Tuo koko ketjun ensimmäisen viestissä 2009 ollut "Laitteiston kestoiän arvioidaan olevan 20 vuotta" kuulostaa aika surkuhupaisalta näin jälkikäteen arvioiden. Ensimmäinen 120 hajosi vuodessa, olikos 8,5 vuoden kohdalla kun toinen alkuperäinen kosahti ja korjaustarpeita on tullut jo paljon aiemmin.
Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)
- Keskustelun aloittaja tet
- Aloitettu
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuo kestävyys olisi näissä se tärkein asia. Ilmeisesti voi budjetoida noin suurin piirtein, että tämmöisiin isoihin VILPeihin se vuotuinen tuotto kantaa 1-2 pientä vikaa/vuosi mutta ei peruskunnostusta kuten kompressorin vaihtoa. Kyllähän näistä pitäisi jotain etua jäädä sille käyttäjällekin eikä kaikki saisi mennä korjauksiin ja laitteiden uusimisiin.
Niinpä. Strategian iso puute on ollut, että kaikki optimointi on tehty PLUS kelejä varten lisäämällä vain tekniikkaa mikä toimii kun kelit on lämpimät. Tosin tuokin on tullut tarpeen kun nuo VILPt hajoilee jatkuvasti.
Näin eteeenpäin:
- Kaksi isointa VILP pidetään käytössä, se 10v. vanha kylmäaineet porsinut 125 eletroniikkaromuun
- Stellatorit metallinkeräykseen
- Ecopart maalämpöpumpulle porauttaisin 200m kaivon. Tai mieluumminkin 2x300m kaivon ja vaihtaisi Ecopartin 16kW vehkeeseen
SItten tulisi jotain tolkkua tuohon härdelliin.
Näin eteeenpäin:
- Kaksi isointa VILP pidetään käytössä, se 10v. vanha kylmäaineet porsinut 125 eletroniikkaromuun
- Stellatorit metallinkeräykseen
- Ecopart maalämpöpumpulle porauttaisin 200m kaivon. Tai mieluumminkin 2x300m kaivon ja vaihtaisi Ecopartin 16kW vehkeeseen
SItten tulisi jotain tolkkua tuohon härdelliin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No joo. Tuo 125 on noista suurin ja taitaa jo painaakin 470 kg. Minkä arvoinen mahtaneen olla. Ehkä sitä kannattaisi tutkia, mistä on vuotanut. Eihän autoakaan hylätä oitis, jos siihen jokin vika tulee. Kai tuota R407C kaasua edelleen saa ?
Tokihan se kannattaa katsoa, että onko pikkuvika. Mutta niin tai näin.... kaksi kolmesta VILP:stä on pois pelistä ja se viimeinen käy nyt täysillä 24h vuorokaudesta. Pidetään peukkuja, ettei se laukea kuormansa alle.
... jolloin ainoa toimiva lämpöpumppu olisi MLP, ilman oikeaa keruupiiriä.
Ei näin pojat... ei näin.....
... jolloin ainoa toimiva lämpöpumppu olisi MLP, ilman oikeaa keruupiiriä.
Ei näin pojat... ei näin.....
Sen jälkeen ei yhtään ehjää vuotta, vaan 20-30 MWh mennyt ylimääräistä ongelmien takia?
Eikä tainnut olla sitä ennenkään juuri yhtään ehjää vuotta. Hmm..... onkohan valittu strategia osoittautunut oikeaksi? Ja kannattaako samalla linjalla jatkaa?
Jos olen ymmärtänyt oikein, niin edelleen viritetään lisää niitä "kattokiertoja", vaikka taloyhtiön peruslämmitysjärjestelmä nitisee liitoksistaan vuodesta toiseen. Ilman sitä öljyä yhtiö olisi aivan liemessä.
Vahingoista pitäisi viisastua, eikä kuvitella että samalla linjalla jatkaminen alkaa jostain aivan ihmeellisestä syystä toimimaan jatkossa, kun 10v on systeemin kanssa tapeltu.
Jos olen ymmärtänyt oikein, niin edelleen viritetään lisää niitä "kattokiertoja", vaikka taloyhtiön peruslämmitysjärjestelmä nitisee liitoksistaan vuodesta toiseen. Ilman sitä öljyä yhtiö olisi aivan liemessä.
Vahingoista pitäisi viisastua, eikä kuvitella että samalla linjalla jatkaminen alkaa jostain aivan ihmeellisestä syystä toimimaan jatkossa, kun 10v on systeemin kanssa tapeltu.
