Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Tuota radon kysymystä oli sivuttu tuolla ketjun alkupäässä. Itseänikin tuo asia on mietityttänyt, vaikka tämä ei olekaan riskialuetta. Kellarikerroksen rakenne on mielestäni sellainen, että mikään ei estä maasta mahdollisesti nousevia kaasuja tulemasta sinne.

Talon ympäri kiertää salaojat, 80 mm putkea ja tälle on yksi tarkastuskaivo. Jos tämän kaivon alipaineistaisi ja laittaisi poistuvalle vedelle vesilukon (kulma pinnan alle kaivon pohjaan) niin noihin salaojiin saisi helposti vedettyä alipaineen. Pienen pienen alipaineen saisi myös ehkä hormiratkaisulla ja tuuliviiripäällä. Sähköpuhaltimeksi luultavasti riittäisi jokin tietokoneen tuuletin tai vastaava. 10 W atk tuuletin söisi sähköä noin 10 € edestä vuodessa eli ei käyttökään paljon maksaisi. Itselläni salaojat eivät tietenkään mene talon alle, vaan ne kiertävät anturan ulkopuolella. Auttaisiko tämä sitten vai imisikö tuo vain ilmaa maasta talon ympäriltä. Salaojista en ole koskaan nähnyt vettä kaivoon tulevan mutta kaivon pohjalla on yleensä hiukan vettä huomattavasti salaojien tulopäitä alempana. Kellarin lattiat on valettu seinien väliin, siellä ei ole yhtenäistä umpilaattaa lattiassa ollenkaan.

Ajattelisin, että tämä salaojen alipaineistaminen voisi olla monelle radonongelmasta kärsivälle ainakin yksi todella helppo ja halpa mahdollinen ratkaisukeino, jos imuputki on jäänyt pois rakennusaikana.

 

[fraatti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Ajattelisin, että tämä salaojen alipaineistaminen voisi olla monelle radonongelmasta kärsivälle ainakin yksi todella helppo ja halpa mahdollinen ratkaisukeino, jos imuputki on jäänyt pois rakennusaikana.

Ainakin meillä radonputket talon alla toimivat "itsestään" todella hyvin ainakin pakkasella. Kait se lämmin ilma pyrkii tuolta poistumaan itsestään. Toimivuuden voi todeta siitä että tuon poisto räppänän päällä oli pakkasilla pitkä töttörö jäätä. Ja nimenomaan pakkasella talossa vallitsee alapohjaa vasten kaikista suurin alipaine jolloin nuo voisivat epätiiveyskohdista kaikista todennäköisin kulkeutua sisälle. Kesällä en tiedä miten päin tuolla ilma liikkuu vai liikkuuko ollenkaan... Rakennusvaiheessa joskus nuo sokkelinsivustat olivat auki ja vedenpoisto reijistä tupakin savu imeyty itsestään kohti radonputkia. (talo kalliossa kiinni) Sitä en sitten osaa sanoa toimiiko tuo yhtä hyvin jos putket eivät kulje talon alla. (viileämpää?) Mutta eikös tuollaisi postiputkia saa missä on tuulella toimiva "imuri" päässä?

 

[Sammeli77]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Mittasin meillä parisen vuotta sitten 3 m korkeudessa 0-1 Pa alipainetta paine-eromittarilla niin, että letku oli viety ikkunasta ulos. Sisällä 21 astetta ja ulkona oli muistaakseni vähän vähemmän.Vinokaton korkein kohta on vielä melkein tuplat korkeammalla. On siis täysin varmaa, että ylipaineen puolella ollaan ainakin talvella. parisen vuotta sitten ensimmäisten pakkasten aikaan kävin katsomassa vintillä paikkoja ja silloin aluskatteessa oli hieman kuuraa. Missään villoissa tai muualla ei näkynyt kuuraa tai kosteutta. Aluskatteesta kuura kuitenkin siitä hävisi parissa päivässä, eikä myöhemmin talvella enää kuuraa näkynyt. Päätykolmioiden yläosaan tein kesällä tuuletusaukot + laitoin ritilät tehostamaan tuuletusta.

Nyt tammikuussa kävin tekemässä saman tarkastuksen useaan kertaa, kun kelit oli otolliset. Ei kuuraa missään. Luulenpa, että kostealla pitkään jatkuneella syyskelillä sitä kosteutta siirtyy vintin selluvilloihin ja sitten kelien kylmetessä se aiheutti aikaisemmin osaltaan pientä kuuraa aluskatteen alle. En syyttäisi ylipainetta kuuran muodostumiseen vaikka sitä varmasti onkin. En aio imeä taloon valtaisaa alipainetta, jotta yläosa saataisiin alipaineen puolelle. Meillä on talon seinät ja eristeet puurakenteiset, selluvillaa ja ilmansulkupaperi.

Toinen keissi mikä ei ihan aiheeseen liity: Kevytrakenteinen laudasta tehty pihavajaon kahden harkon korkeudella maasta irti, styroxit alla ja sepelin päälle tehty. Päätykolmioon tein tuuletusaukot ja vastaikkaiseen päätyyn alaosaan myös. Lattialautojen välissä on 1 cm raot eli varmasti pitäisi ilman vaihtua riittävästi. Lisäksi aluskate on harjalta asennettu ohjeen mukaan niin, että sieltäkin ilma pääse pois. Silti marraskuussa huomasin, että pihavajassa pöydän päällä ollut pikkureppu oli mennyt homepilkkua täyteen... Kyllä se ilmankosteus suhteessa lämpötilaan on tuon aiheuttanut. Ja ehkä repun pinta on homeelle maistuvaa materiaalia.

 

[HiTec]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Ainakin meillä radonputket talon alla toimivat "itsestään" todella hyvin ainakin pakkasella.

Anteeksi mutta miten tuon radonputken toiminnasta voi tuolla kuvalla sanoa oikeastaan yhtään mitään? ??? Juu, hengittäähän tuo ja ilmassa on aika reippaasti kosteutta joka jäätää poistoputken. Samalla periaatteella voisi sanoa että myös viemäreissä teillä ilmastointi toimii varsin hyvin, sillä aika samanlainen jääpaakku sitä on tuonkin putken päässä

Mutta samalla tavalla meillä on tuolla kellarin lattian alla putket radonille ja ihan painovoimaisena tuokin homma pelaa. Ja samalla tavalla on tuokin poistoputki paksussa huurteessa talvisin. Meillä vielä tuo rinneratkaisu tuntuu vain lisäävän tuota radonputkien ilmavirtausta, poistokulma on metrin verran vastakkaista kulmaa ylempänä. Mutta koskaan en ole tuota varsinaisesti mittaillut, onko tuossa poistoilmassa tosiaan radonia vainko eikö, asuintiloihin tuo tuskin kuitenkaan mitenkään pääsee edes teoriassa kun talon alla on myös autotalli/kellari omalla, asuintiloista eristetyllä ilmanvaihdollaan. Mutta tuo radonputkitus kun ei rak.vaiheessa maksanut käytännössä yhtään mitään lisää niin onpahan varmuuden vuoksi nyt ainakin

 

[Sammeli77]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Meille tuli syksyllä radonpuhallin katolle. Ennen asennusta talvella oli samalla tavalla jäätä putken kyljessä ja päässä kuin puhaltimen asennuksen jälkeenkin. Ainut mitattu/havaittu muutos on, että radonpitoisuus sisäilmassa huippupakkasilla tippui 1000 Bq.

