Power World PW060 R290 – kaksi vuotta mitattua dataa
Pumppuni täytti kaksi vuotta, joten tässä luvatut luvut. Lupasin aikoinaan kertoa pumpusta rehellisesti, hyvät ja huonot puolet.
Mittaus
Lämpö mitataan Kamstrup Multical 303:lla pelkästään pumpun lämmitysvedestä, ja sähkö Shelly Pro 3EM:llä. Kamstrup asennettiin pumpun kanssa ja Shelly nollattiin juuri ennen käynnistystä, joten kaikki lukemat ovat tämän pumpun ajalta (lokakuun loppu 2024 – lokakuun loppu 2026).
Lukemat kahdelta vuodelta
- Tuotettu lämpö: 50 824 kWh
- Sulatukset (Kamstrupin jäähdytysrekisteri): 1 925 kWh
- Nettolämpö: 48 899 kWh (noin 24 450 kWh/v)
- Sähkö: 17 940 kWh (noin 8 970 kWh/v)
COP
- Brutto: 2,83
- Netto (sulatukset vähennetty): 2,73
- Sulatusten osuus lämmöstä: 3,8 %
Ulkoilmasta saatu energia
Kun nettolämmöstä vähennetään kulutettu sähkö, ulkoilmasta on saatu noin 30 960 kWh eli 63 % lämmöstä. Se vastaa noin 3 100 litran polttoöljyn energiasisältöä.
Kustannusvertailua nykyhinnoilla
Sähkö 14,47 snt/kWh (energia 7,68 + siirto 3,87 + vero 2,92) ja öljy 1,90 €/l.
- Pumpun sähkö: noin 2 600 €
- Sama lämpö suoralla sähköllä: noin 7 080 €, josta säästöä noin 4 480 €
- Sama lämpö vanhalla (1979) öljykattilalla (hyötysuhde 70 %): noin 6 990 litraa eli noin 13 270 €, josta säästöä noin 10 680 €
Laskennallinen öljyn vastine on noin 3 490 l/vuosi. Öljyaikana talo kulutti noin 3 500 l/vuosi, joten mittaukset pitävät hyvin paikkansa.
Pumppu maksoi 3 390 € perille toimitettuna Kiinasta. Suoraan sähköön verrattuna se maksoi itsensä takaisin noin puolessatoista vuodessa.
Käyttöolosuhteet
Luvut on saatu vaativissa oloissa. Talo on vuodelta 1966, huonosti eristetty, ja varaaja on 500 litraa. Puolet talosta on patterilämmitteistä ja puolet lattialämmitteistä. Pumppu on tehnyt pakkasilla noin 50-asteista vettä pattereille ja lisäksi kaikki käyttövedet, kovimpia pakkasia lukuun ottamatta. Pelkässä lattialämmityskäytössä COP olisi huomattavasti parempi, eikä pakkasraja tulisi vastaan jo −15 asteessa.
Pumppu riittää yksin noin −15 (hetkellisesti −18 ) asteeseen asti nykyisellä käyttötavalla ja asetuksilla. Sitä kovemmilla pakkasilla apuna on ollut varaajan sähkövastus tai öljykattila.
Huomiot mittauksista
- Talven 2026 sähkövastuksen kulutus sisältyy sähkölukemaan, mutta sen lämpö ei näy Kamstrupissa. Todellinen COP ja ulkoilman osuus ovat siksi aavistuksen paremmat kuin yllä.
- Sähkölukemassa on mukana myös lattialämmityksen kiertovesipumppu 30-60 W.
- Lisälämmöksi käytetty öljy ei näy luvuissa. Sen määrää on vaikea arvioida, mutta se ei vaikuta pumpun omaan tuottoon tai kulutukseen.
- Hinnat ovat nykyhintoja. Siirto ja sähkövero ovat nousseet kahden vuoden aikana, joten toteutunut säästö on hieman pienempi.
