Power World R290 Ultimate 9000E seuraajaksi?

Arisoft

Hyperaktiivi
Iso varaaja ja lattilämmitys on ihan huippu yhdistelmä. Kulutus kuullostaa todella maltilliselta näin osapatterilämmittäjälle. Aiheuttaako tuo sulanapitoveden kierrättely mitään harmitusta noin ison varaajan kanssa?

Häviöt on samat varaajan koosta riippumatta, kun lämmintä vettä kierrätetään turhaan ulkona. Pakkasella tuon pysäyttämisellä olisi eniten vaikutusta, mutta silloin vettä kierrätetään kumminkin ettei pumppu jäätyisi.

Järkevintä siis eristää putket hyvin ulkona.
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Lämpöhäviöt ovat samat mutta varaajan sekoittumista tarkoitin. Pieni pytty nopeammin sekaisin kuin iso. Eli kylmää alhaalta ylös jossa lämpimämpää. Pakkasilla niin haittaa kun pumppu käy mutta meillä ei vesi jäädy vielä +5 asteessa.
 

arto_k

Jäsen
Iso varaaja ja lattilämmitys on ihan huippu yhdistelmä. Kulutus kuullostaa todella maltilliselta näin osapatterilämmittäjälle. Aiheuttaako tuo sulanapitoveden kierrättely mitään harmitusta noin ison varaajan kanssa?

Hyvä saada vahvistusta tuohon latauskäyttäymiseen. En sitten ihan väärillä jäljillä ole.:)
Ei tuo sulanapito kierrätys oikeastaan mitään harmia tuo. Lämmitysjakson jäljiltä pytty on aika tasalämpöinen , ylhäällä joku aste enemmän. Käyttövesi esilämpiää kahdella kierukalla , alhaalla/ylhäällä sijainnit niin siihenkään ei haittaa vaikka meneekin tasalämpöiseksi.
 

ves_ku

Jäsen
Marraskuussa talon koko kulutus oli 882 kWh , josta Vilp kulutus 446 kWh Smart Life app:in mukaan.
Mulla meni marraskuussa rintamamiestallossa Smartlife Tuyan mukaan 345 kWh. Kolme kerrosta ja niistä yläkerta ja kellari lattialämmöllä. Keskikerroksessa ei muita lämpöjä kuin takka ja eläminen. En usko, että Tuyan näyttämä mittaus tässä PW050-DKZLRS-E koneessa pitää paikkaansa. Päivätasolla jos vertaan sähkön myyjän lukemia niin ei täsmää. Koko kulutus 900 kWh josta arvioin, että 400 kwh voisi olla muut.

Pitäisi saada mittauksia viriteltyä niin sitten se tiedetään, mutta ei vaan mun mielestä täsmää, että tää hökkeli lämpenisi tuolla. Pyynti on ollut pumpulle 25. Lattioihin lähtee 21-22 asteinen vesi.
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Kyllä toi pumppu tuntuu tekevän lattialämmitysvettä hurjan hyvällä COPilla. Pistän liitteeksi kuvan millaista lämpöä täällä tehtiin eilen 4.12. Sen voin sanoa että aika kaukana oltiin TUV papereiden arvoista.
 

Liitteet

  • 4.12.2024.JPG
    4.12.2024.JPG
    77,7 KB · Katsottu: 133

ves_ku

Jäsen
Voiko pumppu tommosilla pyynneillä edes pitää mitään kämppää lämpimänä pakkasilla?
Pirkanmaalla on ollut aika lämmin marraskuu. 24-30 välillä se mulla nyt käy tuolla pyynnillä. Rakentelu vielä kesken tarkoitus on kyllä ajaa tuohon 300 litran puskuriin halvoilla tunneille kuumempaa, mutta en saa sitä nyt suntattua muuta kuin käsipelissä niin pyynti on alhalla. Lämpö on kyllä riittänyt ja huonelämpöä on 20-21 välillä. Lattialämmöllä tuntuu ihan mukavalta vaikka ilmassa olisi 20. Kyllähän se pumpun pyyntiä ja menoveden lämpöä on kiristettävä kun pakkaset alkaa.

Mainittu takka keskikerroksessa on iso vuolukivi erkkeri. Se toki tukee mukavasti lämmitystä.
 
