Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

[kotte]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Aivan... Eli siis oikeasti oikea tapa mitata noita termisiä paine-eroja olisi se että putken toinen pää on ulkona ja mittalaitetta siirretään sitten korkeussuunnassa huoneessa ylös ja alas. Tällöin kaiken järjen mukaan ala- ja yläosassa huonetta pitäisi olla eri paine ulkoilmaan verrattuna.

Kerrataan vielä, että putken eri kohdissa olevat paine-erot summautuvat putkessa. Siitähän tuntuu olevan yksimielisyys, että huoneen sisällä ei paine-eroja pysty mittaamaan eikä vastaavasti ulkona. Vaipan lävitse viety yhteys siis antaa mahdollisuuden mitata paine-eroa vain ko. korkeudella.

Jos haluaa käyttää yhtä läpivientiä eri korkeuksilla sijaitsevan vaipan läpi vaikuttavan paine-eron mittaamiseen, pitää putkeen vaikuttavia lämpötiloja muuttaa mittauksen edellyttämällä tavalla. Käytännössä lienee helpointa jäähdyttää sisällä olevaa mittaputkea, eli tehdäänkin läpivienti mahdollisimman alas ja annetaan alipaineen imeä kylmää ilmaa ulkoputkeen, jonka sisälle varsinainen mittaputki on asennettu. Ulkoputki pitäisi vielä eristää, jotta se ei sanottavasti ehdi lämmetä, vaan vuotoilma pitää sen ulkoilman lämpötilassa. Sisäputken ulostulon korkeusasemaa säätämällä saa sitten selville vaipan yli vaikuttavan paine-eron ko. korkeudella.

 

[torso1]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Kerrataan vielä, että putken eri kohdissa olevat paine-erot summautuvat putkessa. Siitähän tuntuu olevan yksimielisyys, että huoneen sisällä ei paine-eroja pysty mittaamaan eikä vastaavasti ulkona. Vaipan lävitse viety yhteys siis antaa mahdollisuuden mitata paine-eroa vain ko. korkeudella.

Jos haluaa käyttää yhtä läpivientiä eri korkeuksilla sijaitsevan vaipan läpi vaikuttavan paine-eron mittaamiseen, pitää putkeen vaikuttavia lämpötiloja muuttaa mittauksen edellyttämällä tavalla. Käytännössä lienee helpointa jäähdyttää sisällä olevaa mittaputkea, eli tehdäänkin läpivienti mahdollisimman alas ja annetaan alipaineen imeä kylmää ilmaa ulkoputkeen, jonka sisälle varsinainen mittaputki on asennettu. Ulkoputki pitäisi vielä eristää, jotta se ei sanottavasti ehdi lämmetä, vaan vuotoilma pitää sen ulkoilman lämpötilassa. Sisäputken ulostulon korkeusasemaa säätämällä saa sitten selville vaipan yli vaikuttavan paine-eron ko. korkeudella.

Juurikin näin. Mitähän lie ollut itsellä mielessä kun yritin mitata paine-eroa huoneesta lattianpinnan- ja katonrajan väliltä..

Eilen mittailin huvikseen taas vähän torpan paineita. Ulkoilma -12 'C astetta. Tuuli 1...2 m/s. Sisäilma 21,5 'C astetta. Mittapäiden tasaantumisaika n. 30 min. Nyt käytin mittauksissa tuota Produalin PEL-N paine-ero lähetintä. Mittausaika n. 1 tunti ja paine-eron vaihtelut sisä-ulkoilman välillä n. +- 0,4 Pa. Ilmanvaihto pyöri koko ajan normaaliteholla. Paine-ero oli tuona aikana keskimäärin n. -3 Pa.

Sitten testasin ikkunan avauksen vaikutusta paine-eroon. Makuuhuoneen ikkuna auki ja paine-ero meni aika lähelle nollaa. Ikkuna kiinni ja odottelin vähän aikaa mittatuloksen tasaantumista. Takasta savupelti auki ja taas katsomaan näytön lukemia. Lähetin näyttää n. -5 Pa paine-eroa ulkoilmaan nähden. Eli ihan mahdotonta vetoa hormiin ei tule.

Ohessa kuva mittausjärjestelyistä. Yhdessä ikkunassa on koko ajan kiinni Teston mittaputki pihalle. Mittaputken korkeus on puolessa välin korkeimman tilan huonekorkeutta. Sisäletku tietenkin myös samassa korossa.

 

[fraatti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Sisäletku tietenkin myös samassa korossa.

