Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
- Keskustelun aloittaja repomies
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #242
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Yksi neljän tunnin sulatusväli tänään, epätodellista. On kyllä todella kuiva ilmakin FMI:n mukaan, ja ulkolämpötila on hissukseen noussut, eli ideaalinen keli pumpun kannalta kun lämmitystarve vähenee tasaisesti mitä nyt välillä kattilan lämpöjen takia kiskaisee lisää tehoja.
ILPpi pöhisee vielä, vaikka pakko ei olisi pitää päällä tänään. Keli kuitenkin kylmenee pian, ja turha tuota kompuraa on mielestäni kiusata sammuttelulla. Voi mennä muutama kWh enempi, mutta pysyypä öljyt notkeina.
Yksi neljän tunnin sulatusväli tänään, epätodellista. On kyllä todella kuiva ilmakin FMI:n mukaan, ja ulkolämpötila on hissukseen noussut, eli ideaalinen keli pumpun kannalta kun lämmitystarve vähenee tasaisesti mitä nyt välillä kattilan lämpöjen takia kiskaisee lisää tehoja.
ILPpi pöhisee vielä, vaikka pakko ei olisi pitää päällä tänään. Keli kuitenkin kylmenee pian, ja turha tuota kompuraa on mielestäni kiusata sammuttelulla. Voi mennä muutama kWh enempi, mutta pysyypä öljyt notkeina.
- Keskustelun aloittaja
- #245
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Jahah, nyt on paukut taas loppu Fujista. Fujitsu ei käy edes liki täysiä, ja kämppä on ihan mukavan lämmin, eli takalla on turha yrittää auttaa. Fujitsu lämmittää yhä helposti koko sen alueen mihin takka voisi vaikuttaa, ja enemmänkin.
Nukkumaan mennessäni totesin kattilan lämpöjen romahtaneen ja menoveden olevan 34. Pudotin Niben käyrälle 4,-1 mikä laski hieman menoveden lämpöä - tuo on muuten Niben suosituskäyrä lattialämmitystaloon Pirkanmaalla. Tuloilman lämpö tietysti vähän notkahti samalla. En huomannut aamulla muuta eroa, mitä nyt kurkkuni hieman protestoi öisestä viileämmästä tuulahduksesta. Mutta kämppä on tosiaan lämmin.
Nyt oikeastaan ainoa mitä voi enää tehdä on että kuristelee lattiakiertoja. Taitaa tuo tuotto kuitenkin hiipua sen verran jyrkästi, että pelkän tuloilman lämmitys syö ison osan tehoista. Seuraus on että Nibe ei jaksa.. joten kytken todennäköisesti Nibeen vastukset viimeistään huomenna.
Ulkona Niben mukaan -16, halppisdigimittarin mukaan yli -17 ja FMI:n mukaan hyvä jos -14. Menovesi säätyy Niben anturin mukaan, joten sen mukaan on elettävä.
Jahah, nyt on paukut taas loppu Fujista. Fujitsu ei käy edes liki täysiä, ja kämppä on ihan mukavan lämmin, eli takalla on turha yrittää auttaa. Fujitsu lämmittää yhä helposti koko sen alueen mihin takka voisi vaikuttaa, ja enemmänkin.
Nukkumaan mennessäni totesin kattilan lämpöjen romahtaneen ja menoveden olevan 34. Pudotin Niben käyrälle 4,-1 mikä laski hieman menoveden lämpöä - tuo on muuten Niben suosituskäyrä lattialämmitystaloon Pirkanmaalla. Tuloilman lämpö tietysti vähän notkahti samalla. En huomannut aamulla muuta eroa, mitä nyt kurkkuni hieman protestoi öisestä viileämmästä tuulahduksesta. Mutta kämppä on tosiaan lämmin.
Nyt oikeastaan ainoa mitä voi enää tehdä on että kuristelee lattiakiertoja. Taitaa tuo tuotto kuitenkin hiipua sen verran jyrkästi, että pelkän tuloilman lämmitys syö ison osan tehoista. Seuraus on että Nibe ei jaksa.. joten kytken todennäköisesti Nibeen vastukset viimeistään huomenna.
Ulkona Niben mukaan -16, halppisdigimittarin mukaan yli -17 ja FMI:n mukaan hyvä jos -14. Menovesi säätyy Niben anturin mukaan, joten sen mukaan on elettävä.
- Keskustelun aloittaja
- #247
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Kyllä tuossa VILPissä olisi saanut olla enempikin potkua. Niben kylkeen naitettuna saisi olla pidempi tuo lämmitysjaksokin näin pakkasilla. Ei se kattilan lämpö siksi laske että kämpässä kylmä olisi, vaan siksi että Nibe avaa shunttia aina Fujin sulatellessa. Tuloilman lämmityksen takia shuntin pitäminen kiinni taas ei ole ns. kivaa.