Viimeksi muokattu:

Amigo

Aktiivinen jäsen
Tuli nyt mieleen että kai tuossa pumpussa joku lämmönvaihtimen jäätymissuojaus on sulatusta ajatellen. Jos on vaikka suoraan lattialämmityksessä pienellä kierrolla ja lämmönvaihtimen lämpötila laskee liian alas sulatuksen aikana?:hmm:
 

ves_ku

Jäsen
Jos on tosi paksut eristeet seinissä niin ainakin teoriassa 21-22 asteinen vesi riittää. Huonelämpötilaa ei tosin mainittu. (Nyt on eli 20)
Onhan tätä lisäeristetty ja saneeratu. Seinät 125 mm puru ja ulkona lisäksi selluvillaa levyinä hiukan oikomisen määrästä riippuen 50-75 mm. 25 mm leijona tuulensuojana. Seinät on siis paksuhkot rintsikaksi. Ikkunat tasan ulkopinnan kanssa. Kellarin lattian alla 100 mm salaojittavaa eristettä + 100 mm styroksi eli 200 mm yhteensä. Perusmuurissa ulkona maan pinnalla 100 mm 60 kpa styroksi ja maan alla 100 mm salaojittavaa eristettä. Lisäksi sisällä rivinteeraukset 88 kevytsoraharkoista. Yläpohjassa purut niin paljon kuin mahtuu tuulettumista häiritsemättä ja sivuvintit kattojen osalta uretaania muistaakseni 140mm vahvuus. Paketin alta löytyy rintamamiestalo kuitenkin.:)
 
Viimeksi muokattu:

Amigo

Aktiivinen jäsen
Pumpun dokumentointia ei kyllä voi haukkua kun sitä ei ole.

Koitin haulla etsiä juttua allekirjoituksista mutta en löytänyt. Sellainen pyyntö olisi että laittakaa edes vähän jotain perustietoa allekirjoitukseen kun mulla ainakin on muisti niin huono etten muista kenellä mikäkin pumppu, talo yms. Kyseleminen vähenee paljon. :)
 

ves_ku

Jäsen
Pumpun dokumentointia ei kyllä voi haukkua kun sitä ei ole.

Koitin haulla etsiä juttua allekirjoituksista mutta en löytänyt. Sellainen pyyntö olisi että laittakaa edes vähän jotain perustietoa allekirjoitukseen kun mulla ainakin on muisti niin huono etten muista kenellä mikäkin pumppu, talo yms. Kyseleminen vähenee paljon. :)
Pitääkin täydennellä tietoja.

Tuli nyt mieleen että kai tuossa pumpussa joku lämmönvaihtimen jäätymissuojaus on sulatusta ajatellen. Jos on vaikka suoraan lattialämmityksessä pienellä kierrolla ja lämmönvaihtimen lämpötila laskee liian alas sulatuksen aikana?:hmm:

Oman kokemuksen perusteella sanoisin, että menee aika värkkämiseksi jos suoraan lattiaan ajaa. Lyhyttä pätkää tuppaa käymään tuolla 300 litran puskurillakin. Pienin ulos otettava teho esim. tässä 15 kw mallissa on lämmityskauden päissä liikaa ja ihan pikkukoneella ei taas sit pitkälle pärjää. Pitää itsekin katsella jos johonkin laittaisi vielä toisen puskurin. Ei vaan haluttaisi käyttää tilaa sellaiseen.
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
15 kw mallissa on lämmityskauden päissä liikaa ja ihan pikkukoneella ei taas sit pitkälle pärjää.
Tämä mitoitushan se hankalaa onkin, varsinkaan kun ei etukäteen tiedä miten käytännössä suoriutuu. Itsellä oli 16 vuotta alitehoinen niin kokeillaan nyt isompaa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Oman kokemuksen perusteella sanoisin, että menee aika värkkämiseksi jos suoraan lattiaan ajaa.

Ajoipa lattiaan tai vesisäiliöön niin kummallakin tapaa se pysähtyy jos lämmitystarve on pienempi kuin tuotto. Eihän se haittaa jos lattiaan menee hetken aikaa vähän kuumempaa vettä. Sitten pumppu voi huilatakin tosi pitkään. Liekö ongelma vain siellä ohjauksen puolella?
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Lupailin tänne rehellisesti raportoida pumpusta niin tässä nyt lyhyeltä ajalta joku tekele. Yritin tehdä samanlaista hienoa kaaviota mitä olen täällä muilla nähnyt. :) Eipä tuota dataa nyt vielä ole paljon kertynyt. Tuo lähin virallinen sääasema antaa vähän lämpimämpiä lukemia omaan sijaintiin verrattuna mutta suuntaa antavana ihan hyvä. Parantamisen varaa kytkennöistä löytyisi ja varmaan omista säädöistäkin. Sulatuksen ajaksi pumpulta vesi varaajan puoliväliin vaihtoventtiilillä, samoin 0-5 asteessa 15 minuutin välein olevan sulapitokierron jos en siihen mitään estoa keksi.:hmm:

Edit: Sulatuksia ei tässä ole huomioitu.
 

