Pienen uudis-OKTn lämmitysjärjestelmä

H

Hegsa

Aktiivinen jäsen
jmaja sanoi:
Mutta eihän tuo suorasähkö ole.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tää on kyllä jännä kun maalämpömiehet aina mesoaa kuinka PILP:t ja varsinkin EC9 on suorasähkölämmitteisiä ja jos luvut on liian hyvät niin sitten ne ei olekaan

Sulla on myös erilainen EC9 kun se tekee lämmintä käyttövettä hyvällä COP:lla 6 kk vuodesta kun mun oma tekee 12kk.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
PILP joutuu ilmeisesti vetämään aika paljon alle huonelämpötilan, jotta se saa jonkin merkittävän määrän energiaa irti siitä ilmavirrasta. VILPillä tuo jäähtymä jää pieneksi kun ilmaa piisaa mutta sitä ilmaa pitää kuitenkin liikuttaa. Jos PILP onnistuu pitämään höyrystimen plussalla, kai sen kylmäpiirin pitäisi toimia silloin suunilleen samalla COP:lla kuin mlp. Etuna vielä että se keruu jo on siinä ilman vaihdon nimissä eikä muuta tarvita.
 
K

kaihakki

Vakionaama
PILP laite on minulle outo. Sehän ei voi tuottaa lämpöä itsekseen, vaan pitää olla koneellinen ilmanvaihto, jonka ulosmenevästä ilmasta otetaan lämpöä takaisin kämppään. Jos kuvitellaan talo, jossa ei ole ilmanvaihtoa ollenkaan, niin kaikki lämpö menee ulos seinien, katon ja ikkunoiden läpi. Jos ko. taloon laitetaan koneellinen ilmastointi ja PILP, niin edelleen samat lämmöt menee seinien, katon ja ikkunoiden läpi ja lisäksi koneellisen ilmanvaihdon kautta ulos, josta PILP ottaa takaperin sen minkä pystyy.
Osaisiko joku selittää tarkemmin, että missä pihvi piilee? Onko PILP jonkinlainen ikiliikkuja, joka ottaa avaruudesta energiaa noin vain. Elikkä nyhjäsee tyhjästä. Elikkä miten paljon PILP pystyy alentamaan lämmityskuluja. Talohan pitää ensin lämmittää jollain tavalla, jotta PILPille jää tekemistä. Vaikuttaisi sille, että PILP pystyy vain kompensoimaan koneellisen ilmanvaihdon kuluttamaa lämpöenergiaa, mutta perusenergian kulutus pysyisi ennallaan. On jotain, jota en ymmärrä.
 
Viimeksi muokattu:
A

Arisoft

Hyperaktiivi
kaihakki sanoi:
Vaikuttaisi sille, että PILP pystyy vain kompensoimaan koneellisen ilmanvaihdon kuluttamaa lämpöenergiaa, mutta perusenergian kulutus pysyisi ennallaan.
Klikkaa laajentaaksesi..

Näin minäkin sen ole ajatellut, että siinä kerätään koneellisen ilmanvaihdon häviöitä talteen, jotka muuten menisi harakoille.

Jos halutaan parempi talteenotto niin se tapahtuu lisäämällä rakennuksen seinään eristeiden keskelle lämmönkeruupiiri koko seinän pinta-alalle. Tuo keruupiiri pidetään talvella samassa lämpötilassa kuin ulkolämpötila, jolloin keruupiirin ja ulkoseinän välinen energiavuo on nolla koska niillä ei ole lämpötilaeroa. Talo ei siis vuoda lämpöä seinän läpi ulos asti lainkaan. Kaikki sisäpuolelta seinämän läpi karkaava lämpö imeytyy keruupiiriin ja sitä kautta takaisin rakennuksen lämmitykseen lämpöpumpun kautta.

Ehkä hieman turhan kallis toteuttaa mutta ainakin talo pysyy hyvin lämpimänä.
 