Nämä nyt on tällaisia pikku ongelmia mitä tulee esiin paluupuolen kytkennässä Niben kanssa. Toivottavasti kokemuksista on muille palstan Nibeilijöille hyötyä. Juttujen nojalla en kuitenkaan ilmeisesti ole ihan ainoa, joka on tuskaillut tuon rakkineen energiankulutuksen kanssa.
Summa summarum: puskurivaraajattomassa paluupuolen kytkennässä on sekä hyviä (hinta, cop) että huonoja puolia (sulatusten shunttihumppa).
Kyllä tuossa VILPissä olisi saanut olla enempikin potkua. Niben kylkeen naitettuna saisi olla pidempi tuo lämmitysjaksokin näin pakkasilla. Ei se kattilan lämpö siksi laske että kämpässä kylmä olisi, vaan siksi että Nibe avaa shunttia aina Fujin sulatellessa. Tuloilman lämmityksen takia shuntin pitäminen kiinni taas ei ole ns. kivaa.
Nämä nyt on tällaisia pikku ongelmia mitä tulee esiin paluupuolen kytkennässä Niben kanssa. Toivottavasti kokemuksista on muille palstan Nibeilijöille hyötyä. Juttujen nojalla en kuitenkaan ilmeisesti ole ihan ainoa, joka on tuskaillut tuon rakkineen energiankulutuksen kanssa.
Summa summarum: puskurivaraajattomassa paluupuolen kytkennässä on sekä hyviä (hinta, cop) että huonoja puolia (sulatusten shunttihumppa).
- Keskustelun aloittaja
- #249
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Fuji on vedellyt hemmoa vissiin melkein koko yön - ei ihan, mutta ei paljon puutukaan. Ekstrapoloin tuota vuorokausikulutukseksi mitä se on nyt syönyt sähköä ja sain lukeman noin 44kWh. Sen enempää siihen ei juuri saa vuorokaudessa sähköä työnnettyä, tiheät sulatukset pudottaa keskitehoa.
Fuji ottaa syystä tai toisesta huipputehoa vain noin 2300W. Ilmeisesti lauhtumislämmön pitäisi olla korkeampi, jotta se ottaisi enemmän. + pohjavastus tuohon päälle, silloin kun se on päällä.
APK: kyllä, kehoittaisin paluupuolen kytkennästä Niben kanssa haaveilevien harkitsevan jotain halpaa pikku puskurisäiliötä. Sen ei tarvitse olla erityisen kovaa painetta kestävä tai hyvin eristetty, ei tuo vesi lattialämmityskierrossa niin kuumaa ole.
Itselleni tuollaisen asentaminen olisi, hmm, haastavaa, tilankäytön kannalta.
Fuji on vedellyt hemmoa vissiin melkein koko yön - ei ihan, mutta ei paljon puutukaan. Ekstrapoloin tuota vuorokausikulutukseksi mitä se on nyt syönyt sähköä ja sain lukeman noin 44kWh. Sen enempää siihen ei juuri saa vuorokaudessa sähköä työnnettyä, tiheät sulatukset pudottaa keskitehoa.
Fuji ottaa syystä tai toisesta huipputehoa vain noin 2300W. Ilmeisesti lauhtumislämmön pitäisi olla korkeampi, jotta se ottaisi enemmän. + pohjavastus tuohon päälle, silloin kun se on päällä.
APK: kyllä, kehoittaisin paluupuolen kytkennästä Niben kanssa haaveilevien harkitsevan jotain halpaa pikku puskurisäiliötä. Sen ei tarvitse olla erityisen kovaa painetta kestävä tai hyvin eristetty, ei tuo vesi lattialämmityskierrossa niin kuumaa ole.
Itselleni tuollaisen asentaminen olisi, hmm, haastavaa, tilankäytön kannalta.
- Keskustelun aloittaja
- #251
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
PILP ei jaksa lämmittää talvella edes tuloilmaa, eli.. ei, en tekisi noin. Joko saisit välillä kylmää ilmaa tuloilmaventtiileistä, tai joutuisit lämmittämään tuloilmaa vastuksilla.
Ennemmin sitten vaikka niin että sulatusten aikana kiskaistaan sisäanturin kytkennän kautta shuntti kiinni, jolloin tuloilmapatterissa kiertää hetken aika viileää vettä. Jos kiinnostaa, voin tuota kytkentää selittää tarkemmin - se on naurettavan yksinkertainen juttu, hitureleitä ja vastuksia vaan. Ei se pitkään kylmää puhalla, VILP sulatus on yleensä aika lyhyt.
