Yksittäisiä tiiliä (ei kantaviin seiniin) liimaillut ihan normi uretaanivaahdolla. Myydään myös kiviliimaksi tarkoitettua vaahtoa, jota myös tullut kokeiltua ja tarttuu kuin tauti. Mutta tarttuu siis myöa normi urtsilla varmasti kunhan pölyt on poissa ja vähän kostuttaa pintoja suihkepullolla.
Perusputkityökysymyksiä
- Keskustelun aloittaja pmj
- Aloitettu
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No minä laitoin sinne alkupäähän jakotukkiin ja poistin kaikki turhat kalustesulut, jotka olivatkin jo sopivasti jumissa. Kun se sulku on siellä lähtöpäässä, voi operoida sitä koko putkea vapaasti. Ei ole iso vaiva sulkea ne kaksi putkea lähtöpäästä, ellei hanoja joka päivä vaihdeta. Mahdollisuuksien mukaan poistin myös sen hanakulmarasian kulmakappaleen, jos kytkentä on esim. kaapissa piilossa niin ei jää seinän sisään mitään vuotopaikkaa. PEX taipuu nätisti lämpimänä ja jäähtyessään jää siihen muotoonsa. Päähän sopiva liitin esim. pytylle tai hanalle.
pökö
Kaivo jäässä
En kanssa mitenkään diggaile urtsua, paikkansa sillä tietty on.
Tamo | Karkkainen.com verkkokauppa
Tutustu kattavaan Tamo -valikoimaamme. Tilaa tuotteet Kärkkäisen verkkokaupasta helposti ja edullisesti!
www.karkkainen.com
Tuossa se linkki, jos seinä on kuppia paksumpi se ei tiilten kanssa ehkä ole mahdoton ongelma, hakisin ehkä silti pidemmän kupin eniten tarvittua kokoa jos enemmän porailee.
Noilla olen poraillut betoniakin kotitarpeisiin 1.5kW SDS-Plus -koneella josta isku pois päältä. Isommat koot betoniin alkaa laukaista poran momenttikytkintä koko ajan, mutta niiden poraus käsivaralla on vähän hasardia muutenkin. Joskus olen porannut käsivaralla oikealla timanttiporalla, momentti on niin iso että jumittuessan potkaisee melkoisesti, en haluaisi kokea sitä esim. tikkailla.
Tiilet ja satunnaiset 50-75mm reiät betoniin menee vielä ihan hyvin SDS-koneella ja käsivaralla.
Kiviliimat on niin tukevasti tarttuvaa kamaa, että en nukkuisi öitä huonosti vaikka siporex/tiili/betoniharkkotalo olisi niillä liimattu kasaan.
Vrt. liimapuupalkit, kestää vuosikymmeniä vaikka lastuista kasattu.
Joo, ainakin jos 2 väliseinäharkkoa liimaa toisiinsa ja sen jälkeen pistää vaakaan ja hyppää päälle, niin katkeavat muualta kuin liimasaumasta.
Miten nuo sulut käyttöveden jakotukkiin kannattaa tehdä? Noissa on 1/2" kierteet, joten helppo on laittaa joku 1/2" palloventtiili. Mutta käykö siihen jakotukkiin tarkoitetut PEX-liittimet? Vaikkapa tuossa Helan tekemässä näyttää olevan sisälle tulevat O-renkaat. Vaatiiko juuri Helan tuolle tarkoitetun yhteen?
Miten suuri ongelma on laittaa lämmönjaon jakotukki kylmään paikkaan? Mullehan tulee kattolämmityksiä ja jakotukki pitää laittaa korkeammalle ja pystyyn, mikä käytännössä tarkoittaa vintille. Tulee lopulta lämpimiin tiloihin, mutta remppa tuntuu venyvän, joten vintin tilat jäänee (uudelleen) rakentamatta talveen. Voihan tuohon villoja laittaa päälle, mutta allakin on 200 mm villaa, joka on aikalailla pakko laittaa heti. Siis tulevat vintille tulevien tilojen (n. 25 m2, yläpohja 164 m2) ulkoseiniin, joita ei vielä ole tai paremminkin nykyisistä on purettu eristeet ja puretaan seinätkin.
