D
dessan
Vieras
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Minkä ohjeen?
Sammeli77 sanoi:
Minkä ohjeen?
Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Lunttasin kupongista ja siinä mainittiin, että mittaukset tehtiin SFS-EN 13829B mukaisesti. Tuo standardi taitaa kuitenkin liittyä ilmanpitävyyden mittaamiseen, eikä varsinaiseen lämpökuvaukseen. Samalla mitattiin sekä ilmanpitävyys, että lämpökamerakuvaukset.
dessan sanoi:
Lunttasin kupongista ja siinä mainittiin, että mittaukset tehtiin SFS-EN 13829B mukaisesti. Tuo standardi taitaa kuitenkin liittyä ilmanpitävyyden mittaamiseen, eikä varsinaiseen lämpökuvaukseen. Samalla mitattiin sekä ilmanpitävyys, että lämpökamerakuvaukset.
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Taitaa olla Ratu1213-S Rakennuksen lämpökuvaus.
https://www.rakennustieto.fi/kortistot/ratu/kortit/1213.html.stx
https://www.rakennustietoshop.fi/en/ratu-s-1213-rakennuksen-lampokuvaus.-lampokuvaus-raportointi-ja-tilaaminen/RTU9082/dp
Taitaa olla Ratu1213-S Rakennuksen lämpökuvaus.
https://www.rakennustieto.fi/kortistot/ratu/kortit/1213.html.stx
https://www.rakennustietoshop.fi/en/ratu-s-1213-rakennuksen-lampokuvaus.-lampokuvaus-raportointi-ja-tilaaminen/RTU9082/dp
- Keskustelun aloittaja
- #45
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
En maksanut noista mitään kun ei oo oma asunto mutta erään tutun kylläkin. Hintaa lapuille tuli 360€.
Usein kuulee puhuttavan että painekoe maksaa 500€ teetettynä mutta enpä ole kuullut koskaan kenenkään siitä niin paljoa maksaneen. Noin 300€ kylläkin. Tuskimpa noita kovin moni asuntoonsa teetättää. Suurinosa tehtäneen uudisrakentamisessa jossa tuo on sisällytetty talopaketin hintaan. Usein tietysti siksi että talovalmistaja saa laittaa energiatodistukseen jotain muuta ilmanvuotoluvuksi kuin 4 ja näin ollen talo saadaan alempaan energialuokkaan. Itse käytin energiatodistuksessa oman talon kohdalla 4:sta ja silti talo meni silloiseen a-energialuokkaan. Pidin mittauksen suorittamista itselle melko turhana joten säästin tuon rahan ja käytin sen muualle. Mutta hiukan spede henkeä ja tuon mittauksen voisi tehdä myös itse.
Eräässä lapussa oli selitettynä kuinka tuon voi tehdä vaikka iv-koneen poistopuhallinta käyttämällä. Myös huippari kävisi tarkoitukseen. Pitäsköhän laittaa propelihattu päähän ja tilata luovassa krapulassa paine-eromittari maailmalta.... Smiley211005
dessan sanoi:
En maksanut noista mitään kun ei oo oma asunto mutta erään tutun kylläkin. Hintaa lapuille tuli 360€.
Usein kuulee puhuttavan että painekoe maksaa 500€ teetettynä mutta enpä ole kuullut koskaan kenenkään siitä niin paljoa maksaneen. Noin 300€ kylläkin. Tuskimpa noita kovin moni asuntoonsa teetättää. Suurinosa tehtäneen uudisrakentamisessa jossa tuo on sisällytetty talopaketin hintaan. Usein tietysti siksi että talovalmistaja saa laittaa energiatodistukseen jotain muuta ilmanvuotoluvuksi kuin 4 ja näin ollen talo saadaan alempaan energialuokkaan. Itse käytin energiatodistuksessa oman talon kohdalla 4:sta ja silti talo meni silloiseen a-energialuokkaan. Pidin mittauksen suorittamista itselle melko turhana joten säästin tuon rahan ja käytin sen muualle. Mutta hiukan spede henkeä ja tuon mittauksen voisi tehdä myös itse.
Eräässä lapussa oli selitettynä kuinka tuon voi tehdä vaikka iv-koneen poistopuhallinta käyttämällä. Myös huippari kävisi tarkoitukseen. Pitäsköhän laittaa propelihattu päähän ja tilata luovassa krapulassa paine-eromittari maailmalta.... Smiley211005
D
dessan
Vieras
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Vain jos kierrosnopeutta (alipainetta) pystyy säätämään.
fraatti sanoi:
Vain jos kierrosnopeutta (alipainetta) pystyy säätämään.
D
dessan
Vieras
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Portaattomasti?
Huomautus: Portaattomasti se säätyy just Blowerdoorissa ja sen kopioissa. Ja ellei se nyt jo rivien lomasta käynyt ilmi, niin kyllä, olen tämän alan amatimies.* Ruvetkaa vaan substanssikysymyksissä tinkamaan mun kaa. Häviätte varmasti
* ennenkuin joku kielitäti kerkiää: nimenomaan oikeinkirjoitettu, amatimies on aina kaikkien ammattimiesten isä ja paavi, se Kaikkein Suurin Asiantuntija - nytpä tiedätte senkin....
pökö sanoi:
Portaattomasti?