Jos tuo härveli nyt vielä on käsillä niin tuleeko mittaustuloksiin jotain eroa riippuen siitä onko tuo sisäletku lattianrajassa tai vastaavasti korkeimmassa kohdassa katonrajassa? Vai olenko ymmärtänyt jotain totaalisen väärin termisestä paine-erosta?

Yllättävän paljon hormin aukaisu vaikutti alipaineeseen. Osaatko arvioida piipunkorkeutta huoneiston keskikohdasta ylöspäin? Ja täsmääkö tuossa linkkaamassani kuvassa oleva termisen paine-eron määrä millään tavalla tuohon mittaukseesi kun hormi on auki?

 

[Sammeli77]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Pitäisikö termistä paine-eroa varten olla kaksi läpivientiä seinästä, toinen lattian rajassa ja toinen katonrajassa? Itse mittasin joskus samalla lailla yhdellä läpiviennillä eikä ollut mitään väliä, minne korkeudelle talon sisäpuolella olevan letkunpään laittoi. Päättelisin, että ratkaisevaa on juuri sen läpiviennin korkeus eikä letkujen päiden korkeus. Kokeilin myös nostella mittaria eikä silläkään ollut vaikutusta.

 

[fraatti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Pitäisikö termistä paine-eroa varten olla kaksi läpivientiä seinästä, toinen lattian rajassa ja toinen katonrajassa? Itse mittasin joskus samalla lailla yhdellä läpiviennillä eikä ollut mitään väliä, minne korkeudelle talon sisäpuolella olevan letkunpään laittoi. Päättelisin, että ratkaisevaa on juuri sen läpiviennin korkeus eikä letkujen päiden korkeus. Kokeilin myös nostella mittaria eikä silläkään ollut vaikutusta.

Entäs jos iv kone olisi ollut topissa? Voiko se tasata paine-eroja?

 

[tepa]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Ei se mittari mittaa letkun päästä, vaan mittarilta. Letkulla saadaan otettua paine toisesta tilasta, mutta samassa tilassa tulos on ihan sama vei letkun mihin korkeuteen tahansa, siksi tulokset ovat hieman kummallisia. Jos haluaa mitata sisätilojen paine-eroja, pitää olla kaksi anturia tai absoluuttipaine kahdelta korkeudelta.

 

[Sammeli77]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Entäs jos iv kone olisi ollut topissa? Voiko se tasata paine-eroja?

Mitä tarkoitat? Kokeilin hommaa eri ilmanvaihdon nopeuksilla sekä seis-asennossa ja pientä eroa tuli sisä- ja ulkoilman välille mutta ko mittausjärjestelyllä en saanut eroa korkeussuunnassa

 

[ilpo_]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Niinkuin tepa jo tuossa sanoi niin sillä ei ole väliä mille korkeudelle vetää tuota letkua sisällä, koska se paine mitataan siitä mittarilta.

Letkua ei kuitenkaan kannata vetää pystysuunnassa suurempia matkoja koska jos se ei ole tasan huoneen lämpöinen saattaa se aiheuttaa termisen paine-eron putken sisälle joka taas vääristää mittaustulosta. Esim lämpimässä putkessa joka roikkuu mittarista alaspäin pyrkii lämmin ilma ylöspäin pakkautuen mittarille ja näyttäen liian suurta painetta.

 

[torso1]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Yllättävän paljon hormin aukaisu vaikutti alipaineeseen. Osaatko arvioida piipunkorkeutta huoneiston keskikohdasta ylöspäin? Ja täsmääkö tuossa linkkaamassani kuvassa oleva termisen paine-eron määrä millään tavalla tuohon mittaukseesi kun hormi on auki?

Hormin korkeus mittauskohdasta katolle voipi olla vielä jotain ~6m. Tuo kuva otettu silloin kun normaali käyttötila päällä talossa. Eli iv pyörii perusteholla, ei ikkunoita auki, savupellit kiinni, liesituuletin ei pyöri, väliovet auki jne..

 

[fraatti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Nyt käytin mittauksissa tuota Produalin PEL-N paine-ero lähetintä.

Mitä tuollainen mahtaa maksaa?

 

[fraatti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Kyllä se niin on että tuli itsekin huomattua että pakkanen muuttaa talon painesuhteen niin että vuotavan liesikuvun perhospellin kautta kulkevan ilman suunta vaihtuu kun pakkasta on tarpeeksi. Lämpöisemmillä keleillä virtaussuunta on sisäänpäin ja kylmemmillä pihalle päin. Epäilisin että käännös tapahtuu noin -10 pakkasasteen tietämillä.

