Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

HotZone

Vakionaama
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

muistan sitten väärin mutta tuo n. 9cm/pas on vielä parempi. katon rajassa tosin on ehkä 24 astetta joten olisko sitten jossain vajaa 10cm kieppeillä.
Tarkoittaa sitä että 10cm höyrynsulusta alaspäin ollaan jo alipaineessa. Pesuhuoneessa poisto tekee jo enemmänkin kuin tuon yhden pascalin alipaineen oven ollessa kiinni joten aika pieni riski että tuollainen 10cm ilmapatsas tuuppaisi kosteaa ilmaa villoihin. Talon katosta vain kolmannes on tuolla korkeudella (harjakatto).

Aika turhaa on tuo sadasosan resoluution mittauksessa. siis sehän tarkoittaisi 85mm/100 =>noin 1mm korkeuseroa. "Turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä" mutta olkoot ku hystereesinä on +-0.2pas mikä sekin on kikkailua. ;)
 
O

OV

Vieras
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Uusin lähteltä liippaava triidi joten kysästään tässä. Terassin kannen vaihto menossa ja vanhoja lautoja irroitellessa sieltä löytyis tälläinen:

2017-07-26%2021.41.38%20%28Small%29.jpg


Eli korvausilmaventtiili. Jonka puuttumista olikin jo ihmetelty tässä: http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,20854.0.html

Ei varmaan ole paras paikka tuolla lattian alla varsinkin kun uusi ladonta on entistä tiiviimpi. Olisiko ideoita miten toimia tuon kanssa? Tuoda jollain putkilla heti läpi kannen ja siihen joku maastoutuva kotelo missä ritillä toisella syrjällä? Vai peräti tuoda terassin alla 5m päähän seinästä missä kansi loppuu ja sinne ritilä?

Vai umpeen vaan kerran tähänkin asti on selvitty sillä, että syttöpaperia saa olla herkästi tunkemassa leivinuunin poskeen jottei tule savustettua taloa...
 

noble

Aktiivinen jäsen
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Minkälaisella setupilla Hotzone paineantureita lukee? Onko jokin arduino? Kiinnostaisi värkätä vastaava.

Lähetetty minun SM-G920F laitteesta Tapatalkilla
 

HotZone

Vakionaama
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

noble sanoi:
Minkälaisella setupilla Hotzone paineantureita lukee? Onko jokin arduino? Kiinnostaisi värkätä vastaava.

Arduino Mega on käytössä. eteisessä on ohjauspaneeli parin rivi LCD:llä ja lisäksi vastaa on teknisessä tilassa arduinon kotelossa. Nuo ohjauspaneelit ovat toisistaan riippumattomat eli niitä voi käpistettä yhtäaikaa. "Näyttöjä" on nyt seitsemän ja niitä voi selailla valikossa.
Lämpöantureita on 6.
Lisäksi tuossa on eräänlainen watch-dog eli jos arduino kilahtaa siirrytään esiasetettuun täysin arduinosta ja sen tehosyötöstä riippumattomaan puhaltimien manuaaliseen ohjaukseen.
Softassa käytän alkuperäisen Windowsin kaltaista "moniajoa" erilaisten palveluiden ajamiseen "taustalla". Palvelut on sitten paketoitu luokiksi.
Asetukset menee automaattisesti EEPROM:lle muutoksen jälkeen koska eihän asetukset saa kadota resetissä. parametreja on kuitenkin toista kymmentä.

Arduinon ja PC:n välissä galvaaninen USB erotin.
 

HotZone

Vakionaama
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Ei ihan enää liity otsikkoon muuten kuin ohjaussydeemin suhteen.
Pakkasia ei tänä talvena ole ollut mutta eilen sentään putosi vähän alle kympin pakkasen.
LTR-3 puhalteli ulos nolla asteista ilmaa. Kondenssivettä ei näillä keleillä vielä tule edes suihkun jälkeen.

