Pienet ydinvoimalat

fraatti

Hyperaktiivi

VTT:n investointiohjelman kohteet 2023–2025 ja kansallinen aloite​

  • Lämpöä puhtaasti ja vakaasti kaupunkeihin – kotimainen kaukolämpöreaktori pystyyn 2030
    VTT:n tavoitteena on rakentaa Suomeen kotimaisten toimijoiden kanssa ensimmäinen kaukolämpöreaktori. VTT investoi kehittämänsä ydinenergiakonseptin (LDR-50) seuraavan vaiheen kehitystyöhön viisi miljoonaa euroa ja moninkertaistaa tutkimustiimin koon seuraavan kahden vuoden aikana. Samalla VTT ja yritykset vauhdittavat yhdessä konseptin kaupallistamista ja luovat Suomeen ydinenergiaratkaisuihin keskittyvää valmistavan teollisuuden alaa. SMR-investoinnissa VTT:n tutkimustoiminta kohdistuu kaukolämpötuotantoon, kun muualla kehitetään pääasiassa sähkön tuotantoa tai sähkön ja lämmön yhteistuotantoa.
 

fraatti

Hyperaktiivi

fraatti

Hyperaktiivi
Hitachin SMR Kanadaan

WILMINGTON, North Carolina—January 27, 2023—GE Hitachi Nuclear Energy (GEH), Ontario Power Generation (OPG), SNC-Lavalin and Aecon have signed a contract for the deployment of a BWRX-300 small modular reactor (SMR) at OPG’s Darlington New Nuclear Project site. This is the first commercial contract for a grid-scale SMR in North America.
 

fraatti

Hyperaktiivi

Fortum ja Outokumpu käynnistävät selvityksen Suomeen sijoitettavasta pienydinvoimalasta – sijoituspaikaksi harkitaan Tornion tehtaita​

Outokumpu käyttää sähköä lähes yhtä paljon kuin koko Helsinki. Yhtiö haluaa ydinvoimaa, jotta se saa päästötöntä sähköä myös tuulettomina päivinä.
 

fraatti

Hyperaktiivi

VTT:n kaukolämpöreaktorihanke​

Teknologian tutkimuskeskus VTT käynnisti LDR-50 -kaukolämpöreaktorin kehityksen keväällä 2020. Tammikuussa 2023 VTT:n hallitus myönsi hankkeelle mittavan lisärahoituksen, ja parhaillaan LDR-kehityksen parissa työskentelee 30-40 asiantuntijaa.

Meneillään oleva perussuunnitteluvaihe kestää kaksi vuotta, ja sen kuluessa päävastuu hankkeen toteutuksesta siirretään uudelle kehitysyhtiölle. Ydinteknistä kehitystä tuetaan laajamittaisella koeohjelmalla, johon kuuluu mm. suuren mittakaavan sähkölämmitteisen koelaitteen rakentaminen. Ensimmäisen ydinreaktorilla varustetun lämpölaitoksen on määrä valmistua vuosikymmenen vaihteessa, minkä jälkeen teknologia viimeistellään kaupalliseen sarjatuotantoon.
 

fraatti

Hyperaktiivi

Pienydinvoimalaa kehittävä startup keräsi kahden miljoonan euron siemenrahoituksen

Kansainvälisille markkinoille tähtäävä Steady Energy haluaa rakentaa ensimmäisen voimalansa nimenomaan Suomeen.

SUOMALAINEN startup-yhtiö Steady Energy on kerännyt kahden miljoonan euron rahoituksen asuinalueiden lämmittämiseen tarkoitettujen pienydinvoimalaitosten kehittämiseen ja rakentamiseen, yhtiö kertoo tiedotteessaan.

Teknologian tutkimuskeskuksesta (VTT) lähtöisin oleva yritys aikoo rakentaa Suomeen lämmityslaitoksen, jonka voimanlähteenä on pieni ydinreaktori. Lämmityslaitoksen suunnitellaan valmistuvan vuoteen 2030 mennessä.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Hitachi pääsee toimittamaan kolme SMR lisää Kanadaan.

GE Hitachi Nuclear Energy (GEH) said it is working on deployment of three additional BWRX-300 small modular reactors (SMRs) at the Darlington New Nuclear Project site in Ontario, Canada.
 
