Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tet
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Janos sanoi:
Ja sinun vuosi cop taisi jäädä 2 ja teet 35 asteista vettä ja lämmintä vettä menee vähän.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mistäs tämä kakkonen tuli. Joulukuulta ? Vuositasolla on tullut yleensä 2,5 myös viime vuonna sisältäen koko lämmitysjärjestelmän toiminnan. Veden lämmitys on sitten kaksipiippuinen asia. Kellarin lämmitys kyllä muistetaan mutta ei sitä veden kesäaikaista lämmitystä.

Remalla on tuossa ilmeisesti rasitteena kuuman veden kierto. Siihen se MLP terävin terä myös taittuisi.
 
Rivareissa voisi hyvin olla joka asunnossa omat lämminvesivaraajat joiden sähköt sitten itse maksettaisiin. Lämmöt pelkästään sitten taloyhtiön lämpöpumpuilla tai muulla.
 
Viimeksi muokattu:
pökö sanoi:
Rivareissa voisi hyvin olla joka asunnossa omat lämminvesivaraajat joiden sähköt sitten itse maksettaisiin. Lämmöt pelkästään sitten taloyhtiön tai muulla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä. Varsinkin tällaisissa taloyhtiöissä, joissa on useampi talo. Siellä on yksi lämmönjakohuone ja kuumaa vettä kierrätetään talojen välillä. Voi vaan kuvitella mitä siihen menee vuositasolla energiaa. Tuskin sillä rakentajallakaan on ollut intressiä kalleinta kanaalia siihen valita. Kiertäähän hän siellä toki se lämmitysvesi joka tapauksessa, mutta silti.
 
Viimeksi muokattu:
Viestistä poistettu ihan turhaa nälvimistä
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Remalla on tuossa ilmeisesti rasitteena kuuman veden kierto. Siihen se MLP terävin terä myös taittuisi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikö nyt ole taivahan selvää että käyttövettä tämmöisessä kohteessa ei pitäisi tehdä millään muulla lämpöpumpulla kuin MLP. Ja kiertovesipumppu kun on pakko pyöriä ne häviöt taasen pitöisi kattaa sähköllä.

Ja syynä yksinkertaisesti se että sitä 55C vettä menee PALJON vuosotasolla ja MLP tekee sen kaikilla keleillä COP 3-3,5llä. Viileämpää vettä ei saisi lain mukaan edes kierrättää ja käyttömukavuus viimeisessäkin asunnossa voisi vaatia ylikin 55C kiertoveden.

VILP ei tee tuollaista vettä käytännössä kuin plussakeleillä ja pakkasilla vaivoin surkealla COPllä ja konetta rääkäten.

Mitään syytä ei ole kerrottu miksi tuolla ei poravaunuja jo ole. Se Multiheater pumpunkin raha kun olisi laitettu kaivoihin niin eiköhän pari syvää kaivoa jo olisi ja yhtiössä valkattaisiiin mikä 16kW pumppu tilataan.

Multiheater ei kai sitten pysty yli 43C veteen -18C pakkasilla. Se 16kW MLP tekisi 55C ja -35C pakkasilla. "Pieni ero".


EDIT: sen vielä lisäisin että kyllä VILPllekkin tämmöisessä paikkansa on... Keventää hienosti kaivojen kuormitusta jolloin voisi ajatella että pariakin kaivoa voisi kurittaa aika isolla MLPllä pakkasjaksojen aikana.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
jmaja sanoi:
Ei taida tehdä. Käyttöveden COP 2,5-3 ja tuokin taitaa olla alle 55 C.
Klikkaa laajentaaksesi...
No okei... Parempi kuitenkin kuin VILPllä. Uskoisin kuitenkin että kokonais COP olisi MLPllä yli 3 kun muistetaan 10m2 aurinkokeräimet. Olisi loistopaketti tuo.

Nyt kärsitään viileästä suihkuvedestä että vaikea sanoa mikä VILP COP olisi jos tehtäisiin lämmintä vettä riittävästi.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Eikä tuo 55 taida Remalla pitkälle riittää. Se pitää kai tulla sieltä hanasta ihan oikeasti, joka hetki eikä ehkä joskus.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eipä niin... Siksi lämpöpumpun esilämmitys pitäisi saada 50C päälle tasaisesti kaikille keleille, että se jatkuva tulistus sähköllä ei vaatisi hirmuisia vastuksia.

Lämpö pitöisi ottaa esilämmitysvaraajasta esim. rinnan asennettujen levareiden kautta lopulliseem tulistusvaraajaan. Ei sen puskurivaraajan tarvisi olla kuin joku 500-1000l... 10m3 on naurettavan suuri: häviöt lienee aika suuret.

