Panasonic 7 kw J-sarjan monoblock kokemuksia (1-vaihe kone)

kaihakki

Vakionaama
Nyt on ekat sulatuskokemukset tänä aamuna.
Laitoin koneen päälle klo 9.00, ulkona +1 astetta. Seurasin tarkkaan miten hoitaa sulatukset.
Otti aluksi tehoja 2500 w ja antoteho 9000 w (mittarina pollucom/Eltako) eli n. 3,6 cop.
Vähitellen alkoi huurtumaan, mutta puski samaa rataa em. tehoilla ja copilla.
Huurtuminen lisääntyi edelleen ja tehot samoina.
Sitten n. tunnin päästä menin katsomaan tilanteen. Oli tiputtanut tehoja 6000/1500 tasolle ja kenno oli sulanut. Samaan aikaan ulkolämpötila oli noussut n. 4 asteeseen. Siitä jäi n. puolen tunnin aktiiviseuranta väliin, mutta vaikuttaa, että laitteen sulatuslogiikka huomioi ulkolämpötilan, huurteen vaikutuksen ja osaa tehoja säätämällä hallita tilannetta nollan lähellä. Pitää jatkossa seurata tarkemmin.

Yllätyksenä on, että Pana tuottaa usein reilusti yli nimellistä 7 kw tehoa. Lisäksi coppi 4 nollan lähellä on erittäin kova juttu.
-----------------------
Nyt ulkona +7 astetta, kello on 11 ja tehot on 6700/1600, eli cop on 4,2
 
Viimeksi muokattu:

Pretor

Aktiivinen jäsen
Nyt on ekat sulatuskokemukset tänä aamuna.
vaikuttaa, että laitteen sulatuslogiikka huomioi ulkolämpötilan, huurteen vaikutuksen ja osaa tehoja säätämällä hallita tilannetta nollan lähellä.

Se Outside_pipe temp on käynnistävä tekijä sulatukselle. Ajastettuja pakkosulatuksia Panasonicissa ei ole.
Näistä oli viime talvena juttua, kun oli pitkät kuivat pakkaskelit. En muista löytyikö se sulatuksen käynnistyksen logiikka jostain manuaalistakin.
Eli tyyliin x-astetta & x-min alle x-lämpötilan (ulko) -> sulatus.
Yllätyksenä on, että Pana tuottaa usein reilusti yli nimellistä 7 kw tehoa. Lisäksi coppi 4 nollan lähellä on erittäin kova juttu.

Nyt kun yöllä halvoilla tunneilla ajanut Powerful Mode päällä, niin 9kW laite antaa parhaimmillaan +12kW ulos.
 

kaihakki

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Nyt on ekat pakkaskokemukset.
- sulatusväli oli eilen useita tunteja, jona aikana kenno vähitellen huurtui. COP oli huurteisessakin koneessa n. 2,5 luokkaa.
- Sammui aikakellolla yöllä klo 2 ja käynnistyi äsken klo 9.00, ulkona -3 astetta. Lähti saman tien nopeasti täyteen vauhtiin. Tuotto nyt n. 7200 W ja ottoteho 2400, eli ollaan COP 3 tasolla. Kenno jo jonkin verran huurteessa.
Kiinnostavaa seurata sulatuslogiikan toimintaa, hyvälle näyttää, samoin pakkastehot ja copit.

Mitä tulee jäätymisvaaraan pakkasilla, niin tässä sitä ei ole.
Koneen ollessa pysähdyksissä, kiertää vesi hitaasti vastapäivään omia aikojaan luonnonkiertona, vapaakiertona. Eli varaajan yläosasta virtaa laitteeseen kuumaa vettä hitaasti, joka palaa jäähtyneenä alaosaan.
Laitteen putkisto on suunnilleen samalla tasolla varaajan alaosan yhteen kanssa.
 
Viimeksi muokattu:

kaihakki

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Sulatuskokemuksia tässä lisää. Ulkolämpötila ollut jo reilu vuorokauden nollan paikkeilla. Pana toimii loistavasti. Ei sulatuksia juurikaan ja tuottaa samaa rataa kuin talo kuluttaa. Jo n. 10 tuntia ilman sulatuksia ja otto/anto 1/3, eli coppi kolmosella mennään.
Jos vertaa edelliseen Ultimate 5000EEV VILPpiin, niin on radikaali ero. Ulti painoi kaasun pohjaan sulatuksen jälkeen ja taas sulateltiin n. tunnin välein. Panassa on joku automaaginen sulatuslogiikka, joka osaa sovittaa tuotot talon kulutukseen.