K

korsteeni

Vieras
mikä siinä on vaikeaa tehdä 10 kilowatin ydinvoimala omakotitalo käyttöön kun suurempiakin tehdään, tehty jo kauan
eikö toimintaperiaate ole aivan sama suuressa kuin pienessäkin
vai hintako hirvittää
tehdäänhän lentokoneitakin pikku droneista jumbojetteihin, molemmat lentää
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
mikä siinä on vaikeaa tehdä 10 kilowatin ydinvoimala omakotitalo käyttöön kun suurempiakin tehdään, tehty jo kauan
eikö toimintaperiaate ole aivan sama suuressa kuin pienessäkin
vai hintako hirvittää
tehdäänhän lentokoneitakin pikku droneista jumbojetteihin, molemmat lentää
Ihanko tosissaan kysyt vai pilke silmäkulmassa? Ja hintakin sitten tietysti pitäisi olla samaa tasoa kuin vanhalla Jämän öljykattilalla tai Niben lämpöpumpulla?

Olisikohan se ydinketjureaktio kaikkine oheishärpäkkeineen ja vaatimuksineen ja reaktion aiheuttama neutronisäteily, joka aktivoi sitten myös kohtaamiaan alkuaineita? Tietysti sitten kun fuusiovoimalat saadaan tuotantokäyttöön niin sellainen sitten miniatyrisoidaan pannuhuonekokoluokkaan. Tuosta ITERistä täytyy vielä pikkuisen viilata reunoista pienemmäksi...

 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
vai hintako hirvittää
Hinnan ohella hirvittää pari muutakin asiaa (mm. byrokratiapuoli ja aivan aiheesta sekä sen vaativuuden että aiheellisuuden takia). Jostakin syystä ydinräjähteiden käyttö ei ole ottanut tulta vesirakennus- ja ruoppausprojekteissa, vaikka taitaisi olla mahdollista saada aikaan suuria kuoppia hyvinkin joutuisasti ja samalla siirtää materiaalejakin sivuun tehokkaasti louhinnan sivutuotteena. Teknologiahan on tunnettua ja kokemusta on pitkältä ajalta (toisin kuin kiinteistökokoluokan ydinreaktoreista; poikkeuksena suuremmat SMR-kokoluokan reaktorit ydinsukellusveneissä, joissa tosin hankaluutena on vaatimus korkeakoulutason fyysikkoinsinööristä osana käyttöhenkilökuntaa paikan päällä).
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tai miten olisi porakaivon pohjalle käytetty polttoainesauva, siitä saisi lämpöä pitkäksi aikaa
Jos ydinenergiaan ei suhtauduttaisi niin tunteellisesti, niin kaikenlaisia tämmöisiäkin vaihtoehtoja pitäisi tutkia. No ei nyt sentään porakaivoon, mutta kaukolämmön tuotantoon lähellä kulutusta.

Ei varmaan olisi tekemätön paikka tehdä turvallista säilytystilaa vaikka PK-seudulle, josta lämpöä voisi ottaa irti.
 

VesA

In Memoriam
hyvinkin joutuisasti ja samalla siirtää materiaalejakin sivuun tehokkaasti louhinnan sivutuotteena
Pehmeämmässä maaperässä on vielä kätevämpää jos täytyy vähän syvemmälle kaivaa - pommilla saa tehtyä luolan jossa on jonkinlaiset lasiseinät. Jossain - en muista missä - on tämmöinen jonkinlaisena nähtävyytenä. Ehkä Venäjällä..
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Jos ydinenergiaan ei suhtauduttaisi niin tunteellisesti, niin kaikenlaisia tämmöisiäkin vaihtoehtoja pitäisi tutkia. No ei nyt sentään porakaivoon, mutta kaukolämmön tuotantoon lähellä kulutusta.

Ei varmaan olisi tekemätön paikka tehdä turvallista säilytystilaa vaikka PK-seudulle, josta lämpöä voisi ottaa irti.
Noin niinkuin näin?



 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Ei taida olla nyt ihan samasta asiasta kyse. Ei tuo LDR-50 ole mikään käytetty polttoainesauva, joka lämpöä jossain luolassa luovuttaa. Kyllä se on ihan fissioreaktori.
Ei, mutta suunniteltu kaukolämmön tuotantoon lähellä kulutusta. Ei radioaktiivisesta hajoamisesta muutoin kuin ydinketjureaktiossa syntyvää lämpöä ole juuri hyödynnetty kuin jossain vanhoissa ydinkäyttöisissä majakoissa.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Ei radioaktiivisesta hajoamisesta muutoin kuin ydinketjureaktiossa syntyvää lämpöä ole juuri hyödynnetty kuin jossain vanhoissa ydinkäyttöisissä majakoissa.
Käsittääkseni Ruotsissa oli 1960-luvulla jokin sikäläistä valmistetta oleva prototyyppiydinfissiolaitos pelkän kaukolämmön/aluelämmön tuottajana, mutta se purettiin joidenkin vuosien kuluttua.
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Käsittääkseni Ruotsissa oli 1960-luvulla jokin sikäläistä valmistetta oleva prototyyppiydinfissiolaitos pelkän kaukolämmön/aluelämmön tuottajana, mutta se purettiin joidenkin vuosien kuluttua.
Oli kyllä. Mutta se oli kyllä ihan oikea kymmenien megawattien fissiolaitos.


