En tiedä meneekö oikeaan paikkaan, mutta pohdinnassa ILP mökille maalämmön kaveriksi / varaksi. Kuinkakohan mahdoton homma olisi ujuttaa ilmalämpöpumpun kylmäaineputket pohjan läpi menevää nyt tyhjää 50mm kaapelinsuojaputkea pitkin? Vetojousi löytyy. Minimissään pitäisi ulkoyksikön ja sisäyksikön välinen kaapeli mahtua myös, mielellään myös sähkönsyöttö mutta ei välttämätön. Kondenssiputken ei tarvitse tästä mahtua. Haittaako jos kylmäaineputket käyvät matalammalla tasolla kuin sisäyksikkö ja ulkoyksikkö, kiertääkö tällöin öljy?
Pieniä kysymyksiä rakentamisesta
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
Ajatuksena olisi eristää leikkimökki/aitta kanalaksi niin että saa pidettyä talviaikaan 5-15 astetta plussan puolella pienellä lämpöpatterilla.
Runko on kakkoskakkosta johon kiinnitetty ulkolaudoitus. Katossa laudoitus ja sen päällä joku varttikate tai vastaava. Lattialautojen alla myös pelkkä runko.
Onko parempi käyttää kivivillaa, jotain pu-eristettä vai eps-levyä?
Tarvitseeko höyrysulkumuovia?
Ilmanvaihto tulee olemaan painovomainen ja luokkaa "ilma vaihtuu riittävästi".
Budjetin suhteen mennään mahdollisimman halvalla.
Runko on kakkoskakkosta johon kiinnitetty ulkolaudoitus. Katossa laudoitus ja sen päällä joku varttikate tai vastaava. Lattialautojen alla myös pelkkä runko.
Onko parempi käyttää kivivillaa, jotain pu-eristettä vai eps-levyä?
Tarvitseeko höyrysulkumuovia?
Ilmanvaihto tulee olemaan painovomainen ja luokkaa "ilma vaihtuu riittävästi".
Budjetin suhteen mennään mahdollisimman halvalla.
Kyllä on, filmivanerin ajattelin pistää eristeen päälle.
Jos saa muuten tiiviiksi sisäpuolelta niin muovia ei tarvita. Mitä parempi eriste sitä kovempaa ilmanvaihtoa voi pitää samalla kulutuksella.
Tuli vaihdettua kiuas viime vuonna nykyaikaiseen (Narvi Kuru 20).
Entinen oli joku omavalmiste (80-luvulta?).
Narvin ohjeissa on että pitää käyttää alustaa jos on laattaa/lattialämmitys.
Vanhassa kiukaassa ei alustaa ollut, tosin lattian ja pohjan väli oli 12cm, pl. tuhkalaatikon kohdalla muutama sentti.
Lattiassa on laatat ja vesikiertoinen lattialämmitys (oletettavasti kuparilla, ainakin kuparia menee lattian sisään).
Lämpökamera näyttää yli 100 astetta lattian pinnasta kiukaan alta.
Mitenkähän pahasti tuo kupari ottaa itseensä (enää) näin 44:n käyttövuoden jälkeen kun kuumenee?
Entinen oli joku omavalmiste (80-luvulta?).
Narvin ohjeissa on että pitää käyttää alustaa jos on laattaa/lattialämmitys.
Vanhassa kiukaassa ei alustaa ollut, tosin lattian ja pohjan väli oli 12cm, pl. tuhkalaatikon kohdalla muutama sentti.
Lattiassa on laatat ja vesikiertoinen lattialämmitys (oletettavasti kuparilla, ainakin kuparia menee lattian sisään).
Lämpökamera näyttää yli 100 astetta lattian pinnasta kiukaan alta.
Mitenkähän pahasti tuo kupari ottaa itseensä (enää) näin 44:n käyttövuoden jälkeen kun kuumenee?
