Olennainen ero maalämmön ja vilppien ja aurinkopaneeleiden välillä on, että maan massasta on mahdollista imeä sinne pitkän ajan kuluessa varastoitunutta lämpöä avuksi melko tasaisessa lämpötilassa talvellakin, kun taas vilpit ja aurinkopaneelit joutuvat toimimaan täysin ilman varastoja (ja kumpikin selvästi sitä epäedullisemmissa oloissa, mitä suurempi olisi lämmitystarve). Ei maalämpöpumppukaan ideaalinen ratkaisu ole. Ideaalista olisi säilöä kesän aurinkolämpöä suuria määriä johonkin varaajaan 100+ asteen lämpötilassa ja kesällä tuotettua aurinkosähköä akkuihin. Mutta kun tuo se vasta ylivoimaisen kallista olisi investointien puolesta.
Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)
- Keskustelun aloittaja tet
- Aloitettu
Paljonkos nuo tuottavat ja vievät -10 C? Eikös täällä myös väkisin viritetty pysymään käynnissä yli 20 C pakkasilla. Paljonkos luvut on silloin?
Kuten sanoin homma oli järkevää, kun kustannukset pysyi 20-30 tonnissa. Nyt on pistetty jo enemmän kuin MLP olisi maksanut ja lopputulos on edelleen huonompi. Järkevät vaihtoehdot olisi ollut ylläpitää vain VILPit tai siirtyä MLP:hen sitä mukaan kuin VILPit hyytyvät.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Lepuutetaan joo. Tänä talvena ei yhtenäkään päivänä ja menneinä vuosina noin viikko vuodessa. Ainakin täällä, Rema vähän etelämpänä. Olisi aurinkokeräin rahoilla saanut ehkä yhden reiänkin, olisi varmaan saanut asukkaille grillikatoksen tai voinut alentaa vastikettakin. Kuka mitäkin arvostaa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Käyttökertomus:
-kuva 37, tehot ja COPit
-keskimääräinen saavutettu COP, kuva 10
CTC Ecoair 520 M, OKT 200 + 200 m2, Pohjois-Savo
CTC Ecoair 520 M, OKT 200 + 200 m2, Pohjois-Savo SISÄLTÖ Viesti 1: Tiivistelmä, kohteen kuvaus ja lämmön tarve sekä lämmitysjärjestelmään kytkentä Viesti 2: Kulutusseuranta Viesti 3: Mittaustuloksia CTC 520 M ilmavesilämpöpumpun toiminnasta eri olosuhteissa Viesti 4: Asennus, kannattavuus...
Kaikki alle 20 vuoden TMA:lla tehtävät investoinnit alentavat vastiketta taloyhtiössä nykyisellä korkotasolla. Energian hinta tuskin laskee, jolloin nykyhinnoilla laskettu TMA tulee olemaan lyhyempi.
Taloyhtiökokoluokan tapauksessa kaivon osuus on huomattavan suuri, kun pumppujen hinnat eivät kasva voimakkaasti tehon mukana. TMA tulee selvästi OKT:tä pienemmäksi. Juuri taloyhtiöissä näkisin MLP:n VILPiä paremmaksi vaihtoehdoksi. Varsinkin nyt kun energia-avustusta voi saada 6 000/kämppä.
Jatkossahan kuluja tulee vain pumpuista, joiden uusimisen TMA on todella lyhyt.
Ei taida kuitenkaan Reman VILPien tehot pitkälle riittää? Tuon nopean laskelmani mukaan mitoitusteho n. 70 kW. Riittääkö tehot edes -10C. Oliko tuolla siis kolme jotenkin samanlaista VILPiä kuin @Kellarinlämmittäjä? Siis n. 35 kW -10 C yhteensä. Tarve lienee 40 kW paikkeilla. Nuo kuluttavat n. 15 kW sähköä. 40 kW MLP veisi n. 10 kW eli samalla sähköteholla olisi varaa polttaa vielä 5 kW vastuksia tai käyttää yhtä VILPiä.
Miten sekakäyttö vaikuttaa vaadittavaan kaivoon? Jos ajaa puoli vuotta VILPillä, pärjääkö talven merkittävästi vähemmillä kaivoilla? Siis jos 300 m kaivosta saa vuodessa n. 30 000 kWh ilmaisenergiaa, voiko sen ottaa kokonaan 6 kk tai jopa 2 kk aikana? Onhan noille myös tehoraja.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuossa @rema tapauksessa COP saattaisi parantua jos koneet eivät vääntäisi täysillä. Tosin nuo kaksi vanhinta taitavat olla on/off koneita, joiden vakiokierrokset pakkasessa tuskin ovat "liian" kovat. Tuo oma invertterikone käy talvella parhaiten suunnilleen 2/3 teholla, kesällä minimiteholla. Tehoa voi rajoittaa.
En nyt ole ihan hiffannut noita kaikkia kytkentöjä, mutta jos ajattelee että teho loppuu noin -10 °C, tuosta kannattaisi vielä jatkaa niin että korottaa öljyllä lämpötilaa. Olettasin näin tuolla tehtävänkin. Näin koneilla voi päästää siihen saakka kun ne käyvät. Itsellä ei tätä mahdollisuutta ole, tosin teho käytännössä riittää siihen saakka kun tulee käyntiraja. Varmaan jossakin -15 paikkeilla voisi olla semmoinen tasapainopiste, missä tuotto ja tarve menevät tasan.
Kukas tietäisi nuo kaivoasiat? Ilmeisesti ei kiva, jos tulee vetäisseeksi jäähän.
En nyt ole ihan hiffannut noita kaikkia kytkentöjä, mutta jos ajattelee että teho loppuu noin -10 °C, tuosta kannattaisi vielä jatkaa niin että korottaa öljyllä lämpötilaa. Olettasin näin tuolla tehtävänkin. Näin koneilla voi päästää siihen saakka kun ne käyvät. Itsellä ei tätä mahdollisuutta ole, tosin teho käytännössä riittää siihen saakka kun tulee käyntiraja. Varmaan jossakin -15 paikkeilla voisi olla semmoinen tasapainopiste, missä tuotto ja tarve menevät tasan.
Kukas tietäisi nuo kaivoasiat? Ilmeisesti ei kiva, jos tulee vetäisseeksi jäähän.
Ei kai nykypumput vedä jäähän, vaan tiputtavat tehoa. Ainakin kaikki OKT-teholuokan invertterit. Nuo kertomani 6x280 m on Bergheatin antamat ja ovat varsin turvallisesti mitoitetut täysteholle.
Aika paljon jää öljyn varaan, jos reilulla osatehomitoituksella ajaa jo pikkupakkasilla 2/3 teholla.
pökö
Kaivo jäässä
Voisi tuolla varmaan olla molemmatkin lämpöpumpputyypit.
VILP käytettäisiin copin ehdoilla esim cop-3 mut ei alle ja siitä kylmemmässä vaihdettaisiin maalämpöön. Siinä vilp jauhaisi suurimman osan vuotta ja mlp muutaman kuukauden, ja käyttövedet loppulämpöönsä sähköllä asuntokohtaisesti.
Esilämmitys siihen huoneistoissa levylämpövaihtimilla lämpöverkosta.
VILP käytettäisiin copin ehdoilla esim cop-3 mut ei alle ja siitä kylmemmässä vaihdettaisiin maalämpöön. Siinä vilp jauhaisi suurimman osan vuotta ja mlp muutaman kuukauden, ja käyttövedet loppulämpöönsä sähköllä asuntokohtaisesti.
Esilämmitys siihen huoneistoissa levylämpövaihtimilla lämpöverkosta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Oletko ihan tosissasi ? Ei kai tuosta mitä mitään lämpöpumpputekniikan laboratoriota ole tarkoitus kehittää.
No ei. On paljon paremmat mahdollisuudet haalistella vettä keskitetysti ja johtaa vaikka nykyisiä kuumavesiputkia pitkin asuntoihin tulistettavaksi. Senhän saa jo nykyisinkin vaiheittain lämmittämällä varsin hyvin kuumaksi. 3/4 osaa vuodesta ei mitään ongelmia. Miten lie loppu aika? Pattereissa on aika haaleat veden useamman kuukauden vuodessa.
Mutta millainen mahtaa olla putkitus asunnoissa. Ei välttämättä ole kovin helposti toteutettavissa tuo asuntokohtainen kuuman veden lopputulistus.
pökö
Kaivo jäässä
Olen kyllä, on se yksinkertaisempi systeemi kuin nykyinen.
Nykyään siellä on laboratorio.
Ehdottamaani lämpöpumppusysteemiä on foorumillakin koitettu ja rakennettu jo vuosia sitten.
Kun vilp ja öljypannu voi olla vierekkäin niin miksei vilp ja mlp? Ihan yhtä simppelinä homma pysyy
Viimeksi muokattu:
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Tämähän onkin varsin mielenkiintoinen lämmitysjärjestelmä kertakaikkiaan, hienoa tutkivaa ja testaavaa pioneerityötä.
Paljonko kaikki laiteinvestoinnit on maksanut tähän mennessä siitä hetkestä kun tuota alkuperäistä öljylämmitystä on alettu täydentämään?
Paljonko kaikki laiteinvestoinnit on maksanut tähän mennessä siitä hetkestä kun tuota alkuperäistä öljylämmitystä on alettu täydentämään?
Vanhat on/off koneet meillä ovat kovassa pakkasessa tehokkaammat kuin Ecoair 622. Normaalitilanteessa Ecoair 420 käy lähes kokoajan sillä tehdään LKV:n tulistus. Kun lämpö on noin -2 C_ast Ecoair 125 ei käy, Ecoair 622 käy osateholla. Nykyisillä IVLP:lla selvitään n. -14 C-ast. poislukien aamusuihkuttelut ja perjantai/lauantai ilta
Nykyinen hake kun valmistuu, niin Ecoair 420 käyntiaika vähenee ja päästään pakkasessa n. -20 C_ast:n.
Alettiin 2009. Kaikenkaikkiaan rahaa on mennyt vähän yli 100000 €. Tehdyt investoinnit : 4kpl CTC Ecoair IVLP:ja 120, 125, ,420 ja 622. Ecoair120 poistettu käytöstä. Olohuoneitten patterit 18 kpl vaihdettu isommiksi, 7 kpl Purmo Belize E2 pattereita Sähkövaraaja LKV jossa 6 kW vastuksella tulistetaan jos lämpö on alle 53 C ja STC 1000 micro computer termostaatilla nostetaan lämpö 55 C-ast:n
Linjoissa3 kpl STC1000 termostaatit ja Esbe kolmitieventtiilit, kun lämpö on alle asetetun niin johdetaan varaajan 1,2 m3 alaosaan
puhalluskivivilla yläpohjaan n. 20 cm , kokonais eriste n. 50 cm.
Nykyhake: 2 Stellator 5 aurinko/ ilma lämpö kerääjää, CTC ecopart 408 , 10 m3 varaaja, Levylämmönvaihdin LKV:n esilämmitykseen
Kaikkiin makuuhuoneisiin Purmo Belize E 2 patterit , joilla voi myös jäähdyttää kesällä Maalämmön kierto katolle levylämmönvaihtimella siirretään kylmää 10 m3 varaajan alaosaan ja sillä kylmällä jäähdytetään lämmityskiertoa kesällä.
Belize E2 on osoittautunut hyväksi lämmittimeksi, osatekijä jolla lämmityskierron lämpöä lämmityskautena voi laskea, varsinkin kun olohuoneissa on isot Purmo patterit ( niihin myöhemmin venttiilit/ohjaus joilla voi kesällä jäähdyttää).
Ostettu Energia muutos 245 MWh/a-> nyt100 MWh/a -> 60 MWh/a
Vähän yli 100000 €, mukana nykyhanke melkein kokonaan,
Nykyinen hake kun valmistuu, niin Ecoair 420 käyntiaika vähenee ja päästään pakkasessa n. -20 C_ast:n.
Alettiin 2009. Kaikenkaikkiaan rahaa on mennyt vähän yli 100000 €. Tehdyt investoinnit : 4kpl CTC Ecoair IVLP:ja 120, 125, ,420 ja 622. Ecoair120 poistettu käytöstä. Olohuoneitten patterit 18 kpl vaihdettu isommiksi, 7 kpl Purmo Belize E2 pattereita Sähkövaraaja LKV jossa 6 kW vastuksella tulistetaan jos lämpö on alle 53 C ja STC 1000 micro computer termostaatilla nostetaan lämpö 55 C-ast:n
Linjoissa3 kpl STC1000 termostaatit ja Esbe kolmitieventtiilit, kun lämpö on alle asetetun niin johdetaan varaajan 1,2 m3 alaosaan
puhalluskivivilla yläpohjaan n. 20 cm , kokonais eriste n. 50 cm.
Nykyhake: 2 Stellator 5 aurinko/ ilma lämpö kerääjää, CTC ecopart 408 , 10 m3 varaaja, Levylämmönvaihdin LKV:n esilämmitykseen
Kaikkiin makuuhuoneisiin Purmo Belize E 2 patterit , joilla voi myös jäähdyttää kesällä Maalämmön kierto katolle levylämmönvaihtimella siirretään kylmää 10 m3 varaajan alaosaan ja sillä kylmällä jäähdytetään lämmityskiertoa kesällä.
Belize E2 on osoittautunut hyväksi lämmittimeksi, osatekijä jolla lämmityskierron lämpöä lämmityskautena voi laskea, varsinkin kun olohuoneissa on isot Purmo patterit ( niihin myöhemmin venttiilit/ohjaus joilla voi kesällä jäähdyttää).
Ostettu Energia muutos 245 MWh/a-> nyt100 MWh/a -> 60 MWh/a
Vähän yli 100000 €, mukana nykyhanke melkein kokonaan,
Viimeksi muokattu:
Edelliseltä sivulta:
"On Maksanut n. 100000 € ,mutta se sisältää myös patterit, 20 cm puhalluskivivilla yläpohjaan, Ecoair 120 vaihtamisen Ecoair 622;n. "
Nyt kun laittaa maalämmölle tuollaisen kohteen saisi öljylämmöstä luopuva energia-avustusta 6000/kämppä ja 50% kustannuksista. Jos MLP tosiaan maksaa 100 000 saisi avustusta 50 000 olettaen, että kämppiä on 9 tai enemmän. Aika paljon helpommalla pääsisi kuin nykyisellä laitekavalkadilla ja ylläpitona vain kahdesta 12-15 000/kpl MLP:stä huolehtiminen eli varsin pienet käyttökulut koko talon loppuajalle.
Ilmeisesti lämmöntarve on huomattavasti pienempi kuin vanhasta öljynkulutuksesta laskettu. @Kellarinlämmittäjä tiedoilla -14 C:ssä kolmella VILPillä saa enintään 30 kW eli MUT-teho lienee vain 45 kW eikä tuossa äskettäin arvioimani 70 kW, jolloin -14 C:ssä menisi jo tuo 45 kW.
Paljonko lämpöä tuotetaan nykyään vuodessa? Tuollainen tehontarve viittaisi alle 150 MWh.
CTC:n mukaan -7C:ssä 125 antaa 17,2 kW, 420 11,5 kW ja 622m 14,0 kW. Yhteensä siis 42,7 kW ja keskimäärin 14,2 kW/VILP. @Kellarinlämmittäjä käyrästön mukaan hänen CTC tuottaa -7C:ssä 12,5 kW ja -14C:ssä 9,7 kW. Tuosta skaalailemalla pitäisi noiden kolmen tuottaa -14C:ssä n. 11 kW/VILP keskimäärin eli 33 kW yhteensä.
Toisaalta @Kellarinlämmittäjä VILPille luvataan vain 10,4 kW -7C:ssä eli tuottaa 20% ylimääräistä hänen mittauksissa, jolloin oltaisiinkin 40 kW:ssä ja MUT lähes 60 kW. Edelleen tuo vastaisi alle 200 MWh energiantarvetta. Tuohon riittäisi 5 kpl 290 m kaivoja ja MLP:llä pitäisi päästä alle 50 MWh sähkönkulutukseen.
Toisaalta @Kellarinlämmittäjä VILPille luvataan vain 10,4 kW -7C:ssä eli tuottaa 20% ylimääräistä hänen mittauksissa, jolloin oltaisiinkin 40 kW:ssä ja MUT lähes 60 kW. Edelleen tuo vastaisi alle 200 MWh energiantarvetta. Tuohon riittäisi 5 kpl 290 m kaivoja ja MLP:llä pitäisi päästä alle 50 MWh sähkönkulutukseen.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sulattelu kaikkine grumeluureineen vie aika tarkaan tuon. Pollulla ne on mitattu.
Eli tuossa kuvan 37 käyrässä ei ole sulatusta mukana?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Siis se on mitattu lämmityskäynnin aikana "hetkellinen teho" ja myös tuossa on hetkellinen COP ja siitä ei ole vähennetty sulatuksen takaisinottoa eikä sulatteluun kuluvaa aikaa. Ensimmäisessä viestiosiossa missä on kuukausittaisia seurantatuloksia, sulatukset on vähennetty arviona kerrotulla ja kuvatulla tavalla kun ei ole löytynyt sellaista energiamittaria, joka niitä osaisi vähentää suoraan lukemistaan.
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Aloitusviestissä lukee että kohde on kuluttanut 22000 litraa öljyä vuodessa ja se on korvattu siis tuolla sangen mielikuvitusrikkaalla järjestelmällä.
Onko vakuutusyhtiö ottanut mitään kantaa noihin lähinnä palovakuutuksen osalta? Tai paloviranomaiset?
Onko heille informoitu järjestelmästä? Onko rakennusvalvonta antanut kaikkeen luvan noin vain? Ovatko he tietoisia?
Pahoittelut jos kysymäni asiat ovat jo esillä jossain, en laiskuuttani jaksanut ihan kaikkea lukea.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuosta ostoenergian määrästä tuohon nyt jotenkin voi kärrylle päästä. Myös tuosta 22 000 l jos joskus on polteltu, niin voisi kuvitella ~ 200 000 kWh on jäänyt kattilaan.
Tuo pumppujen tuotto on aika hyvä, koska pumput on selvästi osatehomitoitetut.
Vertailua vaikeuttaa tietenkin 20cm kivivillaa yläpohjiin. Tiputtanee jo merkittävästi kulutusta. Ja toinen asia upouudet matalaenergialämpöpatterit, niilläkin tippuu kulutukset roimasti jos/kun menoveden lämpöjä on voitu tiputtaa.
Nämä kun huomioidaan, niin mitäköhän olisi kulutus öljyllä ollut?
Nämä kun huomioidaan, niin mitäköhän olisi kulutus öljyllä ollut?
Eli siis palataan sinne 33 kW tehoon -14 C:ssä. 420:lle löytyy sille CTC:n antama arvokin 8,8 kW, joka on varsin hyvin linjassa @Kellarinlämmittäjä mittausten kanssa tuo sulatus vähennettynä.
Jos 33 kW tosiaan riittää -14 C:ssä, miten ihmeessä voi mennä tuollaisia määriä sähköä? 33 kW -14 C vastaa n. 48 kW -32 C vai mikä tuolla on MUT? Noilla arvoilla lämpöpumpulla pitäisi tuottaa reilut 140 MWh. Nyt sähköä on mennyt 80 MWh paikkeilla silloin kun kaikki on toiminut. COP olisi umpisurkea. Tuo vastaisi 17 000 l öljynkulutusta Bergheatillä, olettaa 85% hyötysuhteen öljylle.
Mikä tässä menee pieleen? Tuo 22 000 l on hyvin vanha tieto. Sen jälkeenhän on uusittu patterit, lisätty villaa YP jne. Onkohan ilmanvaihtokaan sama?
Bergheatillä pyöritellen tuo 22 000 l vastaisi 190 MWh lämpöpumpulla ja silloin -14 C:ssä tarvittaisiin jo 43 kW. Ei kai tuollaista tehoa noilla saa? Vieläkin COP olisi surkea.
Jotain mätää on annetuissa tiedoissa!
Jos 33 kW tosiaan riittää -14 C:ssä, miten ihmeessä voi mennä tuollaisia määriä sähköä? 33 kW -14 C vastaa n. 48 kW -32 C vai mikä tuolla on MUT? Noilla arvoilla lämpöpumpulla pitäisi tuottaa reilut 140 MWh. Nyt sähköä on mennyt 80 MWh paikkeilla silloin kun kaikki on toiminut. COP olisi umpisurkea. Tuo vastaisi 17 000 l öljynkulutusta Bergheatillä, olettaa 85% hyötysuhteen öljylle.
Mikä tässä menee pieleen? Tuo 22 000 l on hyvin vanha tieto. Sen jälkeenhän on uusittu patterit, lisätty villaa YP jne. Onkohan ilmanvaihtokaan sama?
Bergheatillä pyöritellen tuo 22 000 l vastaisi 190 MWh lämpöpumpulla ja silloin -14 C:ssä tarvittaisiin jo 43 kW. Ei kai tuollaista tehoa noilla saa? Vieläkin COP olisi surkea.
Jotain mätää on annetuissa tiedoissa!
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Keskustelu on kyllä pitkä ja kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa, kun tuloksia joutuu jokainen tulkitsemaan itse. Yksi kunnon taulukko voisi selventää aika paljon.
Tuossa oli väärä paikkakunta, kun muistelin, että tuo olisi ollut pohjoisemmassa. On ilmeisesti Anjalassa, MUT -29 C. Silloin 22 000 l kulutuksella pitäisi mennä melkein 46 kW lämpöenergiaa -14 C ja MUTissa 63 kW. Vastaavasti tiputtamalla -14 C 33 kW:ksi öljyä pitäisi olla mennyt 16 000 l ja MUTissa teho 45 kW. Tuohon jälkimmäiseen riittäisi jo 4 kpl 270 m kaivoja ja sähköä pitäisi kulua 45 C menovedellä vain 35 MWh lämmitykseen ja veteen.
Mikä sitten on totuus? Tuottaako nuo kolme VILPiä 46 kW -14 C tai jopa enemmän. Vai eikö ne riitäkään -14 C? COP vaikuttaa joka tapauksella todella huonolta, kun sähköä menee tuplasti sen mitä MLP:llä menisi noilla tiedoilla. Vai onko mun arvioissa jotain pahasti pielessä?
Mikä sitten on totuus? Tuottaako nuo kolme VILPiä 46 kW -14 C tai jopa enemmän. Vai eikö ne riitäkään -14 C? COP vaikuttaa joka tapauksella todella huonolta, kun sähköä menee tuplasti sen mitä MLP:llä menisi noilla tiedoilla. Vai onko mun arvioissa jotain pahasti pielessä?
pökö
Kaivo jäässä
Vai vaikuttaako kuitenkin ihan normaalilta, mlp-cop 4 ja vilp-cop 2 ?
Jos tuo arvioni 33 kW -14 C:stä pätee, on energiantarve vain n. 140 MWh. VILPit ovat kai kuluttaneet 70-80 MWh säköä, lisäksi on mennyt suoraa sähköä ~10 MWh ja öljyä 10-20 MWh. Siis kokonaisuudessaan COP reilusti alle 2 ja VILPit tuottaneet vain 110-130 MWh 70-80 MWH kulutuksella eli COP 1,6.
Aika kaukana @Kellarinlämmittäjä luvuista. Jos COP olisi edes 2 koko lämmitystarpeelle laskettuna, pitäisi kulutuksen olla n. 200 MWh. Silloin -14 C:ssä pitäisi mennä jo lähes 50 kW eli paljon enemmän kuin VILPeille luvataan -7C. 2200 litrasta öljyä ei taida millään saada yli 200 MWh lämmityskäyttöön ja sen jälkeen on tosiaan YP lisäeristetty ja patterit vaihdettu. Vaikea siis uskoa, että lämmöntarve olisi noin suuri.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
CTC:llä vähän vaikea saavuttaa tuota COP2 kun pitäisi ne pumppaukset tehdä siinä -15 ... -20 °C lämpötilassa. Menee äkkiä yli jos lämpimämmässä pumppailee. Reman mukaan nuo vanhat ovat vielä uusia parempia, mikä on helppo uskoa. Tuommoinen Ecoair 125 painaa 470 kg.
pökö
Kaivo jäässä
nyt puhellaan -14 lämmöistä, varmaan käyttövettäkin on tehty mikä coppia saattaa heikentää?
No, en käy tästä vänkäämään kun on omat vilp-kokekukset ohkaiset.
Lähtökohta 24500 L/a öljyä monen vuoden keskiarvo eli energia 245 MWh/a. Yläpohjan lisäeristys ei vaikuttanut kovin paljon jos yhtään. Energiasta on kyse ja sen hinnasta , investoinneista ja takaisinmaksuajasta, eli investointien tuotosta. Lisäksi myös vaikuttavat asumisolosuhteet lämpö ja myös ilmanvaihto. Ilmanvaihto asuntokohtaiset poistopuhaltimet kaikenaikaa päällä, korvausilma ikkunoiden päältä.
Vaikkakin järjestelmämme on aika monimutkainen, se toimii suhteellisen hyvin, asetukset kun ovat kohdallaan niihin ei tarvitse puuttua jopa vuosikausiin. Joitakin arvoja täytyy muutella.
Paras vuosi 2015 ostoenergia 78,4 MWh/a silloin kaikki toimi hyvin ja vuosi oli myös lämmin.
Vaikkakin järjestelmämme on aika monimutkainen, se toimii suhteellisen hyvin, asetukset kun ovat kohdallaan niihin ei tarvitse puuttua jopa vuosikausiin. Joitakin arvoja täytyy muutella.
Paras vuosi 2015 ostoenergia 78,4 MWh/a silloin kaikki toimi hyvin ja vuosi oli myös lämmin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
pökö
Kaivo jäässä
Tuo öljymäärä ei milloinkaan ole tehnyt lämpöä yli 200 MWh teille.
Kirjoitankin energiasta ja sen vähentämisestä, eli mitä lähemmäksi 0 :laa pääsemme sitä parempi on tulos. Tulevaisuudessa voimme tehdä jonakin vuotena lisä investointeja, koska kun uusin hake valmistuu, niin energian säästö on n. 185 MWh/a eli rahassa n. 18500 €/a, eli yhden vuoden säästöllä tehdään aika paljon. Odottelen että kun nyt kokeilussa olevat aurinkosähköpanelien efficiency on luokkaa 0,8 tai enemmän, voimme lisätä myös aurinkosähkön mukaan järjestelmäämme. Myös kun esim. Broadbit saa Na akut kehitettyä voimme myös lisätä esim 100 kWh akun mukaan, jolloin omalla sähköllä pärjäämme pitkälle.
Jolberious
Vakionaama
Jos ostaisi taloyhtiölle oman Teslan ja siihen 2way-laturi, niin saisi 85kWh akkutehoa halvalla.
Miten uusimmat viritelmät voivat säästää energiaa 185MWh/a, jos siellä on jo 3x VILP, jotka varmaankin ovat lähtötilanteeseen verrattuna pudottaneet ostoenergian osuuden 75% alaspäin?
tällöinhän ostoenergiaa on enää vähän reilu 78MWh/a, joka puolittamalla on 39MWh, ei 185MWh?
Miten uusimmat viritelmät voivat säästää energiaa 185MWh/a, jos siellä on jo 3x VILP, jotka varmaankin ovat lähtötilanteeseen verrattuna pudottaneet ostoenergian osuuden 75% alaspäin?
tällöinhän ostoenergiaa on enää vähän reilu 78MWh/a, joka puolittamalla on 39MWh, ei 185MWh?
Tuon tarkemmat tiedot löytyy täältä.
Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)
Vs: Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009) Vuosi 2014 Sähkö yht. 97515 kWh, autol. 1173 kWh mit. valaistus, poistop. ym. 2500 kWh arvio, sähkövaraaja 23938 kWh mit. Sähkö lämmitykseen pumppuineen 6 kpl 93842 kWh Öljy 1500 L, eli n. 13500 kWh...
Öljyä ei siis käytännössä mennyt ja suoraa sähköäkin hyvin vähän, mutta vuosikin oli tosiaan varsin lämmin. Ainoastaan tammikuussa keskilämpötila käväisi pari kertaa pikaisesti -10C alapuolella.
Kouvola Anjala - 01/2015 - Sääarkisto
kilotavu.com
Lämmöntarveluvutkin 20% alle pitkän ajan keskiarvon:
Lämmitystarveluvut - Ilmatieteen laitos
Lämmitystarvelukujen avulla voit vertailla energian kulutusta eri vuosina.
Varmaankin siis noilla laitteilla tosiaan päästiin sinne ainakin -10C pidempiaikaisen lämpötilan paikkeille ilman suoraa sähköä ja öljyä.
Jos oletetaan 24 500 öljyä vastaavan normivuotta ja kattilan hyötysuhteeksi 85%, tulisi tuo 20% alempi lämmöntarveluku huomioiden 2015 lämmöntarpeeksi 170 MWh. Tuona vuonna siis COP olisi ollut 2,2 pumppaukselle. Jos kattila oli moderni huippukattila 93% hyötysuhteella, olisi lämmöntarve 180 MWh ja COP 2,4.
Varsin kaukana ollaan siis MLP:n lukemista, vaikka tuo talvi oli poikkeuksellisen hyvä VILPille.
Tuossa on vielä se dilemma, että kolmella VILPillä voitaisiin hoitaa noin iso kulutus kokonaan. Ei oikein millää saa sellaista pätemään. Jos noin lämpinäkin vuotena menisi 170-180 MWh, pitäisi normivuotena mennä siis n. 220 MWh. Silloin mitoitustehon pitäisi olla 75 kW ja 50 kW riittäisi -11 C saakka. Ei tuollaisia saa noilla VILPeillä!
pökö
Kaivo jäässä
Eikös tuo sama 10 vuotta päde nykyhässäkälläkin, tai ole pidempi kun vilppejä vaihdetaan ja jatkuvaa ylläpitokulua on kokoajan, eikä se lopu noin monimutkaisessa laitoksessa.
Pökö on oikeassa, mutta kun aloimme alkupanostus oli 25000 € ja avustusta 5000 €, eli oma pääoma 20000 €, joka alkoi tiuottamaan heti. Ensimmäinen investointi maksoi itsensä noin 2,5 vuodessa. Jatkot tietenkin takaisinmaksuaika oli pitempi. Hankittiin mm. pattereita yläpohjan eristyslisäys. Nykyinen hanke mukaanlettuna omaa rahaa on kulunut vähän yli 100000 €.
Jos jonain vuona menee esim. Ilmavesilämpöpumppu uusiksi hinta n. 7000 € asennuksineen, sinä vuona säästö n. 18500 €-7000€= 11500 €
Järjestelmämme on monimutkainen, mutta se on ohjattu yksinkertaisesti lämpötila-asetuksilla, jotka määräävät käytön. Asetuksia voi miettiä pitkällä tähtäimellä, mutta useimmat voivat olla samat vuosia.
STC 1000 microcomputer termostaati on osoittautunut hyväksi ja on halpa viimeiksi kun hankin 3 kpl n. 6 vuotta sitten hinta oli 14 €/kpl kotiin tuotuna, samoin Esbe kolmitieventtiilit ja niiden toimilaitteet, tosin hinnakkaita.
Jos jonain vuona menee esim. Ilmavesilämpöpumppu uusiksi hinta n. 7000 € asennuksineen, sinä vuona säästö n. 18500 €-7000€= 11500 €
Järjestelmämme on monimutkainen, mutta se on ohjattu yksinkertaisesti lämpötila-asetuksilla, jotka määräävät käytön. Asetuksia voi miettiä pitkällä tähtäimellä, mutta useimmat voivat olla samat vuosia.
STC 1000 microcomputer termostaati on osoittautunut hyväksi ja on halpa viimeiksi kun hankin 3 kpl n. 6 vuotta sitten hinta oli 14 €/kpl kotiin tuotuna, samoin Esbe kolmitieventtiilit ja niiden toimilaitteet, tosin hinnakkaita.
Viimeksi muokattu:
Eikös tuo ole varsin optimistinen laskenta? Ilmeisesti lähdet 24 500 l öljyn hinnasta. Se on ollut viimeiset neljä vuotta enimmillään 1€/l ja nyt 0,63 €/l. 24 500 € on siis aivan maksimi ja joku voisi laskea alle 20 000€.
Sitten sähköä on mennyt lämmitykseen normaalitalvina yli 80 MWh ja päälle vielä 1000-2000 l öljyä. En tiedä siirtohintaanne, mutta onko sähkön kokonaishinta ollut viimevuosina 10 c/kWh? Useimmilla se on ollut enemmän. Siis lämmitysenergiakulut ainakin 10 000 €.
Tuleehan siitäkin hyvä säästö, mutta 18 500 € on pilvilinnoja antamillasi luvuilla.
Laskelma on sen jälkeen, kun uusin hanke on valmistunut, eli pääsemme vuosikulutukseen 60 MWh. Öljyn hinta on viimevuosina ollut 1 €/L
Meillä on myös yösähkö, ja kokonaishinta on hiukan päälle 10c/kwh
Uusin hanke,kytkennät( LKV:n esilämmitys, CTC ecopart 408 ) ovat menossa parasta aikaa, tulevat käyttöön ehkä jo ennen viikonvaihdetta,
Meillä on myös yösähkö, ja kokonaishinta on hiukan päälle 10c/kwh
Uusin hanke,kytkennät( LKV:n esilämmitys, CTC ecopart 408 ) ovat menossa parasta aikaa, tulevat käyttöön ehkä jo ennen viikonvaihdetta,