Huomautus: Portaattomasti se säätyy just Blowerdoorissa ja sen kopioissa. Ja ellei se nyt jo rivien lomasta käynyt ilmi, niin kyllä, olen tämän alan amatimies.* Ruvetkaa vaan substanssikysymyksissä tinkamaan mun kaa. Häviätte varmasti
* ennenkuin joku kielitäti kerkiää: nimenomaan oikeinkirjoitettu, amatimies on aina kaikkien ammattimiesten isä ja paavi, se Kaikkein Suurin Asiantuntija - nytpä tiedätte senkin....
D
dessan
Vieras
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Kyllä siitä maksetaan. Olisikohan tuo 300 euroa osana jotain muuta, isompaa pakettia? Esim. energiatodistuksen laadita + lämpökuvaus? Pakettihinta sitten sopimuksen mukaan, mutta selvästi kuitenkin enemmän kuin 500 euroa, jotta on jotain järkeä lähteä keikalle.
fraatti sanoi:
Kyllä siitä maksetaan. Olisikohan tuo 300 euroa osana jotain muuta, isompaa pakettia? Esim. energiatodistuksen laadita + lämpökuvaus? Pakettihinta sitten sopimuksen mukaan, mutta selvästi kuitenkin enemmän kuin 500 euroa, jotta on jotain järkeä lähteä keikalle.
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
En ole minkäänsortin LVI-mies, kaukana siitä. Vain hitusen joutunut kiinnostumaan asioista okt-hankinnan jälkeen. Minähän jo korjasin asian tarkastettuani, että se standardi koskikin ilmanpitävyyden mittausta (ilmavuotoluvun määritystä), mutta samalla tehtiin kaksivaiheisena lämpökamerakuvaukset. Näinhän viestiketjussa vastasin. Jokainen näistä alan ammattilaisesta, joilta asiaa tiedusteltiin ennen mittauksia, olisi tehnyt mittaukset kaksivaiheisena ja tietyn ohjeen mukaan ja muistelin, että se olisi juuri ollut tuo standardi. Erehdyin ja se siitä.
En ole minkäänsortin LVI-mies, kaukana siitä. Vain hitusen joutunut kiinnostumaan asioista okt-hankinnan jälkeen. Minähän jo korjasin asian tarkastettuani, että se standardi koskikin ilmanpitävyyden mittausta (ilmavuotoluvun määritystä), mutta samalla tehtiin kaksivaiheisena lämpökamerakuvaukset. Näinhän viestiketjussa vastasin. Jokainen näistä alan ammattilaisesta, joilta asiaa tiedusteltiin ennen mittauksia, olisi tehnyt mittaukset kaksivaiheisena ja tietyn ohjeen mukaan ja muistelin, että se olisi juuri ollut tuo standardi. Erehdyin ja se siitä.
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Ei ammattimies ole nähnyt säätöpeltiä liesikuvussa?
dessan sanoi:Portaattomasti?
Huomautus: Portaattomasti se säätyy just Blowerdoorissa ja sen kopioissa. Ja ellei se nyt jo rivien lomasta käynyt ilmi, niin kyllä, olen tämän alan amatimies.* Ruvetkaa vaan substanssikysymyksissä tinkamaan mun kaa. Häviätte varmasti
Ei ammattimies ole nähnyt säätöpeltiä liesikuvussa?
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Mites tuon tiiveysmittauksen voi tehdä vaikka juuri sillä huipparilla? Tarvii tietää liikutetun ilman määrä ja asunnon alipaine? Jonkinlaisen alipaineen saa tänne jo pelkällä liesituulettimellakin, kun noen haju tulee leivinuunista vaikka hormikin olisi lämmin. Pellissä on ilmeisesti häkää varten tehty lovi.
Mites tuon tiiveysmittauksen voi tehdä vaikka juuri sillä huipparilla? Tarvii tietää liikutetun ilman määrä ja asunnon alipaine? Jonkinlaisen alipaineen saa tänne jo pelkällä liesituulettimellakin, kun noen haju tulee leivinuunista vaikka hormikin olisi lämmin. Pellissä on ilmeisesti häkää varten tehty lovi.
- Keskustelun aloittaja
- #54
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Jossain netissä tuli vastaan joku lappu missä menetelmä oli selitetty. Jahka on aikaa perehtyä asiaan niin voin avata tänne jonkun topickin. Päissäni mietin joskus että esim lisituulettimen putkesta imettäessä tuohon alle voisi esim virittää jonkinmoisen mittausyhteen mistä voisi mitata ulosvirtaavan ilman määrän.
Omassa tapauksessani ainakin liesikupu + huippuimuri tekee suurimmalla teholla jo oli kaksinkertaisen alipaineen kuin mitä tuossa mittauksessa käytetään.
ilpo_ sanoi:
Jossain netissä tuli vastaan joku lappu missä menetelmä oli selitetty. Jahka on aikaa perehtyä asiaan niin voin avata tänne jonkun topickin. Päissäni mietin joskus että esim lisituulettimen putkesta imettäessä tuohon alle voisi esim virittää jonkinmoisen mittausyhteen mistä voisi mitata ulosvirtaavan ilman määrän.
