janti sanoi:
Sama havainto, hätä ei kuitenkaan tunne lakia. Kaksi aikaisempaa tarkoitukseen sopivampaa mittalaitetta ovat hajonneet omia aikojaan. Olisiko minun jo aika hankkia Pico PT-104, laadukkaita ja sopivia 3-johdin PT100 antureita on riittävästi entuudesta. http://www.picotech.com/pt100.html hinta on aika kova, mutta hyvästä saa yleensä maksaa. Jos sitten vähemmän jouluglögiä ja uudenvuoden tinaa.Olex sanoi:
RAFU sanoi:Hemmo-testi 120 m2 Hitachi 18SX8:lle (ilman N-lisuketta) tuli tehtyä vähän aikaisemmin mitä olin suunnitellut. 30 m2 18SX8 odottaa myös työstämistä graafiksi. Teen heti kun joudan muilta kiireiltä. Yllättävän pieni on tuo maksimi ottoteho. Voi olla, että ulkoilman lämpötila +2,4 .. +2,5 C jotenkin rajoittaa ottotehoja. Lämpötila nousee laiskasti, mutta se ei liene pumpun vika vaan hitaan loggerin (Clas Ohlson 69,95 eur) joka ei ehdi mukaan nopeissa muutoksissa. Palaan toiseen graafiin huomenna. Samanlainen se on, ehkä hitusen korkeampi ottoteho alussa, lähellä 1,7 kW. Kuvassa pumpun asetukset.
Tässä vielä COP tiedot tästä "Hemmo-testistä":
Puhallus LT: 48,9 C
Imu LT: 25 C
Puhallus: 9,8 m3/min
Ottoteho: 1649 W
Lämmitysteho: 4313 W
COP: 2,6
Tässä vielä 30 m2 18SX8 Hemmo-testin graafi ja taulukko molemmista testeistä. 30 m2 tilan pumpun putkivedot ovat huomattavasti lyhyemmät verrattuna 120 m2 tilaan, joten se voi selittää tulosten pienen eron. Molemmissa testeissä Powerful mode.RAFU sanoi:Hemmo-testi 120 m2 Hitachi 18SX8:lle (ilman N-lisuketta) tuli tehtyä vähän aikaisemmin mitä olin suunnitellut. 30 m2 18SX8 odottaa myös työstämistä graafiksi. Teen heti kun joudan muilta kiireiltä. Yllättävän pieni on tuo maksimi ottoteho. Voi olla, että ulkoilman lämpötila +2,4 .. +2,5 C jotenkin rajoittaa ottotehoja. Lämpötila nousee laiskasti, mutta se ei liene pumpun vika vaan hitaan loggerin (Clas Ohlson 69,95 eur) joka ei ehdi mukaan nopeissa muutoksissa. Palaan toiseen graafiin huomenna. Samanlainen se on, ehkä hitusen korkeampi ottoteho alussa, lähellä 1,7 kW. Kuvassa pumpun asetukset.
Ajaisin molempia 18SX8 mieluiten puhallus AUTO, suuremmassa 120 m2 tilassa lämmitystarve on sen verran suurempi, että 2/4 tai 3/4 MAN puhallus on taloudellisin -5 C ja alle ulkolämpötilassa. 3/4 MAN äänitaso alkaa jo olla sen verran korkea, että en käytä sitä ellei ole pakko kovemmilla pakkasilla, silloin auttaa myös pyyntilämpötilan nosto.torwinen sanoi:
torwinen sanoi:
Älä muuta sano. Taidan palata juurilleni näissä ajotavoissa. Hyvän alun jälkeen täällä palstoilla joku yllytti käyttämään Heat Modea ja manuaali puhallusta, jopa maks puhallusta - "tulee hyvä COP" oli sanoma. Odottelen nyt joltain muulta SX Premium käyttäjältä vahvistusta tähän nykyiseen ajotapaani.jviirret sanoi:Sehän on kuin sähköpatterista mitattua
RAFU sanoi:Älä muuta sano. Taidan palata juurilleni näissä ajotavoissa. Hyvän alun jälkeen täällä palstoilla joku yllytti käyttämään Heat Modea ja manuaali puhallusta, jopa maks puhallusta - "tulee hyvä COP" oli sanoma. Odottelen nyt joltain muulta SX Premium käyttäjältä vahvistusta tähän nykyiseen ajotapaani.