Tuolla on aika usein pitkähköjä sähkökatkoja ilmajohtojen takia. Ei kuitenkaan läheskään vuorokauden ole ollut.
Tuolla on aika usein pitkähköjä sähkökatkoja ilmajohtojen takia. Ei kuitenkaan läheskään vuorokauden ole ollut.
Valkkaa sulku jossa on saman kokoinen puserrusliitin. Poista toisen pään mutteri ja helmi ja tukin mutteri ja helmi. Liitä sulku sopivan kierrekoon muhvilla tukkiin. Ota tukiholkki tukista ja liitä sillä PEX sulun helmeen.
Jäätymisen estää sulatuskaapelilla, kun vaikka 4-metrisenkin kieputtaa jakotukin ympärille, se poissaollessa lämmittää sen suorastaan kuumaksi niin ei se villojen seassa heti jäädy.
Jos pelottaa katkot, sekaan vaikka kylmäkalleja lämpövaraajaksi. Mulla on autotallin yläkerrassa vanha asunto, jonka vesimittari on huoneessa joka on kylmillään, sen päällä on kylmälaukku ylösalaisin ja lämmittämässä ehkä 3m lämmityskaapeli. Vesi on silloinkin kädenlämpöistä viikon jälkeen. Suljen sulut eli vaikka jäätyisi, sitten vaan vaihdetaan osia ennen käyttöönottoa. Muoviputket kestää jäätymisen niin riittää suojata metalliset osat.
Jäätymisen estää sulatuskaapelilla, kun vaikka 4-metrisenkin kieputtaa jakotukin ympärille, se poissaollessa lämmittää sen suorastaan kuumaksi niin ei se villojen seassa heti jäädy.
Jos pelottaa katkot, sekaan vaikka kylmäkalleja lämpövaraajaksi. Mulla on autotallin yläkerrassa vanha asunto, jonka vesimittari on huoneessa joka on kylmillään, sen päällä on kylmälaukku ylösalaisin ja lämmittämässä ehkä 3m lämmityskaapeli. Vesi on silloinkin kädenlämpöistä viikon jälkeen. Suljen sulut eli vaikka jäätyisi, sitten vaan vaihdetaan osia ennen käyttöönottoa. Muoviputket kestää jäätymisen niin riittää suojata metalliset osat.
Espejot
Hyperaktiivi
Yksi sulku ennen haaroitusta - jos haluaa sulun. En näe mitään etua että sulku pistetään lähdön haaraan kun loppupäähän tulee joka tapauksessa sulku.
Eikö se riipu siitä onko kattoelementeissä ilmausmahdollisuus? Ilmaushan tulee normaalistu korkenpaan kohtaa mutta koska ilma ei liiku alaspäin niin voidaan tehdä mutka alakautta tai hakkia ilmaimen joka toimii esim pystylinjassa... onhan näitä vaihtoehtoja. Jakotukki kylmään tilaan ja vakuutus on kyllä turha niiltä osin että pyrkisin vältämään asiaa.
Viimeksi muokattu:
siwer
Vakionaama
Mielipidettä siitä tarviiko lämmönjakojärjestelmän paineen olla aina ylipaineinen koko järjestelmässä. Toisin sanoen jos pannuhuoneen ja ylimmän patterin välillä 6m korkeuseroa, pitäisikö varmistaa että minimipaine kellarista mitattuna kaikissa tilanteissa aina esim. 0.8 bar, tämä paisarin esipaineeksi. Mikä kauheus tapahtuu jos lämpimillä säillä veden kylmetessä kellarissa mitattu paine laskee vaikkapa 0.5 bariin jolloin ylimmässä patterissa on -0.1 bar. Olen kuullut pelotteluja että ilma pihisee vuotokohdista sisään. Ajattelin että parempi olisi jos tekisi järjestelmän jossa ei ole vuotoja. Ylhäällä ei montaa liitosta ole ja eiköhän ne hiljalleen tihuisi vettä uloskin paineen ollessa isompi ajoittain. Tuskin mikään muoviputkikaan lossahtaa sisään noin vähäisillä alipaineilla.