Omassa tapauksessani ainakin liesikupu + huippuimuri tekee suurimmalla teholla jo oli kaksinkertaisen alipaineen kuin mitä tuossa mittauksessa käytetään.
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Eikös virallisessa tiiveysmittauksessa käytetä 50Pa alipainetta. En usko, että itse saisin lähellekään sitä millään taloon asennetulla laitteella. Onko tuohon jotai kaavaa millä pystyy muuttamaan pienemmällä alipaineella tehdyn tiiveysmittauksen yleisesti käytettyyn yksikköön?
fraatti sanoi:
Eikös virallisessa tiiveysmittauksessa käytetä 50Pa alipainetta. En usko, että itse saisin lähellekään sitä millään taloon asennetulla laitteella. Onko tuohon jotai kaavaa millä pystyy muuttamaan pienemmällä alipaineella tehdyn tiiveysmittauksen yleisesti käytettyyn yksikköön?
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Jos poisto- ja tuloventtiileistä mitatut paine-erot ovat selvillä, saako niistä laskettua onko talossa tarpeeksi alipainetta? Ei meinaa tulla mitään järkevää tulosta...
Tulo 42
Tulo 41
Tulo 41
Tulo 40
Tulo 39
Tulo 32
Tulo 35
Tulo 48
Poisto 35
Poisto 34
Poisto 34
Poisto 47
Poisto 37
Poisto 55
Poisto 25
Jos poisto- ja tuloventtiileistä mitatut paine-erot ovat selvillä, saako niistä laskettua onko talossa tarpeeksi alipainetta? Ei meinaa tulla mitään järkevää tulosta...
Tulo 42
Tulo 41
Tulo 41
Tulo 40
Tulo 39
Tulo 32
Tulo 35
Tulo 48
Poisto 35
Poisto 34
Poisto 34
Poisto 47
Poisto 37
Poisto 55
Poisto 25
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Tuossa ei ole yksinään riittävästi tietoja edes sen päättelemiseen, onko rakennus yli- vai alipaineinen. Kaikkien venttiileiden virtausmäärätiedoista saisi sentään selville, onko tilanne ali- vai ylipaineen puolella perusilmanvaihdon osalta (vaikka ei kerrokaan mahdollisen alipaineen suuruutta ja ota mahdollisten muiden ilmanvaihtoreittien merkitystä, esimerkkinä tulisijat, näiden korvausilmaventtiilit ja liesituuletin sekä rakennuksen vaipan mahdolliset ilmavuodot). Venttiilikojeiden paine-eroista ja tyyppikäyristähän nuo venttiilikohtaiset virtausmäärät olisi joltisellakin tarkkuudella selvitettävissä kullekin kojeelle erikseen.noble sanoi:
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Tässähän näitä. Neliöjuuri paine-erosta*k-kerroin=litrat --> Poisto 84,5 l/s ja tulo 83,9 l/s, mutta pascalit kiinnostaa.
Ensimmäinen numero paine-ero, sitten asetus ja kolmanneksi k-kerroin.
Tulo 42 6 1,9
Tulo 41 6 1,9
Tulo 41 6 1,9
Tulo 40 3 1,3
Tulo 39 3 1,3
Tulo 32 8 2,2
Tulo 35 4 1,6
Tulo 48 3 1,3
Poisto 35 -12 0,8
Poisto 34 -2 1,7
Poisto 34 -7 1,2
Poisto 47 8 3,8
Poisto 37 -7 1,2
Poisto 55 0 2,7
Poisto 25 0 1,9
Tässähän näitä. Neliöjuuri paine-erosta*k-kerroin=litrat --> Poisto 84,5 l/s ja tulo 83,9 l/s, mutta pascalit kiinnostaa.
Ensimmäinen numero paine-ero, sitten asetus ja kolmanneksi k-kerroin.
Tulo 42 6 1,9
Tulo 41 6 1,9
Tulo 41 6 1,9
Tulo 40 3 1,3
Tulo 39 3 1,3
Tulo 32 8 2,2
Tulo 35 4 1,6
Tulo 48 3 1,3
Poisto 35 -12 0,8
Poisto 34 -2 1,7
Poisto 34 -7 1,2
Poisto 47 8 3,8
Poisto 37 -7 1,2
Poisto 55 0 2,7
Poisto 25 0 1,9
P
pötvis
Vieras
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Poisto venttiilit Kso? Ja tulo venttiili mitä? Jos on tuo av 3 niin sinne on kyllä hankala survoa mittapäätä lautasen taakse.
Poisto venttiilit Kso? Ja tulo venttiili mitä? Jos on tuo av 3 niin sinne on kyllä hankala survoa mittapäätä lautasen taakse.
T
torso1
Vieras
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Tuli mittailtua omasta kodista huvikseen vähän paine-eroja suhteessa ulkoilmaan kun asia on nyt tapetilla.