Ja samoin on uskottava että tämä kuva pitää paikkansa. Eli pakkasilla talon yläosa menee ylipaineiseksi vaikka mitä tekis. Samaa tukevat myös omat kuvat ylöpohjasta missä oli jäähtynyttä kosteutta siellä täällä nähtävissä...

Tulikos siihen selvyyttä että voiko tuon termisen paine-eron mitata niin että mittauksen suorittaa vaikka sälekaihtimia varten olevasta reijästä eri korkeuksilta huoneistoa? Seinien tai karmien rei'itys ei kiinnosta...

Sen verran skeptinen luonne on itsellä että haluaisi vielä varmistaa että talo on alipaineinen myös pienemmällä puhallinteholla. Loppujen lopuksi ilmamäärät on sinänsä melko sama vaikka niissä heittoa olisikin kuhan kokonaisuus vain olisi alipaineen puolella....

 

[VesA]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

https://www.adafruit.com/products/1603

Tämmöisiä myydään halvemmallakin. Noita vähän ajattelin itse käyttää jos alan paineita tarkkailemaan.

 

[fraatti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

https://www.adafruit.com/products/1603

Tämmöisiä myydään halvemmallakin. Noita vähän ajattelin itse käyttää jos alan paineita tarkkailemaan.

Tarkkuus on varsin karkea 3Pa. Kyllä tuo melkein 1 Pa pitäisi olla koska haluttu alipainekaan ei ole kuin muutama pascali.

 

[VesA]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Tarkkuus on varsin karkea 3Pa. Kyllä tuo melkein 1 Pa pitäisi olla koska haluttu alipainekaan ei ole kuin muutama pascali.

Ei tuossa absoluuttisella tarkkuudella ole väliä kunhan se ei pahasti ryömi.. pitää vaan kipittää sen mittarin kanssa yläkerrasta alakertaan ja takaisin, erotteluksi luvattiin kohtuullisen pieni luku. Kannattaako mennä ulos on sitten eri juttu, lämpötilanmuutos varmaan saa aikaan ilmiöitä. Näitä pitäisi muutama ostaa ja tehdä pieniä kokeita.. voihan olla että virhe on aika vakio tai muuten hallittavissa.

 

[jolla]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

https://www.adafruit.com/products/1603

Tämmöisiä myydään halvemmallakin. Noita vähän ajattelin itse käyttää jos alan paineita tarkkailemaan.

minulla on noita 2, kilpailevan valmistajan punaisia, sama anturi kuitenkin
kyllä ne vierekkäin samaa näyttää, tarkoitus laittaa toinen ulos toinen sisään samalle tasolle, homma jäi vaiheeseen, ehkä jonain päivänä kun taas sille tuntuu

 

[torso1]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Mitä tuollainen mahtaa maksaa?

Tuo Produalin PEL-N paine-erolähetin maksaa varmaan joku 400-500€. En tiedä kun firman vehkeitä lainassa välillä. Tuo on kyllä hyvä anturi. Tarkkuus +-0,5 Pa. Näytön erottelukyky 0,1 Pa. Lähetin on myös lämpötilakompensoitu, joka on tärkeä jos näillä haluaa oikeesti mitata luotettavasti paine-eroja. Jos anturi ei ole lämpötilakompensoitu niin se toimii enemmän lämpötila-anturina kuin paine-anturina.

 

[torso1]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Kyllä se niin on että tuli itsekin huomattua että pakkanen muuttaa talon painesuhteen niin että vuotavan liesikuvun perhospellin kautta kulkevan ilman suunta vaihtuu kun pakkasta on tarpeeksi. Lämpöisemmillä keleillä virtaussuunta on sisäänpäin ja kylmemmillä pihalle päin. Epäilisin että käännös tapahtuu noin -10 pakkasasteen tietämillä.

Ja samoin on uskottava että tämä kuva pitää paikkansa. Eli pakkasilla talon yläosa menee ylipaineiseksi vaikka mitä tekis. Samaa tukevat myös omat kuvat ylöpohjasta missä oli jäähtynyttä kosteutta siellä täällä nähtävissä...

Tulikos siihen selvyyttä että voiko tuon termisen paine-eron mitata niin että mittauksen suorittaa vaikka sälekaihtimia varten olevasta reijästä eri korkeuksilta huoneistoa? Seinien tai karmien rei'itys ei kiinnosta...