K

kaihakki

Vakionaama
Arisoft sanoi:
Näin minäkin sen ole ajatellut, että siinä kerätään koneellisen ilmanvaihdon häviöitä talteen, jotka muuten menisi harakoille.

Jos halutaan parempi talteenotto niin se tapahtuu lisäämällä rakennuksen seinään eristeiden keskelle lämmönkeruupiiri koko seinän pinta-alalle. Tuo keruupiiri pidetään talvella samassa lämpötilassa kuin ulkolämpötila, jolloin keruupiirin ja ulkoseinän välinen energiavuo on nolla koska niillä ei ole lämpötilaeroa. Talo ei siis vuoda lämpöä seinän läpi ulos asti lainkaan. Kaikki sisäpuolelta seinämän läpi karkaava lämpö imeytyy keruupiiriin ja sitä kautta takaisin rakennuksen lämmitykseen lämpöpumpun kautta.

Ehkä hieman turhan kallis toteuttaa mutta ainakin talo pysyy hyvin lämpimänä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tässä on todellinen innovaatiosiemen. Tuollaisen keruupiirin tekeminen seinäelementteihin tehdastiloissa olisi hyvin mahdollinen kohtuukustannuksin. Koitappa esittää ideaa talovalmistajille tai perusta firma kehittämään ideaa. Tähän voisi saada Business Finland tukea melko reilusti. Tarvitaan kuitenkin aika paljon tuotekehitysresursseja ennen kaupallistamista.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Tavallinen pilppi, josta puuttuu tuloilman ja korvausilman lämmitys saattaa toimia jopa paremmin kuin tuollaiset seinän sisään upotetut lämmönkeruuputkistot (jotka samalla lisäisivät lämpöhäviötä). Jos nimittäin pilpillä vedetään varsin tiiviiksi, mutta silti hiukan vuotavien talon vaipparakenteiden lävitse kaikki ilmavaihdon korvausilma, tuo vuotoilma lämpenee matkallaan ulkoa sisään ja imee samalla johtumalla vuotanutta lämpöä vuotoilman mukana takaisin sisälle. Pilpin kompressori samalla muuntaa kuluttamansa sähkön hukkalämmöksi (talteenotetun lämmön lisäksi), eli tuollaisin edellytyksin pilppi saattaa periaatteessa pystyä hyvinkin tuottamaan kaiken rakennuksessa tarvittavan lämmön ja lämmittämään sen ohella myös käyttövettä, sillä systeemihän palauttaa vaipan lävitse johtuvan lämmön sisälle (olettaen, että mitoitus osuu kohdalleen; eristeiden on oltava varsin paksut ja tiiviitkin).

Mutta ilmavaihdon puolesta tuo ei ole ollenkaan hyvä ratkaisu ja sisälle on luotava voimakas alipaine, jottei seiniin osuvat tuulet sotke kuviota liiaksi. Käsittääkseni tuollaisen toteuttaminen on käytännössä vaikeaa, enkä tiedä, onko joku onnistunut moisessa edes tutkimuslaboratorio-oloissa.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
kaihakki sanoi:
PILP laite on minulle outo. Sehän ei voi tuottaa lämpöä itsekseen, vaan pitää olla koneellinen ilmanvaihto, jonka ulosmenevästä ilmasta otetaan lämpöä takaisin kämppään.
Klikkaa laajentaaksesi..

Ei vaan energia otetaan ulkoilmasta. Esim. Tuo F750 vetää tarvittaessa poistoilman +22C --> -15 ja sisään harvoin korvausilmana tulee -15C. Ja minulla ei koskaan kun maapiiri esilämmittää raitisilmaa.

Eli käytännössä siis aina kun jäteilma on kylmempää kuin ulkoilma, se varsinainen energia tulee siitä erotuksesta.

Mitään isoa määrää energiaa ei siitä irtoa, joten olennaista on että nimenomaan se vaipan yli katoava energia pitää olla vähäistä.

Mutta niin tai näin.... Meillä on se kokonaiskulutus noin 10MWh per 123m2 ja tuosta lämmitys karkeasti puolet. Onko sen 5-6MWh paljon tai vähän kaikelle lämmitykselle on toki makuasia.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
kaihakki sanoi:
Tässä on todellinen innovaatiosiemen.
Klikkaa laajentaaksesi..