Alkutietoja:
-Talo n. 140m2 (valm. 2013)
-IV-kone Swegon Casa W130 Econo eli jälkilämmitys vesipatterilla
-Tuloilmamäärä mitattu 55l (suunniteltu 55l/s), Tulopuh. nopeus: 55%
-Poistoilmamäärä mitattu 60l (suunniteltu 59l/s), Poistopuh. nopeus: 73
-Alipaine ilmanvaihdon osalta n. 9% (suunniteltu 7%)
-mittari: Swema 3000
Talon sisäilman paine-eroja suhteessa ulkoilmaan:
Olosuhteet: ulkoilma n. -3'C, pilvistä ja tuuli heikkoa.
Paine-erot mitattu huonekorkeuden keskivaiheelta. Eli molemmat letkut sisä- sekä ulkoilmaan tuleva letku on samalla korkeudella.
Paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä kun IV päällä normaaliteholla: -1,5 - (-2,5) Pa
Paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä kun IV päällä tehostuskäytöllä: -1,5 - (-2,5) Pa
Paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä kun IV päällä normaaliteholla ja liesikupu (huippuimuri) 4.nopeudella (max): -10 - (-11) Pa
Paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä kun Tulopuh. nopeus 10%(min) ja Poistopuh. nopeus 100%(max)
ja liesikupu 4.nopeudella: -29 - (-30) Pa
Eli mitä tuli huomattua. Paine-erot normaalikäytössä oikeaa suuruusluokkaa. Takan polton aikana ei voi laittaa käryävää ruokaa samalla. Kerran lähti veto pesästä väärään suuntaan takanpolton aikana kun huippari oli päällä epähuomiossa ruuan laiton aikana
. Kärsii nippanappa pitää 2.asennossa jos tuhlaluukun vedon säätää kovalle. Sitten mittasin lopuksi kuinka vakuumiin talon saa käytettävissä olevalla laitteistolla. Talon meni n. 30 Pa:ia alipaineiseksi kun laittoi poistot täysille ja tulon minimiin. Tuossa kun ois ollu vielä lämpökamera mukana niin olisi saanut hyvin mahdolliset rakennuksen vaipan vuotokohdat esille. Niitä kun kuitenkin aina on enemmän ja vähemmän.
Mitä jäi mittaamatta. Rakennuksen korkeimman huoneen sisäilman terminen paine-ero lattian rajan ja katon väliltä. Tuo vaan jotenkin unohtui. Pitää mitata joskus toiste kun saa mittaria lainaan...
Tuli mittailtua omasta kodista huvikseen vähän paine-eroja suhteessa ulkoilmaan kun asia on nyt tapetilla.
Alkutietoja:
-Talo n. 140m2 (valm. 2013)
-IV-kone Swegon Casa W130 Econo eli jälkilämmitys vesipatterilla
-Tuloilmamäärä mitattu 55l (suunniteltu 55l/s), Tulopuh. nopeus: 55%
-Poistoilmamäärä mitattu 60l (suunniteltu 59l/s), Poistopuh. nopeus: 73
-Alipaine ilmanvaihdon osalta n. 9% (suunniteltu 7%)
-mittari: Swema 3000
Talon sisäilman paine-eroja suhteessa ulkoilmaan:
Olosuhteet: ulkoilma n. -3'C, pilvistä ja tuuli heikkoa.
Paine-erot mitattu huonekorkeuden keskivaiheelta. Eli molemmat letkut sisä- sekä ulkoilmaan tuleva letku on samalla korkeudella.
Paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä kun IV päällä normaaliteholla: -1,5 - (-2,5) Pa
Paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä kun IV päällä tehostuskäytöllä: -1,5 - (-2,5) Pa
Paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä kun IV päällä normaaliteholla ja liesikupu (huippuimuri) 4.nopeudella (max): -10 - (-11) Pa
Paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä kun Tulopuh. nopeus 10%(min) ja Poistopuh. nopeus 100%(max)
ja liesikupu 4.nopeudella: -29 - (-30) Pa
Eli mitä tuli huomattua. Paine-erot normaalikäytössä oikeaa suuruusluokkaa. Takan polton aikana ei voi laittaa käryävää ruokaa samalla. Kerran lähti veto pesästä väärään suuntaan takanpolton aikana kun huippari oli päällä epähuomiossa ruuan laiton aikana
. Kärsii nippanappa pitää 2.asennossa jos tuhlaluukun vedon säätää kovalle. Sitten mittasin lopuksi kuinka vakuumiin talon saa käytettävissä olevalla laitteistolla. Talon meni n. 30 Pa:ia alipaineiseksi kun laittoi poistot täysille ja tulon minimiin. Tuossa kun ois ollu vielä lämpökamera mukana niin olisi saanut hyvin mahdolliset rakennuksen vaipan vuotokohdat esille. Niitä kun kuitenkin aina on enemmän ja vähemmän.Mitä jäi mittaamatta. Rakennuksen korkeimman huoneen sisäilman terminen paine-ero lattian rajan ja katon väliltä. Tuo vaan jotenkin unohtui. Pitää mitata joskus toiste kun saa mittaria lainaan...
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Tiiviysmittaus tehdään sekä alipaineisena, että ylipaineisena, näistä voi tulla hieman eri tulokset. Laskennalliseksi vuotoluvuksi tulee näiden keskiarvo (esim. energiatodistukseen jne). Pelkässä lämpökuvauksessa ei toki tarvitse tätä, ja siinä voi käyttää ihan IV-konetta.