Sen verran skeptinen luonne on itsellä että haluaisi vielä varmistaa että talo on alipaineinen myös pienemmällä puhallinteholla. Loppujen lopuksi ilmamäärät on sinänsä melko sama vaikka niissä heittoa olisikin kuhan kokonaisuus vain olisi alipaineen puolella....

Kyllä tuo terminen paine-ero on aika raju kovalla pakkasella. Ei sitä ilmanvaihdolla juuri kumota. Jos haluat mitata termisen paine-eron tietyllä ulkoilmalla niin mittaat ensiksi paljonko sisä-ulko paine-ero lattian tasossa. Lukema ylös. Sitten mittaat laipion kohdalta. Lasket erotuksen ja saat selville termisen paine-eron. Itsellä on myös mittauksissa mukana puristuksen salliva paineletku jonka voi laittaa ikkunan välistä pihalle. Mittasin termisen paine-eron -20 'C asteen ulkoilmalla olohuoneen ikkunasta. Huoneella korkeutta 3m ja ikkuna melkein lattiasta kattoon. Erotus oli n. 6 Pa. Ikkunan ylälaidassa ylipainetta oli n. 3 Pa. Jotta tuon sai kumottua iv:n avulla niin poiston tehoja piti laittaa joku 15% suuremmaksi. Et semmonen pieni kokeilu.

 

[fraatti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Kyllä tuo terminen paine-ero on aika raju kovalla pakkasella. Ei sitä ilmanvaihdolla juuri kumota. Jos haluat mitata termisen paine-eron tietyllä ulkoilmalla niin mittaat ensiksi paljonko sisä-ulko paine-ero lattian tasossa. Lukema ylös. Sitten mittaat laipion kohdalta. Lasket erotuksen ja saat selville termisen paine-eron. Itsellä on myös mittauksissa mukana puristuksen salliva paineletku jonka voi laittaa ikkunan välistä pihalle. Mittasin termisen paine-eron -20 'C asteen ulkoilmalla olohuoneen ikkunasta. Huoneella korkeutta 3m ja ikkuna melkein lattiasta kattoon. Erotus oli n. 6 Pa. Ikkunan ylälaidassa ylipainetta oli n. 3 Pa. Jotta tuon sai kumottua iv:n avulla niin poiston tehoja piti laittaa joku 15% suuremmaksi. Et semmonen pieni kokeilu.

Loistavaa. Juuri tätä tietoa kaipasinkin. Eli lapussa olevat lukemat vastaavat varsin hyvin todellisuutta (Pa/m).

Sinä kun olet noiden laitteiden kanssa muutenkin pelannut niin oletko huomannut mitä alipaineelle tapahtuu kelien vaihdellessa kylmästä kuumaan? Kylmällä kelillä alipainetta vähemmän ?

Tuo teston halvin mittari taitaa maksaa jonkun verran yli 100€ mutta luonne ei ole antanut periksi ostaa sitä pelkästään leikkimisen vuoksi... Ja vielä kun lisäksi tarvisi jotain muutakin kuin pelkän mittarin...

 

[Sammeli77]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Vaikuttaakos tuloilman lämmitys talon sisälle puhallettavan ilman määrään ja sitä kautta paine-eroon? Kylmä ilma paisuu lämmetessään ja eri säätilojen mukaan tuloilma lämpenee enemmän tai vähemmän riippuen laitteista ja säädöistä.

 

[kotte]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Vaikuttaakos tuloilman lämmitys talon sisälle puhallettavan ilman määrään ja sitä kautta paine-eroon? Kylmä ilma paisuu lämmetessään ja eri säätilojen mukaan tuloilma lämpenee enemmän tai vähemmän riippuen laitteista ja säädöistä.

Eipä vaikuta, kun lämmöt tasaantuvat nopeasti. Toki lämmin ilma on harvempaa, eli lämpimällä puolella oleva puhallin on aina vähemmän tehokas kuin kylmällä puolella toimiva (ja kylmällä puolella tulopuhaltimet yleensä ovat). Lämmin ilmamäärä tuon seurauksena siis kasvaa venttiileissä kylmään nähden, mutta huoneessa ero tasaantuu.

Voi lämpötilalle olla hiukan vaikutusta tuloilman jakaantumiseen, eli kylmä ilma hakeutuu periaatteessa enemmän alakertaan. Normaali tulosuuttimien kuristus on kumminkin sen verran merkittävää, että saattaa pääosin peittää edellisen.