1697658245220.png
 

kaihakki

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #7
Sulatuskokemuksia lisää. Nyt on menty nollan paikkeilla yli vuorokauden verran. Pana sulattelee harvoin. 4 kertaa viimeisen vuorokauden aikana. Nytkin kenno on jo aika paksussa huurussa, mutta silti anto/ottotehot on 3/1 (Pollu/Eltako), eli coppi kolmosella mennään.
Panassa on selvästi panostettu sulatuslogiikkaan, joka toimii yllättävän hyvin.
Ilmatieteenlaitoksen mukaan kosteus Vantaalla on nyt n. 92%.
Ultin kanssa oli Pollucom ja ottotehomittari tarpeen, mutta Panassa nuo ovat omasta takaa ja antavat aika lähelle samoja lukuja ja niilläkin pärjää ihan hyvin.

1698222059139.png


Tässä muuten on mielenkiintoinen juttu, että Panalle menee n. 38 asteinen vesi ja lämmittää n. 43 asteeseen ja silti coppi on ok. Pana ei ole ollenkaan niin kronkeli menevän veden lämpötilan suhteen, kuin oli Ulti.
 
Viimeksi muokattu:

Esäätäjä

Vakionaama
Tässä muuten on mielenkiintoinen juttu, että Panalle menee n. 38 asteinen vesi ja lämmittää n. 43 asteeseen ja silti coppi on ok. Pana ei ole ollenkaan niin kronkeli menevän veden lämpötilan suhteen, kuin oli Ulti.
Tuo taitaa johtua lämmönvaihtimesta, eikös ultin sisäyksikössä ollut sellainen sisäkkäisistä putkista tehty vaihdin, joka ei ehkä nyt niin tehokas?
 

kaihakki

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #9
Voisi olettaa myös, että VILP rintamalla on yleisesti ottaen tapahtunut huimaa kehitystä monilta osin kaikilla merkeillä. Ultihan oli hyvin alkeellinen kaikilta osin ja myös halpa. Kennojen koko, syvyys, lamellien tiheys, määrä, laatu, jne. vaikuttaa myös paljon. Softalla pystytään myös paljon vaikuttamaan sulatuksiin ja muihin juttuihin.
 

iqo

Vakionaama
Panassa on selvästi panostettu sulatuslogiikkaan, joka toimii yllättävän hyvin.
Minulle on sivusta seuraten välittynyt kuva, että sulatuslogiikka on itse asiassa hyvin yksinkertainen. Se on kuvattu myös huoltomanuaalissa ja perustuu vain ja ainoastaan pipe temp -anturin tarkasteluun ulkolämpötilasta riippuen:
1698227555012.png


Itse asiassa kello-sulatuskin on valittavissa (force defrost -> auto), jolloin sulatus laukaistaan viimeistään 3 tunnin lämmitysjakson jälkeen, mutta tätä ei taida monikaan pitää aktiivisena. Eikä liene tarvettakaan, jos cop ei kerran ala romahtamaan reilusti ennen normaalin sulatusehdon toteutumista.

Hörystinkennon ominaisuuksilla on tosiaan iso vaikutus siihen, miten nopeasti se menee tukkoon ja sulatusta tarvitaan. Oman Mitsun heikkous tuntuu olevan varsin tiheä kennon rivoitus, jolloin ihan kennon pintaan kertyy hyvin nopeasti pehmeää lumimaista kuuraa ja sitä myöten kenno tukkeutuu verrattain nopeasti. Puhaltimen puolella ei esimerkiksi näy kuuraa ollenkaan sulatuksen alkaessa. Niben vilpit kuulemma tekee ihan kirkastakin jäätä kennoon, joka sitten poistuu irtoamalla.
 

kaihakki

Vakionaama
Tuossa speksissä on jotain pielessä.
1698228702044.png

Sanoo, että sulatus käynnistyy, jos 3 tuntia menty ja ulkolämpötila on samaan aikaan alle 5 astetta.
Jos katsoo noita minun kuvakaappauksia, niin siellä löytyy 6 - 10 tunnin siivuja nollan lähellä.
AUTO asento liittyy pakkosulatukseen.
 
Viimeksi muokattu:

iqo

Vakionaama
Kellosulatusta (3 tunnin välein) ei tule, jos Force Defrost on asettu "Manual". Näin oletan sen olevan vakiona, kun muillakin on noita todella pitkiä sulatusvälejä.

