Paras lämpöpumppu 86-neliöiseen omakotiin Meri-Lapissa?

Mikki

Hyperaktiivi
Tulee mieleen kyllä aikanaan tänne kirjoittamani sketsi siitä, miten insinööri ja ekonomi viettää kesänsä. Löytyy ehkä haulla jotenkin. Mutta @jussipa tuossa jo totesikin, että vain asennettu ILP säästää ja talvi pukkaa jo päälle.

Insinööri laskee edelleen COP/SCOP desimaaleja, kun ekonomi olisi jo varaamassa etelänmatkaa summamutikalla valitun ILP:n tuomilla säästöillä. Käytännössä kun erot pumpuissa on kuitenkin niin mitättömät.

Suht helposti saat valittua kumman pumpun ostat, kun pysäytät kadulla ensimmäisen tyylikkäästi pukeutuneen naisen ja kysyt että kumman pumpun ottaisit. Ja sitten tilaat sen.

1761291463485.png
 
Viimeksi muokattu:

Kaimo Ärräpää

Yleisinsinööri (amk)
Täällähän on näköjään maailmanluokan humouristit paikalla. (Eh eh eh.)

Mutta jos kyseessä on vain pilkun*ussinta, niin silloinhan asia on selvä, Midea. Tuossa sitten herätti tämän koko mietiskelyn kuitenkin tuo, että tuo Toshi on kilowatin verran tehokkaampi pienemmässä pakkasessa, joka varmaan on useimmiten. Mutta onko sillä(kään) mitään merkitystä sähkön säästämisessä, on se kulkusissa kutiseva kysymys.
 

pamppu

Vakionaama
Mutta jos kyseessä on vain pilkun*ussinta, niin silloinhan asia on selvä, Midea. Tuossa sitten herätti tämän koko mietiskelyn kuitenkin tuo, että tuo Toshi on kilowatin verran tehokkaampi pienemmässä pakkasessa, joka varmaan on useimmiten. Mutta onko sillä(kään) mitään merkitystä sähkön säästämisessä, on se kulkusissa kutiseva kysymys.

Itse laskisin niin, että Midean oletettu käyttöikä on 10 vuotta ja Toshiban 20 vuotta. Voin olla väärässäkin, mutta näin silti laskisin, osittain perustuen siihen, että mitä on tullut luettua halpakoneiden ja kalliimpien merkkien hajoamisista. Vaikka kumpi tahansa voi sattumalta kestää 20v tai sattumalta hajota seuraavana päivänä, niin todennäköisyydet sille on jotain ja yritän minimoida vaivat ja tappiot todennäköisyyksillä.
 

Kaimo Ärräpää

Yleisinsinööri (amk)
@pamppu, jos asia noin menisi, niin silloin selvä valinta olisi Toshiba.

Nyt mukaan ehkä tulis kuitenkin kolmaskin malli, eli Daikin Perfera 30. Onko siinä jotain merkittävää iloa siitä ulkolämpötilan kompensoinnista? En nää mitään muuta merkittävää eroa nyt.
 

Niinpä

Jäsen
@pamppu, jos asia noin menisi, niin silloin selvä valinta olisi Toshiba.

Nyt mukaan ehkä tulis kuitenkin kolmaskin malli, eli Daikin Perfera 30. Onko siinä jotain merkittävää iloa siitä ulkolämpötilan kompensoinnista? En nää mitään muuta merkittävää eroa nyt.
No onhan tuo Daikin pakkasilla selvästi tehokkaampi.Myös VTT:n mittauksissa.
 

julli100

Aktiivinen jäsen
No onhan tuo Daikin pakkasilla selvästi tehokkaampi.Myös VTT:n mittauksissa.
Näissä pitäisi olla mukana kuinka paljon muuta lämmitystä tarvitaan pumpun lisäksi mitoitusteho 6kW@ -26c, kaikilla tulee helvetin kylmä
 

Kaimo Ärräpää

Yleisinsinööri (amk)
@julli100 , joo samaa kahtelin itsekin. Mutta tässä haetaan nyt vain sitä, että minkä verran on eroja nyt näiden kolmen, Midean, Toshiban ja Daikinin välillä siinä, kuinka paljon voi arvioida sähkökulutusta säästyvän. Eikö kukaan tosiaan tiedä, miten saa vähän omaan taulukkoon noita vertailtua? Pitääkö huomioida nuo lämmitystarveluvut vai riittääkö vain oman rotiskon lämmityssähkön kulutus?
 