Liitteet

  • 1733612478648.png
    1733612478648.png
    131,4 KB · Katsottu: 126

jussi

Vakionaama
Pitäisi saada mittauksia viriteltyä niin sitten se tiedetään, mutta ei vaan mun mielestä täsmää, että tää hökkeli lämpenisi tuolla. Pyynti on ollut pumpulle 25. Lattioihin lähtee 21-22 asteinen vesi.
Eihän tollaset lämmöt riitä edes kesällä märkätilojen lattioihin... Saati et sillä jotain lämmittäis. Nyt joku kyllä valehtelee. Mittarit tai kirjoittaja.
 

ves_ku

Jäsen
Eihän tollaset lämmöt riitä edes kesällä märkätilojen lattioihin... Saati et sillä jotain lämmittäis. Nyt joku kyllä valehtelee. Mittarit tai kirjoittaja.
Niin kuin on mainittu myös takka lämmittää talvella.
Menoveden lämpötilaa on mitattu Jäspin kattila-anturilla näytti 21-22 °C ja vasta lisätyllä PT-100 anturilla joka näyttää nyt 23 °C. Kumipikaan ei ole suoraan vedessä, mutta hyvin eristelty ja Jäspin anturi taskussa keskellä kattilaa. Tottahan lämpöä on nostettava kun pakkaset kiristyy.
Yläkerrassa on lämpötila 20 °C, keskikerros jossa takka 21-22 °C ja kellari 20 °C. Ulkona -1 °C pakkasella. Huonelämmpöjä ei ole laskettu säästö syistä vaan siksi, että nytkin tässä keskikerroksessa 22 °C on epämielyttävän lämmin.
 
Viimeksi muokattu:

Amigo

Aktiivinen jäsen
Joulukuun kulutukset ja tuottot.

Pumpun sähkönkulutus: 1443 kWh
Pumpun tuotto: 3702 kWh
Sulatukset ja turhat vedenkierrätykset lämpöpumpulle: -184 kWh

Sulatukset ja muut hävikit huomioiden tuotto: 3702 kWh - 184 kWh = 3518 kWh
COP: 3518 kWh/1443 kWh= 2,4

Kuvan COP arvoissa ei ole huomioitu sulatuksia.
 

Liitteet

  • 1735684897364.png
    1735684897364.png
    137 KB · Katsottu: 85
Viimeksi muokattu:

Amigo

Aktiivinen jäsen
Tammikuu

Pumpun sähkönkulutus: 1529 kWh
Pumpun tuotto: 4005 kWh
Sulatukset ja turhat vedenkierrätykset: -254 kWh

Sulatukset huomioituna tuotto: 3 751 kWh
COP: 2,5

Kuvan COP arvoissa ei ole huomioitu sulatuksia.
 

Liitteet

  • 1738362502349.png
    1738362502349.png
    147,6 KB · Katsottu: 74

Amigo

Aktiivinen jäsen
Helmikuu

Pumpun sähkönkulutus: 1421 kWh
Pumpun tuotto: 3652 kWh
Sulatukset ja turhat vedenkierrätykset: -253 kWh

Sulatukset huomioituna tuotto: 3399 kWh
COP: 2,4

Kuvan COP arvoissa ei ole huomioitu sulatuksia.
 

Liitteet

  • 1740781320100.png
    1740781320100.png
    152,3 KB · Katsottu: 59

Amigo

Aktiivinen jäsen
Taitoi tämä talvi sitten ollakin tässä. Ei päässyt pumppua kunnolla ponnistamaan mutta eipä tuo niin harmita. Hyvin tuntuu lämpöä tuuttaavan. Mitään muuta lämmitystähän ei luonnollisesti ole tarvittu ja lämmin käyttövesikin on tehty pumpulla. COP arvoihinkin olen ihan tyytyväinen kun sitä vanhanajan patterikuumaa kuitenkin joutuu tekemään.

Hankintahinta huomioiden huippusäästäjä! :)
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Pistän nyt vielä vähän lisää numeroita pumpusta kun kerran on oikein mittaamalla mitattu, tiedä vaikka jotain kiinnostaisi tällaisetkin.

Nollasin Shellyn kulutusmittarin ennen pumpun ensikäynnistystä jotta pystyn helposti seuraamaan kulutuksia ja tuottoja Kamstrupin kanssa suoraan mittarilukemista.

Lukemat 28.10.2025 - 1.3.2025.