Dokumentaatio ei tosiaan ole täydellinen. Ainakin englannin kielinen versio on paikoin vaikeasti ymmärrettävää (kaiketi käännettyä) tekstiä. Sisältö on silti mielestäni aika kattava.
 

kaihakki

Vakionaama
Nyt alkoi selvitä:
Remote controllerissa on painike, jolla voi pakottaa sulatuksen (force defrost) riippumatta siitä, onko force defrost auto tai man asennossa.
1698239476668.png


Mutta normaali käynnissä, kuten minulla tällä hetkellä on 24/7, on ihan oma sulatuslogiikka, jota ei missään Service Manualin kohdassa selitetä.
 
Viimeksi muokattu:

Pretor

Aktiivinen jäsen
Kellosulatusta (3 tunnin välein) ei tule, jos Force Defrost on asettu "Manual". Näin oletan sen olevan vakiona, kun muillakin on noita todella pitkiä sulatusvälejä.

Dokumentaatio ei tosiaan ole täydellinen. Ainakin englannin kielinen versio on paikoin vaikeasti ymmärrettävää (kaiketi käännettyä) tekstiä. Sisältö on silti mielestäni aika kattava.
Onko tuo jostain ihan uuden mallin koneen manuaalista? Ei näistä nimittäin pysty mistään asettamaan automaattista pakkosulatusta edes "salasanojen" takana olevista huoltovalikoista.

Remote controllerissa on painike, jolla voi pakottaa sulatuksen (force defrost). Mutta Service Manualissa ei ole missään kerrottu, että miten asetetaan AUTO force setting. Kun painaa force defrost nappulaa, lähtee sulatus heti käyntiin.
Tuota pakkosulatusta pystyy ohjaamaan myös mqtt:n kautta, jos on HeishaMon käytössä.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
J-sarjan service manuaalista oli nuo minun leikkeet ja löydökset. Koneelta löytyi tuo ja oli päivätty vuodelle 2020. @janti varmaan tuon linkkaa pian tähän.
Sivu 31
5.21 Force defrost
If auto selection is set, the unit will start defrost operation if long heating hour operate during low outdoor temperature.


sivu 82
Under manual code, user can turn on force defrost through quick menu. If selection is ‘auto’, outdoor unit will run defrost operation once if heat pump have long hour of heating without any defrost operation before at low ambient condition. (Even auto is selected, user still can turn on force defrost through quick menu)

Sivu 143
Normally, deice start if pipe sensor temperature fulfil deice condition. If remote controller set to AUTO force defrost setting, unit will start force deice after heat pump operate for 3 hours without deice at below outdoor temperature 5°C.
 
Viimeksi muokattu:

kaihakki

Vakionaama
No niinpäs on. Manuaalista löytyy asetukset auto tai man. Molemmat liittyy pakkosulatukseen. Joko remote controllerin nappulasta (man) tai sitten laite omin nokkineen sulattaa 3 tunnin välein (auto). Niillä ei ole vaikutusta laitteen normaaliin sulatuslogiikkaan.
1698402847525.png


Kaikesta huolimatta Pana toimii hämmästyttävän hyvin. En millään olisi odottanut näin hyvän tasoista toimintaa. Sulatusten hallinta on aivan huippua. Parempaa softa algoritmistoa en osaa edes kuvitella.

VILPeissä sulatusten hallinta on kaiken A ja O Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Koska valtaosa talvikauden päivistä pörrää nollan molemmin puolin. Kovemmilla pakkasilla ilman kosteus on yleensä pieni, joten kenno ei huurru.
 
Viimeksi muokattu:

kaihakki

Vakionaama
Taas uusia kokemuksia. Nyt ollut jokunen päivä lämmintä, n. 5 -10 plus asteen välimaastossa. Alkusyksyssä käytin ajastusta noilla lämmöillä, niin sain coppia paremmaksi. Nyt kuitenkin olen antanut Panan touhuta omalla automatiikalla. Mielenkiintoiselle näyttää.
Nyt on ollut lämmitystä n. 5 tuntia ja huilia n. 4 tuntia. COP arvo (Pollu/Eltako) n. 3,6. Aikakellolla aiemmin pääsi kirjanpidon mukaan n. 3,9 paikkeille samoilla ulkolämmöillä. Elikkä aika pieni on säästö aikakellokäytössä verrattuna Panan omaan automatiikkaan.
Taitaa olla jonkinlaista oppimiskykyä Panan softalla. Tauon jälkeen aloittaa heti samoilla setapeilla, kuin lopetti aiemmin. Muutenkin tuntuu tietävän meikäläisen kiinteistön lämmönkulutuksen eri ulkolämmöillä. Päätellen siitä, että välillä tuottaa 42 asteista vettä ja välillä 44 asteista nollan ympäristössä ja pyynti on 43 astetta. On kylläkin pelkkää arvailua.