 

[janti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Tuon näköinen oli meidän radon puhallin katolla pakkasilla. Ilma siellä kuitenkin liikkui. http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=13717.msg302256#msg302256

 

[Espejot]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Tuon näköinen oli meidän radon puhallin katolla pakkasilla. Ilma siellä kuitenkin liikkui. http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=13717.msg302256#msg302256

Onko putki eristetty sisätilojen osalta?

 

[janti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Onko putki eristetty sisätilojen osalta?

En tiedä. Menee kotelon sisällä vaatehuoneen nurkassa katolle. Olettaisin että on eristetty.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Anteeksi mutta miten tuon radonputken toiminnasta voi tuolla kuvalla sanoa oikeastaan yhtään mitään? ???

Ainakin kosteutta sieltä on tullut, siis varmaan myös ilmaa aika paljon, kun on oikein jäätä kerännyt. Eli onhan se ainakin siinä suhteessa toiminut.


Oman kellarikerroksen ilmanvaihtoa olen miettinyt. Jos laitan huippuimurin päälle, sinne tulee alipaine. Tuo alipaine tekee myös yläkertaan alipaineen, jos portaikon ovet ovat auki ja kellarin ilmatulot kiinni. No, ainakaan radon ei tulisi ylös, mutta silloin kellarissa on ihan naseva alipaine, joka ei sitten ole radonin suhteen hyvä sekään. Painovoimaisesti kellari pysyy kuta kuinkin yläkeran paineessa, jos ilman tuloventiilit ovat kiinni ja poistokanava vetää vain lämpötilaerolla. Jos ilman tuloventtiilit ovat auki, kellarista virtaa selvästi ilmaa yläkertaan. Paineen puolelle tuota kellaria en saa nykyisellaan millään eikä se varmaan olisi rakenteillekaan hyväksi.

 

[kotte]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Oman kellarikerroksen ilmanvaihtoa olen miettinyt. Jos laitan huippuimurin päälle, sinne tulee alipaine. Tuo alipaine tekee myös yläkertaan alipaineen, jos portaikon ovet ovat auki ja kellarin ilmatulot kiinni. No, ainakaan radon ei tulisi ylös, mutta silloin kellarissa on ihan naseva alipaine, joka ei sitten ole radonin suhteen hyvä sekään.

Jos laittaisit jälkiasenteisen radonimurin tekemään alipainetta kellarin lattian alle, niin kaiketi tuo vetää ilmaa myös sisältä ja huolehtii kellarikerroksen tuuletuksesta, jos lattiassa ja seinän rajassa on vuotokohtia. Jälkiasenteinen radonimurihan vetää ilmaa pohjalaatan alle jälkikäteen kaivetuista koloista, jotka on täytetty pyöreillä pikkukivillä tms. seulotulla materiaalilla.

En ole kuulut moisesta viritelmästä, mutta periaatteessa tuollaisen kaiketi voisi tehdä tarkoituksella? Vai onko tuossa jokin sivuvaikutus-/-ongelma, jota ei heti hoksaa? Rakoihin toki kertyy poistoilman mukana pölyä, mutta eiköhän pölynimuri auta tuohon.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Jokaista erillistä tilaa kiertää antura, jonka päällä kantavat tiilirakenteiset väliseinät ovat. Jos laitan yhteen kohtaan imun, se ei ehkä vaikuta kaikkialle kellarikerroksessa. Jos laitan imun salaojiin, jokainen kellarin tila rajoittuu ulkoanturaan. Mutta meneeko imu ulkoanturan ali? Siinäpä kysymystä kerrakseen.

Kun alipainetta imee poistotuulettimella, jopa jokaisesta seinässä olevasta turhasta naulan reijästä käy melkoinen bofori, suunilleen sellainen kuin pillillä sytkäriin puhaltaisi. Jotain tulee siis seinien läpi. Harkkomuuri (jossa ei ole mitään vaahtoa välissä) ei ilmeisesti ole lähellekään ilmatiivis.

 

[HiTec]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Mutta meneeko imu ulkoanturan ali? Siinäpä kysymystä kerrakseen.

Oma veikkaukseni on että tuo alipaineen vaikutus jää vain siihen lähipiiriin, salaojaputken ympärille. Salaojat kun on vielä nykysysteemien mukaan "salaojitettu" patolevyä vasten sepelillä maan pinnalle, niin sieltähän se helpoiten sen korvausilmansakin tällöin vetää. Tästä syystä meilläkin tuo lisäputkisto kulkee siellä anturan sisäpuolella. Pohja on suorakaiteen muotoinen, joka on jaettu 3 lohkoon, jotka lohkot on päistään yhdistetty toisiinsa muodostaen "verkoston". Kuvassa siis nuo keskimmäiset 3, joiden ulkopuolella vielä salaojat muodostavat oman kehänsä anturan ympäri. Ja se radonputkiston poisto on tuolla taaimmaisessa takakulmassa, suoraan ulkoilmaan. Putket lepäävät kallion päällä ja tuohon tuli sitten sepelit päälle, jonka päällä itse antura lepää. Ja vielä kolmannen kehän talon ymäri muodostavat huleputket tuossa vimosessa kuvassa

 

[torso1]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Tuossapa olisi Radonimurin ilmamäärät (Lähde: STUK)

Meillä radonputkisto asennettu täytesoran sisään rengasmallisena imukanavistona. Täytesoran päällä sitten alapohjaeristeet ja lattiavalu. Kanavisto eristetty myös lämpimissä tiloissa Armaflexillä. Yläpohjassa vastaavasti 50mm palovillalla. Kyllähän tuo huurteeseen vetää tehokkaasti pakkasella tuon Vilpen pöntön katolta.

Jos radonimuri asennetaan rakennuksen salaojaputkistoon niin ilmamäärät pitää kai olla aika paljon suuremmat..?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Oma veikkaukseni on että tuo alipaineen vaikutus jää vain siihen lähipiiriin, salaojaputken ympärille. Salaojat kun on vielä nykysysteemien mukaan "salaojitettu" patolevyä vasten sepelillä maan pinnalle, niin sieltähän se helpoiten sen korvausilmansakin tällöin vetää.

Alan kallistua samalle kannalle. Viimekesänä vielä kaivoin seinänvierustat auki ja täytin sepelillä (30-60 cm syvälti) täytehiekkaan asti. Jäihän siitä vielä puolisentoista metriä ja ylikin sitä täytehiekkaa salaojaputken päälle. Silti, varmaan siitähän se ilma menisi, mistä helpoimmalla pääsisi. Anturan alunen osaa olla aika heikosti ilmaa läpäisevää.

Jos tuohon joutuisi tekemään korjausta, ainut vaihtoehto taitaisi olla rakentaa joka tilan lattiaan erillinen imupiste. Ei enää ollenkaan hauska ja huomaamaton urakka.

 

[HiTec]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Jos tuohon joutuisi tekemään korjausta, ainut vaihtoehto taitaisi olla rakentaa joka tilan lattiaan erillinen imupiste. Ei enää ollenkaan hauska ja huomaamaton urakka.