Pelkän tuloilman tapauksessa (kuten meillä) alipaine kyllä säilyy lähellä yläkerran kattoa pakkasillakin. Meillä raitisilmaventtiilit ovat n. 50 cm yläkerran katon alapuolella ja kyllä noista kaikista ilmaa tasaisesti tulee -25 asteen pakkasellakin. Toki ilman tulo tuolloin selvästi heikkenee, mutta eipä tämä 80-luvun talo muutenkaan ole erityisen tiivis (jollei ilmiöstä päätellen poikkeuksellisen harvakaan). Tuuletus on ajateltu täällä niin, että poistot ovat pääosin alemmassa kerroksessa ja tulot ylhäällä.

 

[kuulake]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Mitenkäs huipparilla pelkkä koneellinen poisto, pysyykö talo aina alipaineisena minipuhallusnopeudella? Muuta en osaa arvioida, kuin että vessapaperin pala tarttuu jokaiseen poistoilmakanavaan. Onkohan poisto silloin riittävä (tällainen nyrkkisääntö oli jossain suomi24:ssä )

Sent from my SM-N9005 using Tapatalk 2

 

[kotte]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Mitenkäs huipparilla pelkkä koneellinen poisto, pysyykö talo aina alipaineisena minipuhallusnopeudella?

Saa olla todella tiivis talo, että pysyisi alipaineisena. Vastaus lienee yleisessä tapauksessa kieltävä.

Vessapaperin pysyminen vain todistaa, että poisto toimii, mutta ilmiö sinällään ei kerro mitään mahdollisen alipaineen olemassaolosta tai määrästä, kuin että jos paperi ei pysy, niin sitten ei alipainettakaan periaatteessa voi olla.

 

[kuulake]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Tai siis, muotoilen näin että tuskin talo ainakaan on pahasti ylipaineinen..

Sent from my SM-N9005 using Tapatalk 2

 

[kotte]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Tai siis, muotoilen näin että tuskin talo ainakaan on pahasti ylipaineinen..

Sent from my SM-N9005 using Tapatalk 2

Ei varmaankaan ja kun kyse on kumminkin poistoilmanvaihdosta, niin eipä asialle mitenkään muutoinkaan parannusta saa pelkästään ilmavaihtoa "sorkkimalla". Jollei toimiva koneellinen poisto saa jotakin rakennuksen vaipan kohtaa sisältä alipaineiseksi, niin ei sitten mikään muukaan ilmavaihtotemppu (vaan tarvittaisiin rakennuksen alaosan vuotokohtien tukkimista).

 

[HiTec]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Miten ihmeessä, edes teoriassa talosta muka saa ylipaineisen jos sieltä imetään ilmaa jatkuvasti sisältä pois? Smiley211005

Eli alipaineinenhan se tällöin on aina ja joka tapauksessa, alipaineen määrä vaan vaihtelee poistoilman vs. korvausilman erosta. Jos korvausilmaa revitään sisään jostain pienestä reiästä vs. että on hole siellä ja toinen täällä, niin aika selväähän tuo lienee että jälkimmäisessä tuo alipaineen määrä on pienempi jos pois puhallettu määrä on molemmissa sama. Itse tein tämän muutoksen meillä, korvasin talotoimittajan 5 sisääntuloventtiiliä 15 perinteisellä ikkunan yläreunan tiivistepätkän poistolla ja näin korvausilma tulee nyt tasaisemmin läpi talon ilman vedon tunnetta missään

 

[Sammeli77]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Sen takia voi olla ylipaineinen seinien yläosasta ja katosta, koska lämmin ilma nousee ylös nostaen siellä painetta. Kuten tuolla aiemmin kuvassa on esitetty.

 

[torso1]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Miten ihmeessä, edes teoriassa talosta muka saa ylipaineisen jos sieltä imetään ilmaa jatkuvasti sisältä pois? Smiley211005

Eli alipaineinenhan se tällöin on aina ja joka tapauksessa, alipaineen määrä vaan vaihtelee poistoilman vs. korvausilman erosta. Jos korvausilmaa revitään sisään jostain pienestä reiästä vs. että on hole siellä ja toinen täällä, niin aika selväähän tuo lienee että jälkimmäisessä tuo alipaineen määrä on pienempi jos pois puhallettu määrä on molemmissa sama. Itse tein tämän muutoksen meillä, korvasin talotoimittajan 5 sisääntuloventtiiliä 15 perinteisellä ikkunan yläreunan tiivistepätkän poistolla ja näin korvausilma tulee nyt tasaisemmin läpi talon ilman vedon tunnetta missään

Tulipa tästä itsellä mieleen kun on pullotalo rakennettu ja iv-koneen tulosuodatin rutussa kovan imun vuoksi että uskaltaisiko leikata ihan kylmän viileesti jokaisesta ikkunasta yläosan tiivisteen pois kokonaan/osittain? Tällä asialla saattaisi ratketa iv-koneen jäätymisongelmat, tulisijan korvausilman saanti, huipparin korvausilman saanti jossain määriin ikkunoiden kautta eikä tuloilmakanavasta, jne..