Käsisavuilla näkee hyvin mittauksen aikana miten/mistä ilmaliikkuu. Flir lämpökameralla kuvattiin myös.
Meillä mittaukset tehtiin Retrotekin oviaukkoon tulevilla kamoilla. Mittaus tehtiin pariin kertaan, ensimmäinen mittaus paljasti että kaksi ulko-ovea valskasi oikein urakalla.. olivat vain säätämättä kohdilleen. Noiden jälkeen ainoaksi "ongelmaksi" jäi saunaosasto ja sen rakenteelliset haasteet mitkä kuulemma yleisiä ja kiistelyn kohteita.
Joo, yleensä tulpataan koneesta tai katolta kaikki ilmaa päästävät reitit ilmapalloilla mittauksen ajaksi, huom. myös mahdolliset takan/kiukaan korvausilmat.dessan sanoi:
Tiiviysmittaus tehdään sekä alipaineisena, että ylipaineisena, näistä voi tulla hieman eri tulokset. Laskennalliseksi vuotoluvuksi tulee näiden keskiarvo (esim. energiatodistukseen jne). Pelkässä lämpökuvauksessa ei toki tarvitse tätä, ja siinä voi käyttää ihan IV-konetta.
Käsisavuilla näkee hyvin mittauksen aikana miten/mistä ilmaliikkuu. Flir lämpökameralla kuvattiin myös.
Meillä mittaukset tehtiin Retrotekin oviaukkoon tulevilla kamoilla. Mittaus tehtiin pariin kertaan, ensimmäinen mittaus paljasti että kaksi ulko-ovea valskasi oikein urakalla.. olivat vain säätämättä kohdilleen. Noiden jälkeen ainoaksi "ongelmaksi" jäi saunaosasto ja sen rakenteelliset haasteet mitkä kuulemma yleisiä ja kiistelyn kohteita.
T
torso1
Vieras
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
"Avaatko" vähän tuota saunaosaston rakenteelliset haasteet ongelmaa..mitä tarkoitat? varmaan höyrynsulun puuttumista kiviseinän takaa pesutiloissa?
kapsu sanoi:
"Avaatko" vähän tuota saunaosaston rakenteelliset haasteet ongelmaa..mitä tarkoitat? varmaan höyrynsulun puuttumista kiviseinän takaa pesutiloissa?
- Keskustelun aloittaja
- #66
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Tuosta minäkin olen kuullut. Mies joka muurasi takkaani kertoi juuri tulleensa työmaalta missä oli ollut purkamassa pesuhuoneen kiviseinää. Takana oleva runko oli kärsinyt merkittäviä homevaurioita väärän toteutuksen takia. Joskus kun rakentelin taloani niin kysyin vanhalta timpurilta kuinka he ovat ph/sauna ratkaisuita tehneet. Sanoi vain että hän ei sano mitään kun sen aikaiset ratkaisut taisivat kaikki alkaneet happanemaan enemmän tai vähemmän...
Mielestäni tämä on "oikea" tapa
kapsu sanoi:
Tuosta minäkin olen kuullut. Mies joka muurasi takkaani kertoi juuri tulleensa työmaalta missä oli ollut purkamassa pesuhuoneen kiviseinää. Takana oleva runko oli kärsinyt merkittäviä homevaurioita väärän toteutuksen takia. Joskus kun rakentelin taloani niin kysyin vanhalta timpurilta kuinka he ovat ph/sauna ratkaisuita tehneet. Sanoi vain että hän ei sano mitään kun sen aikaiset ratkaisut taisivat kaikki alkaneet happanemaan enemmän tai vähemmän...
Mielestäni tämä on "oikea" tapa
- Keskustelun aloittaja
- #67
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Tämän tuloksen minäkin haluaisin nähdä. Ja mieluiten mahdollisimman kylmällä kelillä jolloin nuo paine-erot pitäisi olla suurimmillaan... Ja tietenkin ylipäätään kuinka kylmäkeli vaikuttaa talon alipaineisuuteen. Varsinkin vielä kun kyseessä on uusi ja tiivis talo. Oliko sinun asuntoosi tehty tiiveysmittausta?
torso1 sanoi:
Tämän tuloksen minäkin haluaisin nähdä. Ja mieluiten mahdollisimman kylmällä kelillä jolloin nuo paine-erot pitäisi olla suurimmillaan... Ja tietenkin ylipäätään kuinka kylmäkeli vaikuttaa talon alipaineisuuteen. Varsinkin vielä kun kyseessä on uusi ja tiivis talo. Oliko sinun asuntoosi tehty tiiveysmittausta?
T
torso1
Vieras
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Ei ole tehty tiiveysmittausta. Ei ollut pakko tehdä energiatodistus selvityksen takia. Ilmanvuotoluku taitaa olla sen verran heikko. Voishan tuon joskus teettää, mielessä kyllä käynyt.