Näinhän se yleensä jälkiasenteisena tässä kohtaa on ja siksi useimmiten tyydytäänkin vain eristyksen parantamiseen, kellarista tehdään uima-altaan tiiveysluokkaa vastaava "kulho" ja näin ne radonitkin pysyy siellä eristeen ulkopuolella. Tietty tässä kohtaa voi kysyä mites tuo maanvastainen muuri sitten kun on bitumikermiä niin sisä- kuin ulkopuolella, miten tuo rakenne hengittää, mihin se mahd. kosteus sieltä pääsee? Toki se toinen vaihtoehto on ylipaineistaa tuo kellaritila ja näin ne radonit eivät myöskään sisälle pääse, mutta on sitä ne omat hankaluutensa tuossakin vaihtoehdossa :-\

 

[fraatti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Jatketaas tähän. Tietoa ja kokemusta oman talon & iv-koneen käyttäytymisestä on kerennyt kertymään tässä jo hiukan enemmän mitä silloin kun ketjun aloitin, mutta pikkuhiljaa tässä alkaa ymmärtämään tuota sinällään yksikertaista laitetta ja siitä mitä kaikkea se voi tehdäkään...

Jaetaan hiukan kokemuksia ja havaintoja jos niistä vaikka olisi joskus jollekkin jotain hyötyäkin. :

Talon "oikea" alipaineisuus on koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustetulla laitteella "energiatehokaan pientalon ilmanvaihto-oppaan" mukaan 1-3 Pa. Omien havaintojen mukaan tuo tarkoittaa ovea avatessa sitä että yli tai alipaineisuutta ei ole juurikaan havaittavissa. Kun alipaine kasvaa jonnekkin tuonne 5Pa korville niin silloin tuon voi havaita ovea avattaessa jos asiaan kiinnittää erikseen huomiota. 10 pascalin alipaineen huomaa jos selvästi ovea avattaessa. 5 pascalin ylipaineella ovi jo hiukan "kirittää" jos asiaan osaa kiinnittää huomiota.

Yksi varsin yksikertainen keino alipaineisuuden havaitsemiseen on tutkia onko sälekaihtimien reijässä vetoa suuntaan tai toiseen. 1-3 Pa alipaine tuntuu puhalluksena tuosta narujen reijästä kämmenselkään noin 5cm päähän. Lähempänä 5Pa etäisyys kasvaa noin 10cm korville. Jos talo on ylipaineinen tuolta korkeudelta niin tällöin ilmaa ei tule huoneistoon ollenkaan tuosta reijästä.

Talon ilmanvaihdon aiheuttama alipainesuus ei ole riippuvainen pelkästään ilmanvaihdon aiheuttamasta alipaineesta vaan myös ulko- ja sisäilman lämpötilaerosta. Esim. pakkasien paukutellessa -25 asteen tuntumilla alipaine väheni yhtä metriä kohden noin 2,3Pa(laskennallinen ja mittaamalla päädyin jotakuinkin samaan tulokseen). Tämä tekee sen että talon korkeussuunnassa termisen paine-eron aiheuttama neutraali-akseli on jotakuinkin keskikohdassa talon sisäosassa korkeussuunnassa. Tuossa esimerkkitapauksessa noin 1m korkeudella alipainetta oli 4,5Pa ja reilussa kahdessa metrissä noin 1,5Pa. Tuo tarkoittaa sitä että ilmanvaihdon aiheuttama alipaine oli noin 2Pa ja kun huoneistossa mennään yli 3m niin tällöin tila on ylipaineinen.

Tässä kuva aiheesta.

 

[fraatti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Tänä talvena tuo ilmanvaihtokone on osannut näyttää omat temppunsa.

Ensimmäiset temput kone teki niin että olin hiukan aikaisemmin saanut tuon paine-ero mittarin ja tuo mittari nökötti pöydän kulmalla osoittaen muutaman pascalin alipainetta. Kävin vaihtamassa koneeseen suodattimet ja samalla touhusin tallissa jotain muuta. Noin tunninpäästä tuli sisälle katsoin mittari uudestaan. WTF? se näytti 30 pascalin alipainetta. Heti alkuun mieleen tuli sellainen asia että miten suodattimen vaihdon voi ryssiä? Ehkä tunnin raavin päätä ja kävin katsomassa että suodattimet on oikein päin ja taisin kokeilla vanhoja suodattimiakin ja katsoin että puhaltimet pyörivät ylipäätään. Sitten mieleen välähti että eikai tuloilmaräppänä voi olla syystä tai toisesta tukossa. No niihän siinä oli käynyt että tuo tunti oli se maaginen aika että tuo koko räppänä oli muurautunut jostain jäästä tms umpeen. Hämmästys oli melkoinen koska tekniseen tilaan mennessä tuntia-paria aikaisemmin, tuo räppänä oli täysin puhdas. Tekniseen tilaan mennessä räppänä sijaitsee tuossa matkalla ja silloin tällöin katse osuu tuohon automaattisesti. Tuolloin taisi olla 10-15 astetta pakkasta ja säässä oli juuri meineillään joku käännös ja koko tienoo oli täynnä hiukan sumun näköistä tavaraa. Olisko sitten ollut alijäähtynyttä vettä tai jotain vastaavaa.... Seinäkin oli tuolloin saanut niskaansa mukavan kuuran. :

Toinen erikoinen keissi sattui tänään kun tuttu soitti ja kysyi tarviiko koneen sulatusautomatiikka olla päällä vai ei. Sanoin ettei mulla tai muilla oo koskaan ollut ongelmia vaikka koneen poistoilmapuhaltimen luona onkin hiukan jäätä. Kyllä ne sieltä on aina lähteneet itsekseen...

Aamulla olin katsonut että töllissä vallitsee 1m korkeudella noin 4-5Pa alipaine pöydällä nököttävästä mittarista. Olin sitten muutamia tunteja pois kotoa ja palatessani ajattelin laitetaan takka päälle ensimmäistä kertaa tänä talvena ja tuumataan hiukan sen vaikutusta tuohon ilmanvaihtoon. No siinä sitten vilkaisin mittariin ja se kertoi että talossa on ylipainetta 5 Pascalia.

Ajattelin että tuuli varmaan tekee tepposiaan koska pihalla oli varsin tuulista ja aiemmin aamulla oli tyyntä. Kiersin sitten talon ympäriinsä ja joka räppänästä mitaten tuli jotakuinkin samanlaisia tuloksia. (tuuli voi muuttaa talon eri puolilla painesuhteita riippuen mistä suunnasta tuulee.) Naputtelin ja koputtelin mittaria ja ajattelin että nytkö se kiinanpoikien ihmelaite sitten ottilopputilin - ei, sälekaihtimien reijastä oli myös veto kadonnut... Samalla mieleen välähti että aivan kuin lähtiessäni kotoa olisi nähnyt oven oven ja karmin raossa hiukan kuuraa. Ei muutakun tarkistamaan asia että mahtaakohan siellä olla jotain tuollaista näkyvissä. Olihan siellä ja vielä melko reilusti enemmän kuin aikaisemmin... Päivä aikana tuo oli puhaltanut ovien tiivisteistä kosteaa sisäilmaa tuonne rakoon joka oli jäätynyt.