Kuvassa lämmöt koneesta.
Ulko -> Tulo
Jäte <- poisto
 

Liitteet

  • LTO_ohjaus_s.jpg
    LTO_ohjaus_s.jpg
    56,8 KB · Katsottu: 451

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Pari sivua taaksepäin lueskelin ja sinulla on ilmeisesti viimeisen päälle nuo säädöt, mittaus ja logitussysteemit tuossa iv-koneessasi. Onko talossa kuitenkin kova alipaine vai miksi tulo lämpenee 27.5 ja poisto viilenee vain 19.7 astetta? Paljonko tuossa kuvanottohetkellä on kosteusprosentti sisällä noin suurinpiirtein?
 
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Kuinka olet hoitanut vakioilmamäärän koneessa tuloilma/poistoilma. Koneen ohjaus ei ota suodattimien likaantumista huomioon jolloin paine-ero nousee talon sisällä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Scroll sanoi:
Taitaa olla pyöriväkennoinen HotZonella käytössä eli pelkällä lämpötilojen tarkastelulla et pääse prosessiin kiinni.
Valottaisitko muillekin, mihin viittaat (eli poisto- ja tulolämpötilaerojen vertailu ja miten tuo liittyy laitetyyppiin pyöriväkennoinen / jokin muu, talteenottohyötysuhdepäätelmiin jne. ja miksi päättely olisi noiden laitevaihtoehtojen kohdalla jotenkin erilainen), please...
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Scroll varmaan tarkoittaa pyöriväkennoisen koneen sisällä tapahtuvaa ilmavirtojen välistä vuotoa puolelta toiselle? Mutta eikö se ole kuitenkin niin pientä että oikein säädetyllä iv-laitteistolla tuo lämpötilaero mistä nyt puhutaan on luokkaa kolme astetta eikä lähes kahdeksaa?
 
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Se lto:n vuoto on 3-5% ilmamäärästä. Lisäksi sinne puhtaallepuolelle tuloilmaa tulee tätä likaista ilmaa poistuilmaa joka on useinmiten suodatettu M5 ja tuloilma on F7 luokan suodattimella varustettu. Lisäksi voihan olla että tässä koneessa on suodattimet kummalkin puolella F7. Jos et pysty pitämään talossa tulo ja poistoilmapuolalla samaa ilmamäärää vaikka suodattimet likaantuu ja niiden paine-ero kasvaa on toi mittaaminen aika vaikea. Olen kysellyt lähes kaikki konetyypit läpi ja niistä ei vielä löydy konetta joka pystyisi pitämään vakioilmamäärää tulo/poiso kokoajan.On se kone pyöriväkennoinen tai kuutio voit mitata näitä arvoija, mutta kun ilmamäärää ei saada vakioksi arvot heittää aika paljon. Selitys on ollut että alle 100 L/s ei saada mitattusta luotettavasti.
Älkää kukaan loukaantuko nämä on vain minun mielpiteitä ja todettu käytännössä.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Scroll sanoi:
Pyöriväkennoisessa regeneratiivisessa lämmöntalteenotossa on aina huomioitava mahdollinen faasimuutos ja sen tuoma lämpöenergia. Metsänhoitajan ihmettelemässä tapauksessa lämpötilaerot voivat selittyä ihan silläkin, että kennoon kondensoituu vesihöyryä vedeksi. Ei välttämättä tarvita epäsuhtaa tulo- ja poistoilmojen massavirroissa, entalpiaeroille voi löytyä selitys faasimuutoksista.