Aurinkokeräimetkään ei ehkä kiehuttaisi varaajaa kun 20 asunnon yhtiössä lienee kulutusta olevan kaiken aikaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mikki sanoi:
Mitään syytä ei ole kerrottu miksi tuolla ei poravaunuja jo ole. Se Multiheater pumpunkin raha kun olisi laitettu kaivoihin niin eiköhän pari syvää kaivoa jo olisi ja yhtiössä valkattaisiiin mikä 16kW pumppu tilataan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Itse en ole maalämpöasioihin perehtynyt, mutta muistelen, että paksun maapeitteen tapauksessa kaivon hinta nousee joltisenkin, kun joudutaan putkittamaan. Reman kohteessa on GTK:n kartan ilmaisen (karkean) aineiston mukaan maanpeitepaksuus 30 metriä. Mahtaneeko tarkoittaa mitä kaivon hinnassa?
 
tet sanoi:
Reman kohteessa on GTK:n kartan ilmaisen (karkean) aineiston mukaan maanpeitepaksuus 30 metriä. Mahtaneeko tarkoittaa mitä kaivon hinnassa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Mun tarjouksessa hintaan kuului 6 m maaporausta putkituksella ja lisämetri 65 €. Kokonaismetrihinta oli 32 €/m sisältäen tuon 6 m ja vaakaputket. 300 m kaivo siis olisi ollut 9600 €. Jos lisäksi tulisi 25 m ylimääräistä maaporausta, hinta nousisi 1600 €:llä.

Kun tiedetään maata olevan ja tehdään useita kaivoja, voi hinta olla eri.

Saattaa tuolla olla potentiaalia myös vaakakeruulle.
 
Karga sanoi:
Max pari kilometriä savimaahan saisi (mikä se asennusväli nyt pitäisikään olla). Ilmenee tästä ketjusta aiemmin. Mutta onhan siinä sitten koko tontti kuin pommituksen jäljiltä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuinka kauan kestää että se olis silee taas ja sais palloa pelata...puhutaan muutamista kuukauksista eli 'so what'. :)
 
roots sanoi:
Kuinka kauan kestää että se olis silee taas ja sais palloa pelata...puhutaan muutamista kuukauksista eli 'so what'. :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Juuri tämä.... mutta turha tästä on enää aloittaa kun jostain syystä käytännössä yhtään kommenttia ei MLP ehdotuksiin ole tullut vaikka kuinka monta kertaa on yritetty.

Tuo kyseisen yhtiön lämmitysjärjestelmä on ajautunut aivan katastrofaalisen monimutkaiseen tilaan, kun epätoivoisesti on yritetty saavuttaa VILP tragedialla sellainen taso, mihin vain MLP:llä pääsee.

Itse uskon että jonain päivänä tuo koko tekninen tila tyhjennetään ja se ~100kEUR investointi MLP:hen tehdään. Ei tuo järjestelmä käytännössä voi toimia päivääkään sitten kun "puuhamies" joutuu luopumaan tehtävästä syystä tai toisesta.
 
Viimeksi muokattu:
Adamooppeli sanoi:
K-L, ota huomioon, että rema lämmittää rivitalon kaikkien huoneistojen huoneita- ja käyttövettä kuten suoraselkäinen mies kuuluukin tehdä. Käytössä olevalla lämmitysjärjestelmällä, koska rivitaloyhtiössä ei muuta vaihtoehtoa ole. Rivitalossa ei tulisi kuuloonkaan, että jostain tilasta katkaistaisiin lämmitys, tai annetaan lämpötilan pudota pakkasella, että ei tarvitse käynnistää poltinta / käyttää suoraa sähköä.
Klikkaa laajentaaksesi...

En nyt oikein tiedä mitä tällä tarkalleen ajat takaa, mutta aikaisemmista keskusteluista assosioituna päättelen, että kysymys on siitä että minun rakennuksen lämmittäminen käytetyllä kalulla ei olisi mahdollista.
 
Adamooppeli sanoi:
Rivitalossa ei tulisi kuuloonkaan, että jostain tilasta katkaistaisiin lämmitys, tai annetaan lämpötilan pudota pakkasella, että ei tarvitse käynnistää poltinta / käyttää suoraa sähköä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä on lämpötilan pysyvyysjakauma vuorokausitasolla Savon-Voiman sivuilta kopioituna. Tuo muuttui aikanaan Väpiksi ja tarjonta huononi siltä osin, että enää ei ole saatavilla tuota lämpötilatietoa, siksi tarkasteluaikana 2015 - 2018 eli tasan neljä kalenterivuotta. Nuo taisivat olla melko tavallisia vuosia ainakin täällä päin.

Kovin paljon noita kireitä pakkasia ei tälle tarkastelujaksolle satu että ei sitä tukilämmitystäkään niin kauheasti tarvita ellei muuten halua kattilalla lämmittää tai laitteet ole kovin alimittaiset.

Lämpötilan pysyvyys vuorokausikeskiarvoina.jpg


Koska pienin arvo on 1 päivä neljässä vuodessa, tuo on diskreetisti jakautunut, 0 ... 0,25 ... 0,5 ... 0,75 ... 1,0 jne. Lämpötila on tarkastelu yhden asteen jaolla.
 