Tässäkohtaa syyttävä sormi alkoi osoittamaan tuota ilmanvaihtokonetta. Kuinka sattuikaan että 2,5v aikana jäästä/hileestä ei ole ollut mitään ongelmia mutta juuri nyt sopivasti sitten puhaltimen imuaukosta oli muurautunut 1/3 umpeen kun asiasta oli juuri ollut puhetta muutamaa tuntia aikaisemmin... No tuosta puhaltimien edestä sai sitten pyöräyttää lumipallon ja taas alkoin mittari näyttämään tuttua muutamien pascalien alipainetta. Mietin että voiko lauhtuvalla kelillä olla jotain tekemistä asian kanssa vai oliko tuo kökkö kehittynyt tuonne melko nopeaan laskeneen lämpötilan seurauksena jo aikaisemmin ja nyt vain pakkasten laskiessa tuo sattui sitten sattumalta juuri tuolla hetkellä tukkimaan tuon imuaukon siinämäärin että se alkoi jo vaikuttamaan ilmamääriin?

Millaista spedeä siihen tarvitaan keksintöineen että tuohon pellin kylkeen ei tartu jää? Termostaattisella kytkimellä toimivaa sulanapitokaapelia en siihen laita vaikka varmaan ratkaisisi ongelman... jos sitä nyt sitten aluperinkään on ongelma jos esiintyminen on kerran 2,5v aikana... Koneessa itsessään on jonkilainen sulautustoiminto myös mutta takkaa poltettaessa äkkinäinen järjetön alipaine talossa ei välttämättä ole se mitä kaipaan... Jääraappa kait tuohon pitäisi asentaa puhaltimen kylkeen. Joskus pakkasella oon nähnyt kun poistoputkesta muutenkin tulee jäähilettä poistoilman mukana... Toimiskohan vettähylkivä nanopinnoite?

Missähän lämpötilassa jäteilma menee tyypillisesti plussalle, onko havaintoja?(vai olisko se toi -15 astetta) Edit.... ->

 

[pökö]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Olisiko raitisilmaräppänä voinut huuraantua suodatinvaihdon yhteydessä, luukut auki ja lämmintä sisäilmaa livahtanut ulospäin ja jäätynyt kylmään pintaan? Sinänsä mystinen juttu että toisilla nuo ulkosäleiköt jäätyy ja toisilla ei koskaan. Ja jos tuo sattuu sijaitsemaan esim rinnetalon harjapiikissä (tai kerrostalossa) niin siinäpä on ilkee puhdistettava

Meillä on tämä ilman verkkoa eikä ole jäätynyt.
http://www.taloon.com/saleikko-us-av-200/LVI-8813326/dp

 

[kotte]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Oman käsitykseni mukaan puhaltimen jäätyminen tietyissä oloissa on pyöriväkennoisen osalta ratkeamaton ongelma tietyissä oloissa. Tuo on näin, koska puhaltimien pitäisi olla kennoon nähden ulkovaipan puolella. Imupuhallin saa aina lähes 100% kosteaa ilmaa ja kun tuo imussa pyörteilee, kuuraa ja sitä myötä jäätä irtoaa väkisin.

Jääongelmaa ei olisi, jos poistopuhallin olisi ennen kennoa (mistä olisi sekin hyöty, että puhalitimen sähkönkulutus saadaan kennossa talteen) ja tulopuhallin kennon jälkeen (jolloin ilman on kuivinta ja puhaltimen häviöt tulevat lisäksi kokonaan lämmityksessä hyödyksi). Kaiken lisäksi puhaltimet toimivat jokseenkin samassa lämpötilassa säästä riippumatta, joten se on mahdollista suunnitella juuri vallitsevaa tyypillistä lämpötilaa varten. Tuossa tapauksessa puhaltimien sijoitus on täsmälleen päivävastainen kuin pyöriväkennoisella "oikeaoppisesti".

Tiedän hyvin, että käytännössä on erilaisia sekaratkaisuja, mutta poistopuhaltimen sijoittaminen ennen kennoa on pyöriväkennoisella aikamoinen haaste, jotta normien vuotoilmavaatimukset ja tiivistyksen kestävyysvaateet (sekä kitkataso) toteutuisivat.

 

[kapsu]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Yksi varsin yksikertainen keino alipaineisuuden havaitsemiseen on tutkia onko sälekaihtimien reijässä vetoa suuntaan tai toiseen. 1-3 Pa alipaine tuntuu puhalluksena tuosta narujen reijästä kämmenselkään noin 5cm päähän. Lähempänä 5Pa etäisyys kasvaa noin 10cm korville. Jos talo on ylipaineinen tuolta korkeudelta niin tällöin ilmaa ei tule huoneistoon ollenkaan tuosta reijästä.

Kiitokset tästä käytännön vinkistä!

 

[Deleted member 1344]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Mitäköhän tällaisessa kaksikerroksisessa talossa pitäisi tehdä, kun taas oli yläkerran ikkunoissa sen verran jäätä että piti tänään kuivata lasien välit?

Pari päivää luokkaa 15 pakkasta ja kova tuuli näkyy puskevan sisäilmaa lasien väliin. Vm. 2000 Pihlat ovat sen verran tiiviit ulkopokistaan että eivät juuri tuuletu, siinäkin välissä on silikonitiiviste, tosin rei'itetty sellainen. Ja sisäpoka tietysti falskaa vähintään sälekaihtimien narujen reiästä. Pitäisikö suosiolla leikata pala pois ylä- ja alareunasta...

 

[noble]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Itsellä oli eilen myös talousrakennuksessa oven karmet kuurassa, tiivisteen jälkeen, lähinnä yläosasta. Tila on painovoimainen. Vaatineekohan toimenpiteitä..?

 

[fraatti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Olisiko raitisilmaräppänä voinut huuraantua suodatinvaihdon yhteydessä, luukut auki ja lämmintä sisäilmaa livahtanut ulospäin ja jäätynyt kylmään pintaan? Sinänsä mystinen juttu että toisilla nuo ulkosäleiköt jäätyy ja toisilla ei koskaan. Ja jos tuo sattuu sijaitsemaan esim rinnetalon harjapiikissä (tai kerrostalossa) niin siinäpä on ilkee puhdistettava

Meillä on tämä ilman verkkoa eikä ole jäätynyt.
http://www.taloon.com/saleikko-us-av-200/LVI-8813326/dp

Joo empä osaa sanoa onko tuolla ollut mitään tekemistä asian kanssa. Epäilen että syyllinen oli alijäähtynyt vesi eli jäätävä tihkusade tässätapauksessa. Täytyi vielä tarkistaa netatmosta että millainen sää tuolloin 17.12 oli niin muistinkin väärin ja tuolloin pakkanen olikin juuri lauhtumassa 6 asteesta kahteen pakkasasteeseen eli ei ollutkaan aivan niin kylmää kuin muistin. Tuolloin on vielä mahdollista olla alijäähtynyttä vettä taivaalla... Lisäksi wikipedian tekstissä on myös mainittu lauhtuminen...

Ilmiö lienee jokaiselle tuttu ainakin umpeen muurautuvana tuulilasina ja on tuo muutenkin harvinaisen viheliästä skrapata auton tuulilasista pois...