Shelly: 5543 kWh (lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen)
Kamstrup E1: 14509 kWh (pumpusta saatu lämpö)
Kamstrup E3: 764 kWh (varaajasta pumpulle otettu lämpö sulatuksiin yms.)

Lämpöä tarvittu/ saatu pumpusta: 14509 kWh - 764 kWh = 13745 kWh
Pumpulla saatu ilmaisenergia: 13745 kWh - 5543 kWh = 8202 kWh

COP ilman sulatuksia: 14509 kWh / 5543 kWh = 2,6
COP sulatuksien kanssa: 13745 kWh / 5543 kWh = 2,5

Onko laskutapa oikein?
 
Pistän nyt vielä vähän lisää numeroita pumpusta kun kerran on oikein mittaamalla mitattu, tiedä vaikka jotain kiinnostaisi tällaisetkin.
Mikä Kamstruppi sulla olikaan? Pitää kesällä laitella varmaan itsekin joku tuollainen kun koneesta saa vain sen hetkellisen tiedon niin mitään kokonaisnäkemystä ei asiaan tule. Erityisesti itseä kiinnostaa kuumemmalla ajelu halvalla yösiirrolla ja tulevaisuudessa ehkä pörssisähköllä.

 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Mulla on tuossa allekirjoituksessa vähän listattu millä ajelen.:)


Tässä mun mallissa on myös kylmän mittaus, eli laskee myös sulatuksissa pumpulta tulevan kylmän omaan rekisteriin. Sen tarpeellisuudesta voi silti olla montaa mieltä. Pääasia että joku ulkoinen mittari on. Tuo on ainakin todella hyvin virtaava mittari moneen muuhun verrattuna.
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
COP tilastoa tältä vuodelta. Kulutus ja tuotto on mitattu ulkoisilla mittareilla ja sulatukset on huomioitu. Kaikki lämmin vesi on tehty pumpulla, myös käyttövesi.

Tammikuu 2,5
Helmikuu 2,4
Maaliskuu 2,8
Huhtikuu 3,3
Toukokuu 3,8
Kesäkuu 4,3
Heinäkuu 4,5
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Elokuu 4,4
Syyskuu 4,3

Vuosi 2025 31.9 mennessä:
Pumpun otto 5657,9 kWh
Pumpun tuotto 16358 kWh
COP 2,9
Sulatukset mukana luvuissa

Lämmin alkuvuosi vaikuttaa paljon.
 
Viimeksi muokattu:

Amigo

Aktiivinen jäsen
Tässä vielä päivittäinen toteutunut COP kuvaaja missä ei ole sulatuksia huomioitu.
 

Liitteet

  • 1759586225317.png
    1759586225317.png
    143,3 KB · Katsottu: 36

Amigo

Aktiivinen jäsen
Millaisella pyyntilämpötilalla suunnilleen tuo COP tulos on?
Tuo onkin hankalampi kysymys. Tuossa kylmässä päässä varaajaan ajettiin käyntijakson lopulla 50 asteista vettä ja lauhemmilla ilmoilla sitten 45 asteen luokkaa. Kesällä noin 40 asteista ja pesulle mentäessä pyyntiä nostettu tarpeen mukaan. Patterikierron shuntti lämmityskaudella täysin auki ja lattialämmitys shunttisäädön takana.
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Tyytyväinen olen ollut. Vähän vaatii harrastamista (säätämistä) lämpötilojen vaihdellessa mutta muuten oikein hyvät fiilikset.:) Tehon puutteesta ei lämpimänä talvella ollut minkäänlaista merkkiäkään. Säätelyt olleet pääasiassa parempaan COPiin pyrkimistä, olisi toiminut kyllä säätämättäkin.
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Vuosi takana uudella pumpulla.

Pumpun otto 8735 kWh
Pumpun tuotto 25685 kWh
COP 2,8

Pumpun tuotto sulatuskorjattu. Sulatuksiin ja muuhun hömppään otettu varaajasta -957 kWh.

Lämmin talvi näkyy pienempänä lämmöntarpeena. Ajatukseni oli luokkaa 30 000+ kWh.
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Lokakuu

Pumpun sähkönkulutus: 583 kWh
Pumpun tuotto: 2131 kWh
Sulatukset ja turhat vedenkierrätykset: -28 kWh

Sulatukset huomioituna tuotto: 2103 kWh
COP: 3,6
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Olisikohan tuollaisesta helpompi hahmottaa? Eipä tuo kesän hyvä COP vuosiarvoon paljon vaikuta kun silloin ei ole tarvetta pumppailla.
 

Liitteet

  • 1764872337918.png
    1764872337918.png
    197,9 KB · Katsottu: 18
Back
Ylös Bottom