1699300780688.png
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Taitaa nykypumpuissa niin ohjaussofta kun -rauta olla eri sukupolvea mitä esimerkiksi oli tilanne vanhempien Ulti:en ja ES:ien laita, kapasiteettia on riittävästi jotta säädöt ja parametrit säilyvät pumpun muistissa ja käynnistyessä nuo ovat kylmäprosessin osalta sit enemmän tai vähemmän spot-on heti alusta. Kun taas vanhemmilla rouskuilla eka varttitunti tai jopa enemmän meni surkealla hyötysuhteella kun säädöt lähdettiin hakemaan aina alusta.
Tuo sama on pistänyt silmään Niben osalta heti alusta, ero oli kun yö ja päivä verrattuna vanhaan V5 sarjan ES:ään.
 

kaihakki

Vakionaama
Nyt alkaa olla pakkaskokemuksia. Ulkolämpötila ollut -2 - -6 välimaastossa viimeinen vuorokausi. Kolme sulatusta sinä aikana.
Tällä hetkellä anto/otto 4400/1700 w = cop 2,6. Lukema vastaa aika tarkalleen Panan taulukkolukuja.

1700201295342.png
 

kaihakki

Vakionaama
Nyt on -9 pakkasta ollut muutama tunti. Anto/otto kohta sulatuksen jälkeen on 4900/2500 = cop 2,0
Sulattelee n. kahden tunnin välein. Kostea keli.
Mutta kyllä alkaa olla aika selvää, että ainakin tuonne -15 pakkasiin Pana selkiää, ehkä pidemmällekin, joka tässä onkin ollut tavoitteena. Siitä eteenpäin vastuksia lisää.
Todella hyvälle näyttää.
 

kaihakki

Vakionaama
COP lukuun vaikuttaa merkittävästi pyyntilämpötila. Panan taulukoista seuraavia lukuja:
-7 pakkasissa:
pyynti cop
25 3,3
35 2,8
45 2,2
55 1,9

-15 pakkasissa:
25 2,7
35 2,3
45 1,9
55 1,5

-20 pakkasissa:
25 2,4
35 2,0
45 1,6
55 1,4

Hetkelliset todelliset mittauslukemat vaihtelee jonkin verran, mutta on tärkeää niitäkin seurata. Päivä- ja kk-kohtaiset lukemat ovat jo tarkkoja. Tarkkuus riippuu mittauslaitteiden tarkkuudesta. Niissäkin on aina jonkin verran virhettä.

Meillä pyyntilämpö on 43 astetta, kun on patteritalo. Lattialämmityksellä pärjäisi 35 asteen pyynnillä, jolloin Pana antaisi myös lähes kolmosen coppia -9 pakkasessa.

Panan oma mittaus heittää aika paljon Pollu/Eltako mittareiden antamasta luvusta. Antaa yleensä todellisuutta parempia lukuja.

Olen erittäin tyytyväinen Panan suorituskykyyn. Tehot näyttää riittävän -20 pakkasiin, jossa vastuksia tarvitaan jonkin verran lisäksi. Mutta jää nähtäväksi ensi talvena. Mikäli päästään sellaisiin pakkasiin. Vuosicoppiakin voi jo nyt arvioida. Tulee olemaan melko varmasti yli 2,5.
 
Viimeksi muokattu:

kaihakki

Vakionaama
Nyt on pakkasta n. 13 astetta. Sulatteli äsken ja nyt on teholuvut anto/otto 4800/2300 W = COP 2,1. Vastuksia ei vielä käytetty.
Sulattelee n. 1,5 tunnin välein, kosteaa on. Hetkittäiset luvut vaihtelee jonkin verran, mutta joka tapauksessa yli kakkosen copilla mennään edelleen.
 

kaihakki

Vakionaama
Nyt on -15 pakkasta ja mennään ilman vastuksia edelleen.
Kenno jonkin verran huurteessa. Anto/otto 4500/2500 = COP 1,8.
Hyvälle näyttää. Alkuperäinen tavoite oli, että jos -15 pakkaseen päästään, niin laite on ok.
 