Tässä vielä kuva ohjauksen näytöstä, jossa kaikki asetukset näkyvät.
Nuo muut lämmönlähteet voivat tosiaan johtaa jäähdytykselle menoon AUTO Mode:ssa. Omat lämmönlähteet ovat sen verran hitaita ja pienitehoisia, että tuskin sitä täällä tapahtuu. Puukiuaskin on mallia AK47 eli kertalämmitteinen. Jos sattumalta noin kävisi sen huomaa kyllä kun osaa olla varuillaan. Katsotaan nyt kuinka pitkälle tällä AUTO Mode:lla pääsee kun lämpötilat alkavat tippua. Kolme astetta siinä kait voi korottaa korkeintaan yli pumpun laskeman "ihannelämpötilan". Pienemmässä 30 m2 toimistossa pidän samoja asetuksia paitsi -1 C pudotus tuosta oletuslämpötilasta. Powerful toimintoa voi varmaan myös käyttää AUTO Mode:n kanssa jos tulee lisätehon tarvetta, en ole koskaan vielä kokeillut tuota yhdistelmää.felon sanoi:Heat modea olen itse käyttänyt siis auringonkuvaa. Mikäli muilla lähteillä joskus lämmität niin ei ainakaan mene vahingossa jäähdytykselle.
felon sanoi:Heat modea olen itse käyttänyt siis auringonkuvaa. Mikäli muilla lähteillä joskus lämmität niin ei ainakaan mene vahingossa jäähdytykselle.
torwinen sanoi:
Hitachin toiminnasta en tiedä! mutta uskoisin että alla kirjoittamani toiminta pätee suurimpaan osaan ILPtorwinen sanoi:
umppuja!En löytänyt tuota kohtaa mistään omasta Service Manualista, mikä versio ja kieli sinulla mahtaa olla.torwinen sanoi:
RAFU sanoi:
Aika monta kertaa olen selostanut eri paikoissa täällä foorumilla lämmityssysteemiäni. Nykyisellään teen vain lämpimän veden ja pienen LTO tuloilman jälkilämmityksen öljykattilan vastuksella. Vastus on ollut käytössä yhtäjaksoisesti vasta kuukauden (25.11. alkaen) kun lopetin öljyn polton. Vastuksen kWh mittaus on käytössä, mutta lämminvesi ja LTO jälkilämpö menee tietenkin yhteisellä kWh-mittauksella öljykattilan vastuksesta. Lämminvesikulutus ei ole aivan tasaista joka päivä, mutta kuukausitasolla saan jonkinlaisen käsityksen siitä. Tilastot saan hiljalleen esityskuntoon kunhan toinen kokonainen ILP lämmityskausi on valmiiksi lasketu ensi kesään mennessä. Säästöjä on tullut aivan riittävästi vaikka toimiston ILP ei ole hankittu säästömielessä vaan siedettävän työskentelylämpötilan vuoksi kesällä. Pienet säästöt siitäkin tulee kun osaa ajaa sitäkin optimaalisesti. Ylisuurihan tuo 18SX8 siihen tilaan on.SON sanoi:
RAFU sanoi:
RAFU sanoi:Ulkona on nyt 100% suhteellinen kosteus ja -1 C tasaisesti. Edellinen sulatus päättyi klo 19:48 ja kuvassa ulkoyksikön kenno klo 22:08 melko paksussa huurteessa 15 min ennen seuraava sulatusta, joka alkoi 22:23. AUTO Modella, AUTO puhalluksella ja +1 C lämpötila-asetuksella mennään. Ottotehoa mittaan pistorasiamittarilla ja se oli hyvin tasaisesti 440-442 W koko sulatusvälin ajan ja PF 0,78.