Äh.Toimisi teoriassa niin että tuo olisi käytännössä ulkoseinän pinnassa. Eihän se ulkoseinä ole kuin ehkä asteen kymmenyksen lämpimämpi kuin ulkoilma, jos siinä on hyvä eristys. Turha sitä putkistoa eristeisiin olisi haudata. Käytännössähän tuo olisi kuin VILP ilman sulattelumahdollisuutta. Tosin sulattelutarvettakaan ei välttämättä pitäisi olla, jos todellakin likimäärin koko seinäpinta-ala olisi käytössä. Tuon ilmasta keruun nyt vaan voi järjestää paljon helpommin vähän sen näköisillä laitteilla kuin mitä niitä nyt sattuu olemaan.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Mikki sanoi:
Ei vaan energia otetaan ulkoilmasta. Esim. Tuo F750 vetää tarvittaessa poistoilman +22C --> -15 ja sisään harvoin korvausilmana tulee -15C. Ja minulla ei koskaan kun maapiiri esilämmittää raitisilmaa.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tämä on asia mitä en tajua, miksi ihmessää IV:lle ei vedete enempää maapiirejä enkä tarkoita pelkästään PILP:jä vaan kuutiokoneita. Jos COP:ja rakastaa niin niin maapiiristä niitä irtoaa.

Mikki sanoi:
Mutta niin tai näin.... Meillä on se kokonaiskulutus noin 10MWh per 123m2 ja tuosta lämmitys karkeasti puolet. Onko sen 5-6MWh paljon tai vähän kaikelle lämmitykselle on toki makuasia.
Klikkaa laajentaaksesi..
Näkisin asioita kokonaisuuksina. Täällä harrastetaan kilowatteja joten laitteista puristetaan irti mahdollisimman paljon. Mutta kaikki ei vältämättä halu harrastaa talotekniikkaa. Minä haluan mutta ymmärän niitäkin jotka ei halua. Naapurissa on ILP ja sähkölämmitys, akateeminen ihminen. Vasta sähkönhinnan nouseminen sai hänet heräämään koska sähkön kulutus mitattiin euroissa, ei kilowateissa tai coppeina.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Älvsby taloissa oli pitkään pelkkä PILP, ilman tuloilmakanavia. Josko on vieläkin.

Tuo on siitä hyvä että jos talossa on muita lämmönlähteitä, niin tuloilmaa ei lämmitetä turhaan, vaan se lämpenee sitten takasta/ILPstä/emännästä.

Älväreissä on ollut kautta aikain pienet kulutukset. Matala huonekorkeus toki osatekijä.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Espejot sanoi:
Tämä on asia mitä en tajua, miksi ihmessää IV:lle ei vedete enempää maapiirejä enkä tarkoita pelkästään PILP:jä vaan kuutiokoneita.
Klikkaa laajentaaksesi..
Pakkaset jolloin tuosta todella on hyötyä ovat Suomessa kuitenkin aika harvinaisia. Tänä vuonna tällä päin 14 vrk tammikuussa ja 8 vrk helmikuussa kun keskilämpötila alle -15 °C, näistä päivistä sitten peräti 10 vuorokautta alle -25 °C.

Pakkasella tuo esilämmitys voisi tuottaa jotain, varsinkin jos se on yhdistetty lämmöntalteenottolaitteeseen, joka ei voi täysimittaisesti hyödyntää sisä- ja ulkolämpötilan suurta lämpötilaeroa. Jos LTO toimii kuten pitäisi, esilämmityskennon ajoittain antamasta edusta menettää suurimman osan LTO -koneella.

Itselläni on wanha kuutiokone ja sehän ei päästä jäteilmaa koskaan pakkaselle.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä se maapiiri ja kanavapatteri nostaisi kaikilla LTO koneilla asuntoon palaavan ilman lämpötilaa ja poistaisi täysin kaikki jälki- tai esilämmitystarpeet.