blobbo

Aktiivinen jäsen
Oikeastihan tässä käy niin, että kun se pumppu viimein seinälle saadaan, seuraava vuosi sitten kauhistellaan kun sähköä onkin mennyt 2000kwh enemmän kuin aiemmin. Samaan aikaa puut liiterissä on kummasti lisääntyneet, mutta niitähän ei lasketa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
No joo.. ei piruilla liikaa. Hyvät vaihtoehdot on esillä ja valinta on makuasia. Excelit pois ja ottaa saduista tarjouksista vaikka keskimmäisen.
 

jussipa

Aktiivinen jäsen
Säästäminen on suhteellinen käsite. Energiakriisin velloeassa pahimmillaan moni rakensi 20k€ ulkosaunan ja otti talon katolle 25k€ aurinkipaneeleita jotta säästyy sähköä 😁

Ja säästyy toki sähköä.. Takaisinmaksuaikaan ei enää yksi elämä riitä 🤷
 

Husky

Hyperaktiivi
Ahaa, tällainen ketju.

Joo, ei nyt kauhean yksityiskohtainen valintataulukko itselläni ollut, vaan heti ymmärsin että kannattaa keskittyä muutamaan tärkeään asiaan. Se vaan, ettei sitä tiennytkään tuolloin mikä on tärkeätä.

Olen huomannut, että kun aina osa projekteista menee vähintään jonkin verran pieleen, niin asiaa ei tarvii murehtia jälkikäteen, jos on edes yrittänyt perehtyä etukäteen.

Taisi tuossa olla mainittuna mukana Daikin. Kannattaa ottaa se, ellei tarvii pihistellä paria satasta.
 

Tossunkorjaaja

Aktiivinen jäsen
Hirveä vatkaaminen.
Paljon sinulle on annettu neuvoja, osta nyt vaan se pumppu, nii pääset säästöjen äärelle.
Pysy valtamerkeissä, niin huollot ja takuut toimivat.
 

Kaimo Ärräpää

Yleisinsinööri (amk)
Vitsikäs ketju muodostui, kiitos kaikille, jotka antoivat sormiensa nykiä näppäimillään, enkä siis v*ittuile, vaan ihan oikeesti. :D

Mutta jos kuitenkin väliin mahtuisi jotain myös vakavalla naamalla tietoa. Eli verrataan noita kolmea pumppua. Koska onhan noissa lukujen valoissa selviä eroja, vaikka scoppi onkin samaa luokkaa kaikissa. Miten noita voi verrata?

Tässä ei haeta mitään viikkokausien autistivertailua vaan sellaista pikaista suoritustehon vertailua noiden välillä.
 

Tifo

Vakionaama
Vitsikäs ketju muodostui, kiitos kaikille, jotka antoivat sormiensa nykiä näppäimillään, enkä siis v*ittuile, vaan ihan oikeesti. :D

Mutta jos kuitenkin väliin mahtuisi jotain myös vakavalla naamalla tietoa. Eli verrataan noita kolmea pumppua. Koska onhan noissa lukujen valoissa selviä eroja, vaikka scoppi onkin samaa luokkaa kaikissa. Miten noita voi verrata?

Tässä ei haeta mitään viikkokausien autistivertailua vaan sellaista pikaista suoritustehon vertailua noiden välillä.
Tuo tänne noiden pumppujen suoritustehotaulukot tai käyrät niin verrataan.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mutta jos kuitenkin väliin mahtuisi jotain myös vakavalla naamalla tietoa. Eli verrataan noita kolmea pumppua. Koska onhan noissa lukujen valoissa selviä eroja, vaikka scoppi onkin samaa luokkaa kaikissa. Miten noita voi verrata?
Tuossa yksi helppo tapa vertailla (Excel-taulukko). Siihen voi täytellä vertailtavien ILPien tiedot sinne välilehdelle. Asunnon todellinen lämmitystehontarve pitäisi tietää ja pohja.
 