Ydinmajakoiden teho oli luokkaa satoja watteja eli "ydinparisto" lähinnä. Mutta perustuu samaan ilmiöön kuin se kuuluisa jälkilämpö, joka sulatti esim Fukushimassa polttoainesauvat sen jälkeen kun jäähdyte oli kiehunut pois eikä uutta vettä saatu reaktoriin.

 

tet

Hyperaktiivi
Ei, mutta suunniteltu kaukolämmön tuotantoon lähellä kulutusta. Ei radioaktiivisesta hajoamisesta muutoin kuin ydinketjureaktiossa syntyvää lämpöä ole juuri hyödynnetty kuin jossain vanhoissa ydinkäyttöisissä majakoissa.

Juu, neukkulassa. Siellä on porukkaa kuollutkin noihin, kun ovat löytäneet niiden säteilylähteitä jostain lojumasta ja ovat talvella lämmitelleet pitämällä niitä patjan alla. Siinä on yksi hyvä syy siihen, miksi tuollaisia ei rakenneta kuin hälläväliä-valtioissa. Kaukolämpöreaktori on tosiaan sitten ihan eri juttu.
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Juu, neukkulassa. Siellä on porukkaa kuollutkin noihin, kun ovat löytäneet niiden säteilylähteitä jostain lojumasta ja ovat talvella lämmitelleet pitämällä niitä patjan alla. Siinä on yksi hyvä syy siihen, miksi tuollaisia ei rakenneta kuin hälläväliä-valtioissa. Kaukolämpöreaktori on tosiaan sitten ihan eri juttu.
Niin, mutta se KPA-sauva porakaivossa menisi tähän samaan kategoriaan.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Taisipa tuo Helen tehdä jo toimittajan kanssa aiesopimuksenkin jopa 10 pienvoimalan rakentamisesta

 

ollikuhta

Vakionaama
Aika pitkissä puissa varmaan tuo hanke. Jos tavoite on nyt 2030 niin ehkä toteutuu 2040-2050 jos toimintaympäristö ei muutu paljoa?
 

tet

Hyperaktiivi
Aika pitkissä puissa varmaan tuo hanke. Jos tavoite on nyt 2030 niin ehkä toteutuu 2040-2050 jos toimintaympäristö ei muutu paljoa?

Toimintaympäristössä lienee suurin kanto kaskessa lainsäädäntö, ja sitähän ollaan juuri uudistamassa. Ehkäpä ihan noin kauaa ei lakimuutoksen aikaansaaminen kestä?
 

Husky

Hyperaktiivi
Rötösherraksi epäilty Paavola oli edellä aikaansa 40v sitten, kun Treelle Kauppiin ajatteli pienydinvoimalan sopivan.
Nuo voivat olla suomalaisen veronmaksajan pelastus ilmastotalkoissa tässä maassa, jossa on suotavaa lämmittää asuinsijoja, että vauhtia näihin projekteihin!
 

VesA

In Memoriam
Nuohan ovat aika simppeleiksi tarkoitettuja ja teholtaan pieniä, kun maailmalla alkaa olla 'Pienvoimala' ihan perinteinen ja tehoakin satoja Megawatteja - ainoa uutuus niissä on jonkinlainen tehdastuotanto. Eli on tuossa oma lokero hajautettuun lämmöntuotantoon.
 

kotte

Hyperaktiivi
Nuo voivat olla suomalaisen veronmaksajan pelastus ilmastotalkoissa tässä maassa, jossa on suotavaa lämmittää asuinsijoja, että vauhtia näihin projekteihin!
Tuskinpa sentään veronmaksajan pelastus (eikä missään tapauksessa sähkölämmittäjää hyödyttävä), mutta toki kortti, jonka mahdollisuudet kannattaa selvittää tarkemmin ja konkreettisesti.
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Rötösherraksi epäilty Paavola oli edellä aikaansa 40v sitten, kun Treelle Kauppiin ajatteli pienydinvoimalan sopivan.
Nuo voivat olla suomalaisen veronmaksajan pelastus ilmastotalkoissa tässä maassa, jossa on suotavaa lämmittää asuinsijoja, että vauhtia näihin projekteihin!
Ruottalaiset oli vielä vähän enemmän edellä kun tuollainen kaupunkipienydinvoimala käynnistettiin jo 1964.


 

Harrastelija

Vakionaama
En takemmin asiaa tunne mutta eikös ydinvoimala olisi parempi nimenomaan lämmityskäytössä? Hyötysuhde nousisi kun ei tarvitse työntää kuumaa/lämmintä vettä vesistöihin.
Eli kaukolämpöverkossa olisi parhaimmillaan?
 