Koska releet ja VILP/sähköasentajan aika maksaa, se puskurivaraaja voisi olla pienempi paha.
Espejot sanoi:
PILP ei jaksa lämmittää talvella edes tuloilmaa, eli.. ei, en tekisi noin. Joko saisit välillä kylmää ilmaa tuloilmaventtiileistä, tai joutuisit lämmittämään tuloilmaa vastuksilla.
Ennemmin sitten vaikka niin että sulatusten aikana kiskaistaan sisäanturin kytkennän kautta shuntti kiinni, jolloin tuloilmapatterissa kiertää hetken aika viileää vettä. Jos kiinnostaa, voin tuota kytkentää selittää tarkemmin - se on naurettavan yksinkertainen juttu, hitureleitä ja vastuksia vaan. Ei se pitkään kylmää puhalla, VILP sulatus on yleensä aika lyhyt.
Koska releet ja VILP/sähköasentajan aika maksaa, se puskurivaraaja voisi olla pienempi paha.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Ei ole tilaa puskurivaraajalle...
Onko mitään arvioita minne asti tuomoinen 650 W PILP jaksaa lämmittää ilmaa? Ajatus olisi että jos nuo eriyttää niin vois hyödyntää VILP ehkä parempaa ohjauslogikkaa.
Olikos joku vaihtoventiili (olikohan oikea termi) sydeemi eli VILP:llä lattiaa suoraan (myös äly vilpistä) ja PILP:n kantilaan kun sen lämmöt romahtaa?
repomies sanoi:
Ei ole tilaa puskurivaraajalle...
Onko mitään arvioita minne asti tuomoinen 650 W PILP jaksaa lämmittää ilmaa? Ajatus olisi että jos nuo eriyttää niin vois hyödyntää VILP ehkä parempaa ohjauslogikkaa.
Olikos joku vaihtoventiili (olikohan oikea termi) sydeemi eli VILP:llä lattiaa suoraan (myös äly vilpistä) ja PILP:n kantilaan kun sen lämmöt romahtaa?
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Eikös voisi myös harkita pienen kv-varaajan (esim. 50l) liittämistä Niben perään. Jos Niben lämmön laskevat, saa tuosta varaajasta vielä priimattua käyttövettä. Niben COPikin paranee tuosta (ja sähkökulutuskin hiukan vähenee) ja lisävaraaja vie pääosan vuodesta sähköä vain itsensä pitämiseen lämpimänä. Nibeä voisi jopa pitää kesälläkin viileämpänä ja lisävaraaja listii mahdolliset legionellat.
Eikös voisi myös harkita pienen kv-varaajan (esim. 50l) liittämistä Niben perään. Jos Niben lämmön laskevat, saa tuosta varaajasta vielä priimattua käyttövettä. Niben COPikin paranee tuosta (ja sähkökulutuskin hiukan vähenee) ja lisävaraaja vie pääosan vuodesta sähköä vain itsensä pitämiseen lämpimänä. Nibeä voisi jopa pitää kesälläkin viileämpänä ja lisävaraaja listii mahdolliset legionellat.
- Keskustelun aloittaja
- #255
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Voi sitä tuloilman lämmitysrajaa laskeskella mutta ei se laskemalla siitä muutu, kylmällä ei riitä teho IV lämmitykseen eikä etenkään lämpimän veden tekoon. Tulon ja poiston litramäärät ja lämpötilaerot.. +650W, siinäpä ne laskun lähtökohdat, karkeasti vaan ilman ominaislämpökapasiteetilla laskien. Kosteuden vaikutus on vaikeampi huomioida.
Vaihtoventtiili.. joo, se voisi toimia sellaisessa tapauksessa että nuo kierrot on eriytetty. Eli jotenkin siten että normaalin lattiakierron sijaan vesi alkaisi kiertää Niben paluukytkennässä, vai meniskö se niin että olisi toinen lämmönvaihdin siellä Niben paluussa? EOS tarkemmin mutta saattaisi se jotenkin pelata, pelkään vaan että menisi aika pikaiseksi ees-taas-humpaamiseksi niben lämmöt ja VILPin COPpi rommaisi.
Ennemmin väkertäisin sen piskuisen puskurivaraajan jonnekin kaapin sisään piiloon. Eukolle uusi kaappi jonnekin taloon. Tuo olisi oma ratkaisuni, jos nyt lähtisin puskurivaraajaa lisäämään.
Espejot sanoi:
Voi sitä tuloilman lämmitysrajaa laskeskella mutta ei se laskemalla siitä muutu, kylmällä ei riitä teho IV lämmitykseen eikä etenkään lämpimän veden tekoon. Tulon ja poiston litramäärät ja lämpötilaerot.. +650W, siinäpä ne laskun lähtökohdat, karkeasti vaan ilman ominaislämpökapasiteetilla laskien. Kosteuden vaikutus on vaikeampi huomioida.