Hyvällä maapiirillä ja patterilla kuitenkin nostaa raitisilman jopa plussalle kaikilla mahdollisilla keleillä. Kyllä sekin on jotain jos -5C nostaa +5C käyttämällä 10W sähköä siihen.

Toki ylivoimaisesti suurin hyöty on PILPn kanssa.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Minä olen tykästynyt pelkällä maaliuoskierrolla lämmitettyyn makuuhuoneen korvausilmaan. Tuonkin ansiosta ei varsinaista jäähdytystä tarvitse ennen kuin ulkona on paria plusastetta lämpimämpää ja vähän silloinkin ennen kuin jossakin 15 asteen ulkolämpötilassa. Lämmityksen voi sitten alkaa, kun on selvästi pakkasta astekaupalla. Kaivo tosin on suhteellisen lämmin ja tuloilma on pääkaupunkiseudun kovimmillakin pakkasilla ollut luokkaa 7...8 astetta.

Näillä mieltymyksillä ei ainakaan mistään varsinaisesta lto-laitteesta ole mitään hyötyä. Olen tosin ottanut talvisaikaan poistoilmasta liuoskennolla sen mitä on ollut saatavissa, jotta kaivosta tulevaa liuosta ja korvausilmaa voi priimata asteen, pari.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Hegsa sanoi:
Tää on kyllä jännä kun maalämpömiehet aina mesoaa kuinka PILP:t ja varsinkin EC9 on suorasähkölämmitteisiä ja jos luvut on liian hyvät niin sitten ne ei olekaan

Sulla on myös erilainen EC9 kun se tekee lämmintä käyttövettä hyvällä COP:lla 6 kk vuodesta kun mun oma tekee 12kk.
Klikkaa laajentaaksesi..
Vuositasolla se on tietysti jonkin verran parampi kuin suorasähkö, mutta pakkasilla sitten on käytännössä suorasähkö, kun ei osaa tehdä sen kylmempää tai edes yhtä kylmää jäteilmaa kuin LTO.

Mielestäni EC9 ei tee kunnon lämmityskaudella käyttövettä hyvällä COPilla. Tai jos tekee, se on sitten pois lämmityksestä eli suorasähköllä se silloin menee kun on pakkasta.
 
H

Hegsa

Aktiivinen jäsen
jmaja sanoi:
Mielestäni EC9 ei tee kunnon lämmityskaudella käyttövettä hyvällä COPilla.
Klikkaa laajentaaksesi..
Termodynamiikka on siitä kivaa ettei se ole mielipidelaji. Oma vehje ottaa vuositasolla alle 50 kWh suorasähköä käyttöveteen (legionellakuumennukset, nuokin voisi valtaosin turhina ohjelamllisesti puukottaa pois muttei ole jaksanut) niin kompuralta se lämpö tulee. Nilanin COP myös nousee ulkolämpötilan laskiessa niin nyt kaivattaisiin ihan matematiikkaa.

jmaja sanoi:
Tai jos tekee, se on sitten pois lämmityksestä eli suorasähköllä se silloin menee kun on pakkasta.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuntuu monelta unohtuvan että 20C poistoilmalla ja 0C jäteilmalla PILP:n energiabudjetissa on myös kompuran ottama energia eikä pelkästään poistoilmasta otettu. Pikkupakkasia kireämpiä kelejä ei etelärannikolla ole kovin montaa tuntua ja jatkossa vieläkin vähemmän, ts. Se "Tanskan ilmasto" mistä Nilan on lähtöisin on kohta Espoon ilmasto.
 