Jäätävä sade

Jäätävä sade eli alijäähtynyt sade[1][2] on sadetta, jonka vesi on alijäähtynyttä.[1][2][3][4] Jäätävän sateen METAR-koodi on FZRA.[5] Jäätävä sade liittyy usein säärintamaan.[6] Alijäähtyneet sadepisarat jäätyvät, kun ne kohtaavat maan. Jäätävä sade muodostaa maahan liukasta iljannetta, joka voi aiheuttaa vaaratilanteita.[1][2][3] Jäätävän sateen ennustaminen on hankalaa.[7]

Muodostuminen
Yleensä jäätävään sateeseen liittyy lämpimän rintaman lähestyminen. Pakkasilma jää ilmakehässä alas, kun lämmin ilma virtaa sen päälle. Nouseva ilma viilenee, ja sen sisältämä vesihöyry tiivistyy tuottaen jäätävän sateen alueen rintaman edelle. Jäätävä sade voi liittyä myös kylmään tai stationaariseen rintamaan.[6]

Lämpötila pilvien tasolla on yleisemmin nollan ala- kuin yläpuolella. Niissä oleva vesi on siis useimmiten alijäähtynyttä. Talvioloissa vesi voi sataa sumupilvestä maahan alijäähtyneenä tihkusateena.[3] Sadepisarat voivat muuttua alijäähtyneiksi myös pilven alla olevassa kylmässä ilmakerroksessa; lumisade sulaa ensin vedeksi, kun se joutuu tarpeeksi paksuun lämpimään kerrokseen, mutta sade jäähtyy nollan alapuolelle kylmemmässä kerroksessa ennen maanpintaa.[3][8]

Jäätävä sade vaatii syntyäkseen tietyt olosuhteet. Syntyyn vaikuttavat muun muassa ylemmän lämpimän kerroksen ja alemman kylmän kerroksen paksuus. Jos maanpinnan yläpuolella oleva kylmä kerros on liian paksu tai kylmä, niin vesipisarat ehtivät jäätyä jääjyväsiksi. Jos taas lämmin kerros on liian ohut tai viileä, lumihiutaleet eivät ehdi kunnolla sulaa.[4]

Jäätävä tihkusade
Jos alijäähtyneet sadepisarat ovat halkaisijaltaan pienempiä kuin 0,5 mm, on kyseessä jäätävä tihku, jonka METAR-koodi on FZDZ[5]. Jäätävän tihkun muodostuminen poikkeaa jäätävän sateen muodostumisesta: jäätävä tihku syntyy, kun sumupilvestä satava[9] vesi kulkee kylmän kerroksen läpi.[10] Jäätävää tihkusadetta sataa Suomessa noin kymmenen kertaa enemmän kuin jäätävää vesisadetta.[11]

Onneksi räppänä oli vain hiukan yli 3m korkeudessa joten katuharjan ja tuolin avulla puhdistus onnistui varsin kivuttomasti.

Tutulta jäätyi vuosi pari sitten tuollainen metallinen ritilä. Ei taida mallilla olla väliä jos on mennäkseen umpeen. Tietysti alhainen ilman nopeus tuossa räppänällä varmaan vähentää taipumusta jäätyä umpeen. Eli pitäisi olla räppänä minkä halkaisija olisi mahdollisimman suuri ja sen lisäksi virtauspinta-alaa paljon...

 

[fraatti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Itsellä oli eilen myös talousrakennuksessa oven karmet kuurassa, tiivisteen jälkeen, lähinnä yläosasta. Tila on painovoimainen. Vaatineekohan toimenpiteitä..?

Tuskin muuta kun tarkistaa tiivisteiden kunto mahdollisesti. Tila ylipaineinen yläosasta lämpötilaerojen takia ja sille ei mahda mitään. Kaverin tallissa sama juttu painovoimaisen kanssa. Mulla omassa tallissa tiivisteet ilmeisesti sen verran paremmat ettei tuollaista ole ilmennyt..

 

[fraatti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Mitäköhän tällaisessa kaksikerroksisessa talossa pitäisi tehdä, kun taas oli yläkerran ikkunoissa sen verran jäätä että piti tänään kuivata lasien välit?

Pari päivää luokkaa 15 pakkasta ja kova tuuli näkyy puskevan sisäilmaa lasien väliin. Vm. 2000 Pihlat ovat sen verran tiiviit ulkopokistaan että eivät juuri tuuletu, siinäkin välissä on silikonitiiviste, tosin rei'itetty sellainen. Ja sisäpoka tietysti falskaa vähintään sälekaihtimien narujen reiästä. Pitäisikö suosiolla leikata pala pois ylä- ja alareunasta...

Jos jokainen lasi käyttäytyy samallatapaa niin lienee "ominaisuus" etteivät ole tiiviitä. Jos vaan muutamasta kyse niin yrittäisin tutkia mistä ilma vuotaa väliin. Voipi tosin olla melkoisen vaikeaa. Ja tietysti kannattaa varmistua siitä että talo on sopivasti alipaineinen. Tuulen oon nähnyt heiluttelevan tuota mittaria muutamia pascaleita mutta käsittääkseni vaikutus voi olla toistakymmentäkin pascalia. Mulla mittari on sellaisella sivulla(länsi) että sattuu harvoin niin että tuuli puhaltaisi suoraan tuolta. Tuulesta suunnasta katsottuna talon takapuolelle taitaa tulla yleensä alipaine.

Meillä on ainakin sen verran suuret tuuletusreijät tuolla ulkopokissa että sopivasti katsomalla tuolta näkee ulos kun ikkuna on avattuna. Ja kärpäsen perkuleet aina löytävät jostain tuonne sisään reitin...

 

[fraatti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Oman käsitykseni mukaan puhaltimen jäätyminen tietyissä oloissa on pyöriväkennoisen osalta ratkeamaton ongelma tietyissä oloissa. Tuo on näin, koska puhaltimien pitäisi olla kennoon nähden ulkovaipan puolella. Imupuhallin saa aina lähes 100% kosteaa ilmaa ja kun tuo imussa pyörteilee, kuuraa ja sitä myötä jäätä irtoaa väkisin.

Jääongelmaa ei olisi, jos poistopuhallin olisi ennen kennoa (mistä olisi sekin hyöty, että puhalitimen sähkönkulutus saadaan kennossa talteen) ja tulopuhallin kennon jälkeen (jolloin ilman on kuivinta ja puhaltimen häviöt tulevat lisäksi kokonaan lämmityksessä hyödyksi). Kaiken lisäksi puhaltimet toimivat jokseenkin samassa lämpötilassa säästä riippumatta, joten se on mahdollista suunnitella juuri vallitsevaa tyypillistä lämpötilaa varten. Tuossa tapauksessa puhaltimien sijoitus on täsmälleen päivävastainen kuin pyöriväkennoisella "oikeaoppisesti".

Tiedän hyvin, että käytännössä on erilaisia sekaratkaisuja, mutta poistopuhaltimen sijoittaminen ennen kennoa on pyöriväkennoisella aikamoinen haaste, jotta normien vuotoilmavaatimukset ja tiivistyksen kestävyysvaateet (sekä kitkataso) toteutuisivat.

Yleisempi tapa taitaa kuitenkin olla tuo tapa miten nuo on tuolla enerventissä. TM:n taannoisessa testissä vain 1/4 pyöriväkennoisen koneen valmistajista oli käyttänyt tapaa missä puhaltimet on samalla puolella kiekkoa.

