Juu, Faradayn häkki on vaikea tehdä - olen sellaista käyttänyt mittalaitteiden virittelyssä. Testilaitteena siellä oli matkaradio. Radio kuului vaikka veti oven perässään kiinni. Vasta kun käänsi kahvasta ovea reunustavat kupariliuskat yhteen radio lakkasi kuulumasta. Piirilevylle syövytelty WLAN-antenni ei vaan ole parasta ja pelti haittaa omat desibelinsä. DIN-pro -malleissa näytti olevan RJ45.
Perussähkötyökysymyksiä
- Keskustelun aloittaja jmaja
- Aloitettu
Saatko laitettua kuvaa miten tuo DIN kotelo on vanhaan keskukseen laitettu? Onko se upotettu siihen vai ihan vaan ruuvattu vanhan päälle?
Harrastelija
Vakionaama
Sen verran pitää tarkentaa että on siinä ehkä puolen sentin rako tuon muovikotelon yläosassa josta piuhat hieman näkyy. Kuvassa sinne väliin on tungettu papereita niin piuhat ei näy.
Alunperin tuon muovikotelon olin ostanut Bauhaussista muuhun käyttöön mutta hyödynnettiin nyt tuossa.
edit. Syy tuolle lisälaatikolle oli tilanpuute. Vaikka päällisin puolin tilaa näyttäisi olevan niin siellä on kuitenkin kontaktoreita yms.
Alunperin tuon muovikotelon olin ostanut Bauhaussista muuhun käyttöön mutta hyödynnettiin nyt tuossa.
edit. Syy tuolle lisälaatikolle oli tilanpuute. Vaikka päällisin puolin tilaa näyttäisi olevan niin siellä on kuitenkin kontaktoreita yms.
Viimeksi muokattu:
Taitaa olla ennemmin spesifi kuin peruskysymys mutta pidetään saitti siistinä ja laitetaan tänne. 
Devireg Opti (tai Devireg 550 ELKO) -termostaattia pitäisi saada irti seinäpinnasta 1-2 cm (koska ei mahdu kokonaan rasiaan siellä olevien johdotusten takia). Millaisella korotuskehyksellä tämä onnistuisi kaikista siisteimmin, ei viitsisi kaikkia mahdollisia hankkia kokeeksi?
Devireg Opti (tai Devireg 550 ELKO) -termostaattia pitäisi saada irti seinäpinnasta 1-2 cm (koska ei mahdu kokonaan rasiaan siellä olevien johdotusten takia). Millaisella korotuskehyksellä tämä onnistuisi kaikista siisteimmin, ei viitsisi kaikkia mahdollisia hankkia kokeeksi?
lmfmis
Vakionaama
Danfoss Wallbox devireg touch/devireg smartille | Edullinen
28,45 € Seinälaatikko (EURO) DEVIreg TM Smart- ja DEVIreg TMtouch-laitteille.. Nopea toimitus
www.proshop.fi
Kiitos!! Mistähän selviäisi kiinnitysruuvien väli/sijainti noissa termareissa vai onko vakio Opti vs Touch ja muut? Ihmettelen siis miksi tuossa ei ole Optia listattu vaan pelkästään Smart/Touch.
edit: aika tyhmä kysymys, vakiohan sen pitää olla kun ne niihin rasioihinkin menee...
edit: aika tyhmä kysymys, vakiohan sen pitää olla kun ne niihin rasioihinkin menee...
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #687
Miten kuumaksi tulppasulake tulee, kun aletaan olla sulakkeen palamisrajoilla? 10 A sulake on nyt 40 C kuumimmasta kohdasta, joka vaikuttaa olevan sulakepesän ja -kannen yhtymäkohta. Lämpökameralla katsottuna. Ollut sähköauto latauksessa muutaman tunnin 13 A asetuksella, mutta auto lataa oman ilmoituksensa mukaan vain 2,47 kW. Ihan virallinen latausasema tuli hankittua, mutta toistaiseksi vanhalla 3x1,5/1,5 maakaapelilla, josta vain yksi vaihe lataukselle.
Mikäs logiikka on muuten vaatia aseman syötölle 30 mA A-luokan vikavirtasuoja, kun tuossa on sisäinen 6 mA B-luokan? Innohome Charlie-C kyseessä, oli 299 € Motonetissa.
Mikäs logiikka on muuten vaatia aseman syötölle 30 mA A-luokan vikavirtasuoja, kun tuossa on sisäinen 6 mA B-luokan? Innohome Charlie-C kyseessä, oli 299 € Motonetissa.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Kyllähän tulppasulakkeet lämpenee, kun niistä ajetaan kuormaa läpi.