H

Hegsa

Aktiivinen jäsen
pökö sanoi:
Varsinkin taakse jäänyt talvi.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei niitä tunteja viime talvenakaan paljoa tullut. Noin muutenkin uudiskohteen lämmitystarpeet pitäisi suunnitella tulevan 30+ vuoden perustella, ei ”sotavuodet, ’87 ja tammikuu ’24 ympäri vuoden” tyyppisesti.
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
pökö sanoi:
Ei, oli vaan aika kylmää keliä koko talvi. Mutta eipä tulevista talvista tiedä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ilmatieteenlaitoksen arvioita
1722493606342.png

 
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
pökö sanoi:
Luulin että pilp tekee.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kyky tuotta korkeaa lämpötilaa hyvällä COP:lla on kovasti rajallinen. Näissä on erotettava 3 asiaa:
  1. Lämpöpumpun kyky tuottaa jotain tiettyä lämpötilaa (erot ovat yleensä aika pieniä)
  2. Teknisen järjestelyn mahdollistama lämpötilan korotuksen vaiheistus (suuret mahdollisuudet)
  3. Mahdollinen tulistuslämmön hyödyntäminen
Lämpöpumput eivät tuota koskaan erityisen tehokkaasti korkeita lämpötiloja suoraan ja vaikutelma on vahvasti sellainen, että keruulämpötilan ja tuottolämpötilan erotuksen pitää pienentyä lämpötilatason noustessa, jotta COP säilyisi samana. Kun katson sinällään vanhan Fujitsu VILP:n (WATERSTAGE WO *A060L) käyrästöä, edes trooppisessa +35 °C ulkoilman lämpötilassa COP ei ole kuin 3,6, jos tuottovaatimus on 55 °C. Silti sitten 35 °C tuottopyynnillä COP on kuitenkin 3,1 kun ulkona on 0 °C sulatukset huomioituna. Tosin COP:n nousu tuosta 3,6:sta nyt ei kauheasti sähkön kulutusta enää pienennä. CTC:llä olen itse mitannut hyvin samansuuntaisia tuloksia, esim. COP 3,8 ilman sulatuksia kun tuottolämpötila on 45°C @+7°C ulkolämpötilassa, joka vastannee keruupuolen osalta tyypillistä mlp toimintapistettä ja osuu hyvin myös Fujitsun käyrästölle (ilman sulatuksia, joita ei tässä lämpötilassa kuitenkaan tarvita). Tuo ulkona +7 °C pitäisi lähtökohtaisesti olla aika lähelle sama kuin mlp:lla tyypillisissä keruuolosuhteissa vastaavalla tuottolämpötilalla, sillä +7°C ulkona pitää Setässä jo höyrysmislämpötilan plussan puolella. Useinhan se lämpötilavaatimus on lattialämmitystaloissa vain harvoin yli +30 °C ja moni muu vielä takkaa lämmittämällä alentaa sitä entisestään, joten toki sitten se COP on myös vielä korkeampi.

Tehokas keino kikkailla COPia ylös on tinkiä kuuman veden lämpötilasta, joka ainakaan kierukoita käytettäessä ei sinällään ole terveysriski. Mallinnus näyttää, että parasta on vaiheistaa lämmitys. Kuuman veden osalta mahdollisuuksia on mutta lämmityksen osalta ei. Jos varaajassa on kaksi tai useampia kierukoita eri korkeuksilla, kohtuullisen hyvin lämmitettyä vettä voi saada vaikka vetää varaajan pohjan kylmäksi. Tehokkain tapa on ajaa lämpötilaa differentiaalisesti ”käyrää pitkin” ylös kylmästä kuumaksi ja julistaa max lämpötila tuottolämpötilaksi mutta tämä ei toimi käytännössä kun kuumaa pitäisi tulla hanasta jatkuvasti. Periaatetta voi kuitenkin soveltaa osittain. Seuraavaksi paras on jakaa lämpötilan korotus vaiheisiin joka toimii erittäin hyvin myös käytännössä. Itse asiassa, kaksi vaihetta antaa jo suurimmat edut ja 3:sta vaiheesta saa lisäetuja vain, jos se ensimmäinen vaihe on jotenkin poskettoman alhainen, luokkaa 20 °C. Differentiaalisella lämpötilan nostolla tai vaiheistuksella voi päästä selvästi yli sen määritellyn kuumatuottolämpötilan COP:n, kun pyöreästi puolet tuotannosta tulee oleellisesti alhaisemmalla tuottolämpötilalla. Tämä on mahdollista kaikilla lämpöpumpputyypeillä ja toteutetaan yleensä niin että se kuuma talousvesi esilämmitetään alhaisemmalla lämmityksen lämpötilatasolla ja sitten loppuun kummennetaan sillä heikommalla COP:lla eli ns. kahdessa vaiheessa.
 