Silloin kun ei pyöriväkennoisesta tule kondessivettä voidaan olettaa tämän faasimuutoksen vaikutuksen nollaksi, koska kaikki kondensoitunut kosteus höyrystyy takaisin tuloilmaan. :)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Py%C3%B6riv%C3%A4_l%C3%A4mm%C3%B6nsiirrin#Kosteudensiirto
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Scroll sanoi:
Ellei se sitten härmisty suoraan kuuraksi kennon pintaan :)

Jos ei kerran kondessia irtoa laitteesta, niin tuo kuura sulaa ja haihtuu sinne tuloilmaan.
Faasimuutoksia ei tällöinkään tarvitse huomioida, saman verran kosteutta poistoilmasta tiivistyy ja jäätyy kennoon kuin siitä toisella puolella sulaa ja haihtuu tuloilmaan.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Scroll sanoi:
Ei välttämättä haihdu.

Mihin se sitten menee, jos sitä ei kerran kondessiakaan tule? Nyt ei siis puhuta siitä tilanteesta kun kennoa sulatellaan. (LTR-3 sulatteelee käsittääkseni pysäyttämällä tulopuhaltimen)

HotZone sanoi:
LTR-3 puhalteli ulos nolla asteista ilmaa. Kondenssivettä ei näillä keleillä vielä tule edes suihkun jälkeen.
 

pökö

Kaivo jäässä
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Kondenssivettä ei roottorikoneista ulos valu kuin kylpyläolosuhteissa, jos silloinkaan.
 

pökö

Kaivo jäässä
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Scroll sanoi:
Noissa isommissa ei ole mitenkään edes harvinaista nähdä kennoa kuurassa esim. muutaman asteen pakkasella. Lämpötilatkin on herkästi juuri tuollaisia mitä täällä aiemmin kuvattiin/ihmeteltiin.
eikä ole harvinaista nähdä roottoria umpijäässä, ei se ihan huoleton ole.
 

HotZone

Vakionaama
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

metsänhoitaja sanoi:
Pari sivua taaksepäin lueskelin ja sinulla on ilmeisesti viimeisen päälle nuo säädöt, mittaus ja logitussysteemit tuossa iv-koneessasi. Onko talossa kuitenkin kova alipaine vai miksi tulo lämpenee 27.5 ja poisto viilenee vain 19.7 astetta? Paljonko tuossa kuvanottohetkellä on kosteusprosentti sisällä noin suurinpiirtein?

Tämä on mysteeri itsellekin. Alipaine on 0.2 pascalia yläpohjan höyrynsulun yli mitaten.
Käsittääkseni savupiippuilmiön vuoksi yläpohjasta alaspäin tultaessa alipaine kasvaa ja veikkaankin että välipohjan kohdalta missä alaipainetta on jo enemmän, imetään taloon ilmaa. Nimitäin melkein kaikki yli 10v vanhat talot (ainakin tämä meidän Kannustalo) ei sisällä minkääntaoista ilmasulkua välipohjan kohdalla. Välipohjavasojen väleissä on vain nyrjähtämisen estävät palikat jotka ei ole tiiviisti vasoissa kiinni vaan muistaaksnei liki sentin raot. AInoastaan välipohjan villat vähän vaimentaa virtausta.
Näin on tehty käytännössä kaikki talot. nykyään välipohjavasojen väleihin on ohjeistettu pistettäväksi umpisoluista styrofoamia ja yläkerran ynnä alakerran höyrynsulut liimataan niihin. Näin myös kannustalolla. Heidän mukaan tämä ei kuitenkaan ole ollut rakennusvirhe vaan vallitseva tapa. Näinhän se aina menee.
Yhtäkaikki talot ei ole tiiviitä.

Itseasiassa automaatti säätö ei vielä toimi kun laiskuudesta johtuen uudet puhaltimet on vielä asentamatta :-[ Mittaus kuitenkin pelittää kaikilta osin.