Vaihtoventtiili.. joo, se voisi toimia sellaisessa tapauksessa että nuo kierrot on eriytetty. Eli jotenkin siten että normaalin lattiakierron sijaan vesi alkaisi kiertää Niben paluukytkennässä, vai meniskö se niin että olisi toinen lämmönvaihdin siellä Niben paluussa? EOS tarkemmin mutta saattaisi se jotenkin pelata, pelkään vaan että menisi aika pikaiseksi ees-taas-humpaamiseksi niben lämmöt ja VILPin COPpi rommaisi.
Ennemmin väkertäisin sen piskuisen puskurivaraajan jonnekin kaapin sisään piiloon. Eukolle uusi kaappi jonnekin taloon. Tuo olisi oma ratkaisuni, jos nyt lähtisin puskurivaraajaa lisäämään.
- Keskustelun aloittaja
- #256
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Pärskuta. Softa tilttasi kun ulkoanturi näytti -15, ja lämmitys tipahti liki offille. No sen tietää miten varaajan lämpöjen kävi. Korjasin bougien.
Surkea tuo halpisdikimittari, minimi sen mukaan jo enempi kuin -20. Nibe sanoo -17.
Pärskuta. Softa tilttasi kun ulkoanturi näytti -15, ja lämmitys tipahti liki offille. No sen tietää miten varaajan lämpöjen kävi. Korjasin bougien.
Surkea tuo halpisdikimittari, minimi sen mukaan jo enempi kuin -20. Nibe sanoo -17.
- Keskustelun aloittaja
- #262
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
No kummahan tuo olisi, jos 6kW vastuksilla ei saisi käyttövettä lämpimäksi.
Helpottaisihan tuo automatiikka tietysti sillä tapaa, että ei tarvitsisi käsin noita vastuksia kytkeä päälle ja pois kelien mukaan. Riskinä olisi sitten se että softa tilttaa ja Nibekään ei lämmitä. En siis ihan hevillä jättäisi esimerkiksi reissun ajaksi tuollaista päälle. Tuntuisi turvallisemmalta koodata softaan "vastusmoodi" jossa yritetään pumpata niin paljon lämpöä että vastusten käynti minimoituu. Sitten vaan vastukset päälle, ja reissuun.
A-P.K sanoi:Uutta automaatiota sinne ja vastusta aina avuksi välillä
No kummahan tuo olisi, jos 6kW vastuksilla ei saisi käyttövettä lämpimäksi.
Helpottaisihan tuo automatiikka tietysti sillä tapaa, että ei tarvitsisi käsin noita vastuksia kytkeä päälle ja pois kelien mukaan. Riskinä olisi sitten se että softa tilttaa ja Nibekään ei lämmitä. En siis ihan hevillä jättäisi esimerkiksi reissun ajaksi tuollaista päälle. Tuntuisi turvallisemmalta koodata softaan "vastusmoodi" jossa yritetään pumpata niin paljon lämpöä että vastusten käynti minimoituu. Sitten vaan vastukset päälle, ja reissuun.
V
Vilperö
Vieras
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Meillä alavastusta pumpun tueksi manageroi Ouman+EXU ja samassa pytyssä ylempänä oleva LKV taasen on pelkän oman termarin takana. Jos vaikka sattuis niin ikävästi, että Ouman heittää hanskat tiskiin just kovalla pakkasella niin 6kw LKV vastus jaksais punottaa ainakin jonkinlaista lämpöä yllä yksikseenkin.repomies sanoi:No kummahan tuo olisi, jos 6kW vastuksilla ei saisi käyttövettä lämpimäksi.
Helpottaisihan tuo automatiikka tietysti sillä tapaa, että ei tarvitsisi käsin noita vastuksia kytkeä päälle ja pois kelien mukaan. Riskinä olisi sitten se että softa tilttaa ja Nibekään ei lämmitä. En siis ihan hevillä jättäisi esimerkiksi reissun ajaksi tuollaista päälle. Tuntuisi turvallisemmalta koodata softaan "vastusmoodi" jossa yritetään pumpata niin paljon lämpöä että vastusten käynti minimoituu. Sitten vaan vastukset päälle, ja reissuun.
- Keskustelun aloittaja
- #264
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Vastukset taas päällä ja ilmeisesti vieläpä aika lujilla. Akka on kotona, joten ILPpi on todennäköisesti taas quietilla eikä siten juurikaan lämmitä. Eipä silti, suuren osan ajasta tuo näillä keleillä sulatteleekin vain kennoaan turhan päiten. Samaa tekee VILPpi, jonka COPin uskoisin lähestyvän rajatta ykköstä, ellei ole jo alle sen.