Ihan vaan mietin paisarin koon puolesta. 6m korkeuserolla tämä on vielä ihan siedettävä mutta jos larpattaisiin että talossa olisi vielä yksi kerros lisää niin jos koskaan ei missään tilanteessa saisi tulla alipainetta ylös niin 1.0 - 1.4 bar alue olisi aika kapea, vaatii korkean esipaineen ja paljon isomman paisarin kuin jos paine saa vaihdella vaikkapa 0.5 - 1.4 bar. Tai sitten pitäisi käyttää komponentteja jotka on speksattu yli 1.5 barille mutta esim. isot varaajat on usein vain 1.5 bar. Veden lisääminen keväisin ja poistaminen syksyisinkään ei tunnu järkevältä vaikka tuskin se nyt niin suurta happikuormaa käytännössä toisikaan. Miten tämä on kerrostaloissa hoidettu?
Ihan vaan mietin paisarin koon puolesta. 6m korkeuserolla tämä on vielä ihan siedettävä mutta jos larpattaisiin että talossa olisi vielä yksi kerros lisää niin jos koskaan ei missään tilanteessa saisi tulla alipainetta ylös niin 1.0 - 1.4 bar alue olisi aika kapea, vaatii korkean esipaineen ja paljon isomman paisarin kuin jos paine saa vaihdella vaikkapa 0.5 - 1.4 bar. Tai sitten pitäisi käyttää komponentteja jotka on speksattu yli 1.5 barille mutta esim. isot varaajat on usein vain 1.5 bar. Veden lisääminen keväisin ja poistaminen syksyisinkään ei tunnu järkevältä vaikka tuskin se nyt niin suurta happikuormaa käytännössä toisikaan. Miten tämä on kerrostaloissa hoidettu?
Tarpeeksi isot paisarit tai sitten täyttöventtiili on aina auki ja varo tiputtaa sitten syksyllä.
Tyhjiö johtaa typen kertymiseen ylempiin pattereihin. Ei maailma siihen kaatune, kunhan alipaine on maltillinen. Ilmaus vaan on sitten mahdotonta, niin kyllä siitä vähän ärsyttävää tulee.
Paisarin hyötytilavuuttahan jotkut jatkaa laittamalla ilmatilan jatkoksi vaikka kuorma-auton renkaan mutta aika sama se on laittaa vaan isompi paisari. Kuten taannoin totesin, vesi laajenee n. 3% eli n. 3l per 100l kun 8-asteinen talousvesi lämpenee 80-asteiseksi. Kuution varaaja vaatisi siis tällä lämpötila-alueella efektiivistä paisuntatilaa 30l. Kerrostaloissa on satojen litrojen kokoisia paisareita ja Torissa niitä on välillä halvalla. Siinä ratkaisu kun tilaa on, koska 30l tehollinen paisuntatila noilla paine-eroilla on pikemminkin 300l kuin 30l paisari. Monta pienempää, jos iso ei mahdu.
Askartelemalla toki pärjää vaikka 60l paisarilla jos laittaa kompuran ja ohjatut ilmaventtiilit korvaamaan sihahtelevalla ilmalla avonaisen täyttöventtiilin ja tiputtavan varon. Mikä vaan autonrenkaan täyttäjä riittää, montaa litraa tuottoa ei vuodessa tarvita, mutta ohjaus tietysti menee harrasteen puolelle.
Tyhjiö johtaa typen kertymiseen ylempiin pattereihin. Ei maailma siihen kaatune, kunhan alipaine on maltillinen. Ilmaus vaan on sitten mahdotonta, niin kyllä siitä vähän ärsyttävää tulee.
Paisarin hyötytilavuuttahan jotkut jatkaa laittamalla ilmatilan jatkoksi vaikka kuorma-auton renkaan mutta aika sama se on laittaa vaan isompi paisari. Kuten taannoin totesin, vesi laajenee n. 3% eli n. 3l per 100l kun 8-asteinen talousvesi lämpenee 80-asteiseksi. Kuution varaaja vaatisi siis tällä lämpötila-alueella efektiivistä paisuntatilaa 30l. Kerrostaloissa on satojen litrojen kokoisia paisareita ja Torissa niitä on välillä halvalla. Siinä ratkaisu kun tilaa on, koska 30l tehollinen paisuntatila noilla paine-eroilla on pikemminkin 300l kuin 30l paisari. Monta pienempää, jos iso ei mahdu.