Sellainen outo ilmiö on tullut havaittua että näillä tavispuhaltimilla ja asennolla 2/4 yläpohja menee hitusen ylipaineiseksi mutta asennolla 3/4 taas vähän alipaineiseksi paitsi kun pakkanen kiristyy. Asennolla 4/4 alipaineisuus on jo näillä nolla keleillä yli puoli paskalia.
Koska puhaltimet on identtiset niin tulevan ja poistuvan ilman putkistoissa tai talon vuodoissa vastus muuttuu virtauksen mukaan ja muuttaa näin painetasapainoa. Tällaisessa tilanteessa ainoa keinoa on aktiivinen paineen vakiointi. Venttiilien säätö litrojen mukaan toimii siis vain jos aina käytetään samaa tehoasetusta ja jos ulkona on aina sama lämpötila.

Muutes, takka nostaa alipaineen liki pascaliin ja liesituuletin sitten jo useampaan paskaliin.

Kyllä LTR-3 kusee kovemmilla pakkasilla. Silloin poistokammion kattoon muodostuu lunta oikein reippaastikin mutta 15 vuoden aikana mitä olen pakkasilla pistokokein seurannut niin kenno ei ole ikinä ollut jäässä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

HotZone sanoi:
Tämä on mysteeri itsellekin.
Ei tuo uskottavan selityksesi perusteella ole mikään mysteeri. Kun (ainakaan) hiukankaan ikääntynyt normitalo ei ole kovin tiivis, on poiston pakko olla melkoisesti tuloilmavirtaa suurempi (absoluuttisena erona), jotta sisäkaton yläpinta pysyy hiukankaan ylipaineisena yläpohjaan. Olen todennut vastaavan poistoilmanvaihdolla, eli tietyllä minimivirtauksella ilma lakkaa tulemasta sisään korvausilmaventtiileistä (melko läheltä yläpohjan alinta tasoa).
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Scroll sanoi:
Muistetaanpa sekin, että tilavuusvirtoina mitattuna lämmin ilma ottaa enempi tilavuutta kuin samanpainoinen määrä kylmempää ilmaa.

Eli mitä yritän sanoa?

Tätä:

Oletetaan, että talon tulo- ja poisto ovat ilmojen massavirtojen osalta tasapainossa. Ainetta ei katoa mihinkään, ts. talossa ei ole mustaa aukkoa :)

Ulkona on -10 C, sisällä +21 C. Nyt on asia niin, että poistoilmavirta on väkisinkin suurempi tilavuusvirtana mitattuna (litraa / sek) kuin ulkoilmavirta, koska poistoilma on liki 30 astetta ulkoilmaa lämpimämpää. Kuinka suuri tiheysero on, en jaksa tässä vaiheessa yötä pohtia tai selvittää.
Mutta eikö ilmavirrat tyypillisesti mitata tuloilman/poistoilman osalta eikä raitisilman/jäteilman? Toki asialla on merkitystä, jos LTO-laitteen hyötysuhde on huono tai poisto on selvästi suurempi kuin tulo (jolloin tuloilma on pakosta kylmää). Puheena olevassa tapauksessa tilanne lienee vastakkainen ainakin jälkimmäiseltä osin ...
 

jussi

Vakionaama
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

OV sanoi:
Takan alapuolella. Ariinaton takkka.
Jos tuolta tuleva ilma käytetään vain takan paloilmana, niin olettaisin asian olevan ihan ok. Hengitysilmaksi tuolta tuskin kannattaa ilmaa ottaa. Siinä tapauksessa ehkä viisainta nostaa se kanavalla ainakin terassitason yläpuolelle.
 