Mikki

Hyperaktiivi
En takemmin asiaa tunne mutta eikös ydinvoimala olisi parempi nimenomaan lämmityskäytössä? Hyötysuhde nousisi kun ei tarvitse työntää kuumaa/lämmintä vettä vesistöihin.
Eli kaukolämpöverkossa olisi parhaimmillaan?
Kyllä se on täydellinen juuri tasaiseen lämmöntuottoon. Tuo suomalainen 50MW laitos on ainakin paperilla niin hyvä että äkkiä vain pilottilaitosta tekemään.

Tuollaisessa lämpövoimalassa on kaikki paljon helpompaa kuin sähköä tuottavassa voimalassa. Lämpötilat ja paineet aivan mitättömät verrattuna turbiinilaitokseen.
 

kotte

Hyperaktiivi
En takemmin asiaa tunne mutta eikös ydinvoimala olisi parempi nimenomaan lämmityskäytössä? Hyötysuhde nousisi kun ei tarvitse työntää kuumaa/lämmintä vettä vesistöihin.
Eli kaukolämpöverkossa olisi parhaimmillaan?
Mikä tahansa lämpövoimakone joutuu työntämään huomattavan osan lämpöenergiasta hukkaan ympäristöön saadakseen aikaan sähköä. Kaupallinen ydinvoimateknologia on tässä suhteessa vielä tavallistakin heikompi verrattuna vaikkapa maakaasuun, vetyyn, polttoöljyyn ja jopa kivihiileenkiin nähden, eli selvästi yli puolet tuotetusta lämmöstä menee hukkaan vesistöön.

Suurin etu noissa ydinlämmityslaitoksissa olisi tosiaankin vähäinen paine verrattuna sähköä tuottavaan ydinvoimalaan ja siitä seuraava suuri säästö kustannuksissa ja etenkin siinä teknologian osuudessa, jonka tehtävänä on torjua laitoksen käyttöön liittyviä riskejä. Laitteisto saadaan siis turvalliseksi paljon yksinkertaisemmilla järjestelyillä kuin sähköä tuottava ydinvoimala, jolloin sen turvallisuuden osoittaminenkin samalla helpottuu ja varmistuu.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuo pienuus ei yksin ole valttikortti. Ehkä tuo paineettomuus voisi sitä olla. Kun lukee tuon ensimmäisen ruotsalaisvoimalan Wiki artikkelin, se päättyy aika lakoonisesti:

"1. toukokuuta 1969 Ågestan voimalaa uhkasi reaktoriytimen sulaminen. Aamulla asentaja oli suorittanut venttiilille rutiinitoimenpiteen. Liitos hajosi päästäen 500 tonnia vettä vuotamaan ulos. Vesi virtasi reaktorirakennukseen ja aiheutti oikosulun reaktorin ohjausjärjestelmässä. Tämän vuoksi koko ohjausjärjestelmä oli toimintakyvytön. Koko reaktoriin liittyvä putkisto oli vaarassa räjähtää. Tapauksesta vaiettiin kunnes Dagens Nyheter kertoi siitä 13. huhtikuuta 1993"

Toki tämä tuotti myös sähköä, ~10 MW.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

In Memoriam
Tuo pienuus ei yksin ole valttikortti. Ehkä tuo paineettomuus voisi sitä olla. Kun lukee tuon ensimmäisen ruotsalaisvoimalan Wiki artikkelin, se päättyy aika lakoonisesti:
VTT on patentoinut juuri tähän tilanteeseen ratkaisun siinä omassa LDR-50 -voimalassaan. Siinä on tämän varalta passiivinen jäähdytys joka ei vaadi sähköä. Se vaatii kyllä jonkun jota ne kutsuvat nimellä heat sink sitten siirtämään lämmön jonnekin kauemmas. Se tuskin on 50MW alumiinisiili.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kun lukee tuon ensimmäisen ruotsalaisvoimalan Wiki artikkelin, se päättyy aika lakoonisesti:
Ågestan voimalahan oli tarkoitettu tuottamaan myös jonkin verran sähköä (hyötysuhteella, joka ei paljon höyryveturin tai siipirataslaivan voimantuotannon vastaavasta petraa) ja siksi tarvittiin painettakin enemmän. Kaiken kaikkiaan tuo oli käytännössä miniarisoitu prototyyppi ydinvoimalasta, josta tuli yksi perusvaihtoehto myöhemmille voimalareaktoreille. Toki erojakin oli, kuten raskaan veden käyttö hidastimena. Paljosta riesasta pääsee, kun karsii sähkön tuotannon reaktorilaitoksesta tykkänään ja käyttää tarjoutuvat mahdollisuudet hyväksi.
 
Back
Ylös Bottom