Tossunkorjaaja

Aktiivinen jäsen
Vitsikäs ketju muodostui, kiitos kaikille, jotka antoivat sormiensa nykiä näppäimillään, enkä siis v*ittuile, vaan ihan oikeesti. :D

Mutta jos kuitenkin väliin mahtuisi jotain myös vakavalla naamalla tietoa. Eli verrataan noita kolmea pumppua. Koska onhan noissa lukujen valoissa selviä eroja, vaikka scoppi onkin samaa luokkaa kaikissa. Miten noita voi verrata?

Tässä ei haeta mitään viikkokausien autistivertailua vaan sellaista pikaista suoritustehon vertailua noiden välillä.
Onko se coppi ihan samaa luokkaa kuitenkaan. Tuolla ylempänä on hyvä linkki VTT:n testeihin. Edit: scop->cop

Itse valitsisin tällä hetkellä Mitsun RW25:n, noiden testien perusteella. Aikaisemmin olin kallistunut Daikinin perferaan.
Tämä siis, jos tuo tossun skvp sanoo sopparin irti. Tossun Polar on toisena pumppuna, se on ihan ok. Uusi saisi olla vielä parempi hyötysuhteeltaan
 
Viimeksi muokattu:

Hempuli

Töllintunaaja
Käsi taskuun vertailuna lämpötarpeella 9100 kWh, niin esim. COP 3,3 ja 3,5 ero on alle 200 kWh. Pakkasilla teoreettiset tehoerot saa käytännössä hävitettyä marginaaliin pumpun eri sulatuslogiikoilla.

ILP tarvitsee joka tapauksessa muun lämmönlähteen ja ääripakkastehot ovat mielestäni toisaikaiset. Täällä Lounais-Suomessa pumput tuottavat rahallisesti suurimman säästön nollan ja miinusviiden asteen lämpötiloilla, kun siinä talvikausi yleensä pyörii. Pohjoisempana tietysti enemmän, mutta ei sielläkään jatkuvasti ole -25C ja enemmän.

Jotain tehokaavioita pikaisesti löysin ja Daikinista esimerkki, ei muissa voi olla hirveitä eroja, kun tekniikka on sama.
1761381334169.png
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kannattaa lukea aloitus ajatuksella ja tsekata pohjapiirros ja sitten ehdottaa laitetta. ;)

Sinne ei tarvita käsittääkseni mitään huipputehoja pakkasille, koska tarvittaessa on leivinuuni avittamassa. Todellisuudessa lämmitettävää on vain noin 65 m2, ellei aleta pesutiloja myöskin ILPillä lämmittämään. Lisäksi ongelmana on sisäyksikön tuleva paikka, joka tulee rajoittaa lämmön tehokasta leviämistä makuutilojen suuntaan. 🙄

 

misa64

Aktiivinen jäsen
Vitsikäs ketju muodostui, kiitos kaikille, jotka antoivat sormiensa nykiä näppäimillään, enkä siis v*ittuile, vaan ihan oikeesti. :D

Mutta jos kuitenkin väliin mahtuisi jotain myös vakavalla naamalla tietoa. Eli verrataan noita kolmea pumppua. Koska onhan noissa lukujen valoissa selviä eroja, vaikka scoppi onkin samaa luokkaa kaikissa. Miten noita voi verrata?

Tässä ei haeta mitään viikkokausien autistivertailua vaan sellaista pikaista suoritustehon vertailua noiden välillä.
Aika sama vertailla noita pumppuja ,jollei sijoituspaikka anna edes mahdollisuutta kunnon scoppeihin :)
Suora puhallus ja mahdollisimman pitkälle on scoppien kannalta välttämätön!
 

Kaimo Ärräpää

Yleisinsinööri (amk)
Nooh, ehkä se nyt sitten on ainakin noiden Daikinin ja Toshiban välillä arvanheittoa kumman ottaa. Siltä nyt tuntuu. Ehkä kallistuisi Daikiniin, jos siitä ulkolämpötilan kompensoinnista olisi mitään iloa. Nimittäin tässä talossa nykyään on niin pattereidenkin ja uunin kanssan, että kun ulkolämpötila muuttuu, sisällä tunuu joko kuumalta tai vetoiselta. Eikö joku ulkolämpötilan kompensoinnin pitäisi tuohon vaikuttaa?
 