Terassin laudoilla makaava dikimittarin anturi näytti pahimmillaan -24,9C, mutta Nibessä oli järkevämpi -19C kanavalla 3. Analogimittari ikkunan pielessä näytti -20, samoin kuin auto. Ei irtoa ilmasta hirveästi lämpöä näillä kelein.
Vastukset taas päällä ja ilmeisesti vieläpä aika lujilla. Akka on kotona, joten ILPpi on todennäköisesti taas quietilla eikä siten juurikaan lämmitä. Eipä silti, suuren osan ajasta tuo näillä keleillä sulatteleekin vain kennoaan turhan päiten. Samaa tekee VILPpi, jonka COPin uskoisin lähestyvän rajatta ykköstä, ellei ole jo alle sen.
Terassin laudoilla makaava dikimittarin anturi näytti pahimmillaan -24,9C, mutta Nibessä oli järkevämpi -19C kanavalla 3. Analogimittari ikkunan pielessä näytti -20, samoin kuin auto. Ei irtoa ilmasta hirveästi lämpöä näillä kelein.
- Keskustelun aloittaja
- #265
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Kokeilin muuten kovemmalla pakkasella huipputieteellistä kuumakaasun lämpötilamittausta, eli sormi lämmönvaihtimeen siihen mihin tulee kuumakaasuputki (eristeissä sormen mentävä aukko).
Nousee tuskaisen hitaasti tuo kaasun lämpötila kovalla pakkasella. Ei ehdi kovinkaan pitkään ajaa kuumana ennen kuin tulee sulatus. Tehot nousee vedon loppuun asti ja vettä ei juurikaan tule, sulatus on turha ja sitten alkaa taas tuskainen paineiden nosto. Persiistä.
Kokeilin muuten kovemmalla pakkasella huipputieteellistä kuumakaasun lämpötilamittausta, eli sormi lämmönvaihtimeen siihen mihin tulee kuumakaasuputki (eristeissä sormen mentävä aukko).
Nousee tuskaisen hitaasti tuo kaasun lämpötila kovalla pakkasella. Ei ehdi kovinkaan pitkään ajaa kuumana ennen kuin tulee sulatus. Tehot nousee vedon loppuun asti ja vettä ei juurikaan tule, sulatus on turha ja sitten alkaa taas tuskainen paineiden nosto. Persiistä.
D
Deleted member 1344
Vieras
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Mä olen kyllä omissa mittauksissani huomannut että kuumakaasun lämpötilalla ei ole kovin suurta merkitystä. Mutta se mikä on oleellista on se, että vaihtimelta palaavan nestemäisen kylmäaineen lämpötila on mahdollisimman lähellä vaihtimelle tulevan veden lämpötilaa. Mun DS18B20-anturit näyttävät optimitilanteessa noin 0.3 asteen lämpötilaeroa.
Taas mitään kylmätekniikasta ymmärtämättömänä voisin väittää että kovin kuuma kuumakaasun lämpötila ei edes ole tavoiteltava ominaisuus tässä sovelluksessa jossa tulistuslämpöä ei käytetä mitenkään hyväksi. Mutta tuo palaavan kylmäaineen lämpötilasta voi päätellä että alijäähtyminen on sopivalla tasolla ja että kylmäaine palaa pumpulle nestemäisenä (nestelasissa ei tällöin näy kuplia).
repomies sanoi:
Mä olen kyllä omissa mittauksissani huomannut että kuumakaasun lämpötilalla ei ole kovin suurta merkitystä. Mutta se mikä on oleellista on se, että vaihtimelta palaavan nestemäisen kylmäaineen lämpötila on mahdollisimman lähellä vaihtimelle tulevan veden lämpötilaa. Mun DS18B20-anturit näyttävät optimitilanteessa noin 0.3 asteen lämpötilaeroa.
Taas mitään kylmätekniikasta ymmärtämättömänä voisin väittää että kovin kuuma kuumakaasun lämpötila ei edes ole tavoiteltava ominaisuus tässä sovelluksessa jossa tulistuslämpöä ei käytetä mitenkään hyväksi. Mutta tuo palaavan kylmäaineen lämpötilasta voi päätellä että alijäähtyminen on sopivalla tasolla ja että kylmäaine palaa pumpulle nestemäisenä (nestelasissa ei tällöin näy kuplia).
- Keskustelun aloittaja
- #267
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Tulistuslämmöllä en tosiaan minäkään mitään tee erityisesti, mutta noista logeista on havaittavissa että vedon loppua kohden kylmällä kelillä irtoaa enemmän tehoja. Ainakin jos keli ei kylmene oleellisesti sen reilun puolen tunnin vedon aikana. Samalla kuumakaasu kuumenee hissukseen, vedon alussa menee pitkään kylmänä. Ei noilla välttämättä ole syy ja seuraus -suhdetta, sattuupa vain olemaan noin.