On tilattu korjaus, ilman muuta kannattaa korjata, voi toimia hyvin vielä monta vuotta korjauksen jälkeen.,125 on hyvin tehokas lämmöntuottaja kovilla pakkasilla eli -20 C-asteessa.
- Keskustelun aloittaja
- #932
Vuosi 2015 oli myös lämmin, ainakin täällä kohdepaikkakunnalla. Omia mittauksiani täältä muutaman kilometrin päästä löytyy vuodesta 2006 lähtien, niissä tuo vuosi 2015 on lämpimin tähän mennessä. Tämä vuosi tulee kyllä todennäköisesti rikkomaan tuon ennätyksen ainakin lämmitystarpeen vähäisyydessä. Tässä minun lämmitystarvelukuni omista lämpötilamittauksista laskettuna. Tuolla reman kohteessa avoimella pellolla voi olla suuremmat LT-luvut, mutta vuosivaihtelu lienee samansuuntainen, kun näin lähellä ollaan.
2006 = 4205 °Cd
2007 = 4085 °Cd
2008 = 3851 °Cd
2009 = 4295 °Cd
2010 = 4905 °Cd
2011 = 3973 °Cd
2012 = 4452 °Cd
2013 = 4048 °Cd
2014 = 4038 °Cd
2015 = 3676 °Cd
2016 = 4202 °Cd
2017 = 4153 °Cd
2018 = 4084 °Cd
2019 = 3969 °Cd
Keskiarvo näistä on 4138 °Cd, eli vuonna 2015 lämmitystarve oli vain 89 % keskitasosta.
Seuraavaksi teemme ilma lämmönsiirron kattokierrosta tulevaan putkeen joka on kuparia ja ulkohalkaisia on 28 mm, kupariputken ympärille tulee halkaisialtaan n. 75 mm peltinen ilmaputki pituudeltaan aluksi n. 3 m. Peltinen ilmaputki yhdistetään kanavapuhaltimeen joka puhaltaa ilmaa Stellatorelle.
Myös on tilattu Stellator 1:n imupuhaltimen moottori.
Kummankin puhaltimen moottoriksi pyritään saamaan kestomagneetti moottori
Näillä edelläkerrotuilla toimilla odotetaan, että saamme kattokierron toimimaan -10 C ast;n saakka. Meillä kun on iso 10 m3 varaaja niin jo nyt on tullut selväksi, että saamme sieltä lämpöä n. viikoksi lämpimänveden esilämmitykseen,vaikka Ecopart on seisonut, tietenkin veden lämpötila laskee, mutta jo lämpötilaerolla 10 C-ast. esilämmityksellä on merkitys.
Ajattelemme että kun ilman lämpötilat ovat -10 C-ast. lämpimämmät, niin nostamme n.keskiarvolla 8 kW 10 m3 N varaajan lämmön johonkin 55 C.ast, talvella etenkin jos on odotettavissa kylmää ilmaa.
Tuleva kanavapuhallin ohjataan käymään samaan aikaan kuin Stellatorien puhaltimet, näin menetellen, ei hävitä, että kun saadaan auringosta energiaa, se tulee täysimääräisenä.,,
Myös on tilattu Stellator 1:n imupuhaltimen moottori.
Kummankin puhaltimen moottoriksi pyritään saamaan kestomagneetti moottori
Näillä edelläkerrotuilla toimilla odotetaan, että saamme kattokierron toimimaan -10 C ast;n saakka. Meillä kun on iso 10 m3 varaaja niin jo nyt on tullut selväksi, että saamme sieltä lämpöä n. viikoksi lämpimänveden esilämmitykseen,vaikka Ecopart on seisonut, tietenkin veden lämpötila laskee, mutta jo lämpötilaerolla 10 C-ast. esilämmityksellä on merkitys.
Ajattelemme että kun ilman lämpötilat ovat -10 C-ast. lämpimämmät, niin nostamme n.keskiarvolla 8 kW 10 m3 N varaajan lämmön johonkin 55 C.ast, talvella etenkin jos on odotettavissa kylmää ilmaa.