Olisihan tuo korvausilma esilämmitettyä ja ainakin puhtaampaa kun että sitä otetaan vaihtoehtoisesti rakenteista olevien vuotojen kautta.

Loppujen lopuksi päällimmäiseksi herää kysymys että miksi taloja ylipäätänsä tehdä näin pulloksi? Lähitulevaisuudessa rakennusmääräykset senkun tiukentuvat, mitenkähän paljon sitten on hometaloja...

 

[pökö]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

uskaltaisiko leikata ihan kylmän viileesti jokaisesta ikkunasta yläosan tiivisteen pois kokonaan/osittain? Tällä asialla saattaisi ratketa iv-koneen jäätymisongelmat, tulisijan korvausilman saanti, huipparin korvausilman saanti jossain määriin ikkunoiden kautta eikä tuloilmakanavasta, jne..

Kyllä minä tekisin tuon ilmeenkään värähtämättä, saa sen tiivisteen sinne takaisin jos siltä tuntuu.

 

[HiTec]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Tuo pätkän poistaminen vain kohdistaa sen ilmavirran aika pistemäisesti, joka taas saattaa aiheuttaa omia ongelmiaan, epämielyttävää puhallusta tms. Siksi ehkä parempi versio olisi jopa korvata koko yläosan tiiviste ns. pölytiivisteellä, joka on ikäänkuin vaahtomuovia ja näin päästää sen ilman tasaisesti koko matkaltaan sisään ynnä putsaa siitä ilmasta ne siitepölyt yms. vielä poiskin

 

[torso1]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Niin tosiaan jos sen yläosan tiivisteet korvaiskin yhdellä pölytiivisteellä. Tuo vois toimii silleen et ottas yläosasta sekä karmin uratiivisteen pois että ikkunan sisätiivisteen veks. Silloin sinne yläosaan jäis joku muutaman millin rako koko leveydeltä. Sitten liimais sen pölytiivisteen siihen sisätiivisteen paikalle niin se muutaman millin rako vois mennä just umpeen mutta ilma pääsis kuitenkin vielä tiivisteen läpi. Ja eihän tuolta toisaalta otettaisi ilmaa yhtään sen enempää kuin mitä tarvitaan korvausilmaksi. Vedon tunne tuskin lisääntyy?

On se kumma kun tiivistä taloa pitää ruveta harventamaan että saadaan tekniikka toimimaan ja horoa taloa taas tiivistämään. Ikinä ei oo hyvä!

 

[HiTec]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

No meillä ex. krs.talossa tuo huippari imi siihen malliin että kämpän ulko-ovi suhisi ja piti oikein työntää että sai oven auki Siellä korvasin nuo ikkunoiden ylätiivisteet tuolla pölytiivisteellä ja siihen loppu suhinat, ulko-ovi toimi taas kuten pitikin. Ja siltikään kämpässä ei tuntunut vetoa missään eikä pakkasillakaan palellut, tuo tiiviste nimenomaan kun tasaa sen ilmavirran koko matkalleen. Eikä tuo pölytiiviste nyt kuitenkaan niin harvaa ole, että ulkona puhaltava tuuli siitä läpi sentään puhaltaisi

 

[fraatti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Pelkän tuloilman tapauksessa (kuten meillä) alipaine kyllä säilyy lähellä yläkerran kattoa pakkasillakin. Meillä raitisilmaventtiilit ovat n. 50 cm yläkerran katon alapuolella ja kyllä noista kaikista ilmaa tasaisesti tulee -25 asteen pakkasellakin. Toki ilman tulo tuolloin selvästi heikkenee, mutta eipä tämä 80-luvun talo muutenkaan ole erityisen tiivis (jollei ilmiöstä päätellen poikkeuksellisen harvakaan). Tuuletus on ajateltu täällä niin, että poistot ovat pääosin alemmassa kerroksessa ja tulot ylhäällä.