Toni sanoi:
Tulistuslämmöllä en tosiaan minäkään mitään tee erityisesti, mutta noista logeista on havaittavissa että vedon loppua kohden kylmällä kelillä irtoaa enemmän tehoja. Ainakin jos keli ei kylmene oleellisesti sen reilun puolen tunnin vedon aikana. Samalla kuumakaasu kuumenee hissukseen, vedon alussa menee pitkään kylmänä. Ei noilla välttämättä ole syy ja seuraus -suhdetta, sattuupa vain olemaan noin.
- Keskustelun aloittaja
- #268
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Kurkatkaapa tuota tämän päivän logini loppupäätä, vaikka lämpötila laskee niin tehot nousee aina joka vedon loppua kohden (dT vaihtimelta). Jos tuo *aska ei sulattelisi alvariinsa, tehoa ja COPpia olisi molempia enempi näissä ~-20C keleissä.
Kurkatkaapa tuota tämän päivän logini loppupäätä, vaikka lämpötila laskee niin tehot nousee aina joka vedon loppua kohden (dT vaihtimelta). Jos tuo *aska ei sulattelisi alvariinsa, tehoa ja COPpia olisi molempia enempi näissä ~-20C keleissä.
D
Deleted member 1344
Vieras
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Tässä olisi vähän tarkempaa dataa, tuon alussa lämpötila oli -14.4 ja lopussa -16.2 astetta.
Se mitä mä näen tässä on se, että kuumakaasun lämpötila alkaa nousta samalla kun vaihtimessa alkaa olla kunnolla nestemäistä kylmäainetta. Niin kauan kuin pumpulle palaava kylmäaine ei ole lähes yhtä viileää kuin vaihtimelle tuleva neste, se ei myöskään ole kokonaan nestemäisessä muodossa vaan nestelasista katsottuna mukana menee kuplia.
En laittanut tuohon tehograafiin negatiivista tehoa, se menisi noin 4 kW 'pakkasen puolelle'. Jos kiertopumppu hajoaa niin sulatus vetää kyllä vaihtimen äkkiä jäähän.
repomies sanoi:
Tässä olisi vähän tarkempaa dataa, tuon alussa lämpötila oli -14.4 ja lopussa -16.2 astetta.
Se mitä mä näen tässä on se, että kuumakaasun lämpötila alkaa nousta samalla kun vaihtimessa alkaa olla kunnolla nestemäistä kylmäainetta. Niin kauan kuin pumpulle palaava kylmäaine ei ole lähes yhtä viileää kuin vaihtimelle tuleva neste, se ei myöskään ole kokonaan nestemäisessä muodossa vaan nestelasista katsottuna mukana menee kuplia.
En laittanut tuohon tehograafiin negatiivista tehoa, se menisi noin 4 kW 'pakkasen puolelle'. Jos kiertopumppu hajoaa niin sulatus vetää kyllä vaihtimen äkkiä jäähän.
Liitteet
- Keskustelun aloittaja
- #271
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Tonin käyrät vastaavat empiiristä sormikoettani kuumakaasun käytöksen osalta. Ja Tonillakin näkyy pakkasella tehot nousevan vedon loppua kohden. Sääli, että sulatusalgoritmit ovat niin yksinkertaisia kuin ovat.
Tonin käyrät vastaavat empiiristä sormikoettani kuumakaasun käytöksen osalta. Ja Tonillakin näkyy pakkasella tehot nousevan vedon loppua kohden. Sääli, että sulatusalgoritmit ovat niin yksinkertaisia kuin ovat.
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
MIetin tuoss havaintojanne.
Saattaa olla niin että pisaranerotin on täynnä nestettä kun sulatus on loppunut.
Se aiheuttaa pitkälti sitä että höyrystyneen nesteen tulistus putoaa takaisin lähelle nollaa ja laskee kuumakaasun lämpötilaa.
Samainen kierrosta pois oleva neste saattaa aiheuttaa myös puuttuvan alijäähtymisen lauhdepuolelta, EEV:lle voi mennä lauhtumatonta tavaraa. Tämä lisää oikeasti höyrystimen tulistusta joka ollessaan aina nollasta poikkeava (r410) laskee kapaa...eli tehoa.
Ja luuppi alkaa alusta.
Mitä mieltä?
MIetin tuoss havaintojanne.
Saattaa olla niin että pisaranerotin on täynnä nestettä kun sulatus on loppunut.
Se aiheuttaa pitkälti sitä että höyrystyneen nesteen tulistus putoaa takaisin lähelle nollaa ja laskee kuumakaasun lämpötilaa.