Kotoa sattui löytymään "viis sateesta" purkki hyllystä niin iskin sitä huvikseni tuohon puhaltimen kaapuun. Eipä tuo tosin taida tuossa kauaan pysyä. Ajatuksena siis että pinta olisi tarpeeksi "liukas" jotten jää tarttuisi tuohon kiinni. Täytyy käydä katsomassa joskus onko jäätä tullut kunhan vain tulisi tarpeeksi pakkasta... Mahtaakohan tuon litkun teho perustua myös pintajännityksen vähentämiseen? Ainakin nuo anti-fog pinnoitteet taitavat perustua siihen...

Mahtaisikohan tuollainen superhydrofobinen pinta toimia?
https://www.youtube.com/watch?v=BvTkefJHfC0

 

[My.Ai.Hu]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Yleisempi tapa taitaa kuitenkin olla tuo tapa miten nuo on tuolla enerventissä. TM:n taannoisessa testissä vain 1/4 pyöriväkennoisen koneen valmistajista oli käyttänyt tapaa missä puhaltimet on samalla puolella kiekkoa.

Kotoa sattui löytymään "viis sateesta" purkki hyllystä niin iskin sitä huvikseni tuohon puhaltimen kaapuun. Eipä tuo tosin taida tuossa kauaan pysyä. Ajatuksena siis että pinta olisi tarpeeksi "liukas" jotten jää tarttuisi tuohon kiinni. Täytyy käydä katsomassa joskus onko jäätä tullut kunhan vain tulisi tarpeeksi pakkasta... Mahtaakohan tuon litkun teho perustua myös pintajännityksen vähentämiseen? Ainakin nuo anti-fog pinnoitteet taitavat perustua siihen...

Mahtaisikohan tuollainen superhydrofobinen pinta toimia?
https://www.youtube.com/watch?v=BvTkefJHfC0

Oman käsityksen mukaan "viis sateesta" toiminta perustuu silikoni pohjaisiin mömmöihin jotka hylkii vettä
ja saa pisarat isommiksi ja sitäkautta ajoviiman ajamina pistumaan lasista itsekseen(kun pisaran massa kasvaa)

Sama ilmiö on myöskin näinä päivinä hypetetyssä autovahassa Fusso joka on hydrofobista ainetta ja vesi helmeilee.

Kokeile pinnotteita??

 

[kotte]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Yleisempi tapa taitaa kuitenkin olla tuo tapa miten nuo on tuolla enerventissä. TM:n taannoisessa testissä vain 1/4 pyöriväkennoisen koneen valmistajista oli käyttänyt tapaa missä puhaltimet on samalla puolella kiekkoa.

Mahtaisikohan tuollainen superhydrofobinen pinta toimia?
https://www.youtube.com/watch?v=BvTkefJHfC0

Poistopuhaltimen sijainti tuossa kuitenkin on kriittisin asia ja jos se on kennon jälkeen (ja lämpötila menee pakkaselle), jäätynyttä kuuraa kehittyy samalla periaatteella kuin lumitykistä (toki mikromittakaavassa). Epäilen, ettei mikään pinnoite tuohon paljon auta, vaan lunta syntyy joka tapauksessa ja riski on, että kiinni jää johonkin. Noissa kuvissasi oli ihan selvää lunta paikoissa, joissa virtaus on epäilemättä hyvin pyörteistä ja lumen erottuminen (tai alijäähtyneiden vesipisaroiden muodostuminen) voimakkainta.

 

[HotZone]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Jokos ketjussa on keksitty mistä kohtaa paine-ero 2-kerroksissa talossa sisä ja ulkopuolen välillä pitäisi mitata kun puhutaan differentiaalimittarista?
Tämä siis jos tuolla paine-erolla säädettäisiin tulopuhallinta pitäen alipaine vakiona.

Hankala ongelma jos pistää yläkerran katonrajasta nollaan paineeseen niin alakerrassa on lattialla -10 pa (tai rajumpi) alipaine mikä ei oikein ole hyvä radonin ja muiden mömmöjen kannalta mitä maan alla aina on. Radon imurin tehoja jos nostaa niin perustus voi jäätyä.

Autaisikohan jos yläkerrassa olisi enmmän poistoja ja alakerrassa tuloja? Hankalaa kun muakuuhuoneet on yläkerrassa, sauna, pesutilat, KHH ja keittiö alakerrassa.
Alkaa tuntumaan että tähän paineasiaan ei ole oikeaa ratkaisua. On vain erilailla huonoja ???

 

[ekkas]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Itsellä 1-kerros ratkaisu korotetulla olohuoneen sisäkatolla. Sisäkaton korkeimmasta kohtaa olen laittanut mittausletkun läpi yläpohjaan samalle korkeudelle. Olemattoman pienen alipaineen kun tuosta kohtaa mittaa, niin voi sanoa että talo on alipaineinen ilmanvaihdoltaan. Mittaukseen vaikuttaa rankasti tuuli ja ulkolämpötila. Paras olisi jos voi jättää mittarin paikolleen ja seurata lämmityskauden aikana, kuinka alipaineisuus muuttuu ulkolämpötilan mukaan.
Itse diffirentaalimittari voi olla alempanakin, kunhan letkujen päät vain ovat samalla korkeudella sisäkaton korkeimmassa kohtaa.

Kaksikerroksessa talossa voi olla aika kova alipaine alakerroksessa jos onnistuu saamaan yläpohjan edes nollapaineiseksi. Vaipan tiiveys korostuu vielä enemmän kaksikerroksisessa talossa, jossa koneellinen ilmanvaihto. Jos oikein reikäinen höyrynsulku, niin nollaa näyttää mittari vaikka poistoilmamäärä paljonkin suurempi tuloilmanmäärää.

 

[HotZone]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Pakkanen vaikuttaa aika dramaattisesti. Loppukesällä/syksyllä näyttä ylä- aja alakerrassa muutaman paskalin alipainetta ja nyt liki -20 pakkasilla nelisen paskalia ylipainetta yläkerrassa ja 6-7 paskalin alipainetta alakerrassa.
Muovi pitäisi oleman tiivis ja saumat teipattu mutta ihan joka kohtaa ei ole pässyt teippaamaan kun teippaus on tehty koolauspuiden asennuksen jälkeen. Limityksen on kuitenkin normin mukaiset mitä joskus 15v sitten käytettiin.