Meillä tehty nuo sauna-kylpyhuoneosaston kosteat tilat "perinteisellä" tavalla. Eli kahta höyrynsulkua ei ole. Ulkoseinästä siis puuttuu höyrynsulku tuolta alueelta osin. Ulkoseinän ja kiviseinän tuuletusväli on n. 50mm. Tuo välitila sekä alaslaskettu katto tuuletetaan kodinhoitohuoneeseen päin. Kodinhoitohuoneessa ulkoseinän ja kylpyhuoneen väliseinän välissä yläkaapiston yläpuolella seinässä tuo 50mm leveä ja noin puoli metriä korkea aukko josta välitila tuulettuu ilmanvaihdon kautta..jos tuulettuu.. Varmaan tuoltakin joku homehtunut villa tai kastunut runkopuu löytyisi ulkoseinästä jos sen uskaltaisi avata.
Jos nyt tekisin puurunkoisen talon niin varmaan tekisin höyrynsulun sillä laitta et kietoisin sen ensiksi tiiviisti koko vaipan ympärille ja kosteat tilat tekisin fraatin rakennekuvan esittämällä tavalla. Tuuletusvälin suurentaisin tuplasti isommaksi eli 60mm. Välitila tuuletettaisin kuiviin tiloihin päin ihan reilun kokoisella tuuletusaukolla. Miksipä tuota ei voisi tehdä silläkin tavalla et alaslasketussa katossa olisi ihan oma poistoventtiili mikä tuulettaisi tuota tilaa..
Rakenneteknisesti olisi helpoin tehdä täyskivitalo vaikka jostain HB:n 380mm leveästä valmiseristeharkosta ja kaikki väliseinät esim. 88mm leveästä väliseinäharkosta tai 130mm leveästä desibeliharkosta jos äänieristävyyttä hakee. Ainut höyrynsulku tulisi yläpohjaan ja senkin voisi eristää selluvillalla jos mahdollista villaan tiivistyvää kosteutta pelkää. Puurunkoisessa talossa kun noita mahdollisia rakennusvirheitä on huomattavasti helpompi tehdä monimutkaisten toteutustapojen takia. Ja senkin melkein väitän että semmoista taloa ei löydy missä mitään rakennusvirhettä ei olisi tehty. Mutta mutta, ei ole kuitenkaan helppoa tehdä tänä päivänä täysin tiivistä taloa missä ei olisi kosteuden tiivistymisen kanssa ongelmia ajan saatossa. Ja kohta ollaan tietenkin tekemässä vieläkin tiiviimpiä! Nykytaloa kun pitää myös osata käyttääkin oikein että se pysyy kuivana rungon ja sisäpuolen suhteen. Riittävän pitkät tuuletusajat esim. suihkun ja saunomisen yhteydessä jne...
Eipä olisi sekään huono asia jos ennen rakentamista käytäisiin kaupungin tai kunnan rakennustarkastajan-asiakas-suunnittelijan kanssa läpi ihan huolella rakennettavan talon perustus- ja rakennesuunnitelmat. Yhdessä voitaisiin miettiä paras ratkaisu toteutuksien osalta että ei enää tulisi lisää näitä homemökkejä. Voipi olla kyllä helpommin sanottu kuin tehty...
Ei ole tehty tiiveysmittausta. Ei ollut pakko tehdä energiatodistus selvityksen takia. Ilmanvuotoluku taitaa olla sen verran heikko. Voishan tuon joskus teettää, mielessä kyllä käynyt.
Meillä tehty nuo sauna-kylpyhuoneosaston kosteat tilat "perinteisellä" tavalla. Eli kahta höyrynsulkua ei ole. Ulkoseinästä siis puuttuu höyrynsulku tuolta alueelta osin. Ulkoseinän ja kiviseinän tuuletusväli on n. 50mm. Tuo välitila sekä alaslaskettu katto tuuletetaan kodinhoitohuoneeseen päin. Kodinhoitohuoneessa ulkoseinän ja kylpyhuoneen väliseinän välissä yläkaapiston yläpuolella seinässä tuo 50mm leveä ja noin puoli metriä korkea aukko josta välitila tuulettuu ilmanvaihdon kautta..jos tuulettuu..
Varmaan tuoltakin joku homehtunut villa tai kastunut runkopuu löytyisi ulkoseinästä jos sen uskaltaisi avata. Jos nyt tekisin puurunkoisen talon niin varmaan tekisin höyrynsulun sillä laitta et kietoisin sen ensiksi tiiviisti koko vaipan ympärille ja kosteat tilat tekisin fraatin rakennekuvan esittämällä tavalla. Tuuletusvälin suurentaisin tuplasti isommaksi eli 60mm. Välitila tuuletettaisin kuiviin tiloihin päin ihan reilun kokoisella tuuletusaukolla. Miksipä tuota ei voisi tehdä silläkin tavalla et alaslasketussa katossa olisi ihan oma poistoventtiili mikä tuulettaisi tuota tilaa..