Tuo 6mA vvsk on tasasähkön valvontaan.
- Keskustelun aloittaja
- #692
Tietenkin tavallinen tulppasulake kuumenee, kun sen toiminta perustuu langan palamiseen poikki. Jos olettaa vastuksen pysyvän vakiona, teho ja siten lämpötilaero ympäristöön kasvaa virran toisessa potenssissa. Siis jos palaa poikki vaikkapa 14 A virralla ja on silloin ulkoa mitattuna vaikkapa 40 C yli ympäristön eli 60 C, on jo 7 A:lla 10 C yli ympäristön eli 30 C ja 10 A:lla 20 C yli ympäristön eli 40 C.
Mutta kysymys oli, että missä tuo lämpötilaraja menee.
- Keskustelun aloittaja
- #694
Eikö B-tyyppi ole myös siihen eli hoitaa sen lisäksi kaiken, minkä A-hoitaa? Vai olenko ymmärtänyt väärin?
Different Types of RCCB and Use
Discover the different types of RCCB devices in use today, their design features, working characteristics, and application.
igoyeenergy.com
"The type B RCCB combines all the capabilities of the other three types of RCCB (A, AC and F), but with one added feature: the ability to measure and react to smooth DC current faults."
Jos on b-tyyppin 30mA vvsk ei tarvita muuta, mutta jos a-tyyppi niin pitää olla lisäksi tuo 6mA kikkare.Eikö B-tyyppi ole myös siihen eli hoitaa sen lisäksi kaiken, minkä A-hoitaa? Vai olenko ymmärtänyt väärin?
Different Types of RCCB and Use
Discover the different types of RCCB devices in use today, their design features, working characteristics, and application.
"The type B RCCB combines all the capabilities of the other three types of RCCB (A, AC and F), but with one added feature: the ability to measure and react to smooth DC current faults."
- Keskustelun aloittaja
- #696
OK eli tuossa ei ole B-tyypin vikavirtasuojaa, vaan joku A:n jatke.
Joo, meillä oli edellisessä asunnossa tiskari ja pyykkikone samassa ( hitaassa) 10A tulpassa, eli hetkittäin nelisen kW. Ei tulpasta voinut kiinni ottaa, mutta eise kyllä koskaan palanutkaan.
- Keskustelun aloittaja
- #698
Eli tämä käden lämpöinen tuskin pian on palamassa.
- Keskustelun aloittaja
- #699
Saako todellisesta pääsulakkeen koosta varmuutta muuten kuin avaamalla sinetin? Mistä silloinkaan tietää, että siellä olevat sulakkeet ovat ne oikeat? Nimittäin nyt lukee Carunan sivuilla 3x63A ja tuossa olen kirjoittanut siellä lukevan 3x50A. Välissä on sähkömyyjä muuttunut, ei muuta eli ei ole liittymää muutettu eikä varsinkaan sulakkeihin koskettu.
Tarkoitus olisi laittaa 3x32 A syöttö latausasemalle, joten silloin olisi kiva tietää kumpi on. 3x63 A ei tarvitse koskaan olla huolissaan noista, mutta 3x50 A voisi joskus olla syytä rajoittaa latausta.
Monta sivua taaksepäin tässä keskustelussa taaksepäin näytit kuvaa pääkeskuksesta ja kahvasulakkeissa on merkintä, sinun pitää vaan luottaa siihen merkintään kaapinovessa tai kysyt Carunalta
- Keskustelun aloittaja
- #702
Kahvasulakkeet sinetöidyn kannen alla eli ei näe sinettiä rikkomatta.
- Keskustelun aloittaja
- #703
Joo tuossa on tosiaan ikivanhan näköinen pahvinpala, jossa lukee 60 A. Ei kai sellaista kahvasulaketta ole ollutkaan? Carunan sivuilla liittymätiedoissa on muuttunut jossain vaiheessa 50A->63A. Tietääkö Carunakaan sen enempää, mitä tuonne kirjautumalla näkee?
Oon tässä miettinyt jos Mitsubishi vl-50 tehoja pystyisi säätää tämmöisen shelly himmennin releen kanssa?
www.verkkokauppa.com
Shelly Dimmer 2 -himmenninrele Wi-Fi-verkkoon 45,00
Shelly Dimmer 2 -himmenninrele Wi-Fi-verkkoon. Dimmer 2 toimii ilman nollajohtoa ja sen avulla voidaan ohjata LED-, hehku- ja halogeenilamppuja.