Liitteet
varmaan pitää pitää lattia kierto päällä kun kiuasta lämmittää . Sama tilanne eri kiuas ja "uponoorit " 22mm lattiassa. kestää 70 c. sehän selventäis jos saa mitattua meno ja tuloveden lämpötilan mikä mahtaa olla lämpö siellä putken kohtaa, epäillen ettei yli 40 c jos vesi kiertää
Ei se paljoa yli 100 asteiseksi kuumene. Laatoista olisin enemmän huolissani irtoaako ne noin suurilla lämpörasituksilla.
Kierto on päällä koko ajan. Lattian läpi katsottuna ei ainakaan lämpökamera näytä normaalia suurempia lukemia kiukaan läheltä lämmitysputkelle.
Laatat on kopoja kiukaan alla, oli jo vanhan kiukaan aikaan. Laatat on maalattu joskus 20v sitten, ei näytä maali lähteneen.
Vanhemmilla on piharakennuksessa kanala jossa lattiana pinnoittamaton betoni ja seinissä maatila(filmi)vaneri. Seinissä on ekovillaa ja kylmällä puolella tuulensuojalevy, tuulensuojalevy on alareunastaan ottanut selvästi kosteutta, tuo ekovilla varmaan kuivuu kyllä, mutta tuon perusteella en ainakaan kivivillaa laittaisi. Itse laittaisin varmaan pu-eristeen tiiviisti teipaten, tuntuu tuottavan yllättävän paljon kosteutta nuo kanat.
MiguelCiervo
Aktiivinen jäsen
Meneekö siellä kiukaan alla välttämättä edes lattialämmitystä? Itselläni ei suunnitelmien mukaan mene, sama koskee takkavarausta ja itse ne asensin suunnitelmien mukaan. Toki minulla talo valmistui 2023, voi olla että toteustavat muuttuneet.
Muistelisin että vesieristys ei noi kovista lämmöstä tykkää, sen takia nykyään on tuo alusta joka mahdollistaa asennuksen suoraan laattojen päälle. Toki onko tuolloin välttämättä vedeneristystä edes laitettu.
Menee. Lämpökameralla näkee. Talo on 80-luvulta, ei vesieristyksiä. Ja asennusväli tuolla lämmitysputkella on todella harva, varmaan 30-40cm mutta yksi veto osuu juuri kiukaan kohdalle.
Liitteet
salasana
Aktiivinen jäsen
Tässä yrittänyt tekoälyä konsultoida asiassa, mutta sen ymmärrys aiheesta tuntuu vaihtuvan joka kerta kun asiaa yrittää tarkastella lähemmin, eli:
On kuulemma joku ”sähkärien kikka”, jolla lämminvesivaraajaa saa ohjattua kahdella termostaatilla. Kyseessä Jäspi VSL 100 ja siinä pitäisi tekoälyn mukaan kannen alla olla joku tulppa mihin saa työnnettyä toisen termostaatin. Kuulemma joku vakiintunut kikkailu yösähköilijöiden varaajissa, mutta kaipaan tälle vahvistusta, jotta tiedän mitä kaapeleita sinne nyt vedetään. Sähkönsyöttö on ja releen kaapeli tulossa.
Olisi tarve käskyttää releellä varaajan toista termostaattia joka asetettu jonnekkin 80 asteeseen, mutta laitteen oma termostaatti jätetään johonkin peruslämpöön. Eli rele kontaktorille joka pakottaa lämmityksen maksimiin.
Jos jotain infoa tästä tai suosituksia jonkun toisen valmistajan varaajaan jossa mahdollisesti valmiina tuollainen optio (tai muuten hieman enemmän älyä) ilman suurempaa säätöä niin mielelläni kuulisin. Rajoituksena vaaka-asennus, mutta kapasiteettia voi olla myös jotain väliltä 100-200L.
Kiitos!