Samainen kierrosta pois oleva neste saattaa aiheuttaa myös puuttuvan alijäähtymisen lauhdepuolelta, EEV:lle voi mennä lauhtumatonta tavaraa. Tämä lisää oikeasti höyrystimen tulistusta joka ollessaan aina nollasta poikkeava (r410) laskee kapaa...eli tehoa.
Ja luuppi alkaa alusta.
Mitä mieltä?
- Keskustelun aloittaja
- #273
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Menee valitettavasti yli hilseen nuo sinun jutut, pitäisi olla kylmäalan koulutus ja/tai kokemusta, jotta ymmärtäisi. Jotain siinä lauhtuu tehoista päätellen mutta tonin mittaus näyttää kyllä siltä että osa menee läpi kunnes kuumakaasu lämpenee. Syytä en osaa arvailla.
Toni, meneekö sulla täysiä ajaessa kuplia sulatuksen jälkeen pitkän aikaa?
Nafta sanoi:
Menee valitettavasti yli hilseen nuo sinun jutut, pitäisi olla kylmäalan koulutus ja/tai kokemusta, jotta ymmärtäisi. Jotain siinä lauhtuu tehoista päätellen mutta tonin mittaus näyttää kyllä siltä että osa menee läpi kunnes kuumakaasu lämpenee. Syytä en osaa arvailla.
Toni, meneekö sulla täysiä ajaessa kuplia sulatuksen jälkeen pitkän aikaa?
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
EEV syöttää liikaa alkuun. Jos siellä on se imukaasun lämpötilaanturi siirrä se jonnekkin lähemmäs höyrystintä.
Kuumakaasun pitäisi olla näillä keleleillä r 410a:lla niin kuumaa, että sormea ei kestä pitää putkessa.
repomies sanoi:Kokeilin muuten kovemmalla pakkasella huipputieteellistä kuumakaasun lämpötilamittausta, eli sormi lämmönvaihtimeen siihen mihin tulee kuumakaasuputki (eristeissä sormen mentävä aukko).
Nousee tuskaisen hitaasti tuo kaasun lämpötila kovalla pakkasella. Ei ehdi kovinkaan pitkään ajaa kuumana ennen kuin tulee sulatus. Tehot nousee vedon loppuun asti ja vettä ei juurikaan tule, sulatus on turha ja sitten alkaa taas tuskainen paineiden nosto. Persiistä.
EEV syöttää liikaa alkuun. Jos siellä on se imukaasun lämpötilaanturi siirrä se jonnekkin lähemmäs höyrystintä.
Kuumakaasun pitäisi olla näillä keleleillä r 410a:lla niin kuumaa, että sormea ei kestä pitää putkessa.
- Keskustelun aloittaja
- #275
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Tuossa vehkeessä on 5 termistoria:
Sisäyksikössä imuilma ja pipe temp
Ulkoyksikössä ulkoilma, "discharge" ja höyrystin.
Noista kompuralta lähtevässä putkessa siis kaiketi tuo discharge. Jos oikein ymmärsin - tuskin - niin varsinaista imukaasuanturia ei ole.
Pipe temppiä voisin siirrellä kylmempään tai kuumempaan, mutta jos pistää hirveän kylmään niin pumppu luulee päällä olevan jonkin vikatilan ja vetelee välillä pikku torkut.
zadah sanoi:
Tuossa vehkeessä on 5 termistoria:
Sisäyksikössä imuilma ja pipe temp
Ulkoyksikössä ulkoilma, "discharge" ja höyrystin.
Noista kompuralta lähtevässä putkessa siis kaiketi tuo discharge. Jos oikein ymmärsin - tuskin - niin varsinaista imukaasuanturia ei ole.
Pipe temppiä voisin siirrellä kylmempään tai kuumempaan, mutta jos pistää hirveän kylmään niin pumppu luulee päällä olevan jonkin vikatilan ja vetelee välillä pikku torkut.
- Keskustelun aloittaja
- #277
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Tuo vaatisi kai vaan potikan toiseen piuhaan.
Osaatko muuten spekuloida miten tuollaisella anturivalikoimalla varustettu pumppu pillastuu jos ulkoyksikön kennotermistori näyttää melko lämmintä vaikka ulkolämpötila-anturi näyttää kylmää? Lähinnä tuota sulatusten ja EEV:n kannalta olen aina miettinyt, että toimiiko EEV-pumpussa panasonic-tyyppinen modi.
zadah sanoi:
Tuo vaatisi kai vaan potikan toiseen piuhaan.