Tuleva kanavapuhallin ohjataan käymään samaan aikaan kuin Stellatorien puhaltimet, näin menetellen, ei hävitä, että kun saadaan auringosta energiaa, se tulee täysimääräisenä.,,
Viimeksi muokattu:
Varaajahuoneen kattoon asennettiin puhallin 150 m3/h, joka puhaltaa Stellatoreille. Kokeilimme laittaa putkiston 28 mm:n kupariputken päälle, mutta puhallin ei jaksanut imeä juuri mitään ilmaa läpi. Puhallin toimii hyvin kun siinä on vain lyhyt imuputki. Kun ilman lämpö ulkona on n. 1 C-ast., niin Ecopart pysyy päällä, lataus in 24,4 C.ast .out 30,8 C-ast. Stellator 1 puhallin ei toimi vieläkään, on luvattu että tiistaina saamme siihen moottorin, puhallin tulee tuottamaan 900 m3/h. Stellator 2 puhalln tuotto n. 1100 m3/h.
Se että kattokierto hanke on mennyt vaiheittain, on ollut hyvä asia, koska olemme oppineet miten kaikki toimii. Esim. jos ilmanotto Stellatoriin katolta suljetaan ja ajatellaan, että se imee ilman sisältä ( varaajahuoneesta) niin ei tapahdu, lämpötila laskee Ecopartin out lämmössä - 10 C-asteeseen ja Ecopart pysähtyy jo n. + 10 C-ast ulkoilmassa, eli ilmanottoaukot pitää olla auki Stellatoreissa.
Se että kattokierto hanke on mennyt vaiheittain, on ollut hyvä asia, koska olemme oppineet miten kaikki toimii. Esim. jos ilmanotto Stellatoriin katolta suljetaan ja ajatellaan, että se imee ilman sisältä ( varaajahuoneesta) niin ei tapahdu, lämpötila laskee Ecopartin out lämmössä - 10 C-asteeseen ja Ecopart pysähtyy jo n. + 10 C-ast ulkoilmassa, eli ilmanottoaukot pitää olla auki Stellatoreissa.
Viimeksi muokattu:
Onko kaikki VILP taas toiminnassa vai vieläkö ajetaan öljyllä nollakeleillä?
Niin ja onneksi olkoon. Näemmä MLPn saa muunnettua tee-se-itse VILPksi ajamalla ilmaa lämmönvaihtimen läpi.
En usko että kenellekään muulle on tullut mieleen kokeilla tätä näin päin. Toimii siis lähes nollakeleillä asti. Ei huono itse tehdyksi VILPksi.
Niin ja onneksi olkoon. Näemmä MLPn saa muunnettua tee-se-itse VILPksi ajamalla ilmaa lämmönvaihtimen läpi.
En usko että kenellekään muulle on tullut mieleen kokeilla tätä näin päin. Toimii siis lähes nollakeleillä asti. Ei huono itse tehdyksi VILPksi.
Viimeksi muokattu:
Saatava lämpö arviolta on kun järjestelmä on valmis nykyvaiheeseen,vuodessa saatava lämpö Kattokierto Stellatorit + maalämpöpumppu= 1/3 Aurinkolämpö+ 2/3 ilmalämpö
Kun saamme 1 Stellatorin puhaltimen toimimaan niin pääsemme arviolta - 5 C-ast pakkaseen kattokierron lämmönsaannin osalta.
Meillä on Ecoair 125 vaihtokunnossa, ei käytössä, käyttöikä meillä 10 vuotta.
Ecoair 420 toimii tehdään noin 55 C-ast vettä, lämpöisen käyttöveden tulistus
Ecoair 622 toimii tehdään noin 45 C-ast. vettä lämmitys ja peruslämpö
Nollakelissä ei mene öljyä
Paulus Salo:lla on käytössä samanlainen järjestelmä ennen meitä, Stellatorit ja lämpöpumppu
Kun saamme 1 Stellatorin puhaltimen toimimaan niin pääsemme arviolta - 5 C-ast pakkaseen kattokierron lämmönsaannin osalta.
Meillä on Ecoair 125 vaihtokunnossa, ei käytössä, käyttöikä meillä 10 vuotta.
Ecoair 420 toimii tehdään noin 55 C-ast vettä, lämpöisen käyttöveden tulistus
Ecoair 622 toimii tehdään noin 45 C-ast. vettä lämmitys ja peruslämpö
Nollakelissä ei mene öljyä
Paulus Salo:lla on käytössä samanlainen järjestelmä ennen meitä, Stellatorit ja lämpöpumppu
Viimeksi muokattu:
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Lähinnä mielenkiinnosta, saako tuosta EcoAir125:sta esille teidän käytössä 10 vuoden aikana kompuralle kertyneet käyttötunnit? Onko se sillä tavalla finaalissa et ”ei korjattavissa” vai todettu vaan korjaaminen kannattamattomaksi?