Onko ilmanvaihto pelkästään painovoimainen? Oletko kokeillut ilman suunnan jollain kovilla pakkasilla kuten elmukelmulla vain onko se selvästi havaittavissa?

 

[fraatti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Miten ihmeessä, edes teoriassa talosta muka saa ylipaineisen jos sieltä imetään ilmaa jatkuvasti sisältä pois? Smiley211005

Eli alipaineinenhan se tällöin on aina ja joka tapauksessa, alipaineen määrä vaan vaihtelee poistoilman vs. korvausilman erosta. Jos korvausilmaa revitään sisään jostain pienestä reiästä vs. että on hole siellä ja toinen täällä, niin aika selväähän tuo lienee että jälkimmäisessä tuo alipaineen määrä on pienempi jos pois puhallettu määrä on molemmissa sama. Itse tein tämän muutoksen meillä, korvasin talotoimittajan 5 sisääntuloventtiiliä 15 perinteisellä ikkunan yläreunan tiivistepätkän poistolla ja näin korvausilma tulee nyt tasaisemmin läpi talon ilman vedon tunnetta missään

Tältä näyttää kuva koneellisen poiston tapauksessa. (kuuluukos harva yläpohja samaan kategoriaan?)

Jos seinien/lattian vieressä näkyy miinuksia niin tällöin siellä vallitsee alipaine. Ja sen suurempi mitä leveämpi kolmio on sillä korkeudella....

 

[fraatti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

On se kumma kun tiivistä taloa pitää ruveta harventamaan että saadaan tekniikka toimimaan ja horoa taloa taas tiivistämään. Ikinä ei oo hyvä!

Me avataan tuuletusikkunaa vajaa sentti takkaa polttaessa ja liesikupua käytettäessä se aukeaa väkisin ehkä pari senttiä. Eikö tuollaista ratkaisua voisi käyttää?

Mulla tosin on tuloilmaputki lattian sisässä ja tuuletuspaalu odottamassa laiskaa asentajaa ja ajattelin kokeilla tälläistä venttiiliä jos sen saisi toimimaan automaattisena sopivasti viritettynä. Vakiona tuon aukeaminen vaatii 25Pa alipaineen jotta tuo päästää ilmaa läpi(jos tulkitsen kuvaa oikein). Magneettia siirtämällä kauemmaksi tuon varmaan saisi toimimaan herkemmin. Oletko mitannut millaisen alipaineen takka, huippari tai kpi tekevät?

http://www.elektrodesign.cz/web/download/33724?webproduct_id=10575&language_id=21&prefix=katalog

 

[torso1]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Meillä liesikupun kanavapuhallin tekee n. 12 Pa:n alipaineen kämppään ja repii varmaan suurimman osansa korvausilmastaan tuloilmakanavan kautta. Sen huomaa siitä kun jo parin kk jälkeen iv-koneen tuloilmasuodatin on rutussa! Keskuspölynimurin ja takan alipaineen määrää en ole muistanut mitata, vielä.

Taidampa lompsia tänään rautakauppaan ja ostaa tuota pölytiivistettä. Lähtee noi ylätiivisteet vaihtoon. Sittenhän tuon näkee muutaman kk päästä oliko vaikutusta ja tuleepahan ainakin suurin osa puuttuvasta korvausilmasta ikkunoiden kautta. Esilämmitettynä ja suodatettuna, ainakin teoriassa. Mitenkähän tehokkaasti kesällä tulee sit kuuma ulkoilma tuota kautta sisälle kun Kpi tai liesikupu päällä?

 

[pökö]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Mitenkähän tehokkaasti kesällä tulee sit kuuma ulkoilma tuota kautta sisälle kun Kpi tai liesikupu päällä?

Tuo on varmaan hyvin pieni ongelma, on se aiemminkin jostain tullut kun ihmiset kulkee ovesta ulos tai sitten sieltä tulokanavan kautta (siis ilma, ei ihmiset ).

 

[kotte]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Onko ilmanvaihto pelkästään painovoimainen? Oletko kokeillut ilman suunnan jollain kovilla pakkasilla kuten elmukelmulla vain onko se selvästi havaittavissa?

Ei. On kanavapuhallinimuri ja savupiippuhuippuimuri (yhden huoneen ilmanvaihto on nykyisellään savupiippuimurin varassa). Integroidussa autotallissa on erillinen poistoilma pienellä puhaltimella. Kaikissa on PILP-tyylinen lämmöntalteenottoviritys.