Pumpun oma COP-lukema
Vertasin pumpun itse ilmoittamaa tehoa Kamstrupiin, eikä pumpun lukuun voi luottaa. Pumpun näytön tai sovelluksen COP ei kerro todellista hyötysuhdetta. Ainoa luotettava tapa on erillinen veden energiamittari ja sähkömittari vähintään vuoden ajalta.
Kenelle halpa pumppu sopii
Takaisinmaksu riippuu ennen kaikkea lämmitystarpeesta. Vanhassa talossa, jossa lämmitystarve on suuri, huonompikin COP tuottaa paljon säästöä. Hyvin eristetyssä uudessa talossa, jossa lämmitystarve on noin 8 000 kWh/v, merkkipumppu voi maksaa asennettuna 15 000 € ja takaisinmaksuaika venyä todella pitkäksi.
Viat ja ongelmat
- Alku oli vaikeaa. Kaikkia asetuksia ei näe näytöltä / sovelluksesta, asetukset ovat sekavia ja dokumentaatio olematonta. Esimerkiksi silent-tilan taajuusrajoitus vaihtui constant-tilan asetuksiin lämpötilapyynnin täytyttyä, ja pumppu kiihdytti juuri kun sen piti hidastaa. Tehdasasetukset päin ersettä ainakin minun tapauksessa.
- Paisuntaventtiilin tehdasasetukset (aloitus- ja minimiavaukset) olivat liian suuret. Säädin niitä jo ensimmäisellä viikolla, jotta nestemäistä kylmäainetta ei pääse kompressoriin.
- Kuumakaasun lämpötilaa kannattaa seurata. Lauhtumislämpötila on muutaman asteen lähtevää vettä korkeampi, ja kuumakaasun pitää olla vielä selvästi sitä lämpimämpää. Nyrkkisääntönä vakaassa käynnissä kuumakaasun pitäisi olla vähintään 15–20 astetta lähtevää vettä lämpimämpää. Jos ero jää pieneksi tai kuumakaasu on jopa vettä kylmempää pitkään käynnistyksen jälkeen, paisuntaventtiili on liian auki ja kompressoriin menee nestettä.
- Helmikuussa 2026 paisuntaventtiili jumittui kiinni pakkasilla kovassa ajossa muutaman kerran. Tuloksena oli Er06/Er69-virheet eikä lämpöä tullut. Tehdas lähetti takuuna uuden venttiilin nyt syksyllä, mutta vanha on toiminut maaliskuun alun jälkeen, joten se vaihdetaan vasta tarvittaessa.
- Todellinen teho jää vähän valmistajan laboratorioarvoista.
- Pumppu kannattaa suojata itsetuholta. Minulla on Home Assistantissa hätäpysäytys, joka katkaisee käyntiluvan, jos höyrystymislämpötila putoaa liian alas, sekä hälytys venttiilin jumista. Käynnistyksen yhteydessä kiinni jumittunut paisuntaventtiili sai pumpun oman suojauksen laukeamaan vasta 7 minuutin tyhjiöinnin jälkeen. Siksi tein oman, nopeamman pysäytyksen.
Yhteenveto
Pumppu ei ole täydellinen, ja sen kanssa saa harrastaa. Vanhassa talossa se on silti maksanut itsensä takaisin jo puolessatoista vuodessa ja tuottaa nyt puhdasta säästöä. 50-asteisella vedellä kovilla pakkasilla tulee fysiikan lakien takia raja vastaan, eikä sille voi mitään. Tärkeintä on oppia tuntemaan oma pumppunsa, suojata ja sovittaa se omaan lämmitysjärjestelmään sopivaksi.
Kokonaisuudessaan pidän hankintaa todella onnistuneena, vaikka toki sanomistakin löytyy. Rauta tuntuu hyvältä, mutta ohjelmoinnista en anna kehuja. Onneksi asetuksia pääsee itse säätämään.