Viimeksi muokattu:
K

kotte

Hyperaktiivi
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Tehokas keino kikkailla COPia ylös on tinkiä kuuman veden lämpötilasta, joka ainakaan kierukoita käytettäessä ei sinällään ole terveysriski. Mallinnus näyttää, että parasta on vaiheistaa lämmitys. Kuuman veden osalta mahdollisuuksia on mutta lämmityksen osalta ei, mikäli se lämmitys edellyttää korkeaa lämpötilaa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Vaikken itse ole EC9-fani, kerrattakoon taas, että siinähän käyttövesi lämpeää huomattavan pitkälle kompressorin tuottaman kuumakaasun tulistuksen poistossa ja lämmityspuoli taas onnistuu varsin alhaisella lauhdelämpötilalla, kun ideana on lämmittää ulkoa otettua raitisilmaa ja luovuttaa sen ilmanvaihdon tuloilman kautta sisälle. Valitettavasti prosessi on kokonaisuutena aika joustamaton ja kokonaistehoa on vähän. ON/OFF-tyyppinen säätö myös heijastuu asukkaille kokemuksena säädön toimintaperiaatteesta. Vastuslämmityspuoli on oma kokonaisuutensa ja varsin tavanomainen suora sähkölämmitys.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Hegsa sanoi:
Termodynamiikka on siitä kivaa ettei se ole mielipidelaji. Oma vehje ottaa vuositasolla alle 50 kWh suorasähköä käyttöveteen
Klikkaa laajentaaksesi..
On se mielipidelaji miten asiat määrittelee. Itse näen LTO-osuuden nollasummapelinä, kun sen voisi hoitaa hyvin pienellä sähköllä kennolla ilman kompuran sähköä. Se onko PILPillä tehty lämmitys suorasähköä vai ei ei riipu siitä käytetäänkö vastuksia vai ei eikä varsinkaan siitä käytetäänkö niitä vastuksia raitis-, tuloilman, veden vai lattian lämmitykseen.

Siis jos PILPillä ei jäteilma mene kylmemmäksi kuin kenno-LTO:lla menisi, kaikki PILPin käyttämä sähkö on suorasähköä eli sähköä kuluu aivan yhtä paljon kuin samassa talossa kuluisi suorasähkölämmityksellä ja LTO:lla. Vain tuo LTO:ta kylmempi osa jätelämnöstä on sitä pumpattua ilmaisenergiaa, jota ei ilman kompuraa voi hyödykdi saada.

Siis PILP säästää suorasähköön verrattuna (koskee sekä tilojen että veden lämmitystä) vain niinä aikoina, kun se saa jäteilman kylmennäksi kuin LTO. Eli EC9:n tapauksessa johonkin -5 C paikkeille saakka ja ero on aika olematon jo +5C:ssä.
Hegsa sanoi:
Tuntuu monelta unohtuvan että 20C poistoilmalla ja 0C jäteilmalla PILP:n energiabudjetissa on myös kompuran ottama energia eikä pelkästään poistoilmasta otettu.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuosta saisi 80% talteen nykyisillä kennoilla. Se on mielestäni se järkevä vertailukohta. Sitten kun pakkasta on enemmän kennoilla jäteilma menee -5 C tai jopa -10 C, mihin EC9 ei kykene vaan vie enemmän kuin suorasähkötalo noina päivinä. Etelä-Suomessa tietysti ei montaa kovemman pakkasen päivää ole.
 