Kadulla olevassa jako-kaapissa on yleensä sulakkeita myös jos katu on remontoitu ja ne täsmää kiinteistön syöttökaapelin koon kanssa, toki voi olla askel pienempää sulaketta mittarikeskuksessa
Ne tiedot pitäisi olla Carunan tietokannassa?
Carunan omat tiedot sivuilta löysin tämän:
Liittymän vapaa kapasiteetti
Mittarikeskus missä on kahvasulakkeita ei ole kiinteistön omistajan puolella, vanhoissa keskuksissa ei ollut ikkunaa lainkaan. Uudemmissa on sentään ikkuna mistä näkee sulakkeet
Entinen Espoon Sähkö ja heidän liittymäkoko sekä siihen liittyvä hyvin yksinkertainen pää-sulake maksu oli useasti keskutelussa töissä, jopa pienet torpat varustettiin reippaalla sulake-koolla että varmasti olisi riittävä tulevaisuudessa
Suurin pää-sulake koko mitä olen nähnyt omakotitalossa espoon "rannalla" oli 125A;-)
Joku voisi vertailla ihan huvin vuoksi mitä pää-sulakkeen koko maksaa eri kunnissa?
Caruna ilmoittaa että 3X25A:n liittymä maksaa minulle 892€/ vuosi
Nilanin sähkökattila päälle laitettuna ottaa hirveät piikit aina alkuun ja täten syö osan ideasta, että olisi pois päältä kalleilla tunneilla ja menisi päälle halvoilla tunneilla vs. olisi päällä koko ajan tasaisella kulutuksella. Sähkökattila kun on kolmen vaiheen/sulakkeen takana niin mitä tapahtuu jos pistän pois päältä esim yhden tai kaksi sulaketta ja pistän virrat päälle? Lähteekö toimimaan vain pienemmällä teholla vai lähteekö päälle ollenkaan?
En uskalla kokeilla etten riko, mutta olis kivempi sellainen tasaisempi ja hitaampi alkustartti...
En uskalla kokeilla etten riko, mutta olis kivempi sellainen tasaisempi ja hitaampi alkustartti...
Vastuskattila? Ei se 'ryntäile' vastukset ottaa sen tietyn virtansa ja pysyy kokolailla samana koko ajan.
Sulakkeiden aukomisen vaikutus vois selvitä sähkökuvista kuinka kytketty...
Tossa esimerkki kun klo 22 menee päälle. Takana siis useampi tunti että on ollut pois päältä, eli lämmitettävää siis piisaa varmasti alkuun enemmän että sinänsä ihan jees, mutta kuitenkin ideaalimaailmassa näkisin että tuo alkuryntäily jakautuisi mieluummin tasaisena kaikille tunneille. Täten voisi pistää kalleillakin tunneilla pariksi tunniksi vaikka päälle, ettei tulis hirveetä piikkiä.
Harrastelija
Vakionaama
Onko tuo käyrä pelkän Nilanin vai koko talon?
Mikä tuon lukeman 561 yksikkö on?
Mikä tuon lukeman 561 yksikkö on?
Piikki vai piikki, taitaa olla käsitysero, nuo sun "piikit" lienee vaan normaaleja vastustehojen kasvua kun vajausta on syntynyt.
Mitä tuosta on haittaa, eikös ole hyvä jos tulee halpa tunti niin nappaa sitten vajetta nopeasti kiinni?
Kippuran Akselitietoja ei tuossa näy mitään...mitä ne lienee.
Siinä koko päivä ja ympyröity tuo piikkikohta. Yön kulutukset on sähköauton latausta ja aamupäivän sitten pesukonetta ja kuivausrumpua
Eihän se halvalla tunnilla haittaa että tulee, mutta jos tässä käy niin että lattialämmityksen puhti ei riitä pelkällä yölatauksella ja pitää käyttää myös välillä päivällä päällä kalleilla tunneilla, niin sitten haittaa että kalleilla tunneilla imaisee tollasen piikin. Eli ekalle käynnistystunnille ~kilowatti extraa. Lattia kun ei varmasti kuitenkaan imaise sitä sellaisenaan itseensä yhtäkkiä.
Harrastelija
Vakionaama
Normi vastusten teho on vakio. Ei pitäisi muuttua tuolla tavalla.
Onko varma että piikki tulee Nilanin vastuksista? Jos on yösähkö niin samaan aikaan voi lähteä muitakin laitteita (hetkellisesti) päälle.
Vai Nilanin kompurako se hyökkää aluksi?
Onko varma että piikki tulee Nilanin vastuksista? Jos on yösähkö niin samaan aikaan voi lähteä muitakin laitteita (hetkellisesti) päälle.
Vai Nilanin kompurako se hyökkää aluksi?