On kuulemma joku ”sähkärien kikka”, jolla lämminvesivaraajaa saa ohjattua kahdella termostaatilla. Kyseessä Jäspi VSL 100 ja siinä pitäisi tekoälyn mukaan kannen alla olla joku tulppa mihin saa työnnettyä toisen termostaatin. Kuulemma joku vakiintunut kikkailu yösähköilijöiden varaajissa, mutta kaipaan tälle vahvistusta, jotta tiedän mitä kaapeleita sinne nyt vedetään. Sähkönsyöttö on ja releen kaapeli tulossa.
Olisi tarve käskyttää releellä varaajan toista termostaattia joka asetettu jonnekkin 80 asteeseen, mutta laitteen oma termostaatti jätetään johonkin peruslämpöön. Eli rele kontaktorille joka pakottaa lämmityksen maksimiin.
Jos jotain infoa tästä tai suosituksia jonkun toisen valmistajan varaajaan jossa mahdollisesti valmiina tuollainen optio (tai muuten hieman enemmän älyä) ilman suurempaa säätöä niin mielelläni kuulisin. Rajoituksena vaaka-asennus, mutta kapasiteettia voi olla myös jotain väliltä 100-200L.
Kiitos!
En tiedä liittyykö suoraan siihen mitä haet, mutta itse tein vastaavan toiminnon Shellyn avulla. Shellyn anturi samaan putkeen kuin missä on alkuperäisen termostaatin anturi. Shelly katkaisee sähkön oman anturitietonsa perusteella alemmassa lämmössä ja silloin kun haluaa varaajan lämpöisemmäksi niin ohittaa Shellyn mittauksen ja antaa varaajan oman termostaatin katkaista lämmitys. Shellyllä tosin saa tehtyä ihan sellaisen lämmitysohjelman kuin haluaa eikä alkuperäistä termostaattia välttämättä tarvitse muuta kuin varatoimintona vikatilanteita varten.
Harrastelija
Vakionaama
Eikös siihen vakiotermostaattiin ole yhdistetty myös ylikuumenemissuoja? Sitä ei kannata poistaa. Toimii viimeisenä hätävarana jos jokin menee pieleen.
salasana
Aktiivinen jäsen
Ok hyvä tietää, että sinne saa siis ängettyä myös toisen anturin samaan putkeen, kiitos.
Oliko kyseessä Jäspin vai jonkun muun valmistajan pönttö?
Kyseessä aurinkovoimalan ylijäämän dumppauksen kolmas pykälä, tai täytyy kattoo sitten myöhemmin kun pääsee asustelee joskus niin varmaan hienosäädän hierarkioita.
Alkuperäinen jää juurikin varmistelemaan.
Se saa olla paikallaan - kuten myös pöntön omakin termostaatti.
Tuo pitää toteuttaa niin päin että se varaajan oma termari on tapissa ja hoitaa sen maksimilämmön rajoituksen, ja erillinen (shelly tms) termari hoitaa sen matalamman lämpötilan rajoituksen. Se shelly on sitten yksinkertaista komentaa unohtamaan hetkeksi se matalampi raja.
salasana
Aktiivinen jäsen
Juu itseasiassa näin päin se tekotyhmyyskin sitä suositteli alunperin, mutta jäi tuo jotenki elämään omissa ajatuksissa väärinpäin. Kiitos!
Jäspin vaakamalli tuo on. Ihan kivuttomasti Shellyn anturi ei putkeen mennyt. Anturista piti purkaa ulkokuori ja tällaisen paljaan TO-92 koteloisen anturin sinne sai menemään.
salasana
Aktiivinen jäsen
Yritin pienen hetken kaivella mikä on TO-92 koteloinen anturi mut ei lähteny ainakaa innostus laukalle heti alkuun
Meniskö joku paistomittarin anturi sinne
Täytyy tutustuu tarkemmin kun saan sen varaajan siihen eteeni joskus myöhemmin.