Osaatko muuten spekuloida miten tuollaisella anturivalikoimalla varustettu pumppu pillastuu jos ulkoyksikön kennotermistori näyttää melko lämmintä vaikka ulkolämpötila-anturi näyttää kylmää? Lähinnä tuota sulatusten ja EEV:n kannalta olen aina miettinyt, että toimiiko EEV-pumpussa panasonic-tyyppinen modi.
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Vaikeahan se on sanoa minkälaisia suojauksia on pumppuihinsa viritelleet. Kannattaa tosiaan lähteä kokeilemaan sillä sarjassa olevalla potikalla.
Todennäköisesti tuossakin on jokin suojaus joten kovin radikaaleja tuunauksia ei heti kannata tehdä.
repomies sanoi:
Vaikeahan se on sanoa minkälaisia suojauksia on pumppuihinsa viritelleet. Kannattaa tosiaan lähteä kokeilemaan sillä sarjassa olevalla potikalla.
Todennäköisesti tuossakin on jokin suojaus joten kovin radikaaleja tuunauksia ei heti kannata tehdä.
- Keskustelun aloittaja
- #279
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Sinänsä tuo kuumakaasu tosiaan menee kuumaksi lopulta. Ei siinä vaihtimen kaasuputken juuressa mielellään kättä pidä pitkään.
Minua tuo alun pieni "kiukun keräys" ei haittaa koska ihan mitään mitsun FD -tyylistä se ei ole, ja toiminta normalisoituu ajallaan. Enemmän nyppii tuo sulattelu kovalla pakkasella ilman tarvetta.
Sinänsä tuo kuumakaasu tosiaan menee kuumaksi lopulta. Ei siinä vaihtimen kaasuputken juuressa mielellään kättä pidä pitkään.
Minua tuo alun pieni "kiukun keräys" ei haittaa koska ihan mitään mitsun FD -tyylistä se ei ole, ja toiminta normalisoituu ajallaan. Enemmän nyppii tuo sulattelu kovalla pakkasella ilman tarvetta.
D
Deleted member 1344
Vieras
Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP
Mun mielestäni tuo pumppu toimii varsin hyvin, mutta sulatustiheys -10 astetta kylmemmässä on jonkinlainen ongelma. Sitä lämpimämmässä sulatustiheys näyttäisi olevan OK, välillä mennään jopa neljän tunnin sulatusvälillä. Sulatus käy kyllä varsin nopeaan kun kerran vedestä saa mukavasti sulatustehoa ja tehotkin nousevat varsin äkkiä ylös.
Tuosta kuumakaasusta ja nestelasin kuohumisesta. Jos nyt vielä kurkkaatte tuota mun jälkimmäistä kuvaa 'VILP lämpötilat', niin mun silmämääräiset havainnot aiheesta ovat:
Mun mielestäni tuo pumppu toimii varsin hyvin, mutta sulatustiheys -10 astetta kylmemmässä on jonkinlainen ongelma. Sitä lämpimämmässä sulatustiheys näyttäisi olevan OK, välillä mennään jopa neljän tunnin sulatusvälillä. Sulatus käy kyllä varsin nopeaan kun kerran vedestä saa mukavasti sulatustehoa ja tehotkin nousevat varsin äkkiä ylös.
Tuosta kuumakaasusta ja nestelasin kuohumisesta. Jos nyt vielä kurkkaatte tuota mun jälkimmäistä kuvaa 'VILP lämpötilat', niin mun silmämääräiset havainnot aiheesta ovat:
- Jos pumpulle palaavan kylmäaineen lämpötila (vihreä) ei ole lähellä vaihtimelle tulevan veden lämpötilaa (sininen), niin nestelasissa näkyy kuohuntaa. Tämä on paha ongelma pienillä tehoilla ajettaessa, pumpun pakottaminen ON/OFF-käyntiin nosti COP-arvoa noin kahdesta yli neljään lämpimillä keleillä (ajetaan >500W tehoilla ja sitten huilataan, sen sijaan että ajetaan koko ajan noin 300W tehoilla)
- Kuumakaasun lämpötila ei nouse niin kauan kuin nestelasissa kuohuu
- Se miten nopeasti kuohuminen loppuu sulatuksen jälkeen riippuu ulkolämpötilasta. Kovalla pakkasella kuohuu pidempään. Pikkupakkasella pumppu saattaa hetken 'hakea', eli kuumakaasu alkaa ensin lämmetä, mutta putoaa uudestaan ja taas lasissa kuohuu hetken
- Jos sulatusväli on yli kaksi tuntia, niin tasan kahden tunnin kuluttua sulatuksesta kuumakaasun lämpötila putoaa hetkeksi ja samalla pumpulle palaavan kylmäaineen lämpötila nousee. Ilmeisesti nestelasissa kuohuu, en ole osunut tarkistamaan asiaa... Tämä kestää pari minuuttia, sitten tilanne taas normalisoituu