Jossain vaiheessa suodattimet oli 2kk vaihtamatta ja sen huomasi kuin alkoi tulla villan hajua koneen repiessä ilmaa taloon välipohjan läpi. F5 suodattimet menee kuukaudessa vaihtokuntoon kun ajetaan vähän normia isommalla teholla. Parempi silti että möhnä on suodattimissa kuin putkissa tai sisällä.
Jotkut kehuu kuinka suodattimet on puolen vuoden jälkeenkin ihan puhtaat

Sain viime yönä ahaa elämyksen mittauksen suhteen.
Koko ajan on palstalla pohdittu sitä että kuinka paljon tuuli vaikuttaa mittaamiseen ja että paineet heiluu minne sattuu. Mietin että mitä oikeastaan ollaan mittaamassa ja miksi. paineen kai pitäisi olla katon rajassa se nolla jotta talon sisäilmaa ei menisi höyrynsulun reikien kautta rakenteisiin. Avain sana on siis höyrynsulkumuovi.
Tuumin että miksi mitata ulkopainetta ulkoa seinän ulkopuolelta eihän se sulkumuovi siellä ole. Mitäpä jos mitataankin muovin ulkopinnalta villojen alta!!!
Siellähän se oikea paine löytyy ulkoilmalle tähän tarkoitukseen. Yläpohjassa tasaisella osuudella on villaa luokkaa 35-40cm joten tuulen puuskatkaan ei vaikuta mitään villapatjan alta mittaamiseen. Kun paine vielä otetaan keskeltä taloa on sama mistä päin tuulee.
(Pitäisköhän sisäilman painekin otta kattopaneelien päältä 5cm lisävillojen päältä muovin sisäpinnasta?)

Tulkintani mukaan on aivan sama mikä on ulkoilman paine jos voidaan pitää katon rajassa muovin näkemä paine-ero nollassa.
Lämpö/pakkasvaikutuksen vuoksi kaikkialla alempana on tietysti alipainetta riittävästi.
Miltäs kuulostaa ?


Toinen asia mitä tuumin oli radon imurin säätö. Ehkä sitäkin varten pitäisi mitata maan alta radon putkesta alipaine ja pitää se vähän alle lattian rajan paineen.
Oikeastaan paine kai pitäisi ottaa välittömästi lattialaatan alta (ja päältä). Kuvittelisin että maan alla tulee vastaava korkeuden lämpötilavaikutus kuin ilmassa. Korjatkaa jos olen väärässä.


Tässä vähän DIY juttua jos sattuu kiinnostamaan.
Itellä on asennusta vaille nipussa LTOn (Enervent) täysautomaattinen säätö jossa
* kennon ohjaus niin että ulkoilman lämpöä/kylmyyttä hyödynnetään automaattisesti niin että savutetaan asetettu tavoitelämpötila. Eteisessä olevan anturi toimii sisäanturina. Koneessa on 5 anturia joten myös hyötysuhde näkösällä jatkvuvasti.
* Tulopuhaltimen säätö paineen differentiaalipaineanturin mukaan. Mittausresoluutio on 0.05pa (alueella +-125pa) ja offsetin ryömintä tuota suuruusluokkaa. Kaapissa odottaa 5-kertaa tarkempi anturi jos tämä ei riitä :. offsetin ryömintä on kuitenkin näissä melkein sama. Tämä hoitaa itsestään liesituulettimen ja takan aiheuttaman alipaineen kompensoinnin.
* koneen jälkilämmityspatterin ohjauksen parempi termostaatti mekaniseen alkuperäisen sijaan
* tehostettun ilmanvaihdon ajastus yhdellä painalluksella
* watchdog ja vikaantumisen seurauksena automaatisesti siirtyminen ei-prossupohjaiseen perinteiseen analogiseen esiasetettuun puhallin nopeuteen tulossa ja poistossa jolloin myös talteenotto pakkokäynnistyy ja jälkilämmitys poistuu
* alapohjan lämpömittaus radonputkeen pujotetulla anturilla.
* ILPn kondessivesiputken lämmityksen ohjaus
* paramterien tallennus EEPROMiin jotta resetit tai sähkökatkot ei hukkaa asetuksia.
* galvaanisesti erotettu USB kaapelointi työhuoneeseen PC:lle softan päivittämiseen ja muuhun epämääräiseen.
Puhaltimet vaihtuu asennuksen yhteydessä tehokkaampiin DC-ohjattuihin.

Vielä tehtäviä asioita (ehkä)
* talon lievä ylipaineistus kesällä. Silloinhan on jäähdytys käytössä ja asiat menee nurin niskoin.
* Automaattinen radon imun tehostus kelien lämmettyä mikä lämmittää alapohjan ulkoilmalla.
* Jonkinlainen hälytys jos alapohjan lämpötila putoaa vaikkapa alle +1 asteen.
* Radon imurin ohjaus alapohjan paine-erolla.
* datan keruu
* IV suodattimista muistuttaminen
* IV suodattimien paine-eromittaus ja huoltomuistutus todellisen likaantumisen mukaan.

Laitteessa on nestekidenäyttö ja napit eteisessä ja teknisessä tilassa. Konsoleita on siis kaksi ja niitä voi käyttää täysin toisistaan riippumatta. Niillä voi selailla tietoja ja muuttaa asetuksia.
oletuksena näyttää sisä- ja ulkolämpötilat ja ilmanvaihdon tehon. Näyttää myös minutteina paljonko tehostettua ilmanvaihtoa in jäljellä.
Elikkä kyselen anturointipaikasta ns. tosimielellä

 

[ekkas]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Rakensin Ilto440 ilmanvaihtokoneeseen reaaliaikaisen painesäädön juuri tuon minissään tarvittavan alipaineisuuden hallintaan. Katon rajassa on +/-125 PA anturi, jonka mukaan tuloilman kierroslukua säädellään. Syynä tähän on hirsitalomme lattian ja seinän välinen rako, joka vuotaa. Tiivistäminen paikoin mahdotonta muuttamatta sisäseinärakennetta. Radonimurilla on nyt alipaineistettu alatäyttö, jolloin saatu ilmavuoto kääntymään. Rakentajalta varmaankin jäänyt ikkuna-aukotuksia tehdessä puruja tuonne kapillaarikatkoon. Koneellinen ilmanvaihto perinteisellä tavalla pystyy kuitenkin repimään ilmaa kelien mukaan tuolta vuotopaikoista.

PA Diffirentaali-anturi on asennettu niin että sisäkaton korkeimmasta kohtaa diffirentaalianturin putki läpäisee höyrynsulun ja eristeet. Putkea haaroittettu yläpohjassa t-kappaleilla ja yhtäpitkillä letkuilla vähän eri puolille yläpohjaa, tuulen vaikutuksen minimoimiseksi. Sisäpuolella myöskin t-haara, jotta saadaan useampi mittauspiste. Kaikkien letkujen päät kuitenkin samalla korkeudella. Säädössä käytetään 2minuutin keskiarvoa, jolloin kone pitää paine-eron halutussa arvossa. Parin vuoden testuksen jälkeen päädyin 0.1PA:n alipaineisuuteen, kun ei ole ilmennyt mitään haittoja yläpohjassa tässä talossa. Lopputuloksena tässä siis haluttu minimoida kaiken ylimääräisen likaisen ilman repimistä rakenteiden läpi. Painesäätölogiikka resetoi puhaltimet perus-asetuksille, jos esim ulko-ovea pidetään auki pitempään. Tuo puhaltimien välinen ero seilaa vuoden aikana 3 hertsin sisällä.

En tiedä tuosta villojen läpi mittaamisesta. Ajattelisin että avoimesta tilasta mitattu keskiarvo jollain aikavälillä kuitenkin suodattaa tuulenpuuskat ja ovien aukomiset pois, varsinkin jos mittaukseen vaikuttaa useampi piste.
Raadonimuriakin voisi säätää, mutta siellä maan alla on aika stabiilit olosuhteet, joten olen tyytynyt vain tuon tuloilmapuhaltimen säätöön.