Nuo anturipäät on lähes kaikki 5-6mm halkaisijaltaan ja anturiputki varaajassa on yleensä 10mm ulkoa joten sisähalkaisija on noin 7.5mmmYritin pienen hetken kaivella mikä on TO-92 koteloinen anturi mut ei lähteny ainakaa innostus laukalle heti alkuun
Meniskö joku paistomittarin anturi sinne
Täytyy tutustuu tarkemmin kun saan sen varaajan siihen eteeni joskus myöhemmin.
Suurimpana ongelmana on niiden lämpötilankesto, yli 95C ei kannata mennä lainkaan. Itse olen niitä polttanut pilalle useita
K-tyypin eli termopari anturillla paras mutta löytääkö siihen sopivan termostaatin? Anturi on todella pieni ja kestää ihan riittävästi
Toinen on PT100/PT1000 vastaavat
salasana
Aktiivinen jäsen
Menee K-tyypit ym vähän yli (PT1000 vilahtanut tässä muissa suunnitelmissa välillä silmien ohi), mutta eikö se riitä, että sopii Shellyyn (=termostaatti) kuten tässä on suunnitelmissa?
Ei kait sitä varaajaa edes saa tuollaisiin 95C lämpötiloihin kun ylikuumenemissuojat ja varoventtiilit alkaa napsumaan/suihkimaan?
Kiitos putkikoosta, helpottaa huomattavasti jo etukäteen suunnitelmissa
Nimenomaan riittää. Kuitenkin, jos shellyn mitta-anturi-suikula ei mahdu putkeen, tilalle voi rakentaa itse ohuemman juottamalla TO-92-standardikapseloidun DS18B20-tyyppisen anturin kolmijohtimiseen piuhaan korvaamaan tuo standardianturi (joka perustaa vastaavaan piiriin suikulan sisällä).
K-tyypit ja PT100/1000-anturit voi unohtaa tässä yhteydessä. Niitä ei voi käyttää ilman merkittävää lisätinaamista (eikä niillä saa yhtä tarkkaa mittausta aikaan millään).
salasana
Aktiivinen jäsen
Tarkoitus on siis ajaa kahdella termostaatilla tuota varaajaa, eli sieltä ei voi ottaa mitään pois. Toisella ajetaan ylijäämä varaajaan ja toinen pitää huolen peruslämmöstä ja myös ylikuumenemissuojasta. En tiedä kuinka täynnä tuo Jäspin anturitasku on ja sitten jotan höpinöitä oli, että niihin saisi(?) tuplataskullisen mallin (joku erilainen päätylaippa?) tai että vanhemmissa malleissa sellainen on joskus ollut vakiona (vaan joku kumitulppa pois ja siellä ekstra-tasku.) (poissuljettu vaihtoehto, uudiskohde enkä vanhaa varaajaa sinne hyväksy).
^ Ilmeisesti varaajan kiinteä termostaatti on tarkoitus säätää korkeaan lämpötilaan, jolloin se suojaa ylikuumenemiselta ja alkuperäisen rakenteen pitäisi olla siinä suhteessa mahdollisimman luotettavakin. Matalampaa lämpötilaa tavoittelevan rinnakkaisen säädön anturin osalta ei edes ole ehkä yhtä kriittistä, että se toimii yhtä tarkasti. Jopa anturipuikon työntäminen ja kiilaaminen säiliön seinämää vasten koloamalla hiukan eristettä pois säiliön alaosan ulkopinnalta voisi toimia riittävästi. Jos varaajan alaosassa on ylimääräisiä liitosmahdollisuuksia, niihin voi monesti liittää myös ylimääräisen anturitaskun. Toisaalta, jos varaajaa ladataan tavalla tai toisella vesikierron välityksellä (upotetun sähkövastuksen sijaan), ei edes ole tarpeen asentaa itse varaajaan anturia, vaan riittäisi perustaa ohjaus tulevaan ja lähtevään kiertoputkistoon integroituihin antureihin.
Onko kellään kokemusta nykyisestä rakentamislaista, että tarvitaanko autokatoksen lattiavaluun rakentamislupaa?