kaihakki

Vakionaama
Nyt on seurantadataa sen verran, että pystyy tekemään meidän talon lämmitystehon tarpeen ulkolämpötilan funktiona. Mittauksessa on mukana käyttöveden esilämmitys varaajassa, joka ei kovin paljoa kuitenkaan vaikuta etenkään kovemmilla pakkasilla.
Piirsin paperille suoran, joka on lähellä mittauspisteitä. Tarkasti sitä ei saa, koska mittauslukemiin vaikuttaa monet asiat. Mutta melko tarkka on.
Oletuksena, että sisälämpötila on +20 astetta.
Talon lämmitystehon tarve (kw) = 0,15 x (20-ulkolämpötila)

Nollassa on 0,15 x (20-0) = 3 kw
-10 pakkasessa 0,15 x (20-(-10)) = 4,5 kw
-20 -"- 0,15 x (20-(-20)) = 6,0 kw
-25 -"- 0,15 x (20-(-25)) = 6,8 kw
 

kaihakki

Vakionaama
Panan oman mittariston tarkkuuksia nyt tässä eritelty marraskuun luvuilla. Oli kylmempää, kuin vuosi sitten.
Pollucom/Eltako: Anto/ottoenergia = 2339/891 = COP 2,6
Panan luvut: 2300/774 = COP 2,9

Panan antoenergia on hyvinkin tarkka, mutta ottoenergiassa on aika iso virhe n. 15 % liian vähän. Siten COP luku on hieman liian iso.
Laitteissa voi olla hyvinkin yksilökohtaisia eroja, mutta virhe on kuitenkin niin pieni, että Panan mittareilla pärjää kaikissa oloissa. Ei ole tarpeen asentaa Pollucomia ja Eltakon tapaista mittaria.
 

kaihakki

Vakionaama
On kyllä eduksi. Mutta Panan mittarit vaikuttavat hyvin luotettaville. Eli jos jotain menee vikaan, niin Panan mittareissa näkyy.
Näissähän ei ole kovinkaan tärkeää mittareiden absoluuttinen tarkkuus, vaan se että ne toimivat samalla tavalla jatkuvasti, jolloin erot tulee näkyviin. Itse kyllä laitan aina omat mittarit.
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
On kyllä eduksi. Mutta Panan mittarit vaikuttavat hyvin luotettaville. Eli jos jotain menee vikaan, niin Panan mittareissa näkyy.
Näissähän ei ole kovinkaan tärkeää mittareiden absoluuttinen tarkkuus, vaan se että ne toimivat samalla tavalla jatkuvasti, jolloin erot tulee näkyviin. Itse kyllä laitan aina omat mittarit.
Itse huomasin aikoinaan, että mittaustulokset tuntuu/tuntui riippuvan myös jonkin verran siitä, että minkälainen deltaT on käytössä ja sitä myöten virtaama.
Olikohan niin, että mittaukset oli suht samoilla nurkilla vs. Pollucom, kun käytettävä dT oli muistaakseni 4. Kun dT nousi seitsemään, niin mittauserot kasvoivat Pana vs. Pollucom.

Mutta noin yleisesti kyllä sillä Panan omalla mittauksella pysyy kohtalaisen hyvin kartalla. Tosin... vaatii mahdollisesti myös antureiden eristämistä ja mahdollista kalibrointia monoblocissa.
Pääasia on kuitenkin se, että kyllä sillä omalla mittauksella pärjää ja siitä näkee kyllä heti suoraan, jos koneessa/asetuksissa on jotain ketuillaan epänormaalin kulutuksen/tuoton/COPin muodossa.

Itse en ole jaksanut Pollucomin lukemia ottaa enää aikoihin ylös (muuta kuin vuoden vaihtuessa vuoden tuotto, koska se jää muistiin), mutta katsoin nyt huvikseni omat nähtävissä olevat tiedot, niin
11/2023 näyttää:
Pana 1020/3014/2.9
Erillinen sähkömittari: 1019,37kW
Harvinaisen samoissa otto-lukemat, sillä Pana pyöristelee lukemia noin 200W portaissa (H-sarjalainen) ja näyttää yleensä enemmän, kuin kulutus on oikeasti. Kulutus näyttää myös nollaa, vaikka siellä olisi jokunen kymmenen wattia kulutusta.
Esimerkkinä tämän hetkinen kulutus Panan raportoimana 2800W, vaikka todellinen kulutus on 2685W.