Ihmettelen janti sinun tämän päiväisiä lyhyitä sulatusjaksoja (noin 20 kpl vuorokauden aikana) ja verrattain korkeita keskimääräisiä ottotehoja, vaikka lämmitettävää pinta-alaa sinulla on huomattavasti vähemmän kuin minulla. Mitään poikkeavia lisälämpöjä minulla ei ole nyt ollut, lisäksi ajan öljykattilaa vastuksella ja säädän hyvin tarkkaan kuinka paljon se lämmittää tuloilmaa LTO:sta. Laitoin juuri lämpötilaloggerin mittaamaan ulkoyksikön ulospuhallusilman lämpötilaa, jos siitä selviäisi nuo poikkeuksellisen pitkät sulatusvälit mitä nykyisillä asetuksillani saan.
RAFU sanoi:
Vieläkö tuo pieni lisälämpö LTO:n jälkeen sinua askarruttaa? Tarkistin tänään tuon 22.11. tekemäni mittauksen, jonka tein Clas Ohlson loggerilla joka oli juuri silloin vasta hankittu. Myöhemmin olen todennut/huomioinut että siinä on 1,2 C virhenäyttämä ylöspäin, joten oheisena vanha ja uusi mittauskäyrä korjatussa graafissa. Aikaisemmin lämpötila olikin yllättävän ylhäällä. Olen tuon vanhemman mittauksen johdosta laskenut säätäjän tavoitearvoa 22,5 C => 21,0 C jotta ei tulisi "ryöstettyä" lämmityspotentiaalia SX Premiumilta (vetoisia ilmakanavia en ainakaan kotonani halua harrastaa, rajansa säästöilläkin). Vielä kun laittaisi liesituulettimen kautta ilmanvaihdon maksimikierroksille niin kyllä varmaan veto/kylmä alkaisi tuntua jokaisen kintuissa. Huoneilma kun nyt tulee 22,5 C lämpötilassa vesi/ilma patterille se ei taatusti ota lämpöä 21,0 asteisesta ilmasta joka palaa huoneisiin. "Himosäästäjille" voisin sen verran oikaista, että ilmalämpökoneen rajoitettu jatkuva ilmakierto auttaa lämmön siirtymistä kaikkiin huoneisiin ja parantaa ILP hyötyä sitä kautta. Lämpö jota vesi/ilma patterin kautta kuluu on vain LTO:lta esilämmitetyn ilman lämmitykseen, joka tällä hetkellä on +15 C kun ulkona on -1,0 C. Tuon selvemmin en osaa asiaa sinulle selittää, ymmärrät tai et. Hyvää päivän jatkoa.jviirret sanoi:
RAFU sanoi:
RAFU sanoi:
En tiedä tarkkaan oman LTO:n raitisilmailmamäärää, minimillä se joka tapauksessa on, paitsi saunottaessa (silloin kyllä ILP yleensä menee huilille ja LTO vetää täysillä kosteuden ulos) ja ruoanlaitossa kakkosella tai kolmosella. Kattilan sähkövastus lämmittää LTO:lta tulevan ilman +15 C => +21,0 C ja loput 1,5 C menee näillä keleillä ILP:llä. Sitten kun ILP teho ei enään riitä lisään ilmalämpökoneen tehoa tarvittavan määrän. Kyllä ILP saa kunnolla kuormaa silloin kun sen antama hyöty on paras. Onko sinulla janiti tosiaan ilmanvaihtoröörin tulo auki suoraan ulkoilmaan jotta saisit painaa ILP:llä kaikilla mahdoillisilla tehoilla. En oiken ymmärrä tuotakaan jviirret tokaisua? Hallittu koneellinen ilmanvaihto on kyllä nykyään vakio ratkaisu (omalta osaltani oli jo 1983). ILP (ja vielä SX Premium) on ollut loistava täydennys vanhaan systeemiin kun lämmitysöljyn hinta alkoi rajusti nousta pari vuotta sitten. En ole hetkeäkään katunut niiden hankintoja.janti sanoi:
Melko karaistua väkeä teillä.Jaamäävai? sanoi:Meillä on aika viluista naisväkeä, mutta kyllä silti LTO:n jälkilämmitys on säädetty niin että tuloilma putoaa alimmillaan +8:aan, ja kun ilmamäärät on oikeat ei vedontunnetta ole. Niin ja ilpissä on sen seurauksena ottotehot korkeella
En jaksa laskee huononeeko sen cop sen johdosta liikaa, mutta töitä sillä pitää olla, siihenhän se on hankittu...