Askartelemalla toki pärjää vaikka 60l paisarilla jos laittaa kompuran ja ohjatut ilmaventtiilit korvaamaan sihahtelevalla ilmalla avonaisen täyttöventtiilin ja tiputtavan varon. Mikä vaan autonrenkaan täyttäjä riittää, montaa litraa tuottoa ei vuodessa tarvita, mutta ohjaus tietysti menee harrasteen puolelle.
Viimeksi muokattu:
Ja se perinteinen rintamamiestalo-ratkaisu on tietysti avopaisunta tai jopa massiivinen puukattilan painovoimaisesti lataama avopaisunta-varaaja ullakolla. Avoimen ei tarvitse olla oikeastaan sen isompi kuin se tässä tapauksessa 30l. Kalvopaisarin täytyy olla ikävän suuri jos varaaja kestää vain 1.5bar, siitä ei mihinkään pääse.
Kerrostaloissahan ei yleensä varaajia ole, vaikka paisareita voisi sellaisiksi koon puolesta luulla.
Kerrostaloissahan ei yleensä varaajia ole, vaikka paisareita voisi sellaisiksi koon puolesta luulla.
Miksi loppupäähän tulisi sulku, jos jakotukilla on joka lähdössä? Etuna ainakin asennusvaiheessa se, ettei tarvitse tulpata vielä asentamattomia lähtöjä.
Ei ole mikään elementti, vaan lattialämmityksen tapaan kymmenien metrien putki lämmönluovutuslevyissä.
Ei ole siis ole tarkoitus laittaa lopullisesti kylmään, vaan ullakon lämpimien tilojen korjaus vain luultavasti menee talveen tai kevääseen.
Muutamalta jakotukkitoimittajalta kysyin ja kaikkien mielestä jakotukki pitää asentaa oikein päin. Ei siis ylösalaisin tai vaakatasoon. Aika vaikea on tuolloin fiksusti saada jakotukki alapuolelle. Vai onko jollain yläkerran lattialämmityksen jakotukki alakerrassa.
Ei kai tuosta kummoista vahinkoa voi tulla? Jakotukki hajoaa ja muutama litra vettä vuotaa pahimmillaan. Tuskin ollaan yhtään yötä pois kotoa talvella ja kotoa teen työtkin.
Eihän sen tarvitse olla, mutta kuten pelzi_ totesi, ilmaus vain on hankalaa. Ilma kertyy korkealla olevaan kuumaan paikkaan, missä virtaus on vähäinen. Tyypillisesti tuollainen paikka on korkeimmalla olevan radiaattorin termostaattiventtiilin jälkeen silloin, kun järjestelmä tuollaisen sisältää lämpötilan perusteella kuristettuna. Muissa tapauksissa siitä sitten soveltaen. Tuossa tapauksessa ei ilmaa saa radiaattorista millään pois, vaan se täyttyy vähitellen alas asti ilmasta tai niin kauan kuin ilmaa jostakin riittää. Jos tuollaisesta systeemistä haluaa ilman pois, pitäisi olla heti lähdössä alhaalla kuristettu korkeimpaan kohtaan kiipeävä hullunkiertoputki, joka on niin hyvin eristetty, että vesi palaa yhtä lämpimänä melkein kuin lähti (lähtevää vettä ei pidä jäähdyttää shuntin kautta, vaan putkeen pitää syöttää mahdollisimman kuumaa vettä). Paluun varrella sitten pitäisi olla ilmakuplien keräyskello ja automaatti-ilmain alempana kuin ulkoilman painetta vastaava taso. Vaikka ilma kertyy hullunkiertoputken ylimpään kohtaan, riittävän voimakas virtaus tuo kuplia alemmas ilmauskuvullekin eivätkä ne ehdi kokonaan liueta takaisin virtaukseen tuolla matkalla, joten kuplia poistuu jatkuvasti, kunnes ylämutkassa on jäljellä vain jokseenkin mitätön ilmakupla.
