jos ennustaa menekin väärin ja joutuu samalle puolelle virhearviossaan enemmistön kanssa (vähemmistön edustajana voi tehdä mojoavan tilinkin).
Kyse on siitä, että sinulla ja minulle pitää olla sähköä joka hetki saatavilla. Vähittäiskauppiaat ainakin tarjoavat 4000 €/MWh, jottei heidän tarvitse katkaista sinulta ja perheeltäsi sähköjä, jos ei kauppa toteudukaan.
Ja pienyritykset sekä kaikki tahot, joilla on velvoittava sopimus. Vähittäiskauppiaat ovat suojanneet hintansa, joten eivät oikeasti ole valmiita maksamaan tuollaisia. Eikä ne loppukäyttäjätkään maksaisi alkuunkaan tuollaista hintaa.
Tuo on juuri se jota kritisoin. Hinnat eivät ole tolkullisia kuin hyvin pienellä alueella, koska tuon kaltaiset sopimukset, suojaukset jne. estävät järkevän hinnanmuodostuksen ja jouston.
Hempuli
Töllintunaaja
Ei sähköä taivaasta tipu lisää, vaikka hinta on 4000 €/MWh. Joku onnellinen jättää sähkön käyttämättä, kun on muutamalla sentillä joskus sen itselleen ostanut ja myy voitolla takaisin. Kuluttajalla ei ole osaa eikä arpaa tuohon. Onko jossakin tietoa, paljonko normisti sähköä tuotettaisiin yli 300 €/MWh hinnalla enemmän? Vai onko se jo ostetun sähkön uudelleen myymistä, kuten pimeän viinapullonkin?
Jos pörssiin tehdään ostotarjous hintaan 4000 €/MWh, ja jos hintakäyrien risteys sattuukin sinne asti kiipeämään, niin kyllä se tarjouksen tekijä sen hinnan maksaa (ja kaikki muutkin ostajat myös). Ostaja voi saada osan takaisin suojauksen myyneeltä taholta, jolle sitten jää tuo hinta kärsittäväkseen. Mutta joku sen hinnan on varautunut maksamaan, kun tarjous kerran on sillä hinnalla tehty.
Mitään muuta keinoa varmistaa, että saa tarvitsemansa määrän sähköä pörssistä, ei oikein ole, kuin tarjota maksimihinta. Jos tarjoaa vähemmän, ja kauppa ei vedäkään kiinni, niin sitten voi pahimmillaan jäädä tasesähkön varaan. Ja se voi olla vielä paljon kalliimpi paukku se.
^Ei tuollaiset 4000 €/MWh toteudu kuin harvoin ja todellisisssa poikkeustilanteissa. Noita oli (Ukrainan) sodan alkupuolella jokunen tunti jossakin päin Eurooppaa poikkeuksellisissa olosuhteissa. On totta, että vuorokausimarkkinoiden ja päivän sisäisten markkinoiden jako on jossakin määrin keinotekoinen (mutta käytännönkin pakko), joka palveli erinomaisesti hiili-, ydin- ja vesivoimaloiden kaudella. Tuuli- ja aurinkovoima oikeastaan soveltuisivat näitä enemmän enemmän päivän sisäisille markkinoille. Tuo sitten olisi kuluttajalle suhteellisen vaikeaa, jos tietoa toteutuneista kaupoista pitäisi tarkkailla jopa minuuttiluokkaa olevalla ennakoinnilla eikä vuorokausimarkkinoiden kaltaista yhtenäistä hintatasoa tietylle hetkelle edes olisi lyhyelläkään ennakolla (hinta riippuisi oman sähköenergianmyyjäyhtiön toimista tilanteessa). Yhtenäinen hintataso toki muodostuu tasemarkkinoilla, mutta kuluttajan kannalta nuo jälkimmäiset vaihtoehdot tarkoittaisivat, että tietoa sähkön hinnasta ei saa tarkasti lainkaan ennakolta, vaan hinta selviää vasta jälkikäteen ja heilunta saattaa olla paljon suurempikin kuin vuorokausimarkkinoilla (ja siis kuin sika säkissä).
Päivänsisäinen markkina on paikka, jossa myydään ylijäämä tai ostataan lisää silloin, kun kulutusennuste on muuttunut siitä mitä se oli edellisenä päivänä spot-markkinassa toimittaessa. Eli nämä kaksi täydentävät toisiaan, spot-markkinalla tehdään karkea säätö ja päivänsisäisessä voi sitten vielä hienosäätää. Toki kaikki isotkaan toimijat eivät välttämättä käy päivänsisäistä kauppaa. Riippuu kulutuskohteesta, aikatauluista ja resursseista, onko kulutusennusteiden päivittäminen useammin kuin kerran päivässä mahdollista.
SE1 => FI yhteydessä rajoitusta kuun loppupuolella
umm.nordpoolgroup.com
Nord Pool - UMM Platform
Odotan isoja pomppuja päivän sisäisiin hintoihin, myös keskihintaan saisi kivuta vaikka kuuden pintaan. Tällöin oma KV soppari ei olis lainkaan niin ikävä kun näillä hinnoilla se tuntuu
Viimeksi muokattu:
LO2 seisokki venyy
umm.nordpoolgroup.com
Nord Pool - UMM Platform
Harrastelija
Hyperaktiivi
Kunhan viimeiset saadaan ylös niin on tehty niin paljon huoltoja jotta luulisi talven olevan ongelmaton. 
Eli Forsmark 1 poissa joulukuun alkuun. Oskarshamn 1400MW poissa lokakuun alkuun (melkein 7kk huolto loppumassa ehkä silloin)
=> 2400MW poissa. Varmasti näkyy hinnoissa.
Oivoi ja vielä rielu 3vk kun pääsee kulutusvaikutteisen sopparin pariin... Ja sitten tietysti alkaa syysmyrskyt ja jatkuva tuuli
Ärjy
Aktiivinen jäsen
Nord Pool - UMM Platform
Aina vaan remontti pitenee Loviisassa
jkoljo
Aktiivinen jäsen
Sähkömarkkina | Nord Pool vahvisti: Sähkömarkkina siirtyy varttihintoihin lokakuun alussa
Markkinoiden ohjauskomitea on vahvistanut, että uuden varttihinnoittelun testit on tehty onnistuneesti. Varttihintoihin siirtymistä on lykätty toistuvasti.
www.hs.fi
Varttihinnoittelun tulo on vahvistettu. Lokakuusta alkaa.