Kyllä täällä naristaan heti jos joku ulko-ovi on jäänyt raolleen talon toisessa päässä tai joku laittaa liesituulettimen täysille ja säätö ei ehdi heti perään. Tuo 21,0 C säädetty lämpötila sekoittu kyllä kiertoilmapuhaltimen kanssa kiertävään sisäilmaan (kierrosluku säädetty 25 Hz taajuuteen invertterillä).
RAFU sanoi:
Nyt ymmärrän paremmin, aivan normaali ratkaisu. Minulla tuo jälkilämmitys tulee tosiaan öljykattilan vesitilan kautta kun vastus joutuu kuitenkin olemaan päällä lämpimän veden takia. Ei tuohon kyllä mitään muita lisärakkineita kannata viritellä, TMA voisi venyä erittäin pitkäksi. Keväällä ja syksyllä saan aurinkoisina päivinä esilämmitettyä ulkoilmaa aumakaton sisäpuolelta. Silloin ei sähköä siihen tarkoitukseen kulu nimeksikään.janti sanoi:
Tuo olisi ratkaisevan tärkeää tietää, ettei ainakaan ole liikaa (esim.normiasetukset 1/2 kertaa tunnissa on melko paljon koko ajan käytettäväksi). Tuo kommenttisi "sukat pyörii jalassa" vähän viitttaisi siihen että määrät olisi aika suuret.RAFU sanoi:
Kiitos kehuista, lämmittää ihan vietävästi. Onhan tuo loggaaminen aika työlästä puuhaa kun ei ole taloautomaatiota joka hoitaisi homman automaattisesti. Tuo jantin laskema jälkilämmitysteho on aivan varmasti yläkantissa, 250 W on oma arvioni pidemmällä mittausvälillä lähellä 0 C ulkoilman lämpötilassa. Kun talvi on ohi, menen katolle ja mittaan poistoilman määrän tarkkaan. Sitten ei tarvitse jossitella turhaan. Pidän tuon +21,0 C ilmakanavissa kunnes ILP aleneva lämmöntuotto alle -13 C ulkolämpötioissa alkaa vaatia korkeampaa lämpötila-asetusta. Kun ILP on sieltä säästeliäimmästä päästä, niin nuo pienet jälkilämmöt eivät ainakaan minulle merkitse yhtään mitään. Korvausilma ja kiertoilma on sitten kaksi eri asiaa määrältään, vaikka ne yhtyvät huoneisiin menevään ilmaan. Sukat ei pyöri jalassa, se oli kuvainnollista liioittelua. Hyvää Joulua.Jaamäävai? sanoi:Ihailtavalla antaumuksella on RAFU asennoitunut systeemeihin!
En halua mitenkään moittia tai arvostella, mutta mikäli oikein ymmärrän niin se tuloilman lämmitys LTO:n jälkeen tapahtuu jollain energialla jonka hyötysuhde on 1, olkoon sitten sähkö tai öljy. Jokaisen ilmakuution lämmitys vie tietyn energiamäärän.Tuo olisi ratkaisevan tärkeää tietää, ettei ainakaan ole liikaa (esim.normiasetukset 1/2 kertaa tunnissa on melko paljon koko ajan käytettäväksi). Tuo kommenttisi "sukat pyörii jalassa" vähän viitttaisi siihen että määrät olisi aika suuret.
Niin, sekä LTO:n jälkilämmitys että ilp lämmittävät yhdessä huoneilmaa, eikö?
Oletetaan vaikka että ilp antaa 2kW 500W ottoteholla -> cop 4, summataan siihen LTO:n jälkilämmitysenergia, esim. tuo aiemmin mainittu 350W lämpötehoa 350W energialla.
Huoneistosi ilman yhteenlaskettu lämmitys on siis 2.35kW 850W ottoteholla, -> cop 2.76 :'(
Itse lasken asian näin, siksi LTO:n jälkilämmitys on viimeiseen asti pois päältä... en halua "tuhota" ilp:in hyötysuhdetta ennen kuin on aivan pakko.