siwer
Vakionaama
Itse siis jo vaihdoin olemassaolevan hieman turhan pienen paisarin tuplasti isompaan (150l, efektiivinen tilavuushan on toki paljon vähemmän) joka kyllä just ja just riittää, kunhan muuten vaan louskuttelen leukojani. Kyllä tollakin koolla tulee tilanne että jos 1200 litraa lämmitetään vaikkapa puulla keskimäärin 60-asteiseksi ja katsotaan ettei varo ihan laukea niin sitten kun tulee kesä niin voi siellä yläkerran patterissa sitten olla se -0.1 tai -0.2 baria vahingossa. Aika epätodennäköistä että se juuri silloin tarvitsisi ilmata ja jos tarvitsee, eikö yksinkertaisinta ole vaan lämmittää varaajaa sen verran että paine nousee? Lähinnä haen tässä tarpeettomien turvamarginaalien minimointia, en sitä että siellä normaalisti koko ajan olisi merkittävä alipaine.
Avopaisunnassahan hauskaa olisi se että paine pysyy suunnilleen vakiona.
Avopaisunnassahan hauskaa olisi se että paine pysyy suunnilleen vakiona.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Oletuksena siinne vesikalusteeseen tulee pallofixi millä kupari/letku jne yhdistetään. Tuo lienee defacto standardi. Tulpata tarvitsee aina, sulku ei ole tulpauksen korvike.
No sitten...
Voihan jakotukin asentaa oikein päin alakertaa lähdöt alas mutta suunnan vaihdolla ylös. Silloin lopputulos on sama ilman kannalta. Mutta jos ylhäällä on lämmintä niin sinnehän sen saa.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Pelkkää hanaa vaihdettassa näin mutta jos on jokin vähänkin isompi homma niin sitten on eri tilanne. Nyt kun on sulku jokaisessa lähdössä, voi sitten vaikka yhtä WC:tä tai pelkää pyttyä rempata rauhassa ja kaikkialle muualle tulee vesi normaalisti.
pökö
Kaivo jäässä
Tämä just.
Olin jokin aika sitten hätäaputöissä kun putkimies oli irroittanut patterin eikä tulpannut termostaattiventtiiliä. Yöllä ikkunasta oli valahtanut sen verran viileetä ilmaa termariin että se aukesi ja päästi vedet parketille.
Niin, se riittävä koko on n. se 300l, tai sitten täytyy kikkailla ja keinoja siihen on monia, kyllä niin voi varmasti elää.
Eipä se toinen 150l paisari paljoa maksa kun Toria tarpeeksi päivystää. On myös kiva olla redundanssia huoltoja varten.
Kahitiilelle kiviliima vaahtona tai ohutsaumalaastia. Kahitiileen voi tehdä reiän esim. Timanttiterällä ensin reunat puhkoen ja piikkarilla läpi niin ei tarvitse erikseen mitään timantteja muuten ostella. Täytöt sitten uretaanilla/kuralla. Läpivedolle kannattaa laittaa joku suojaputki.
Hanan viiksissä nykyään oikeastaan vallan punosletkut, olisiko juuri surkea kannakointi syynä ettei pääse paineiskuista murtumaan. Punosletkut kuitenkin hyvät, jos ja kun sattuu joskus käymään töppi esim. väärinkytkemisellä niin äkkiä korjattavissa.
Hanan viiksissä nykyään oikeastaan vallan punosletkut, olisiko juuri surkea kannakointi syynä ettei pääse paineiskuista murtumaan. Punosletkut kuitenkin hyvät, jos ja kun sattuu joskus käymään töppi esim. väärinkytkemisellä niin äkkiä korjattavissa.