Löytyy siis aiemman omistajan tekemä autokatos/varasto yhdistelmä, jossa katoksen lattia on sepeli+kivituhka. Katoksesta vain yksi pääty on auki ja ympäri kiertää sokkeli, joten laatta tulisi ns. irralleen muusta rakennelmasta ja perustuksiin ei tulisi muutoksia.
EDIT: lisäyksenä vielä, että käyttötarkoitus ei muutu, ja tuo on tarkoitus pitääkkin katoksena, kun ei sitä ole tarkoitus lämmittää.
Löytyy siis aiemman omistajan tekemä autokatos/varasto yhdistelmä, jossa katoksen lattia on sepeli+kivituhka. Katoksesta vain yksi pääty on auki ja ympäri kiertää sokkeli, joten laatta tulisi ns. irralleen muusta rakennelmasta ja perustuksiin ei tulisi muutoksia.
EDIT: lisäyksenä vielä, että käyttötarkoitus ei muutu, ja tuo on tarkoitus pitääkkin katoksena, kun ei sitä ole tarkoitus lämmittää.
Täällä Wilon pumppu ja totesin että vakiopaine (CP?) toimii paremmin.Lainataampa kysymys ketjua.
Grundfos alpha1.
120 neliötä, yhdessä tasossa mutta 2 jakotukkia talon ns päädyissä.
Mikä asetus pumppuun?
PP vai CP?
Nyt ollut PP2 mutta kylppäreihin/wc toivoisin piirun enemmän lampöä vilpin käyrää nostamatta. Kuvalla huomoita
Ei kai alkuperäisessäkään rakennusluvassa lattiamateriaalia ole määritelty. Tuskin tuohon kukaan kiinnittää koskaan huomiota muutenkaan, betonia pohjaksi vain!
Ei ole kokemusta, mutta eikai se virkamiehiä kiinnosta, onko autokatoksen lattia sepeliä vai betonia.
Kannattaa muuten harkita vielä, josko laittaisit eristeen pohjalle ja lämmitysputket sinne valuun. Jos joskus haluatkin muuttaa tuon vaikka lämpimäksi, niin lattialämpö olisi jo valmiina olemassa. Ei hirveää lisähintaa tulisi tuossa vaiheessa
Kiitoksia molemmista vastauksista, ehkä tuon uskaltaa sitten tehdä, kun muilta projekteilta kerkiää. Tarkoitus olisi laittaa eristeet laatan alle ja sokkelia vasten. Pitää joka tapauksessa kaivaa maata pois ja tiivistää uusiksi, niin menee melkein samalla vaivalla 10cm syvempikin kuoppa.Ei ole kokemusta, mutta eikai se virkamiehiä kiinnosta, onko autokatoksen lattia sepeliä vai betonia.
Kannattaa muuten harkita vielä, josko laittaisit eristeen pohjalle ja lämmitysputket sinne valuun. Jos joskus haluatkin muuttaa tuon vaikka lämpimäksi, niin lattialämpö olisi jo valmiina olemassa. Ei hirveää lisähintaa tulisi tuossa vaiheessa
Putket taitaa jäädä asentamatta, kun talossakaan ei niitä ole (lämmityksenä ilp+leivinuuni).
Harrastelija
Vakionaama
Hieman asian vierestä mutta se voi kiinnostaa jos on kolme seinää ummessa. Vaatii rakennusluvan ja syö rakennusneliöitä. Noissahan oli joku määrä seinää joka pitää olla auki jotta lasketaan katokseksi ja ei syö rakennusneliöitä.
Tosin nykyäänhän ei enää lupaa tarvita kunhan ei ylitä tontin rakennusneliömäärää eikä kovin isoa tee.
Olikohan tuo alunperin tehty luvan kanssa?
Harrastelija
Vakionaama
Joskus ei uskalla kysellä jos alunperinkään ei ole lupia?
nimelläTai ei murehdi asiaa ja jättää kysymättä...