Rakenneteknisesti olisi helpoin tehdä täyskivitalo vaikka jostain HB:n 380mm leveästä valmiseristeharkosta ja kaikki väliseinät esim. 88mm leveästä väliseinäharkosta tai 130mm leveästä desibeliharkosta jos äänieristävyyttä hakee. Ainut höyrynsulku tulisi yläpohjaan ja senkin voisi eristää selluvillalla jos mahdollista villaan tiivistyvää kosteutta pelkää. Puurunkoisessa talossa kun noita mahdollisia rakennusvirheitä on huomattavasti helpompi tehdä monimutkaisten toteutustapojen takia. Ja senkin melkein väitän että semmoista taloa ei löydy missä mitään rakennusvirhettä ei olisi tehty. Mutta mutta, ei ole kuitenkaan helppoa tehdä tänä päivänä täysin tiivistä taloa missä ei olisi kosteuden tiivistymisen kanssa ongelmia ajan saatossa. Ja kohta ollaan tietenkin tekemässä vieläkin tiiviimpiä! Nykytaloa kun pitää myös osata käyttääkin oikein että se pysyy kuivana rungon ja sisäpuolen suhteen. Riittävän pitkät tuuletusajat esim. suihkun ja saunomisen yhteydessä jne...
Eipä olisi sekään huono asia jos ennen rakentamista käytäisiin kaupungin tai kunnan rakennustarkastajan-asiakas-suunnittelijan kanssa läpi ihan huolella rakennettavan talon perustus- ja rakennesuunnitelmat. Yhdessä voitaisiin miettiä paras ratkaisu toteutuksien osalta että ei enää tulisi lisää näitä homemökkejä. Voipi olla kyllä helpommin sanottu kuin tehty...
T
torso1
Vieras
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Tänään sain mittaria taas lainaan mutta oli huono ilma mitata sisäilman termistä paine-eroa. Ulkoilma n. +2 'C astetta, sisäilma n. 22 'C astetta. Rakennuksen korkein huone keittiö-olohuone tila joka yhtenäinen. Suurin korkeus olohuoneessa on n. 3,9m. Terminen paine-ero oli tällä kelillä aika tarkalleen +- 0,0 Pa!...Täytyy ehkä mitata uudestaan kun pakkasta on joku -25 'C astetta.
Sitten mittasin vielä minkälaisen ylipaineen rakennukseen saa tehtyä iv:n avulla. Tulo täysille ja poisto minimiin. Mittari näytti 15-16 Pa ylipainetta ulkoilmaan nähden.
Tänään sain mittaria taas lainaan mutta oli huono ilma mitata sisäilman termistä paine-eroa. Ulkoilma n. +2 'C astetta, sisäilma n. 22 'C astetta. Rakennuksen korkein huone keittiö-olohuone tila joka yhtenäinen. Suurin korkeus olohuoneessa on n. 3,9m. Terminen paine-ero oli tällä kelillä aika tarkalleen +- 0,0 Pa!...Täytyy ehkä mitata uudestaan kun pakkasta on joku -25 'C astetta.
Sitten mittasin vielä minkälaisen ylipaineen rakennukseen saa tehtyä iv:n avulla. Tulo täysille ja poisto minimiin. Mittari näytti 15-16 Pa ylipainetta ulkoilmaan nähden.
- Keskustelun aloittaja
- #70
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Tämä on varsin mielenkiintoista.... Aiemmin jossain taisin spekuloida sillä että mikä rooli tuossa kokonaisuudessa on toiminnassa olevalla ilmanvaihdossa koskien juuriki noita termisiä paine-eroja. Miksi tuota ei saanut mitattua vai onko tuota paine-eroa olemassakaan ilmanvaihdon takia?
Jos sulla nyt sattuu olemaan nuo värkit vielä joskus mahdollisten kovempien pakkasten aikana niin yksi ajatus hiipii mieleen. Mitä silloin tapahtuu jos ilmanvaihtokone on pysäytettynä? Entäs jos joku ikkuna on raollaan ulospäin? Onko terminen paine-ero silloin mitattavissa? Vaikuttaako ilmanvaihdon pitäminen päällä termiseen paine-eroon?
torso1 sanoi:
Tämä on varsin mielenkiintoista.... Aiemmin jossain taisin spekuloida sillä että mikä rooli tuossa kokonaisuudessa on toiminnassa olevalla ilmanvaihdossa koskien juuriki noita termisiä paine-eroja. Miksi tuota ei saanut mitattua vai onko tuota paine-eroa olemassakaan ilmanvaihdon takia?
Jos sulla nyt sattuu olemaan nuo värkit vielä joskus mahdollisten kovempien pakkasten aikana niin yksi ajatus hiipii mieleen. Mitä silloin tapahtuu jos ilmanvaihtokone on pysäytettynä? Entäs jos joku ikkuna on raollaan ulospäin? Onko terminen paine-ero silloin mitattavissa? Vaikuttaako ilmanvaihdon pitäminen päällä termiseen paine-eroon?
T
torso1
Vieras
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Joo pitää mitata tuota termistä paine-eroa silloin kun on kylmät kelit. Minä veikkaan et miksi mittari ei näyttänyt silloin paine-eroa ollenkaan lattian rajan ja katon välillä et ulkona oli sen verran lämmin ja olkkarin katossa olevat tuloventtiilit (OKA125) sekoittavat sisäilman sen verta hyvin. Puhalluslämpötila säädetty mulla n. 16-17 'C asteeseen. Melkein itsekään en uskonut tulosta ennen kuin imaisin lattialla olevasta letkusta ja katoin et heilahtaako mittari. Mitta-arvo palautui tuosta melkein samoin tein takaisin nollaan. Noh, mitataan uudestaan kun saadaan lämpötila erot isommaksi..