Espejot
Hyperaktiivi
Sulla on ne sulut hanakulmissa niin että voit remontoida wc:tä vaikka joka kk ja silti vesi tulee muihin pisteisiin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Mutta silloin kun niitä hanakulmia laittaa ja putkia vaihtaa, silloin sitä sulkua ei ole. Toisaalta poistin nuo ylimääräiset eli yksi pannuhuoneen päässä riittää. On hyvä olla niitä sulkuja myös niin että saa jotenkin kollektiivisesti niitä keskeisiä putkia myös suljettua niin että pääsee jakotukkejakin laittamaan.
Espejot
Hyperaktiivi
Silloin suljet jakotukin sulut puoleksi tunniksi ja irroitat pexin ja laitat tulpan tilalle... ja jatkat remonttia. Tulppa täytyy jokatapauksessa laittaa, pelkkä sulku ei riitä jos hommaa ei saa yhdellä istumalla valmiiksi.
Taitaa ne sulut jakotukissa aika turhia olla. Toisaalta luulisi aika halvalla olevan tehtävissä jakotukkiin.
Laitetaanko siis sulku yleensä aina heti ensimmäiseksi hanakulmarasiaan? Suihkussa tietysti, mutta myös WC ja allas?
Onkos joku standardikorkeus allashanojen ja WC-pöntön hanakulmarasioille?
Miten tarkkaa tuo vaikkapa Uponorin ohjeen maksimipituus on? Keittiöön tullee 13 m paikkeilla riippuen miten putken saa oiottua. Maksimiksi 15 mm putkelle 12 m. 18 mm putkella tulee reilusti pidempi odotusaika kuumalle ja kylmälle vedelle. Keittiöhanasta tulee myös astianpesukone, joka tietysti altistaa paineiskuille.
Laitetaanko siis sulku yleensä aina heti ensimmäiseksi hanakulmarasiaan? Suihkussa tietysti, mutta myös WC ja allas?
Onkos joku standardikorkeus allashanojen ja WC-pöntön hanakulmarasioille?
Miten tarkkaa tuo vaikkapa Uponorin ohjeen maksimipituus on? Keittiöön tullee 13 m paikkeilla riippuen miten putken saa oiottua. Maksimiksi 15 mm putkelle 12 m. 18 mm putkella tulee reilusti pidempi odotusaika kuumalle ja kylmälle vedelle. Keittiöhanasta tulee myös astianpesukone, joka tietysti altistaa paineiskuille.
Ekaan kysymykseen, kyllä.
Tokaan kyssäriin; ei välttämättä standardimittaa mutta 'väli'. Taitaa allashanojen rasiat olla jotakuinkin 450-550mm lattiasta yleisesti. Wc:n varmaankin jotain 200-250mm luokkaa.
Tuohon viimeiseen en osaa mitään 'varmaa' vastausta tai mielipidettä antaa. Kyllä niissä varmaan joustovarojakin on, mutta kannattaa kysyä Uponorilta suoraan, jos siihen päätyy että tuleeko ongelmia, jos mietityttää.
Espejot
Hyperaktiivi
No, sanotaan että minä laittaisin ainakin. Siihen tarvitaan jokatapausessa liitos niin miksi ei sulullista liitintä.
Viimmeksi kun mittasin kerrostaloelementin keittiön hanakulmat niin korkeus oli 600mm. Riippuu kunka pitkät viikset hanoissa on, niitä on eri pituisia. WC pönttö... en ole törmännyt mihinkään vakio mittaan. Sanotaan näin että yleensä WC:n pönttö halutaan putkittaa mahdollisiman alhaalta, sanotaan että n. 10cm lattiasta. Jos hanakulman laittaa 20cm niin lähdöt alas ja siitä suunnanmuutos oikeassa korkeudessa.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minulla nämä jakotukit on nykyisin rakennettu tällä periaatteella kupariosista juotellen. Remontin aikana oli välissä vaihe, kun nämä olivat enemmän tai vähemmän valmiista jakotukeista yhdisteltyjä, mutta ei se tilanne siitä sen kummeksi muuttunut kuin että 1/2" muhvilla yhdistin samaiset hanat vanhoihin/tilapäisiin jakotukeihin. Minulla on noita pieniä hanoja jo valmiiksi ylimääräisiä, että voi tarvittaessa vaihdella mutta hyvin nuo tuntuvat pelittävän ja eivät tiputa. Joitakin putken vetoja oli holdissa viikkoja ilman kytkentää.