Tämä kyllä ihmetyttää aina vaan, että miksi kunnat eivät osaa tehdä yhteistyötä keskenään ja rakentaa tehokkaita prosesseja yhdistämällä voimia niiden kehittelyssä. Samat määräykset koskee kaikkia kuntia niin synergia edut olisivat suunnattomat.
Mutta kun ei toimi niin, kaikkien kuntien pitää rakentaa itse omat prosessit ja järjestelmä himmelinsä vaikka väkisin ja kuntalaisten rahoilla.
Sitten parutaan kun vanhoja tapoja ei voida käyttää kun määräykset muuttuvat
yle.fi
Mutta kun ei toimi niin, kaikkien kuntien pitää rakentaa itse omat prosessit ja järjestelmä himmelinsä vaikka väkisin ja kuntalaisten rahoilla.
Sitten parutaan kun vanhoja tapoja ei voida käyttää kun määräykset muuttuvat
Pieni kunta kertoo, mitä ”pihasaunalaista” seurasi: työmäärä kasvoi, tulot putosivat kymmenillätuhansilla
Uuden rakentamislain tulkinnat ovat jo eriytyneet kunnissa. Oikeusasteet ottavat lopulta kantaa siihen, miten tulkinnoissa on onnistuttu.
yle.fi
Käsittääkseni katoksen luvat on kunnossa ja turva-etäisyydet täyttyy. Rakentamisesta on yli 10v ja neliöitä ~70, joten ei ole nykylain mukainen ns. lupavapaa rakennus. Sen takia tuo seinätön osuuskin on niin pieni. Ei huvittaisi vaan alkaa säätämään suunnittelijan tms kanssa piirustuksiin muutoksia, jos on mahdollista selvitä ilman ylimääräistä byrokratiaa. Sen verran pienestä muutoksesta on kyse.
Jos joskus innostuu nikkaroimaan autotallia, niin silloin toki haettava uusi rakentamislupa ja teetettävä piirrustukset jne.
Essee EDIT:
Tämä ei liene enää pikkukysymys, joten sanokaa jos pitää tehdä oma ketju. Lakipykälä menee näköjään näin:
Oman käsityksen mukaan en lisää kerrosalaa, koske perustuksiin tai lisää rakennuksen energiatehokkuutta. Käyttötarkoituskin pysyy samana (auton säilytys). Erona vaan tunkkaanko autoa vanerilta vai betonilta renkaanvaihdon yhteydessä.
Viimeksi muokattu:
Hempuli
Töllintunaaja
Näinhän tämä menee. Rakennustarkastajalla on lain puitteissa harkinta- tai tulkintavaltaa hyvin paljon, mikä aiheuttaa sen, että esim. oikeusmenettelyn kautta on hyvin vaikea saada päätöksiä muutettua. Esim. työkaveri ei saanut Älväriä lopputarkastettua ennen kuin viranhaltija jäi eläkkeelle ja kuntaan valittiin uusi. Lisäksi rakentaminen liittyy hyvin paljon kaavoitukseen, jossa on myös kuntien kesken erilaisuutta. Kunnilla on myös omat rakennusjärjestyksensä paikallisten olosuhteiden johdosta.
Mutta pikkasen on valoakin. Rakennustarkastus voi olla yhteinen usealle kunnalle ja pienissä kunnissa näin on ainakin ollut. LIsäksi yhteistyötä on viranhaltijatasolla eri kuntien kesken. Kaupungit hakeutuvat yleensä samantyyppisten kanssa yhteistyöhön. Kun tietojen siirtoa kansalliseen rekisteriin tehtiin tai tehdään, niin niissäkin oli tietojärjestelmittäin osa-kokonaisuuksia, jotka olivat eri kaupunkien vastuulla.
Mutta rakennusvalvonnan liikkumavara tuottaa vaikeuksia eri kuntien yhtenäisyydelle, kun rakennustarkastajat ovat usein ... persoonia.