Huomio siis kiinnittyy siihen, että miten sulla voi olla noin iso heitto kulutuksissa toiseen suuntaan erillisellä mittarilla? Onko erillisessä sähkömittarissa jotain muuta kulutusta lisäksi (esim. erillinen sulatuskaapeli tms)?
Tuon mukaan sulla olisi koko ajan 160W "ylimääräistä" kulutusta enemmän erillisellä mittarilla mitattuna, joka on jo aika paljon.
Vai raportoiko J-sarjalainen kulutuksia eri tavalla?
 

kaihakki

Vakionaama
Pana ilmoittaa ottotehon liian pieneksi n. 15 % luokkaa. Minulla on kaksi Eltako ottotehomittaria; toinen lämpöpumppusysteemille ja toinen pelkästään 3 kw vastukselle. Koneessa on pohjalla sulatusvastus (85 W), joka on nyt pakkasilla koko ajan päällä. Vastuksen ottama teho sisältyy panan lukuun, koska vastussyötöstä se ei tehoa ota. Mitään muuta sähkönkulutusta ei ole.
Virhe voi johtua myös siitä, että meillä on 1-vaihe kone. 3-vaihekoneessa voi olla eroa, en tiedä. Mutta panan spekseissä mainitaan, että luku ei ole tarkka. Samoin näytössä lukee "arvio".
 

tjani

Aktiivinen jäsen
Laitan nyt tähän lankaan kun tämä 9 kw kone on likimain sama kuin tuo 7 kw versio. Eroa taitaa olla lähinnä ohjelmassa.

Marraskuun lopussa kun oli 20 pakkasta yhtenä yönä niin Pana lakkasi tekemästä lämpöä vaikka ei vielä aivan -23 °C sammutusrajaa saavutettukaan. Tehot laskettiin kun mittari siirtyi -21 °C lukemaan. Sitten tuli sulatus ja sen jälkeen jäätiin vielä hetkeksi tuumailemaan ennenkuin yritettiin tehdä lämpöä, mutta ei täydellä teholla. Sitten 30 min töitä ja sulatus sekä tuumaus. Tämä sitten toistui ja lämmöt senkun laski. Eipä ole aiemmin jäänyt tuollaista 10 minuutin tuumailua tekemään sulatuksen jälkeen vaan heti töihin.

Joka sulatuksessa käytettiin apuna lisävastusta. Mutta lämmittämiseen sitä ei käytetty vaikka luulin siihen luvan antaneen, mutta näin ei ilmeisesti ollut Panasonicin epäloogisten termien käytöstä johtuen.

Tiedä kuinka homma olisi edennyt, mutta töihin lähtiessä napsautin varaajan 3 kW vastuksen päälle. 5.30 aikaan, siinä se sitten pikkuhiljaa toipui kun pöntössä lämpö nousi ja sitten lopunkin kun ulkolämpö taas nousi -20 °C lukemaan.


Mikälie rajotin tuossa -21 °C lyödään päälle kun kompuran tehoja laskettiin vaikka käyrä oli vielä nousussa.
Takamatkalta kone joutu tilanteeseen lähtemään koska joudun sen hetkeksi sammuttamaan aiemmin, sen vuoksi lämmöt on nousussa ennen hyytymistä. 00:30 kytketty päälle.

COP noissa lämmöissä taitaa sulatuksien ja lisävastuksen sulatusavun jälkeen olla suorasähkön luokkkaa.

Ängin kaikki kärät yhteen kuvaajaan, vähän sekava. Tästä interaktiiviseen versioon josta helpompi katsella tietokoneella, ei puhelimella.

1702829532525.png
 

kaihakki

Vakionaama
Saas nähdä miten meikäläisen pana toimii, kun mennään alle 20 pakkasiin. -17 on nähty ja täyttä tehoa puskee ja kämppä pysyy lämpimänä.
Minulla oli alun perin tavoitteena, että jos pana pärjää -15 pakkaseen, niin on ok. Näyttää kyllä pärjäävän reilusti kylmemmässä. Täällä päin on yleensä niin vähän noita -20 ja kylmempiä, että vastukset on silloin ok.
 

tjani

Aktiivinen jäsen
Näin minäkin sen ajattelin että pitää piisata -15 °C ja kaikki mikä menee yli on plussaa. Ja tuntuhan tuo piisaavan aika likelle pariakymmentä. Seuraavaa pakkasryöppyä odotellessa, jos nyt toista osuu tälle talvea, harvaksi ne on käynyt.

Näin nollakelissä käy likellä minimitehoa ja ihmeen pitkää siivua tänään vetänyt, noin viis tuntia sulatusten väli.
 
Back
Ylös Bottom