HotZone

Vakionaama
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Olen varmaan jo mainunnutkin mutta savupiippuilmiöstä johtuen pakkasilla kun alakerran lattian alipaine on jo aika raju, revitään kaikista mahdollisista raoista ilmaa perustuksesta ja sehän on homeista koska maan alla on aina mikrobitoimintaa. Pitää siisi olla kaikki laatan lävistykset viimeisen päälle saumattuna liimamassalla. Eli sokkelin/seinän ja lattian väli mukaan lukien kantavaväliseinä jos sen sokkeli tulee laatan läpi ja tietysti kaikki lattialaatan läpiviennit.
Myös suojaputket (vesi ja sähkö) jotka tulee talon ulkoa päästää sisään homemöhnää ja tietysti radonia. Esimerkiksi väsijohdon suojaputken pää on syytä umpeuttaa vaikka uretaanilla jonka päälle sively liimamassaa ja tietysi vastaavat maakaapelien suojaputken päät. Betoni kutistuu ajan mittaa ja rakoja syntyy. niinpä kaikki pitää liimamassata. Ammattifirmat käyttää myös esim. Kiillon Kerafiberiä tms. tukevaa vesieristettä.

Tiivistysmassojen ohella asiaa auttaa tieytsi radon imuri mutta jos sokkelit on lekaharkkoa niin radonimurilla imetään jääkylmää ilmaa sokkelin läpi perustuksiin, jos siis alipaine maan alla on imurilla kovin voimakas. Lekaharkkoperus pitäisi rapata ulkopuolelta enne patolevyä tai sitten pistää sokkeli sisäpuolelle umpisoiluinen eriste.

Näitä ei vielä alan ammatilaiset ole keksineet. Ehkä jonain vuonna kun oppivat muutakin kuin 20v vanhoissa kirjoissa .. ;D
 

VesA

In Memoriam
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

HotZone sanoi:
Olen varmaan jo mainunnutkin mutta savupiippuilmiöstä johtuen pakkasilla kun alakerran lattian alipaine on jo aika raju, revitään kaikista mahdollisista raoista ilmaa perustuksesta ja sehän on homeista koska maan alla on aina mikrobitoimintaa. Pitää siisi olla kaikki laatan lävistykset viimeisen päälle saumattuna liimamassalla. Eli sokkelin/seinän ja lattian väli mukaan lukien kantavaväliseinä jos sen sokkeli tulee laatan läpi ja tietysti kaikki lattialaatan läpiviennit.
Myös suojaputket (vesi ja sähkö) jotka tulee talon ulkoa päästää sisään homemöhnää ja tietysti radonia. Esimerkiksi väsijohdon suojaputken pää on syytä umpeuttaa vaikka uretaanilla jonka päälle sively liimamassaa ja tietysi vastaavat maakaapelien suojaputken päät. Betoni kutistuu ajan mittaa ja rakoja syntyy. niinpä kaikki pitää liimamassata. Ammattifirmat käyttää myös esim. Kiillon Kerafiberiä tms. tukevaa vesieristettä.

Tiivistysmassojen ohella asiaa auttaa tieytsi radon imuri mutta jos sokkelit on lekaharkkoa niin radonimurilla imetään jääkylmää ilmaa sokkelin läpi perustuksiin, jos siis alipaine maan alla on imurilla kovin voimakas. Lekaharkkoperus pitäisi rapata ulkopuolelta enne patolevyä tai sitten pistää sokkeli sisäpuolelle umpisoiluinen eriste.

Näitä ei vielä alan ammatilaiset ole keksineet. Ehkä jonain vuonna kun oppivat muutakin kuin 20v vanhoissa kirjoissa .. ;D

Nyt menee kyllä pahaksi - pelkään että pihalle on pudonnut lehtiä! Nekin mikrobitoiminta hajottaa - ulkoilmakin on pöpöjen saastuttamaa! Ainoa vaihtoehto on käyttää kiinalaiseen tyyliin kuonokoppaa 24/7.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

HotZone sanoi:
Esimerkiksi väsijohdon suojaputken pää on syytä umpeuttaa vaikka uretaanilla jonka päälle sively liimamassaa ja tietysi vastaavat maakaapelien suojaputken päät.
Eikös nuo suojaputket kulje lähinnä sen alustan kautta = suojaputken molemmat päät ovat laatan yläpuolella = sitä suojaputken päätä itseään on turha tukkia, vaikkakin sen suojaputken voi saumata laattaa vasten tiiviiksi ???