R

roots

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Vaikken itse ole EC9-fani, kerrattakoon taas, että siinähän käyttövesi lämpeää huomattavan pitkälle kompressorin tuottaman kuumakaasun tulistuksen poistossa ja lämmityspuoli taas onnistuu varsin alhaisella lauhdelämpötilalla, kun ideana on lämmittää ulkoa otettua raitisilmaa ja luovuttaa sen ilmanvaihdon tuloilman kautta sisälle. Valitettavasti prosessi on kokonaisuutena aika joustamaton ja kokonaistehoa on vähän. ON/OFF-tyyppinen säätö myös heijastuu asukkaille kokemuksena säädön toimintaperiaatteesta. Vastuslämmityspuoli on oma kokonaisuutensa ja varsin tavanomainen suora sähkölämmitys.
Klikkaa laajentaaksesi..
Lähtöajatuksena tuossa ilmeisesti että -3C alle tulee vastuslämpö kehiin...

1722496127489.png
 
Viimeksi muokattu:
J

Jule

Vakionaama
jmaja sanoi:
Onkin yksi harvoista PILPeistä, joka oikeasti on muuta kuin LTO + suorasähkö pakkasilla tai nollakeleillä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Miksi tällaisia lausuntoja, kun ei noille kuitenkaan oikeasti mitään perusteita ole? Ei liene markkinoilla ollut koskaan pilppiä, joka nollakelillä olisi vain lto+suorasähkö tasoa, vaikka joitain surkeita laitteita onkin ollut.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kai tuo PILP jotenkin noissa pienissä ja viimeisen päälle eristetyissä taloissa toimii kun niitä käytetään. Itse en vain löydä oikein mitään villoja tämmöiseen vanhaan suureen taloon, kun vaatimaton ikkiliikuja ottaa poistosta talteen puolet perin minimaalisella sähkön kulutuksella ja antaa lähes kymmenen "COP:n". Jäljelle jäävästä puolikkaasta voisi säästää sen puolet eli kokonaisuudesta noin 1/4 osan modernilla IV -koneella. Kun potentiaalisen säästön jakaa VILPin 3:n COP:lla, homma nahistuu siihen jos ei jo ennen sitä EC puhallinten vaihtorumbaan.

Jos vettä kuluu "paljon", se energiahan menee sitten viemäriin. Vesi lämpenee PILPilla mutta talo suorasähköllä. Taas toisin päin, jos vettä ei käytettä se PILP korvaa kyllä melko tehokkaasti häviöitä. Mutta jos vettä siis menee paljon jordaniiin, niin ei siitä PILPistä ole ymmärttäkseni hyötyä LTO:hon verratuna, paitsi että voi säästää ne tuloilmakanavat jotka tulevat kai edullsimmillan ikkuiden läpi esilämmitettynä.

Kesällä ja pitkästi syksyn-kevään, se PILP on tavallaan kuin VILP ja ottaa energiaa talteen siitä talon läpi kiertäneestä ilmasta, jota on tietty muutenkin suotavaa vaihtaa talossa sisällä.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Skata sanoi:
Noo, näyttää se pökölläkin MLP:lla sähkönkulutus nousseen tammikuu 2023 vs. 2024 22,5% Ja mitä olen kuullut isompien poikien juttuja, niin moni MLP-mies poltti ihan takkaa viime tammikuussa :cool:
Klikkaa laajentaaksesi..
MLP ja talon kulutus tottakai nousi muttei suinkaan 22,5% vaan noin 10-15% max.

Kokonaissähkönkulutus nousi tuon 22,5% ja siihen syynä on webastoauton vaihto lohkis+sisädefa autoon jota lämmitettiin joka aamu 2h ja välillä illallakin hetki.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Skata sanoi:
Tuossa on mukana LTO ja viilennys … säästyneen erotuksen käyttää asennuskaljan ostoon:sille:
Klikkaa laajentaaksesi..
Jos toteuttaa vastaavan viilennyksen mlp-lto-vaihtoehdolle, menee lisää rahaa laitteisiin luokkaa 1000€ (kenno + kiertopumppu sekä paisuntasäiliö). Kanavien eristyksille vaateet ovat samat kuin Nilanille.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom