Renkaanvaihtoa ja hieman muutakin

[fraatti]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Mulla oli joskus kiikarissa joku töhnä mutta hukkasin sen linkin aineeseen joskus. Täytyy yrittää penkoa se jostain.

Eipä se kovin hankalaa ollutkaan kun arvasi jo mistä etsiä. Mulla oli joskus joku muukin tuotemerkki näpeissä mutta en löytänyt sitä enää.
Kuitenkin tässä Chestertonin tuotevalikoimasta:

Lisäksi kun mainitsin siitä että noudattaa sitä mitä auton valmistaja suosittaa niin tässä Audin suositus:

Muiden mallien paitsi RS mallien pultit voidellaan Castrol OPTIMOL PASTE TA pastalla. Ehkä tässä on erilainen kitkakerroin? Estääkö pulttien voitelemattomuus pulttien aukeamisen koska niitä ei saa voidella tehokkaammissa RS malleissa? Kuitenkaan tässäkään aineessa ei ole kyse rasvasta vaan ehkä enemmäkin kiinnileikkautumisenestoaineesta koska aineen tuoteselosteessa on maininta että ei korvaa öljy tai rasva voitelua:

Tuoteseloste: https://msdspds.castrol.com/bpglis/FusionPDS.nsf/Files/104BC52BC4CE1D06802577960030186B/$File/453856_XI_en.pdf

 

[kotte]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Vähän asiasta sivussa: Kun on koko ikänsä ollut meren rannalla olevien laitteiden ja veneiden kanssa tekemisissä on oppinut, että ikinä ei pidä kiertää yhtään pulttia kiinni ilman jonkinlaista paksuhkoa (mieluiten metalliseosteista) rasvaa, ellei ole varma, ettei pulttia tarvitse joko milloinkaan kiertää auki, se aukaistaan varmasti parin kuukauden sisällä tai sen voi rikkoa rälläkällä tms. ja saada muut osat sitten irti. Henkilö- ja vastaavissa autoissa tilanne on Suomessa pyöränpulttien kohdalla sikäli hiukan poikkeuksellinen, että renkaita vaihdetaan keväällä ja syksyllä (eivätkä pultit ennätä ruostua kunnolla kiinni).

Toisaalta pulttien löystyminen (tai löysälle unohtaminen) ei ainakaan omalle kohdalle sattuneiden tapausten valossa ole mitenkään kohtalokasta, eli pyörä alkaa pitää hirveää meteliä, vaikka se olisi vain hiukan löysällä. Saattaa toki olla, että on sellaisiakin rakenteita, joissa ensimmäinen oire onkin renkaan irtoaminen (edellä kuvatut Opel-kokemukset).

 

[raksa11]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Jos valmistaja antaa jonkun momentin käyttäisin suosiolla sitä ja jos valmistaja neuvoo jättämään pultit rasvaamatta niin jättäisin rasvaamatta. Rasvailuun voisi kommentoida että auto on liian vanha jos pultteja tarvii rasvailla. Pultit liikkuu kyllä ihan hyvin kuivinakin, kunhan niitä ei ole kertaakaan ylikiristetty ja venytetty kierteitä huonoiksi. Jotain wd40 tyyppisiä litkuja olen joskus saattanut itse käyttää, eikä niillä ainakaan isoa tuhoa ole aikaiseksi saanut.

Veikkaan myös että napapultin momentille on syynsä.
Paljonkohan esimerkiksi tulee vääntöä vetarinpäähän kun moottorin maksimivääntö rykäistään paikaltaan 1-vaihteen välityksien kautta hyvillä renkailla kuivaan hyväpintaiseen asfalttiin? Semmoisia se saksalainen insinööri on varmaan miettynyt?

 

[repomies]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Tuosta Chestertonin aineesta minulla on jopa positiivinen mielipide, eli kitkakertoimen säilyttävää ainetta kannattaa jo käyttää. Eikä ruostu pultit kiinni. Ei vaan kuulu motonettien valikoimiin sikäli kun tiedän. Ei ainakaan ole tullut vastaan.

 

[fraatti]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Aika harvassa ovat tapaukset joissa liika momentti olisi mitään navassa rikkonut.

Kierot jarrulevyt? Onko tuttuja, wanhan liiton parrat sanovat että pulttien liikakiristys saattaa aiheuttaa levyjen kieroutumisen ennenaikaisesti. Olen itsekin autoissani noista kärsinyt. En tosin hetkeen aikaan mutta nykyään pultit menevätkin kiinni kuten pitääkin momenttiavaimella. Tosin en voi sanoa tietenkään varmaksi että kieroituminen johtui aikaisemmin mutterimopon käytöstä ja ehkä ajoittain turhan kovasta momentista.

Sanoin myös aikasemmin että (muistaakseni FORDn joku iso lavaauto F-150?) valmistaja on tutkinut että kiskomalla pultit miten sattuu kiinni saadaan napakieroksi ja autoon tärinäongelmia. Niin tai näin. Satun tekemään työtä joka liippaa asiaa varsin läheltä ja näitä on tullut tutkittua ihan ammatillisessa mielessäkin.

 

[fraatti]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Veikkaan myös että napapultin momentille on syynsä.
Paljonkohan esimerkiksi tulee vääntöä vetarinpäähän kun moottorin maksimivääntö rykäistään paikaltaan 1-vaihteen välityksien kautta hyvillä renkailla kuivaan hyväpintaiseen asfalttiin? Semmoisia se saksalainen insinööri on varmaan miettynyt?

Vetoakselin boorit ne suurimmat väännöt taitaa ottaa vastaan. Kuitenkin eri valmistajilla on erilaisia käytäntöjä siitä miten vetoakseli on kiinni. Jossain autossa oli pieni M8 pultti millä se oli kiinni. Kyseinen auto oli etuvetoinen mutta en enää muista mikä. Kuitenkin silmään pisti laakeria vaihtaessa se että miksi pultti oli niin pieni vaikka monessa muussa se on aivan hervottoman kokoinen.

Toinen ääripää on taas tuo VAG missä pultit on hervottoman kokoisia ja vedetään aivan alyttömän kireälle niin että pultti "soi" ja venähtää. Suurempikoisilla koneilla olevissa bemareissa taas takana on mutterit millä vetarit tulee kiinni. M27 suurempi koneisissa ja M24 pienempi koneisissa.
Nelivedossa taas sitten on käytetty tälläistä M16 pulttia joka täräytetään 300Nm. Tuollaisen pultin maksimimomentti on tyypillisesti 170Nm jolloin tuolla 300Nm väännöllä pultti alkaakin jo venymään. Pulttihan on perus 8.8 räkäpultti ja jos haluttaisiin vain luja puristus ilman venymää voitaisiin käyttää myös lujemman lujuusluokan pulttia. Empä tiedä miksi näin sitten menetellään... Ehkä jollain on siihen selitys? Vastaatkaa jos joku tietää. En jaksa nyt etsiä vastausta. :

 

[raksa11]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Jarrulevyjen kieroudella ja ylikiristyksellä olen minäkin kuullut joskus olevan yhteyttä. Tiukemmin kiristetyllä levyllä on vähemmän lämpölaajenemisvaraa. Pultit ei toki ole levyssä kiinni, mutta jarrulevy puristuu navan ja vanteen väliin. Epätasaisilla momenteilla voisi kuvitella kierouttavan levyt vielä herkemmin.

 

[pökö]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Pyörän napoja tiedän kieroutuneen
pyöränpultteja piukatessa

 

[fraatti]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

ikinä ei ole minulla mennyt jarrulevyt kieroksi. Ei silloinkaan, kun tuossa naapurissa autokorjaamoaan pitävä rane veti pultit niin tiukalle että se teleskooppiavaimeni vääntyi korkkiruuviksi. Tuuria ehkä.

Juu oma pointtini oli siis se että liian tiukkaan hakatut pultit saattavat aiheuttaa levyn kierotumisen. Ei tietysti joka kerta mutta se että se altistaa mahdollisesti tuolla on hyvä peruste kiinnittää renkaat kuten pitääkin. Ja varmaan autojen kohdallakin voi olla eroja. Ainakin napojen laippojen vahvuudet vaihtelevat melkoisesti. Osassa se voi olla 5mm ja toisessa 10mm.

 

[fraatti]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Pyörän napoja tiedän kieroutuneen
pyöränpultteja piukatessa

Miten tämä on ilmennyt? Tarkistuksen tietysti voisi tehdä kellolla. Mulla ei oo tullut vastaan (tai sitten en ole huomannut) moisia. Tiedän kuitenkin että tämä on mahdollista mm siitä fordin ohjeesta mistä mainitsin.

 

[pökö]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Miten tämä on ilmennyt?

Täristää niinku olisi rengas epätasapainossa, ei vaan painotus auta.

 

[fraatti]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Miksi ne rasvaa raskaankaluston pultit kun henkilöautoissa se kielletään

Siksi että ne saadaan joskus vielä auki? Kun tietää kuinka lujaan henkilöauton pultit voivat jumittua niin ajatus samanlailla jumiutuneesta mutta suuremmasta pultista ei houkuta yhtään. En tiedä kuinka tiukkaan ne yleisesti ottaen väännetään mutta momenttiavain mikä oli kaverita lainassa oli asteikolta 300-1500Nm. Hän omistaa kuljetusyrityksen ja sanoi että renkaiden irtoamisen takia kaikki pitää saada juuri oikeaan tiukkuuteen myös tienpäällä. Ehkä jos noihin momentteihin vielä lisätään ruoste lisäksi niin tulee noita tilanteita että pultti on lopullisesti nalkissa? Lisättynä sillä että jos renkaat saattavat olla siellä auton alla yhtäjaksoisesti vuosia? (en tiedä kauanko kuorma-auton tai rekan renkaat kestävät)

Kuitenkin noissa on huolehdittu siitä että jos pultit löystyy niin siitä tulee indikaatio kuskille.

 

[fraatti]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Täristää niinku olisi rengas epätasapainossa, ei vaan painotus auta.

Ja tärinä on poistunut navan vaihtamisella?

Tosiaan vapina tai tärinä voi johtua vaikka kuinka monesta eri syystä. Vanteet ja renkaat ovat listassa yhtenä tekijänä.
Jos mennään itse vanne ja rengas yhdistelmään niin niissä tärinää voi aiheuttaa epätasapaino, renkaan huono nouseminen vanteelle tai renkaan voimavaihtelut tai geometriset virheet. Valmistuksessa renkaasta ei mitata välttämättä epätasapainoa ollenkaan muutakun satunnaisesti. Se sijaan voimavaihtelut(ja paljon muita arvoja) mitataan aina. Rengasta voi ajatella vaikka niin että se on pyöreä jousi. Tämän jousen jäykkyys sitten vaihtelee muunmuassa aineiden saumojen takia. Mikään rengas ei ole koskaan täydellisen pyöreä tai voimiltaan tasainen. Kuvasta voi päästä jyvälle mistä on kyse. Ja ymmärrettävästi jos rengas on huono vomavaihteluiltaan niin se saattaa täristää vaikka se olisikin täydellisesti painotettu. Renkaan voimavaihteluilla(tire uniformity) ja epätasapainolla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Vanteen ja renkaan heitot voi sovittaa toisiinsa niin että vanteen heitto kompentoi renkaan voimanvaihteluita. Tähän tarvitaan Hunter merkkinen tasapainotuskone joka mittaa myös voimanvaihtelut renkaan pintaa kuormittavalla rullalla. Vanteen heitot mitataan laserilla. Näitä laitteita on mm autojen maahatuojilla(Veho yms..). Yks kone taitaa maksaa noin 20k€.

 

[Killi10]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Usein renkaan täristys johtuu kierosta jarrulevystä. Ja jos jarrua painaessa ongelma on pahempi, niin ongelma on levyssä, tai viallisissa paloissa. Jos ongelma vähenee jarrua painamalla, tai pysyy ennallaan, on usein kyse rengasongelmasta.

Jos kiristämällä saa jarulevyn kieroon, niin kyse aika isoista voimista, tai esim kivistä osien välissä.

 

[pökö]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Ja tärinä on poistunut navan vaihtamisella?

Joo, esim 406 pösön navan laippa on herkkä vääntymään, olisko ollut takanapa, en oo varma. Mullahan noita oli kaksin kappalein enkä antanut muiden vetää pultteja piukkaan vaan tein sen itse omia tulehtuneita tapojani noudattaen

 

[pökö]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Usein renkaan täristys johtuu kierosta jarrulevystä. Ja jos jarrua painaessa ongelma on pahempi, niin ongelma on levyssä, tai viallisissa paloissa. Jos ongelma vähenee jarrua painamalla, tai pysyy ennallaan, on usein kyse rengasongelmasta.

Jos kiristämällä saa jarulevyn kieroon, niin kyse aika isoista voimista, tai esim kivistä osien välissä.

riittää että navan laippa on hiema kiero.

 

[Killi10]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

riittää että navan laippa on hiema kiero.

Tuota on vaikea väärin kiristämällä saada kieroon, voi kyllä onnistua. Varsinkin jos on jotain ylimääräistä välissä.

Jos käsin noita kiristelee, tuskin navan laipat menee mutkalle. Vaati kyllä koneen, jolla vedetään pultit heti lopulliseen momenttiin.

 

[Mikkolan]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Muistakaa myös tuo ristiinkiristys, aina kun liitoksessa enemmän kuin yksi pultti Jossain autossa oli 3-pulttinen pyörän kiinnitys, olisko ollut Warre, Dekavika vai Sekottaja?

Varmasti jotain menee kieroksi jos ensimmäisen pultin vetää pysyllä myötörajalle.

 

[fraatti]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Usein renkaan täristys johtuu kierosta jarrulevystä. Ja jos jarrua painaessa ongelma on pahempi, niin ongelma on levyssä, tai viallisissa paloissa. Jos ongelma vähenee jarrua painamalla, tai pysyy ennallaan, on usein kyse rengasongelmasta.

Jos kiristämällä saa jarulevyn kieroon, niin kyse aika isoista voimista, tai esim kivistä osien välissä.

Kiero levy ei tyypillisesti täristä kun jarruun ei kosketa. Se voi kyllä saada aikaan lateraalisten voimien kasvua mutta mulla ei ole koskaan tullut sellaista vastaan että levy olisi niin kierossa että se täristäisi jatkuvasti jos jarruun ei koske eikä jarrut laahaa. Joskus on myös ollut ilmeisesti tapauksia että itse jarrulevy on ollut epätasapainossa ja tämä on aiheuttanut tärinää. Tämähän on sama asia kuin itse rengas/vanne paketti ei olisi tasapainossa.

Ja kuten sanoin osa tärinästä on peräisin itse renkaasta tulevista voimista. Tavallaan rengas "pompottaa" auton alla riippuen siitä kuinka jäykkä se on. Tämän mittaamiseen normaalilla ihmisellä ei ole mitään työkaluja. Osaan renkaista merkataan "low-point" tai "high-point" tai vaikkapa molemmat riippuen valmistajasta. Tämä kerto siitä että mikä kohta renkaasta on "pehmein" tai "kovin". Sen perusteella renkaan voi kohdistaa vanteella niin että vanteen ja renkaan heitto kompensoivat toisiaan. Suurin osa tästä on sellaista tietoa mistä normaalilla rengaspajalla ei ole mitään harmainta aavistustakaan. Usein kuitenkin asentajien kokemus saattaa tuottaa myös hyvällä tuurilla hiukan vastaavan lopputuloksen. Asentaja saattaa huomata rengasta tasapainottaessaan että renkaaseen tarvitaan poikkeuksellisen paljon painoja. Tässä kohtaa hälytyskellot saattavat soida että kaikki ei ole kunnossa. Tällöin asentaja voi pyöräyttää rengasta vanteella esim 180 astetta ja tarkistaa että vaatiiko rengas vähemmän painoja. Muutos saattaa johtua sitten joko renkaan paremmasta nousemisesta vanteelle tai siitä että vanteen ja renkaan "heitot" sopivat paremmin toisiinsa. Hyvällä tuurilla näin voi tulla myös parempi "kokoinaisuus". Yhtään pyöreää rengasta ei ole olemassakaan kun mennään tarpeeksi tarkalle tasolla tarkistelemaan asiaa.

Tässä esimerkkinä jostain renkaasta merkintä. Eri valmistajat käyttävät eri värejä merkkaamiseen ja myös autovalmistajat saattaavat vaatia renkaan merkkaamista jollain tietyllä värillä.

Tässä taas esimerkki miten Hunter hoitaa renkaan voimavaihteluiden ja vanteen heiton sovituksen toisiinsa. Tässä tapauksessa se ilmoittaa paljonko rengasta tarvii siirtää vanteella eri kohtaan jotta rengas pyörisi mahdollisimman tasaisesti auton alla. Mulla on tuo kone käytettävissä jatkuvasti joten jostain kummansyystä tiedän aiheesta jotain.

 

[fraatti]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Itse pidän kyllä kelvotonta laatua todennäköisempänä selityksenä. Jengi ostaa liikaa niitä halpiskiekuloita jarrulevyiksi joissa on mitä lie jännitepatoutumia purkautumassa hetken käytön jälkeen. Tai sitten niitä ajetaan lätäkköön punahehkuisiksi lämmityksen jälkeen.

Omassa tapauksessakaan ei ollut kyse siitä koska kyseessä oli OE-levyt. Varsin usein kieroitumisen syy jää mysteeriksi.

Vielä noihin värinöihin. Tässä paras koskaan näkemäni kaavio värinöiden metsästystä varten niille joille englanti taipuu:

Taulukko on täällä: https://www.tirerack.com/images/tires/vibechart.pdf

 

[fraatti]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Muistakaa myös tuo ristiinkiristys, aina kun liitoksessa enemmän kuin yksi pultti Jossain autossa oli 3-pulttinen pyörän kiinnitys, olisko ollut Warre, Dekavika vai Sekottaja?

Varmasti jotain menee kieroksi jos ensimmäisen pultin vetää pysyllä myötörajalle.

Joo. Ja ensimmäistä pulttia ei pidä myöskään kiristää heti "tappiin" saakka vaan mieluummin niin hiukan kiristellä pultteja ristiin että useampi pultti ohjaa vannetta oikeaan asentoon ja kunnolla navalle. Osa vanteistä ei mene heittämällä pohjaan saakka. Sitten tietysti viimeinen kiristys ristiin.

 

[fraatti]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

No siinä on juuri se "venymä" eli kiristys yli myötörajan syynä. Se on konetekniikassa yksi vaihtoehtoisista tavoista estää mutterin tahaton aukikiertyminen tärinän johdosta.

Siinäkin voi mennä tolkuttomuuksiin kuten vagina mielestäni menee. Mitä enemmän vedätystä, sitä suurempi riski että jokin paikka pettää esim. vetyhaurauden tai väsymisen johdosta.

Siksi kiristin itse mikä tuntui tolkulliselta vaikka meninkin jälleen pyhää saksalaista Verhaltenskodexia ja Vorgehensweisea vastaan. (Mutta en tee toki niin aina, vaikka sitäkin ehdit väittämään)

Ei tuo ole yksin vagin keksintö, se mitä itse olen noiden autojen kanssa ropannut niin jatkuvasti vastaan tulee enenevässä määrin pultteja jotka ovat kertakäyttöisiä juurin tuon suunnitellun venymisen vuoksi. Saattaa olla että pultti kestäisi muutaman uudelleen venytyksen mutta itse en oo pihdannut muutamien eurojen pulteissa kun niillä saattaa olla kiinni sellaisia osia joiden pettäminen saattaa aiheuttaa sen että auto lähtee lepikkoon ohjattavuuden menetyksen takia ennen aikayksikköä. Usein näitä on juurikin voimansiirrossa sekä kaikissa alustan rakenteissa.

Kun katostaan valmistajan kantaa asiaan niin huomataan että suuri osa pulteista on merkattu vaihdettavaksi avattaessa. Tässä on tietysti yksi syy siihen että miksi merkkiliikkessä huolto maksaa enemmän.

Esimerkiksi otin Audin A4 2014->

 

[fraatti]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Tässä oli vielä selitetty seikkaperäisesti mitä rasvaus vaikuttaa pultteihin. Paras teksti kokonaisuudessaan mitä on silmiin osunut mutskujen kiristelystä renkaita vaihdettaessa.

http://www.t3technique.com/media/pdf/Lug_torque.pdf

Tosin jos muutenkin renkaat vetelee kiinni rannemomentilla tai pyssyllä niin niille lienee se ja sama kuinka kireään pultit menevät. Kaikki tekevät parhaaksi näkemällään tavalla. Sen voin kuitenkin sanoa että ammattilaisella ei ole kuin yksi tapa laittaa ne pultit kiinni joka on se momenttiavain. Kaikki muu on epäammattimaista puuhastelua. Olen nähnyt minkä näköinen vanne/rengas yhdistelmä on kun se lähtee irti +200km/h vauhdista. Jälki ei ole kaunista.

 

[raksa11]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Saahan tuohon napamutteriin revittäessä aikaiseksi iskuefektin, kun rengas ei lyö kunnolla tyhjää, mutta luistaa kuitenkin. Jousitus lähtee vielä tuohon tehostamaan ilmiötä ja rengas pomppii asfaltilla. Eli Ikään kun paukuttaisi kyseistä mutteria pulttipyssyllä. Vaggineissa on varmaan myös melko yhtenäiset osat Seatista Audiin koska massatuotanto on halvempaa ja tuo napamutterin ylikiristys voi olla perua vain jonkun tehomallin suunnittelu spekseistä.

Perusvolkkarilla sivistyneesti ajellen tuskin tulee eteen moista,vaikka olisi napamutterit jätetty venyttämättä ja jos innostuu moista revittelyä harrastelemaan ei espit sitä salli ja muutoinkin leviää desgit ja massapyörät paljon ennen napamuttereiden irtoamista.

Mutta silti, en lähtisi "amismaisesti perseilemään" vaan noudattaisin valmistajan ohjeita, vaikkakin jossain Ladassa ei edes käytettäisi koko pulttia.

 

[VesA]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Tosin jos muutenkin renkaat vetelee kiinni rannemomentilla tai pyssyllä niin niille lienee se ja sama kuinka kireään pultit menevät. Kaikki tekevät parhaaksi näkemällään tavalla. Sen voin kuitenkin sanoa että ammattilaisella ei ole kuin yksi tapa laittaa ne pultit kiinni joka on se momenttiavain. Kaikki muu on epäammattimaista puuhastelua. Olen nähnyt minkä näköinen vanne/rengas yhdistelmä on kun se lähtee irti +200km/h vauhdista. Jälki ei ole kaunista.

Kyllä se ammattilaisen konsti on järjestään raskaan kaluston momenteille laittettu pulttipyssy... enpä antanut reiskojen laittaa pyöriä kiinni tuohon meidän 8000km ajettuun ooppeliin. Ooppelin ohje antaa momentiksi 140Nm.

 

[fraatti]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Kyllä se ammattilaisen konsti on järjestään raskaan kaluston momenteille laittettu pulttipyssy... enpä antanut reiskojen laittaa pyöriä kiinni tuohon meidän 8000km ajettuun ooppeliin. Ooppelin ohje antaa momentiksi 140Nm.

Momentit näyttää aika usein olevan 120Nm tai 140Nm, en tiedä sitten onko ratkaiseva tekijä pultin paksuus? Bemareissa M12 menee 120Nm ja M14 140Nm.

Riippuu varmaan liikkeestä. Osaan liikkeistä on pesiytyneet ne ei niin fiksut tapaukset. Johdostahan se on kiinni. Jos omistaja tai työjohto ei moista vaadi niin sitten paukutellaan pyssyllä kiinni loppuun saakka. Kiire ja ahneus myös tekee ihmeitä.

Se että on kiireapulainen rengasliikeessä ei tee vielä ammattilaista. Eikä välttämättä sekään että pitää rengasliikettä jos ymmärtämys siitä kuinka asiat pitäisi hoitaa on retuperällä. Luultavasti nämä asiat ovat paremmalla tolalla isommissa ketjuissa ja myös merkkiliikkeissä. Samaa tietysti tapahtuu alalla kuin alalla ja hommassa kuin hommassa.

Yks puolituttu sai aikoinaan kenkää kaivokselta kallioporakoneiden yms kunnossapitotöistä. Aikasemmin oli ollut töissä autoliikkeessä korjaamolla. Kaivoksella moka oli se että oli mennyt laittamaan louhetta kuljettavan dumpperin renkaan kiinni pienellä pultipyssyllä oikean momentin sijaan. Rengas sitten lähti kaivoksessa ajossa irti. Onni onnettomuudessa että kenellekään ei sattunut mitään.

 

[fraatti]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Yhtälailla kuin vaseliinia tungetaan pyöränpultteihin saattaa joidenkin wanhaliiton jermujen takaraivossa olla myös uskomus että jarrurasvaksi kuparirasva on oikea valinta. Oikaistaan nyt kuitenkin sitten sen verran tässä samalla että kuparirasva ei ole enää nykypäivänä se oikea valinta alumiinin ja galvaanisen korroosion takia. Kupari saa alumiinin syöpymään. Oikea rasva on keraaminen rasva ja sitä löytyy myös mm motonetistä. Kuparirasva ei kuulu myöskään renkaan pultteihin.

Koko jutun perusteluineen voi lukea täältä:
https://textar-professional.com/textar-training-center/the-use-of-copper-grease-on-modern-brakes/

Textarin sivuilla oli myös mainintaa kuuluuko rasva pyöränpultteihin vai ei. Siinä todetaan että rasvaaminen muuttaa kiritysmomenttia ja valmistaja ilmoittaa momentin haluamallaan tavalla. Jos valmistaja haluaa että pulteissa käytetään kiinnileikkautumisen estoaineita/rasvoja niin tällöin momentti on ilmoitettu niin että tuota nimenomaista tököttiä käytetään nimenomaan valmistajan tarkoittamassa paikassa(kierre/kartio jne). Ei muita aineita koska momentti ei pidä paikkaansa. Jos rasva ei kuulu valmistajan mukaan kierteisiin niin sitten sitä ei käytetä. Varsin yksinkertaista.

Ja jos joku kysyy että mikä ihmeen Textar niin kyseessä on eräs maailman suurimmista jarrupalavalmistajasta yli 100v historialla ja jolla on 5000 työntekijää ja 700miljoonan liikevaihto. Toimittaa jarrupaloja sekä alkuperäis- että tarvikeosina.

https://textar-professional.com/textar-training-center/should-wheel-fasteners-be-lubricated/

 

[fraatti]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Samasta mestasta löytyi myös mielenkiintoinen juttu pyörännavasta. Heittoa pitää olla alle 0,03mm
Ihmekös sitten jos tuon pulteilla saa väännettyä solmuun jos vaatimukset ovat tuota luokkaa. Jarrulevyn sallittu sivuttaisheitto on 0,07mm. Mitattaessa levy kiinnitetään napaan pulteilla jotka kiristetään jokainen samalla momentilla. Jarrulevyjä vaihdettaessa ruosteet yms muu moska poistetaan navasta esim santapaperilla, villalla tms... tuon varmaan kaikki tiesivätkin...

Vanteessa sallittu sivuttaisheitto on tyypillisesti noin 1mm luokkaa.

 

[fraatti]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Tsekkasin vielä huvikseen muutamasta muustakin eri merkistä mitä kierteistä ja töhnistä sanotaan. Tämä oli se yleisin mitä vastaan tuli tuota Audin A1:sta lukuunottamatta jossa pultteihin käskettiin laittamaan tuota jumittumisen estoainetta.

Eli kitkapinnat ja kierteet yms puhdistetaan rasvasta, liasta ja muusta töhnästä.

Tämä on MK5 koppasesta golffista: https://workshop-manuals.com/volkswagen/golf-mk5/running_gear_axles_steering/wheels_tyres._axle_align/instructions_for_changing_or_fitting_wheels/

Myös siitä näytti olevan epäselvyyttä mitä vääränlainen kiristäminen voi aiheuttaa. Siihenkin löytyi Audi A6 manuaaleista selvitys. Eli siitä voi aiheutua jarrulevyn vaurio, jarrujen täristämistä, ratin tärinää, auton tärinää, navan vaurio, vanteen vaurio, pultin vaurio. :

Using methods other than a calibrated torque wrench to attain correct wheel bolt torque may lead to the following problems:
-Brake disc damage.
-Brake pulsation.
-Steering wheel vibration.
-Vehicle vibration.
-Hub damage.
-Wheel damage.
-Wheel bolt damage.

Katsoin myös mitä ainetta tuo Audin A1 rasvaukseen suositeltu aine on.

Alumiini pohjainen, kestää korkeita lämpötiloja 1100C

Käytössä mm BMW moottoripyörissä sekä jossain porschen pyöränpulteissa, hyvää myös akseleiden booreihin.
Tökötin vanha nimi on Castrol Optimol Paste TA joka on muuttunut 2015 Castrol Molub-Alloy Paste TA

Aineen teknisissä tiedoissa on maininta että käy alumiini/teräs kitkapinnoille. Sekä erikseen että ei täytä rasvan tai öljyn määritelmää. Tällöin voisi olettaa että myöskään tämä aine ei muuta oleellisesti pultin kitkakerrointa.

 

[Espejot]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Yhtälailla kuin vaseliinia tungetaan pyöränpultteihin saattaa joidenkin wanhaliiton jermujen takaraivossa olla myös uskomus että jarrurasvaksi kuparirasva on oikea valinta. Oikaistaan nyt kuitenkin sitten sen verran tässä samalla että kuparirasva ei ole enää nykypäivänä se oikea valinta alumiinin ja galvaanisen korroosion takia. Kupari saa alumiinin syöpymään. Oikea rasva on keraaminen rasva ja sitä löytyy myös mm motonetistä. Kuparirasva ei kuulu myöskään renkaan pultteihin.

Wanhanliiton neuvot ja "modern brakes" eivät siis sovi yhteen

Asiaan liittyen, minulla lähti muutama vuosi takaperin yksi pultti löysälle pökötistä ajon aikana renkaan vaihdon jälkeen, syytä en tiedä. Kupartirasvaa käytin mutta ei kait pököttiä voi moderniksi sanoa

 

[Killi10]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Jarrulevyn kierous tuntuu kyllä ratissa "tunnokkaimmissa" autoissa, esim bemareissa. Eteen tullut myös accord, joissa tyyppivikana takajarrusylinterin jumiutuminen. Pelkän sylinterin vaihto ei auttanut. Oli lämmittänyt levyn kieroon. Aina vasemmalle kääntäessä piti outoa ääntä ja ravisti.

 

[Espejot]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Ainakaan itselälläni ei ole rasvatut pultit itsestään auenneet ja en ole foorumilla ainoa joka sitä tekee. Ilmeisesti ei ole muillakaan. Ilman lähdettä pidän väitettäsi huuhana ja asiattomana pelotteluna.

Mulla on yksi pultti auennut/irronnut. Kuparitahanaa eikä momenttia... jälkitarkastuksessa huomasin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Oikein tai väärin, pultit olen kiristänyt rasvan kanssa. Pitkään on ollut käytössä CRC:n Multilube suihke, sellainen tuoreena sininen. Sitä myös siihen vanteen ja navan väliin.

Liekkö oikein tai väärin, mutta hyvin on toiminut. Syy tapaani on lähinnä ruostumisen välttäminen. Jos nuo on aina kuiviltaan, pianalkaa aika surkealta näyttää. Varmaan menee uudessa autossa muutaman vuoden ilmankin öljyä, mutta jälki on 10 vuoden jälkeen aika karmea.

Normaali räikkä on sopivan mittainen rannevakiolle. Joskus kun joutuu pitkävartisella kiristämään, ote puolesta välistä niin saa paremman tuntuman.

Jälkikiristystäkin olen kokeillut, mutta en ole kiristytarvetta todennut löytyvän edes aluvainteista. Aina se kuitenkin arveluttaa. Toisaalta kun aluissa ei ole edes kapseleita, kiristyskin on oleellisesti helpompi.

 

[VesA]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Oikein tai väärin, pultit olen kiristänyt rasvan kanssa. Pitkään on ollut käytössä CRC:n Multilube suihke, sellainen tuoreena sininen. Sitä myös siihen vanteen ja navan väliin.

Liekkö oikein tai väärin, mutta hyvin on toiminut. Syy tapaani on lähinnä ruostumisen välttäminen. Jos nuo on aina kuiviltaan, pianalkaa aika surkealta näyttää. Varmaan menee uudessa autossa muutaman vuoden ilmankin öljyä, mutta jälki on 10 vuoden jälkeen aika karmea.

Normaali räikkä on sopivan mittainen rannevakiolle. Joskus kun joutuu pitkävartisella kiristämään, ote puolesta välistä niin saa paremman tuntuman.

Jälkikiristystäkin olen kokeillut, mutta en ole kiristytarvetta todennut löytyvän edes aluvainteista. Aina se kuitenkin arveluttaa. Toisaalta kun aluissa ei ole edes kapseleita, kiristyskin on oleellisesti helpompi.

Lepokitka pitää aika hyvin huolen siitä, että uudella yrityksellä momenttiavain sanoo naks jos pultti ei ole pahasti löystynyt. Jos se on löystynyt saattoi vaikka välissä olla hiekanjyvä joka nyt on antautunut, en oikein usko että ne muuten löystyvät vaikka olisi rasvattu tai jäänyt vähän vajakkimomenttiin.

Onhan noissa ylikiristykselle aivan hirmuinen varmuuskerroin, olen aika monenkin autoni pyörää jonkun reiskan jäljiltä irrottanut pomppimalla metrin varren päällä, eikä siellä silti sen kummempia vaurioita ole, mutta kyllähän vanhan auton vanteista näkee kuinka niihin on aina jossain vaiheessa joku survonut pultinkantaa sisään vanteeseen.

 

[fraatti]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Onhan noissa ylikiristykselle aivan hirmuinen varmuuskerroin, olen aika monenkin autoni pyörää jonkun reiskan jäljiltä irrottanut pomppimalla metrin varren päällä, eikä siellä silti sen kummempia vaurioita ole, mutta kyllähän vanhan auton vanteista näkee kuinka niihin on aina jossain vaiheessa joku survonut pultinkantaa sisään vanteeseen.

Siitähän tuo kiinni narahtaminen usein johtuu että pultit on ylikiristetty ja pultit ovat venyneet kierteistä. Määrä on toki pieni mutta jatkuvasti näin tapahtuessa tuo näkee myös pultista ja sen kierteistä. Viimeviikolla viimeksi työkaverin autosta vääntelin kierretapilla navasta kierteitä auki ja laitoin tilalle uudet pultit.

Tässä näkee järjettömän ylikiristämisen lopputuloksen pultin osalta.

Tässä hieman miedompi tapaus. Syykin on mainittu.

 

[Samppa]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Siivosin kolme sivua turhinta vääntöä pois. Pahoittelut niille, jotka kokevat tuossa hävinneen jotain merkittävääkin hengentuotetta. Paljon hyvää asiaakin ketjuun on tullut eri tahoilta. Turha henk.kohtaisista syistä (?) lähtevä riitely vähemmälle, niin hyvää settiä. Kiitoos.

 

[kotte]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Osaako joku aktiivisista keskustelijoista vastata seuraavaan kysymykseen: Oman käsitykseni mukaan öljyn voiteleva vaikutus perustuu muodostuvaan kalvoon. Epäilemättä öljyllä voideltu pultti kiristyy tiettyyn vetojännitykseen jonkin verran pienemmällä momentilla kuin kuiva. Mutta eikö öljy- tai rasvakalvokin rikkoudu kovassa pursituksessa kierteiden pinnoilta? Tällöin voiteleva vaikutus periaatteessa vähenee ja voiteluaine toimii pikemminkin kuin liima (ts. perusmateriaalin kitka ratkaisee kiinnipysymisen)?

Hiukkasia sisältävät aineet ovat toinen kysymys, eli niiden kohdalla kitkaolosuhteet voivat muuttua pysyvästikin. En ole milloinkaan huomannut, että rasvaaminen lisäisi pultin aukeamistaipumusta. Pultti aukenee yleensä iskumaisen kuormituksen ja yhdistyneen suunnittelu- ja rakennevirheen (tai vaurion) seurauksena, kun iskurasitus tarttuu sopivasti pultin kantaan tms.

 

[fraatti]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Haluttiin toki. Ihan hyvin voi sen pultin kiristää 30% kireemmälle. Kyllä se sen kestää eikä vaurioidu.

Itsestäänselvä asia.