Ilman suunnan havaitsemisessa ei ole mitään ongelmaa, kun tulee pienestä suuntaavasta ja säädettävästä venttiilistä suodatettuna, mutta ei esilämmitettynä, eli lämpötilasta suunnan havaitsee (ja voi vielä lisävarmistusta hakea säätelemällä venttiiliä samalla).

 

[jolla]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

on se vaikeaa, koneellinen ilmastointi, joka päivä joka hetki sisäilmaongelmia, näyttää olevan kaikkialla ja kaikissa kone
kun luovuimme koneellisesta, ei ole ollut enää
- viiltävää vetoa
- vilttiä jaloilla kun telkkaria katsotaan
- ei suotimia rutussa
- takkaan tai uuniin tulet, ei mitään erityistoimenpiteitä
- raikkaampi sisäilma kun ei sen likaisen suotimen ja putkistojen tunkkaista hajua
- sähkölasku syöksyi alas
- hurina loppui korvissa
- ja astma helpotti ja hartiakivut ja kurkun karheus
- energian kulutus ehkä nousi, mutta sitä en pysty näyttämään toteen kun ei voi havaita mistään
- kansantalouteen negatiivinen vaikutus, suunniittelu, koneet, putket, asennukset, säännöllinen huolto, terveysmenot, sähkö verot, suotimet, mittailut, säätäminen kaikki tämä jää nyt kotipesään käytettäväksi johonkin tarpeellisenpaan/mukavampaan, kiertoon kuitenkin muttei pakolliseen

 

[HiTec]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Me avataan tuuletusikkunaa vajaa sentti takkaa polttaessa ja liesikupua käytettäessä se aukeaa väkisin ehkä pari senttiä.

Meillä edes tuo takka ei tartte mitään ylimääräistä säätöä, pelti auki ja tulta perään, hyvin vetää heti lähtöjään vaikka tuo Tiileri on kuulemma pääliliitoksisena haastava kapistus saada vetämään. Meillä ei koskaan ole tuon kanssa ollut ongelmia. Sytytysvaiheessa tosin liesituuletin pitää olla pois päältä jos takka on kovin kylmäksi päässyt, mutta heti kun palaa kunnolla voi liesituuletinkin puhaltaa vaikka täpöllä, no probs. Eli tuloilmaa meillä tulee mahdollisimman pienellä vastuksella automaattisesti sisään sen mitä sitä ulos puhallellaan. Ja jos ei ulos puhallella, ei sitä ilmaakaan sisään tule. Yksinkertaista. Näin talo hengittää sen mitä tarvitaan, ei eletä pullossa mutta toisaalta ei tuota energiaakaan ylenmäärin tuhlata. Ja kun poistoilmakin imetään pääasiassa kosteista tiloista ja keittiöstä, on tuon ylimääräisen kosteudenkin reitti ulkoilmaan mahd. lyhyt, ilma kiertää jatkuvasti ja paikat pysyy kuivina

 

[SLJK]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Kuis painovoimaisen ilmanvaihdon tuottama paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä käyttäytyy (ulkolämpötilan muuttuessa) seuraavissa esimerkkitilanteissa? Kohde on perinteinen kellarilla varustettu "rinsikka", eli lattiapintaa on kolmessa eri tasossa.

1. Ylimmän kerroksen keittiön katonrajasta piipun tuuletushormiin johdettu tuuletusluukku on täysin auki. Matkaa ilmalla ulos piipusta n. 3 m pätkä 1/2 kiven hormia. Ovet on alhaalta ylös koko matkan auki, Esitetty tilanne tarkoittanee sitä, että yläkerran katon rajassa on paine-eroa ulkoilmaan nähden vain tuuletushormissa syntyvän virtausvastuksen verran?

2. Ylimmän kerroksen keittiön tuuletusräppänä on kiinni ja poistoluukku on auki keskimmäisen kerroksen keittiöstä piipun tuuletushormiin. Ilmalla sieltä on matkaa pihalle n. 6m matka oman hormin kautta. Olisiko sisä/ulko paine-ero keskikerroksen katon tasassa tällöin ilmahormin painehäviön verran? ja yläkerrassa korkeuseroa/lämpötilaa vastaavan määrän enemmän?

Tämä ei ole ihan mun oma "case" sillä avitan poistoa koneellisesti märkä- ja wc-tiloista sekä ke:n liesituulettimella, mutta kiinnostaa muuten.