Tuo kulutuksen esitystapa hieman hämäävä, nuo palkit, laskin että 12 kpl tunnille eli 5min/palkki, ja se ei näytä ottoteho vaan 5 minuutissa kulutettua sähköenergiaa. Eli sekin vaikuttaa jos vastuksen kytkeytyminen osuu heti 5 min jakson alkuun. Mutta niinkuin todettu kulutus vastukselle kokolailla vakio, esim 3x3kW vie 9kW niin kauan kun päällä.
Kyllä on varma, sama piikki tulee aina ja sitten alkaa tasoittuun. Kyllähän siinä nyt joku logiikka on pakko olla jos/kun menoveden lämpötila on esim tällä hetkellä min 25C ja max 38C ja tosiaan näillä keleillä on käyrän mukaan ollut ja pysynytkin 25C:ssä, eli vastukset jotenkin elää sen mukaan minkä lämpöistä vettä tavoitellaan? Eli kun tuossa alkutilanteessa vesi on ollut jotain 22-23C niin ilmeisesti sitten vaan alkupiikki on siitä, että ero tarvii kuroa umpeen...
Mutta alkuperäiseen kysymykseeni, että mitenhän laitteet reagoi jos pistäisi tosiaan esim yhden sulakkeen pimeäksi? Tuskin nyt rikki ainakaan menisi kun voihan sulake oikeasti palaakin. Tässä tuntitasolla vielä vaiheittain:
PS. Sori tyhmistä kysymyksistä, sähkötyöt ei oo se vahvin osaamisalue todellakaan
- Keskustelun aloittaja
- #715
Riippuu tietysti laitteesta. Yleensä yhdestä vaiheesta tulee ohjauksen vaatimat sähköt eli kaksi muuta ovat sitten "ylimääräisiä" eli ne poistamalla saat osan vastuksista pois. Onko näin Nilanissa?
Mutta en kyllä oikein ymmärrä mitä tuolla saavutat. Jos sinulla kerran on pörssiohjaus, kai sillä voi säätää miten paljon on päällä milläkin tunnilla? Jos tulee kylmä, eikö silloin ole hyvä käyttää kunnolla tehoa? Samoin halvoilla tunneilla.
Siis mitä voitat sillä, että lämmität 3 kW:lla 3 h vs. 9 kW 1 h? Sama energia ja yhtä lämmintä on kämpässä.
Hyvä kysymys, tai siis kysymyksiä! En tiedä Nilanin ohjauksesta mutta toi lähinnä että voitanko yhtään mitään tolla erolla. Ihan mutulla oon vaan ajatellut että koska lattia kuitenkin on lämpöä jonkin verran varaava niin ajattelin että samaan tapaan kuin se luovuttaa lämpöä hitaasti niin se myös vastaanottaa paremmin lämpöä hitaasti? Voi siis olla että oon ihan hakoteillä koko asian kanssa ja "tunti täysillä" on ihan sama (tai jopa parempi? ) kuin 3h 1/3 teholla?
- Keskustelun aloittaja
- #717
Taidat olla hakoteillä eli ei ole mitään huonompaa suuremmassa tehossa. Eri juttu voisi olla lämpöpumpulla, jolloin suuri teho tarkoittaa suurta menolämpöä ja huonompaa COPia. Suorasähköllä ei tällaista eroa ole ja varsinkin halpojen tuntien hyödyntämisessä suurin mahdollinen teho on paras.koska lattia kuitenkin on lämpöä jonkin verran varaava niin ajattelin että samaan tapaan kuin se luovuttaa lämpöä hitaasti niin se myös vastaanottaa paremmin lämpöä hitaasti? Voi siis olla että oon ihan hakoteillä koko asian kanssa ja "tunti täysillä" on ihan sama (tai jopa parempi? ) kuin 3h 1/3 teholla?
Ok no tää ratkaisi asian siis helposti! Toki tässä kyseessä siis vesikiertoinen lattialämmitys minkä vettä Nilan lämmittää, että eroaako se jotenkin.... tuskin?
Harrastelija
Vakionaama
Sellainen tuli mieleen että jos tuo 9 kW on ”liikaa” ja noiden 5min jaksojen aikana vastukset ehtii käydä päällä ja pois (on/off) useamman kerran. Ekassa jaksossa vesi on kylmempää ja vastukset on enemmän päällä mutta jo seuraavassa jaksossa ollaan enemmän pois.
Pitäisi olla tarkempi resoluutio kuin tuo 5min niin näkisi että pätkiikö tuo vastuksia.
Pitäisi olla tarkempi resoluutio kuin tuo 5min niin näkisi että pätkiikö tuo vastuksia.