Jos myötöraja ylitetään niin palautumatonta venymistä tapahtuu aina. Ylikiristeyksellä tai pultit rasvaamalla ja samaan momenttiin(kuivana ilmoitettuun) vääntämällä tuo ylitetään. 10.9 M12x1,5 pultilla tuo ei ole kovin kummoinen. Tuossa on momentit riippuen pultin pinnoituksesta. ZNS lienee galvanoitu ja ZN sähkösinkitty. Bemarin pultit näyttävät olevan mustia.

 

[fraatti]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Osaako joku aktiivisista keskustelijoista vastata seuraavaan kysymykseen: Oman käsitykseni mukaan öljyn voiteleva vaikutus perustuu muodostuvaan kalvoon. Epäilemättä öljyllä voideltu pultti kiristyy tiettyyn vetojännitykseen jonkin verran pienemmällä momentilla kuin kuiva. Mutta eikö öljy- tai rasvakalvokin rikkoudu kovassa pursituksessa kierteiden pinnoilta? Tällöin voiteleva vaikutus periaatteessa vähenee ja voiteluaine toimii pikemminkin kuin liima (ts. perusmateriaalin kitka ratkaisee kiinnipysymisen)?

Hiukkasia sisältävät aineet ovat toinen kysymys, eli niiden kohdalla kitkaolosuhteet voivat muuttua pysyvästikin. En ole milloinkaan huomannut, että rasvaaminen lisäisi pultin aukeamistaipumusta. Pultti aukenee yleensä iskumaisen kuormituksen ja yhdistyneen suunnittelu- ja rakennevirheen (tai vaurion) seurauksena, kun iskurasitus tarttuu sopivasti pultin kantaan tms.

Taitaa riippua rasvasta millaisen pintapaineen se kestää. Aikasemmin ketjussa mainittu vaseliini MoS?, kestää suuria pintapaineita toisin kuin esim teflon. MoSista oli myös mainittu että se saattaa pienentää kierteen kitkaa 50%. Jos kiinnivääntämisen momentista 10% menee itse kiristämiseen kuivalla pultilla ja loput kitkaan niin kitkan pienentäminen puolella lisää itse kiristämiseen kohdistuvaa voimaa merkittävästi. Tästä oli jo aikasemmin jo useita esimerkkejä.

Ja jos ajatellaan yleisesti ottaen vaikka rost-offia tms niin mihin sen toiminta perustuu? Kitkanpienentämiseen?


Jos nyt hiukan mennään sivuraiteille niin ihan mielenkiinnosta vilkaisin että kuinka paljon raskaasta kalustosta noita renkaita irtoaa, irtoaahan niitä melkoisesti. Tuollainen iso mollukka saattaa olla myös turmiollinen vastaantulijalle. Näyttää että nord-lock pyöränpultteja on myös kuorma-autoihin. Normaaleiden muttereiden alla olen noita prikkoja käyttänyt. Noilla pultti jää tautisen lujaan kiinni eikä aukea itsestään. Kaivosteollisuus ja niiden koneenrakennus(kallioporakoneet) käyttää noita. Ja niin käyttää myös tuota harmaata kiinnileikkautumisen estoainetta kaikissa kierteissä. Ei sinnekään vaseliinia laiteta.

Kuitenkin samassa brosyyrissa on myös maininta siitä miksi pyöränpultteja irtoaa. Siinä on erikseen mainittu öljyn joutuminen kierteisiin. Tällöin voisi arvella että lepokitka on aina pienempi ja myös pultti narahtaa öljyttynä helpommin auki?

koko brosyyri: https://ntgroup.studio.crasman.fi/pub/web/vianor/content-fi/price-lists/Nord_Lock_product-brochure_VIANOR.pdf

Tosin kun kysyin tutultani että mitä siellä huollossa pultteihin laitetaan(vastaus oli vaseliinin ja tervan sekoitus) niin toki rasvoja on erilaisia ja niille on oma käyttötarkoitukset. Ehkä pyöränpultteihinkin voi olla joku oma rasva joka ei saa pultteja löystymään tarpeettoman helposti.

 

[kotte]

Vs: Talvirenkaiden vaihto ja vähän muutakin

Ja jos ajatellaan yleisesti ottaen vaikka rost-offia tms niin mihin sen toiminta perustuu? Kitkanpienentämiseen?

...

Kuitenkin samassa brosyyrissa on myös maininta siitä miksi pyöränpultteja irtoaa. Siinä on erikseen mainittu öljyn joutuminen kierteisiin. Tällöin voisi arvella että lepokitka on aina pienempi ja myös pultti narahtaa öljyttynä helpommin auki?

Noita irroituskemikaaleja tarvitsen ainakin itse tyypillisesti tilanteissa, joissa pultti on ruostunut niin tiukasti kiinni, että sen myötöraja erittäin luultavasti ylittyy, jos sitä yrittää irti ennen pitkäaikaista liuotusta. Kitkan kannalta samanlainen voi olla tilanne, jos esim. moottoriöljyä valuu aikaisemmin kuiville ja kiinni ruostuneille pulteille. Dieselin palojäännökset lisäävät öljyyn happoja, jotka toimivat kuin ruosteenirroitusöljy. Varsinkin, jos mutterit on aikanaan kierretty ruosteisina ja kuivina paikalleen, niiden irtoamistaipumus pahenee tuollaisen öljykäsittelyn jälkeen.

Sinällään irtoamistaipumuksen torjuntaan tarkoitetut prikat tms. ovat mielestäni suunta, jolta ratkaisuja puheena oleviin ongelmiin pitäisi etsiä.