HotZone sanoi:
Lekaharkkoperus pitäisi rapata ulkopuolelta enne patolevyä tai sitten pistää sokkeli sisäpuolelle umpisoiluinen eriste.
Näin on esim. meillä kyllä tehty. Kellarin leca-pinnat on slammattu/rapattu ulkopuolelta kauttaaltaan ja kellarin lämmöneristeet on toteutettu Finnfoam-levyin lecamuurin sisäpintaan. Toki ulkopuolella maata vasten on lisäksi patolevyt ja Finnfoam-eristeet sekä routasuojaus. Tästä syystä sokkeliosuus onkin kapeampaa lecaa kuin varsinainen maapainemuuri, jotta sisäpuolelle saadaan paksumpi eriste sokkelin korkeudelle, sokkelilla kun ei ole tuota maanvastaista lämmöneristettä lainkaan :cool:
 

pökö

Kaivo jäässä
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Kellarin olis voinu eristää ulkopuolelta niin olisi harkot lämpimiä ja slammattuina valmista seinää
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

pökö sanoi:
Kellarin olis voinu eristää ulkopuolelta niin olisi harkot lämpimiä ja slammattuina valmista seinää

Sokkelin olisi tällöin joutunut tekemään selvästi talon ulkoseinää paksummaksi, talopakettivalmistaja kun oli speksannut tuon kantavan sokkelilinjan aika tarkalleen paikoillensa = eipä tuossa juuri vaihtoehtoja kuitenkaan ollut kun haluttiin perinteinen ulkonäkö jossa vuorilautojen päät ovat sokkelilinjan ulkopuolella Smiley211006
 

HotZone

Vakionaama
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

HiTec sanoi:
Eikös nuo suojaputket kulje lähinnä sen alustan kautta = suojaputken molemmat päät ovat laatan yläpuolella = sitä suojaputken päätä itseään on turha tukkia, vaikkakin sen suojaputken voi saumata laattaa vasten tiiviiksi ???

Vesijohdon suojaputken tarkotus on tehdä mahdolliseksi talon pääsevesijohdon vaihtaminen ilman perustusten purkamista.
Meillä se tulee anturan alta aivan kuten viemäritkin. Suojaputki päättyy pari metriä anturan ulkopuolella ja toinen pää tietysti tekniseen tilaan.
Samallalailla sähkökaapelitkin on vedetty suojaputkissa jotta ne voi vaihtaa (mikä on aika epätodennäköistä).
Suojaputki on luokkaa 100mm sisähalkaisijaltaa joten muovinen vesijohto ei täytä koko putkea ja niinpä putken pää pitää sulkea muulla keinoin.
En tarkoittanut vesijohdon suojaputken tiivistämistä laattaa vasten mikä sekin on tietysti tärkeää.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

HotZone sanoi:
Ei ihan enää liity otsikkoon muuten kuin ohjaussydeemin suhteen.
Pakkasia ei tänä talvena ole ollut mutta eilen sentään putosi vähän alle kympin pakkasen.
LTR-3 puhalteli ulos nolla asteista ilmaa. Kondenssivettä ei näillä keleillä vielä tule edes suihkun jälkeen.