PEX kannattaisi laittaa 90 ° kaarelle jakotukkiin, sillä ne tahtovat vanhemmiten kiristyä. Samalla saa siihen sitten liitosvaraa vaikka kriittisten liitosten uusimiseen ilman että tarvitsee vaihtaa koko putkea. Täällä alkuperäiset PEXit olivat kiristyneet ja varsinkin kuuman veden jakotukit olivat vinossa, kun kiinnikkeitä oli pettänyt ja putket taipuilleet PEXien vedon alla. Tässä nuo putkilinjat sattuivat niin, että nousut betonista olivat liian lähellä ja kaarta tuli jo vähän enemmänkin kuin 90 °.
Vanhoissa kerrostaloissa varmaan perusteltuja nuo käyttöpään "kalustesulut". Omakotitalossa voi käyttää yksinkertaisessa hanan vaihdossa myös pääsulkua tai näitä eriasteisia pienempiä alasulkuja. Itse en keksinyt käyttöä käyttöpään kalustesuluille kun sen saman sai kätevämmin ja hyödyllisemmässä muodossa lähtöpäähän. Mitä vähemmän liitoksia, sitä vähemmän vuotoja.
Suihkussa nuo hanakulmarasiat olivat tietysti ihan OK ja kun ne reititykset siellä seinissä jo oli valmiina niin toki. Noissa hanakulmarasioissa on se huono puoli, että koeponnistus ja vuotojen tarkastus on varsin merkittävä homma. Jos voi vetää sen PEXin siihen vesilaitteelle suoraan, putkista näkee suoraan ilman mitään ponnistuksia tiputtaako vai ei ja samalla jää muutenkin hiukan ylimääräsitä mittaa siihen putkeen, että ei yhdistä helmen vaihdosta tarvitse rueta uutta putkea vetämään.
PEX kannattaisi laittaa 90 ° kaarelle jakotukkiin, sillä ne tahtovat vanhemmiten kiristyä. Samalla saa siihen sitten liitosvaraa vaikka kriittisten liitosten uusimiseen ilman että tarvitsee vaihtaa koko putkea. Täällä alkuperäiset PEXit olivat kiristyneet ja varsinkin kuuman veden jakotukit olivat vinossa, kun kiinnikkeitä oli pettänyt ja putket taipuilleet PEXien vedon alla. Tässä nuo putkilinjat sattuivat niin, että nousut betonista olivat liian lähellä ja kaarta tuli jo vähän enemmänkin kuin 90 °.
Vanhoissa kerrostaloissa varmaan perusteltuja nuo käyttöpään "kalustesulut". Omakotitalossa voi käyttää yksinkertaisessa hanan vaihdossa myös pääsulkua tai näitä eriasteisia pienempiä alasulkuja. Itse en keksinyt käyttöä käyttöpään kalustesuluille kun sen saman sai kätevämmin ja hyödyllisemmässä muodossa lähtöpäähän. Mitä vähemmän liitoksia, sitä vähemmän vuotoja.
Suihkussa nuo hanakulmarasiat olivat tietysti ihan OK ja kun ne reititykset siellä seinissä jo oli valmiina niin toki. Noissa hanakulmarasioissa on se huono puoli, että koeponnistus ja vuotojen tarkastus on varsin merkittävä homma. Jos voi vetää sen PEXin siihen vesilaitteelle suoraan, putkista näkee suoraan ilman mitään ponnistuksia tiputtaako vai ei ja samalla jää muutenkin hiukan ylimääräsitä mittaa siihen putkeen, että ei yhdistä helmen vaihdosta tarvitse rueta uutta putkea vetämään.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Onko pex putkella jotenkin suurempi riski vesivuotoon kuin esim kuparilla? Mietin vain kun pitäisi vetää yksi vesiputki alapohjan kautta?
Luulen että pelkoni on turha ,mutta mietin mikä on riski pex putkella lähteä puserrusliittimestä kokonaan irti? Tunnetaanko tapauksia?