Nyt kun tuo Ecoair 125 menee kierrätykseen niin viimeistään nyt sitten sitä maalämpöä tulemaan.
Tämmöinen Rema ja sille kaksi 280m kaivoa. Jo alkaa tulemaan energiaa.
www.maalampotukku.fi
Tämmöinen Rema ja sille kaksi 280m kaivoa. Jo alkaa tulemaan energiaa.
NIBE F1145-17 KW
NIBE F1145 on energiatehokas maalämpöpumppu ilman sisäänrakennettua lämminvesivaraajaa. Teholuokat 6–17 kW, hiljainen toiminta ja älykäs ohjaus takaavat mukavuuden.
Ecoair 125 ammattimies tutkinut ja todennut että vuoto on höyrystimessä ja kun se täytyisi uusia, niin kustannukset ovat niin suuret, etä ei kannata korjata. Muuten lämpöpumppu oli kunnossa ja tuotti hyvin, mutta sitten tuli vuoto. Otamme talteen nelitieventtiilin ja levylämmönvaihtinen
IVLP:n vaihto siirtyy ensikesään, teemme puuttuvan lämmön öljyllä ja kattokierto lämpöpumpulla ja mahdollisesti aurinkolämmöllä.
Käyttötunnit Ecoair 125:lla on 45537. Käyttötunnit eivät ole tarkat, koska siinä on mukana 1 vuoden tunnit Ecoair 120:lla. Ecoair 125 oli käytetty ja tehtaalla tarkistettu ja tuli meille takuu korvauksena, tämän huomioiden käyttötunnit ovat jotakuin oikeat eli n. 45500
IVLP:n vaihto siirtyy ensikesään, teemme puuttuvan lämmön öljyllä ja kattokierto lämpöpumpulla ja mahdollisesti aurinkolämmöllä.
Käyttötunnit Ecoair 125:lla on 45537. Käyttötunnit eivät ole tarkat, koska siinä on mukana 1 vuoden tunnit Ecoair 120:lla. Ecoair 125 oli käytetty ja tehtaalla tarkistettu ja tuli meille takuu korvauksena, tämän huomioiden käyttötunnit ovat jotakuin oikeat eli n. 45500
Viimeksi muokattu:
hmm, 10v aikana tarkoittaisi n. puolet ajasta. Mulla käy ”normi-okt mitoituksella” 2000h vuodessa about, eli alle neljäsosan ajasta, tai puolet tuosta teidän käyttömäärästä mitä tuolle on kohdistunut. Tuo tarkoittaisi sitä että tuo tuntimäärä venytettynä tavanomaiseen käyttöön olisi reilun 20v käyttöikä. Niinno, nytkin tuli vuoto, onko se sitten ajan hammas vai käytön aiheuttama rasitus vaiko vain huono tuuri...
Saas nähdä mitä Nibe tulee kestämään. Voi laueta tänään tai 10v päästä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Itse kyllä selvittäisin vuotopaikan.
Jos vuotokohta olisi ns. pinnalla olevassa putkessa sen voi korjata helposti. Jos vuotokohta on jossakin kennon sisässä, sitten on kyllä oikeasti vaikea korjata.
Kiinnostaisi tietää vikaantumisen mekanismi. Vuotopaikasta voi varmaan päätellä, onko sen ehkä aiheuttanut kompressorin tärinä vai sulatusten lämpöliikkeet tai kenties jokin jäästä aiheutunut ongelma.
Jos vuotokohta olisi ns. pinnalla olevassa putkessa sen voi korjata helposti. Jos vuotokohta on jossakin kennon sisässä, sitten on kyllä oikeasti vaikea korjata.
Kiinnostaisi tietää vikaantumisen mekanismi. Vuotopaikasta voi varmaan päätellä, onko sen ehkä aiheuttanut kompressorin tärinä vai sulatusten lämpöliikkeet tai kenties jokin jäästä aiheutunut ongelma.
Me löydettiin Ecoair 120 ;stä höyrystimestä vuoto putken läpivienti höyrystymen päätypellistä ja korjattiin se, mutta jäi vuotamaan edelleen, kun ei löydetty toista vuotokohtaa, niin vaihdoimme sen Ecoair 622:seen.
Rakenne päätypelti ja putkenläpiviennit on väärä, koska putki voi hankaantua päätypeltiin.
Laskutetut työtunnit/hinta on ongelma, Kun korjattiin Ecoair 120 putken vuoto jouduimme hankkimaan Dremel hiomakoneen jolla hioimme läpivientireikää suuremmaksi, että putki voitiin juottaa, mutta lasku tuli tosi suurena. Nyt vahingosta viisastuneena emme lähde tähän toista kertaa ja käytämme rahan uuden ostoon.
Rakenne päätypelti ja putkenläpiviennit on väärä, koska putki voi hankaantua päätypeltiin.
Laskutetut työtunnit/hinta on ongelma, Kun korjattiin Ecoair 120 putken vuoto jouduimme hankkimaan Dremel hiomakoneen jolla hioimme läpivientireikää suuremmaksi, että putki voitiin juottaa, mutta lasku tuli tosi suurena. Nyt vahingosta viisastuneena emme lähde tähän toista kertaa ja käytämme rahan uuden ostoon.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Mustaakseni typellä N ja jos se vuotaa niin värireaktiolla, tai analysaatorilla havaitaan vuoto, myös saippualiuosta suihkuttamalla vuotokohta kuplii
Jos höyrystimen irroittaa ja laittaa vesialtaaseen ja paineistaa niin kuplimisesta nähdään vuotokohdat.
Mutta kun työtunnit maksava paljon, niin tälläistä järkevää tutkimusta ei voi tehdä, työtunteihin vaikuttaa myös arvonlisävero jota ei taloyhtiöissä voi vähentää, eikä työn hintaa verotuksessa.
Paljokohan uusi höyrystin maksaa ? Voisi harkita, että uudella höyrystimellä voisi selvitä n. 5 vuotta., mutta vanhan irroitus ja uuden kiinitys kylmäaineet maksavat paljon.
Jos höyrystimen irroittaa ja laittaa vesialtaaseen ja paineistaa niin kuplimisesta nähdään vuotokohdat.
Mutta kun työtunnit maksava paljon, niin tälläistä järkevää tutkimusta ei voi tehdä, työtunteihin vaikuttaa myös arvonlisävero jota ei taloyhtiöissä voi vähentää, eikä työn hintaa verotuksessa.
Paljokohan uusi höyrystin maksaa ? Voisi harkita, että uudella höyrystimellä voisi selvitä n. 5 vuotta., mutta vanhan irroitus ja uuden kiinitys kylmäaineet maksavat paljon.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Onko se sellainen kenno jossa sisällä menee kupariputkia harvakseltaan ja sitten normi tiheä alumiini rivoitus kulkee väleissä?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei taida onnistua. Itse mietin kanssa tuota Dremel tyyppistä ratkaisua, tosin ehkä mieluumin jäpympänä paineilmavinkuna. Tuo pääty on ainakin 520 M:ssa aika tukevaa, olisiko parin millin sinkittyä rautapeltiä. Toisessa päädyssä ei ole mitään juotoksia. Putket vain tekevät U mutkan siellä. Mitään muutakaan siellä ei liity näihin..
Ajattelin, että kun nuo juotoskohdat ovat näkyvillä, että jos se jostakin noista olisi vuotanut, tai sitten niistä tärinälle altiista kompuran putkista. Mutta siis vuotaa ikään kuin keskeltä putkea.
Tuo höyrystin pitää aikamoista napsetta kun se alkaa sulattaa ja jonkin verran myös kun alkaa taas lämmittää. Sulatusen jälkeen nuo läpiviennit ovat ilmeisesti märkiä ja ne jäätyvät heti kun kone alkaa lämmittää. Tuo jää on ilmeisesti kuin liima ja lämpölaajenemisten vuoksi sitten napsaa sulatuksissa. Kesällä tuosta ei kummempia kuulu.
Tuo rautaraami ei pääse kauheasti elämään varsinkaan ylä- ja alapäiden lähellä, kun se on ylhäältä ja alhaalta kiinni. Eli jos putken pituus muuttuu, sen pitää luistaa tuossa reiässään.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Hankala on paikka.
Tuossa tutkin noita valokuvia ja sen verran korjaan aikaisempaa kirjoitustani, että vaakasuuntaista raamia tuossa höyrystimessä ei ole. Alhaalla sitä nyt ei oikein voikaan olla, kun pitäähän vesien tuosta päästä tippumaan. Eli jos noissa putkien lämpötiloissa on keskinäisiä eroja, sen ne joutuvat liukumaan noista lävistyksistä mutta kokonaisena tuo höyrystin kenno pääsee esteettä laajenamaan.
Rakenne lienee ollut samanlainen 125:ssa. Kyllä tuo nyt olisi vinkulla porattavissa auki tuosta putken ympäriltä ja juotettavissa. Ongelmaksi voi kyllä tulla, että pian voi tulla vastaava vuoto taas johonkin toiseen kohtaan.
Tuossa tutkin noita valokuvia ja sen verran korjaan aikaisempaa kirjoitustani, että vaakasuuntaista raamia tuossa höyrystimessä ei ole. Alhaalla sitä nyt ei oikein voikaan olla, kun pitäähän vesien tuosta päästä tippumaan. Eli jos noissa putkien lämpötiloissa on keskinäisiä eroja, sen ne joutuvat liukumaan noista lävistyksistä mutta kokonaisena tuo höyrystin kenno pääsee esteettä laajenamaan.
Rakenne lienee ollut samanlainen 125:ssa. Kyllä tuo nyt olisi vinkulla porattavissa auki tuosta putken ympäriltä ja juotettavissa. Ongelmaksi voi kyllä tulla, että pian voi tulla vastaava vuoto taas johonkin toiseen kohtaan.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Mitenkäs nämä ulkoyksiköiden kennot ovat ILPeissä kiinni ? Niissähän ei ole tuota reikäpeltipäätyä, josta putket menisivät läpi. Rakenne taitaa sallia paremmin putkien elämiset.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Saataisi se onnistua. Eläisi sitten toisesta päästä.
Minulla tuo toisen pään rakenne on tämmöinen. Ylimmät ja alimmat reiät ovat molemmin puolin väljät. Noita väljiä reikiä on kuitenkin vain ihan jokunen, tässä yläpäässä näköjään 2 kpl.
Tuo rautainen reikäpeltirakenne ei ehkä ole tosiaan ihan viimeinne totuus. Reikäpellin pitäisi ehkä olla jotain pehmeämpää materiaalia, joka ei niin rapsuttaisi tuota kuparia. Luultavasti stanssatut reiät ottavat ruostetta, joka vielä tekee reikää ahtaammaksi. Reissä voi olla jotain "piikkejäkin" valmistuksen jäljiltä. Tuskinpa niitä hiottu on.
Minulla tuo toisen pään rakenne on tämmöinen. Ylimmät ja alimmat reiät ovat molemmin puolin väljät. Noita väljiä reikiä on kuitenkin vain ihan jokunen, tässä yläpäässä näköjään 2 kpl.
Tuo rautainen reikäpeltirakenne ei ehkä ole tosiaan ihan viimeinne totuus. Reikäpellin pitäisi ehkä olla jotain pehmeämpää materiaalia, joka ei niin rapsuttaisi tuota kuparia. Luultavasti stanssatut reiät ottavat ruostetta, joka vielä tekee reikää ahtaammaksi. Reissä voi olla jotain "piikkejäkin" valmistuksen jäljiltä. Tuskinpa niitä hiottu on.
- Ehkä reunimmaisena kenossa voisi olla sellainen evä, jonka reikien kaulukset toimisivat tuossa liukupintana.
- Alumiininen reikäpelti
- Kuparinen putkiholkki jokaisen putken ympärillä
- Tai sitten ei ollenkaan tuota reikäpeltiä. Ilmavirtaa karkaisi jonkin verran päädyistä. Tässä päässä voisi käyttää vaikka vaahtomuovista kuonokoppaa, joka sulkisi pään. Toisessa päässä sen pitäisi olla vähintään kaksiosainen jotta menisi liittyviltä putkilta paikoilleen. Tiedä sitten miten tuota kannattelisi.
Kyllä kompressorin takana on tällainen levy ILPeissäkin, mutta toisessa päässä sivulla ei ole.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Parilla peltiruuvilla on tuo päätylevy kiinni ”rungossa” / muissa peleissä.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuossa tuohon peltiin on lävistyksen yhteydessä tehty oikein tuollainen pieni kaulus.
Miten sitä kennon toista päätä kannatellaan ?
Miten sitä kennon toista päätä kannatellaan ?
Kennosto lepää vapaasti laitteen pohjaa vasten. Yhdellä ruuvilla taitaa olla tuolta edestä alhaalta kiinni pohjapellissä.