Tifo

Vakionaama
Mitä tarkoittaa ulkolämpötilan kompensointi, ilpissähän on huoneanturi joko sisäyksikössä tai kaukosäätimessä.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mitä tarkoittaa ulkolämpötilan kompensointi, ilpissähän on huoneanturi joko sisäyksikössä tai kaukosäätimessä.
Tuossa nostetaan automaattisesti hieman laitteen sisäistäpyyntilämpötilaa ulkolämpötilan mukaan. Osassa laitteiden tuollainen ohjaus on laitteen automaation jo sisäänrakennettuna, sitä ei käyttäjät pääse säätämään ulkolämpötilan mukaan. Normaalisti riittänee imuilman yhden pisteen lämpötilakorjaus, joka nykyisin useimmista laitteista löytyy. Tuollaista Daikinin tyyppistä käyräkorjausta tarvitaan vain hankalissa asennuspaikoissa esim. sisäyksikkö käytävällä (paljon puhallukse oikosulkua imuilmaan).
 

vmakela

Vakionaama
Itse laskin karkeasti niin että koko sähköstä lämmitys sähköä on x kWh verran, josta lattialämmöt vielä pois ja päädyin että se on luokkaa Max 6000-8000kWh josta saan pumpulla pois ehkä 3000kWh Max * 10c/kWh = 300€ vuodessa. Karkeasti kun yleistää niin saa jotain sinne päin ja itsensä tyytyväiseksi. Sen jälkeen en ole koskaan laskenut, ennen kuin nyt heräsin muistelemaan miten se oli. Suurin säästö tuli kun aloin 24/7/365 pitämään takkatilaa päällä ja manuaalinen puhallus 3/5, joskus jopa 4/5. Ääntään se pitää kun tehdään tosissaan töitä/lämpöä. Muuten on aivan turhaa laskeskella mitään takaisinmaksuaikoja jos pumppu huokailee hiljaa jossain.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Tämäkin saattaa auttaa jos vain halutut mallit löytyy;


Valitsisin lapissa itse sellaisen jonka pakkaspään suorituskyky on paras. Miksei Mitsun RW tai uusi RZ?
Testasin tätä omilla tiedoilla ja pari yllättävää asiaa tuli esiin. Ensinnäkin vuosittainen euromääräinen säästö 10000kWh lämmitysenergian tarpeella päivittämällä nykyinen Mitsu FD25 -> Mitsu RW25 on yli 200€. En olisi odottanut eron olevan noin iso. Toinen yllätys oli se, että toimiva Mitsu LN25 antoi paremman tuloksen kuin Mitau RW25. Ilmeisesti LN on kuitenkin aika hyvä pumppu Mitsurunnerilla varustettuna.

Tarkkojen laskelmien tekeminen tuolla on kuitenkin todella vaikeaa, kun ei tiedä todellista lämmitysenergian tarvetta.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Jos lämpötilan mittaus on kaukosäätimestä en näe tuota kompensaatiota kovin tärkeänä.

Ainahan sitä voi kaukosäätimellä itse kompensoida jos nurkat jäähtyy. Käytännössä ulkoilma on se mikä määrää lämmitystehon tarpeen perustason. Sisämittauksella sitten korjataan sitä jos on tarpeen.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Niinhän se määrää mutta huoneanturi kertoo tarkalleen paljonko mökkiin tarvitaan lämpöä.

Laitain vielä esimerkin tähän pohdittavaksi kun sillä on merkitystäkin.

Kun ulkona vaikka 0 astetta, niin pumppu voi pitää talon hyvällä hyötysuhteella lämpimänä ajamalla pumppua pienillä kierroksilla, jolloin COP on selvästi parempi kuin jos se ajaa vuorotellen suurella ja pienellä teholla. Kun pakkasta on -10 niin pumppu tietää ettei pienet kierrokset riitä vaan voi käyttää suoraan suurempaa tehoa. Lopputulos on se, että huoneen lämpötila vaihtelee vähemmän kuin pumppu tietää mitä on odotettavissa. Kompensoinnin tavoite on siis parantaa hyötysuhdetta.
 
Back
Ylös Bottom