Luulen että pelkoni on turha ,mutta mietin mikä on riski pex putkella lähteä puserrusliittimestä kokonaan irti? Tunnetaanko tapauksia?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kai nuo ongelmat liittyvät lähinnä tihkuvuotoihin liittimissä, jotka voi haprastua ja haleta. Minulla nuo Ø15mm messinkiliittimet olivat noin 25 vuoden jälkeen siinä määrin rapioita, että useampi niistä kerta kaikkiaan mureni ennen kuin lähti aukeamaan. PEXillä itsellään tähän ei ollut osaa eikä arpaa ja putket olivat vielä sitkeitä kuin mitkä.
Itselläni yksi vanha hanakulmarasian liitin rikkoutui suihkun sekoittimen vaihdon yhteydessä. Se liitin oli semmoinen että siinä oli semmoinen jollakin erikoispihdeillä puristettu rengas ja sen sisällä pieni putken sisälle menevä porkkana. Tuo porkkanaosa oli melko vähäinen ja kun se oli hapertunut se sitten pienestä liikkeestä otti ja katkesi.
Jos liitin on suunnilleen oikein kiristetty, ei se helmi kyllä siitä PEXin päältä hopulla tule.
Itselläni yksi vanha hanakulmarasian liitin rikkoutui suihkun sekoittimen vaihdon yhteydessä. Se liitin oli semmoinen että siinä oli semmoinen jollakin erikoispihdeillä puristettu rengas ja sen sisällä pieni putken sisälle menevä porkkana. Tuo porkkanaosa oli melko vähäinen ja kun se oli hapertunut se sitten pienestä liikkeestä otti ja katkesi.
Jos liitin on suunnilleen oikein kiristetty, ei se helmi kyllä siitä PEXin päältä hopulla tule.
Espejot
Hyperaktiivi
Kyllä noita työmaalla kytätää ja syy lienee se että vahingot on isoja sitten kun jotain tapahtuu. Suurin riski on asennusvirheet: tukiholkin pois jättäminen ja puutteellinen kannakointi. Kannakointivälihän on aika tiukka (30cm) ja erityisen tarkkoja ollaan että kiintokanakoidaan molemista puolin kun materiaali vaihtuu. Käsitääkseni ongelma liittyy lämpölaajenemiseen joka vaatii sen kiintokannakoinnin kun materiaali vaihtuu. Hanakulma lasketaan kiintokannakeeksi.
Maksimipituuksien syyt kytkentäjohdoille on paineiskut. En ole koskaan törmännyt että joku olisi kiinnitänyt asiaan huomiota. Kai se suunnitelmissa pitäis huomioida. Kuparilla pituudet on vielä pienemmät, esim 12mm kuparilla 2-3m kun virtaama on 0,1-0,2 dm3/s
Viimeksi muokattu:
KV / LV?
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Molempia
Aiotko eristää LV?
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Kyllä aion. Ja tarpeen tullen sen kylmänkin.
Alapohja ei ei mene pakkaselle missään vaiheessa.
Olen samaa mieltä. Sitten, kun sulut olisivat tarpeen, ne tuskin enää toimivatkaan luotettavasti, kun tihkuvat kuitenkin ajan oloon hiukan suoloja karaan ja ohi tiivisteestä alkaen jumittaa. Pääsulkua kannattaa muutenkin väännellä silloin tällöin toimivuuden varmistamiseksi pientalossa ja tuolla vesi katkeaa hanoista, mutta kaikkien sulkujen säännöllinen koestus menee jo liian pitkälle vaivan osalta. Sopivasti jotakin alimman kerroksen hanaa raottaen saa paineenkin pois ja vesi-imurilla tarvittaessa loput toista hanaa raottaen, joten hanakalusteiden irrotus ei yleensä aiheuta muutamaa tippaa suurempaa vuotoa. Jos sattuisi niin hullusti, että vesipiste on suljettava väliaikaisesti kokonaan hetkeä pitemmäksi ajaksi ja muualta on saatava vettä, kannattaa hankkia valmiiksi sopivat tulpat tiivisteineen, jotka pitävät vähintään yhtä hyvin kuin kunnossa oleva sulut.