Kuvassa lämmöt koneesta.
Ulko -> Tulo
Jäte <- poisto

Kuva ei näköjään kopioitunutkaan, mutta viestissä 206 se on nähtävänä.
Keskustelu on ajautunut suuntaan jos toiseenkin sen jälkeen joten palataan tuonne 206 viestiin.
207 viestissä kysyin paljonko kosteus sisällä oli noin suurinpiirtein mutta siihen ei tullut mitään infoo.
Kysyn uudestaan, onko lämpötilalukemat normaalin elämisen jäljiltä eikä taustalla ole saunaa eikä suihkua pariin tuntiin? Jos "kuivan hetken lukemat" niin kerrassaan omituista että lämpötilat noin uudessa talossa ovat tuollaiset. Esimerkiksi tuo jäteilman lämpötila on kokemuksieni mukaan aivan liian korkea lähes 11 asteen pakkasessa. Kokemuksieni mukaan pyöriväkennoisenkin lukemista voi käytännössä päätellä yli tai alipaineen. Tähän tueksi olisi hyvä saada muutaman ammattilaisen säätämän pyöriväkennoisen iv-koneen lämpötilalukemat josta voidaan sitten päätellä olenko ihan väärässä. Tietenkin sitten niitä ei saunan/suihkun jälkeisiä lukemia vaan kuivan hetken lukemat.
 
Y

Ylojarvi

Vieras
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Itsellä on kohta 10 vuotta vanha, enervent pingvin.

Poiston kosteus 40%, raitis 1 ast, tulo 18 ast, jäte 5 ast, poisto 24 ast.
Itse mittasin ilmamäärät, tulo 4 ja poisto 5, jotta talossa olisi sisällä alipaine.

Itse mittaisin ilmamäärät koska on luotettavin tapa todeta ali- tai ylipaine. Jos IV-koneessa on EC-moottorit niin näissä voi säätää ilmamäärät tarkastin kohdilleen.
 

HotZone

Vakionaama
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Jatkan ketjun spämmäämistä wanhan LTR3 tilanteesta -20 pakkasella. Älköön kukaan pahastuko. On tässä kuitenkin se paine-eromittauskin.

Puhallusnopeus on ollut matalalla ja siksi poistoilmanlämpötila on vain 18 astetta. Ilman kun jäähtyy isoissa kanavissa virratessaan hitaasti.
Aika mukavasti toimii kuitenkin kun jäteilma on -9 pakkasella. Tähän ei taida jokainen kuutiokone pystyä ja tämä täysin ilman minkäälaista sulatusta ;D
Tuloilma on kyllä turhan kylmää mutta hitaasti virratessaan se tunnu liian kylmältä.
Nopeuden nosto nostaa kaikkia paitti ulkoilman lämpötilaa.
 

Liitteet

  • LTR3_pakkanen.jpg
    LTR3_pakkanen.jpg
    36,2 KB · Katsottu: 481
J

jolla

Vieras
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

HotZone sanoi:
Jatkan ketjun spämmäämistä wanhan LTR3 tilanteesta -20 pakkasella. Älköön kukaan pahastuko. On tässä kuitenkin se paine-eromittauskin.

Puhallusnopeus on ollut matalalla ja siksi poistoilmanlämpötila on vain 18 astetta. Ilman kun jäähtyy isoissa kanavissa virratessaan hitaasti.
Aika mukavasti toimii kuitenkin kun jäteilma on -9 pakkasella. Tähän ei taida jokainen kuutiokone pystyä ja tämä täysin ilman minkäälaista sulatusta ;D
Tuloilma on kyllä turhan kylmää mutta hitaasti virratessaan se tunnu liian kylmältä.
Nopeuden nosto nostaa kaikkia paitti ulkoilman lämpötilaa.

onko nuo pahvilaatikossa vai,
jos jäteilma on miinuksella, on huoneesta poistuva kosteus jossain jään muodossa, jonkun seinämillä, tai...?....vai?
 
K

kaupamees

Vieras
Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

HotZone sanoi:
Aika mukavasti toimii kuitenkin kun jäteilma on -9 pakkasella. Tähän ei taida jokainen kuutiokone pystyä ja tämä täysin ilman minkäälaista sulatusta ;D

Eikä pysty tuokaan kone ilman sulatuksia, niin ettei kiekko ole jäässä, ei pystynyt ainakaan omassa talossa pingviini. Kuutionkin saa pakkaselle helposti, säätää ilmanvaihdon ylipaineiseksi....
 
Back
Ylös Bottom