Joo pitää mitata tuota termistä paine-eroa silloin kun on kylmät kelit. Minä veikkaan et miksi mittari ei näyttänyt silloin paine-eroa ollenkaan lattian rajan ja katon välillä et ulkona oli sen verran lämmin ja olkkarin katossa olevat tuloventtiilit (OKA125) sekoittavat sisäilman sen verta hyvin. Puhalluslämpötila säädetty mulla n. 16-17 'C asteeseen. Melkein itsekään en uskonut tulosta ennen kuin imaisin lattialla olevasta letkusta ja katoin et heilahtaako mittari. Mitta-arvo palautui tuosta melkein samoin tein takaisin nollaan. Noh, mitataan uudestaan kun saadaan lämpötila erot isommaksi..
- Keskustelun aloittaja
- #72
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Jos sitten pääset kokeilemaan sitä mittaria vielä uudemman kerran kylmemmillä keleillä niin kokeilepa myös avata takan piipusta pelti auki. Vaikuttaako tuo mitään talon alipaineeseen. Kylmillä keleillä tuo korkea piippu tekee jo jonkinmoisen alipaineen takkaan...
Jos sitten pääset kokeilemaan sitä mittaria vielä uudemman kerran kylmemmillä keleillä niin kokeilepa myös avata takan piipusta pelti auki. Vaikuttaako tuo mitään talon alipaineeseen. Kylmillä keleillä tuo korkea piippu tekee jo jonkinmoisen alipaineen takkaan...
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Siis yritätkö mitata paine-eroa olohuoneen katon ja lattian välillä vai jotakin muuta? Tuo ensin mainittuhan on aina ja kaikissa tilanteissa nolla, jos mittaletkujen lämpötila on päässyt tasaantumaan ympäristön kanssa. Tulos on aina sama, teki mittauksen samassa tilassa sisällä, ulkona, helteellä tai pakkasella (olettaen tietenkin, ettei tuuli tai auringon paiste mittaputkiin tai jokin muu asia ole vaikuttamassa lähtöoletuksiin). Eroa voi tulla vain, jos letkujen lämpötila poikkeaa ympäristöstä.torso1 sanoi:
- Keskustelun aloittaja
- #76
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Ei saa laskettua kuin eri venttiileiden virtausmäärät ja tulon ja poistokokonaismäärät. Vaikka joku tietynsuuruinen voima imisi täydellisen tiiviistä talosta ilmaa pois niin tietysti alipaine olisi joku tietty. Mutta kun talo ei ole täysin tiivis vaan vuotoilmaa tulee jostain enemmän tai vähemmän...noble sanoi:
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Tuossa lähde-esimerkissäkin puhutaan paine-eroista vaipan lävitse tietyllä korkeudella. Kun sisällä ja ulkona on eri lämpötila, niin silloin eroja tosiaankin muodostuu (vaipan sisä- ja ulkopuolen välille). Pelkästään ulkona mitaten tai sisällä mitaten ei mitään paine-eroja synny (sen jälkeen, kun mittaputkien lämpötilat ovat tasaantuneet ympäristön kanssa).fraatti sanoi:
P
pötvis
Vieras
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Sitten alipaineeseen vaikuttaa myös mahdollisien tulisijojen käyttö. Eli tuohon pitäisi anturi olla ulos joka mittaa ulkoilman painetta ja säätää sitten iv konetta, tähän tietty omat ohjauksensa. Ja noista venttiilien avauksesta, mahtaako Miten ääntää +3 avauksella ilmavirran osuessa lautaseen. Ja ne mahdolliset ilma ohjurit niissä venttiileissä myös vaikuttaa k arvoon.
Sitten alipaineeseen vaikuttaa myös mahdollisien tulisijojen käyttö. Eli tuohon pitäisi anturi olla ulos joka mittaa ulkoilman painetta ja säätää sitten iv konetta, tähän tietty omat ohjauksensa. Ja noista venttiilien avauksesta, mahtaako Miten ääntää +3 avauksella ilmavirran osuessa lautaseen. Ja ne mahdolliset ilma ohjurit niissä venttiileissä myös vaikuttaa k arvoon.
- Keskustelun aloittaja
- #80
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa
Aivan... Eli siis oikeasti oikea tapa mitata noita termisiä paine-eroja olisi se että putken toinen pää on ulkona ja mittalaitetta siirretään sitten korkeussuunnassa huoneessa ylös ja alas. Tällöin kaiken järjen mukaan ala- ja yläosassa huonetta pitäisi olla eri paine ulkoilmaan verrattuna.
kotte sanoi:
Aivan... Eli siis oikeasti oikea tapa mitata noita termisiä paine-eroja olisi se että putken toinen pää on ulkona ja mittalaitetta siirretään sitten korkeussuunnassa huoneessa ylös ja alas. Tällöin kaiken järjen mukaan ala- ja yläosassa huonetta pitäisi olla eri paine ulkoilmaan verrattuna.