ILTO440:n mootterihin löysin alle 100euron taajuusmuuttajat englannista. Niitä voi ohjata MODBUS:lla. Ei tarvinnut vaihtaa koko konetta. Sähkönkulutus väheni hiukan myös. Takkakytkin on kätevä myöskin. Tuloilma säätyy 10sekunnin alipaine keskiarvolla. Jäätyminen estetään tuloilmakanavassa olevalla lämmityskaapelilla, tarvitaan tosin vasta -15 asteessa. Hyvin myös esilämpeää ilma sähkösuodattimessa ja putkistossa, kun saavat olla teknisen tilan katossa eristämättöminä. Ei ole kondenssiongelmaa ollut.

Laitan pari kuvaa havainnoistamaan tilannetta, jos DIY ukkoja kiinnostaa.

 

[kotte]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

ILTO440:n mootterihin löysin alle 100euron taajuusmuuttajat englannista.

Ovatko nuo tavallisia 3-vaihetamuja vai ehkä jopa sellaisia, jotka korvaavat 1-vaihemoottorin kondensaattorin samalla? Onko noissa yliaaltokuristimet tai vastaavat myös mukana? Kuvasta en oikein erota valmistajaa.

Aito 1-vaihetamu vaihesiirtopiirin ohjauksen kanssa olisi hyödyllinen monessa projektikohteessa. Jos käyttää 3-vaihetamua (vaihesiirtokondensaattorin kanssa syötettynä samasta vaiheesta), täytyy yleensä järjestää käynnistysohjelma, joka antaa lisää "kaasua" käynnistyksen ajaksi.

 

[ekkas]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Kyseessä on Bosch Rexrothin malli EFC3600. https://www.boschrexroth.com/dcc/content/internet/en/pdf/PDF_p609846_en.pdf
Taitaa nykyinen malli olla EFC 3610. Inverterdrives.co.uk ostin nuo muutama vuosi sitten.

Oli noissa jotain integroituja EMC suojauksia muistaakseni. Ei ole karannut häiriöt muihin laitteisiin. Vaiheiden välinen jännite oli 230v, joten konkka vaan pois. Siinä ovat nyt pyörineet kolmisen vuotta. Vähän vikisee taajuusmuuttajamaiseen tyyliin puhaltimet, mutta ei kantaudu teknisestä tilasta mihinkään. Ostin itseasiassa kolmannenkin varaosaksi ja koitin sitä vilpen AC käyttöiseen radonimuriin. Siinä jätin konkan paikoilleen . Toimi kyllä mutta ilman alku "kaasua" ei tullut mitään, varsinkaan kuumana. Myöhemmin purin tuon ja laitoin vähäkulutuksisemman DC puhaltimen tilalle.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Olisiko sinulla linkkiä tuohon käyttämääsi paine-eroanturiin?

 

[HotZone]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Ainakin minä käytän tällaisia antureita http://www.mouser.fi/Search/Refine.aspx?Keyword=SDP610
datalehti löytyy jokaisen anturin sivulta.
TUo kannattaa konfata 16bitin resoluutiolle. Ainakin itellä oli ongelmia oletusresoluution kanssa.

 

[ekkas]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Minulla on käytössä tälläinen: Sensirion SDP1000-L025. Skaala siinä olikin +/- 64 PA. AD-muuntimena ADS1115, josta ESP-easyllä luetaan I2C-väylän kautta millivoltteja.

https://www.sensirion.com/en/products/differential-pressure-sensors/analog-differential-pressure-sensors-with-long-term-stability/

https://learn.adafruit.com/adafruit-4-channel-adc-breakouts/overview

 

[ekkas]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Tässä vielä koko laitteesta kuva. Kotelointia ei ole tullut rakennettua tuolle vielä, unohtunut tuonne kaapin yläsokkeliin. Yleensäkin pyrin kaiken rakentamaan DIN kiskolla jos mahdollista. Saa edes hiukan DIY leimaa vähennettyä, kun näitä esittelee.

 

[HotZone]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

SDP610 on sikä simppeli että siinä on AD muunnos ja I2C väylä samassa nipussa. Lisäksi sinne saa muistaakseni tallennettua kalibrointidataa jos on tarve.
Tuo SDP610 vain tulee neljällä johdolla kiinni ja sille siisti. Periaatteessa I2C väylän saa toimiin jopa 40m päähän kunhan vähän tiputtaa väylänopeutta.

Alustus
Wire.beginTransmission(64); // anturin oletus osoite
Wire.write(22; // kirjoita register
Wire.write(127); // 16bit tarkkuus
Wire.write(130); // orig arvo
Wire.endTransmission();

Mittauksen käynnistys
Wire.beginTransmission(64);
Wire.write(0xF1); // aloita mittaus
Wire.endTransmission();

Mittauksen luku jonkin ajan päästä, vaikka pari sekunnin verran
Wire.beginTransmission(64);
Wire.requestFrom(64, 3); // ilmoitetaan luettavaksi 3 tavua
temp_value_s = Wire.read() << 8; // ekana tulee MSB
temp_value_s += Wire.read(); // sitten LSB
crc=Wire.read(); // ja lopuksi tarkistussumma
Wire.endTransmission();

Tuon integerin kun jakaa 2.4 niin saa suoraan SADASOSA pascaleita (etumerkillinen). <= KORJAUS tekstiin !!!
vaikka näin käyttäen pitkää integeriä
tmp_value_l=temp_value_s;
tmp_value_l*=10;
tmp_value_l/=24;

Tässä esimerkissä ei ole virheiden käsittelyä mutta antaa käsityksen miten helppoa I2C väyläisen anturin käyttö on.
Koodi toimii arduinolla (vaatii 5V-3.3V sovittimen) tai Raspilla ihan sellaisenaan.

 

[HotZone]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Mietin vielä lisää tätä mittamispaikka-asiaa. Nimittäin jos ulkopaine otetaan pitkällä letkulla yläpohjan päältä (joko villojen päältä tai villoista), sisäilman painetta ei tarvitse erikseen vetää letkulla alas, oli diffianturi sitten yläkerrassa tai alakerrassa. Nimittäin anturin näkemä paine suoraan alakerrassa on aivan sama onko anturin letku alakerrassa vai letkun pää yläkerrran katon rajassa. Siinä letkussa vaikuttaa sama ilmamassa kuin muutenkin talon sisällä. Poislukien jos talossa on niin tukevasti tuloja ja poistoja että yksinään muuttaa painesuhteita.

Se ulkoilman letku onkin sitten eriasia. Nimittäin jos se kulkee kylmässä tilassa vintille, on ilmanpaine jälleen sama kuin jos letkun tunkisi vain pihalle. Jos taas letku kulkee sisätilassa asia voi olla eri koska putkeen tulee sama ilmiö kuin sisätilassa eli paine nousee ylöspäin erilailla kuin ulkona.

Tämä samaa asiaa kuin vaikka absoluuttista painetta mittaavan mittarin kanssa. Ihan sama millä korkeudella mittarin letku on, vai se ratkaisee millä korkeudella itse anturi on koska mittarin letkussa on paine menee ihankuin sen ulkopuolisessa ilmassakin.
Poislukien jos mitataan jotain tiettyä kohdetta missä on täysin eri paine kuin sisäilmassa (vaikkapa IV kanava).