Tänä aamuna pakkasta -15 C-ast. ei tarvinnut laittaa öljykattilaa varalle. Kun öljykattila on varalla, niin piipusta valuu lämpöä hukkaan. Multiheater tuotti hyvin lämpöä, mutta sen kosketusnäyttö ei avautunut.
Seuraava toimenpide on, että saadaan Stellator 2 puhallin seis talvella ja Stellator 1 puhallin käy talvella ja sen käyntiin on kytketty Reventon puhallin ja pienempi puhallin joka puhaltaa katolle menevään putkeen. Tällä toimenpiteellä kattokierron lämpötila nousee , LP:n COP paranee ja toimii kovemmalla pakkasella, nyt raja on n. -17 C-ast.
Kattilahuoneen ja varaajahuoneen lämpötila oli aamulla keskimäärin 25 C-ast, tästä lämmöstä Reventon ottaa lämpöä kattokiertoon.
Kun kattokierto LP toimii niin se tuottaa 54-61 C-ast vettä, kun se seisoo niin veden lämpö on sama kuin isonvaraajan keskikorkeudella, 49-54 C-ast. koska syöttöpumppu ( latauspumppu ) tomii koko ajan ja sillä lämmitetään LKV:ttä levylämmönvaihtimessa.
Varaajan yläosasta pumppaa 2 pumppua kaikenaikaa levylämmönvaihtimeen, vesi on kuumenpaa kuin varaajan keskikorkeudella.
 
Viimeksi muokattu:
Edelleenkin Rema... jos te haluatte vaihtaa ilmaa siinä teknisessä tilassa JA samalla ottaa lämpöä siitä talteen, niin eipä oikeastaan hullumpaa tapaa ole, kuin puhaltaa se ulkoilmaan teräksisen lämmönvaihtimen sisään ja sitten sieltä ottaa liuoksen kautta takaisin,.. ja sitten vielä puhallin sisätilassa, että se liian kylmä liuos saadaan lämpenemään.

- Paljonko MLP ottaa sähköä käydessään?
- Paljonko ilmaa poistetaan puhaltimella teknisestä tilasta? Poistetaanko tarpeettoman paljon?
- Mikä Stellatorin ulos puhallusilman lämpö on? Entäs minkä lämpöisenä se menee sisään Stellatoriin?
- Miten paljon Stellator vuotaa lämpöä kuorensa läpi?
- Miten paljon puhaltimet ottaa sähköä?
- Mikä liuoksen lämpötila on MLP:lle sisään mennessä ja mikä ulosmennessä vaikka tällä -15C pakkasella? Entäs -5C pakkasella?
- Mikä liuoksen virtaus on? Litraa/min?

Multiheaterin suht edullisella poistoilmalämpöpumpulla saisitte PALJON paremmalla hyötysuhteella sen lämmön talteen. Ja lisäksi huomattavasti pienemmillä järjestelmähäviöillä ja helpommin mitattavasti.

Ja lisäksi se 10kW MLP pumppu vapautuisi oikeaan käyttöön ja kaivatte vaikka 400-500m maapiirin sille savimaahan jos ette porakaivoa jostain ihme syystä halua.

EDIT: jos se Multiheaterin kosketusnäyttö ei toimi, niin koneen boottaus virroista voi auttaa ja sitten jos toistuu, niin reklamaatiota myyjälle.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mikille: Meidän Kattokiertosysteemi on monipuolinen, aurinkolämpöä silloinkun sitä saadaan, ilmalämpöä katolta kesäisin yöllä, Pyykinkuivatus ilmanvaihtoa. Mikki on oikeassa että mittaustietoa on vähän, lämpötilat , saatu teho, liuoslämpötilat on mitattu, puuttuu LP:n ottama teho ja kun lämpöpumpun ottama teho + puhaltimien teho ynnätään saadaan COP. laskettua.
Liuoslämpötilat ennen ja jälkeen, niitä tarkkailen. Tietenkin kun liuoslämpötilat nousevat LP:n teho nousee, kesällä se on ongelma päivisin kun ilmanlämpö nousee liikaa, niin lliuoslämpö nousee niin korkeaksi, että LP pysähtyy liian korkeaan liuoslämpöön.
Tämä kylmäaika on vain osa toimintaa ja voisi olla että kovimmilla pakkasilla otettisiin lämpö vain Reventonilla varaaja/pannuhuoneesta.
Nyt meillä on hyvä lämpövarasto 10 m3 varaajassa, aikaansaatu yksinomaan kattokierto LP:lla. Varaajan yläosassa n. 60 C-ast.
Kesällä varaajaan saadaan aurinkolämpöä ja kuumimmalla ajalla LP laitetaan jäähdyttämään lämpökiertoa, saatu lämpö käytetään LKV:n lämmittämiseen, aurikolämpö varaajan yläosan pumpulla levylämmönvaihtimeen, eli jäähdytyksestä saatu lämpö ja aurinkolämpö lämmittävät LKV:n.
 
Viimeksi muokattu:
Millaisia ne liuoslämpötilat ovat nyt -15C pakkasella? Ja muista se, että jos et tiedä virtausta, et voi laskea kuinka paljon energiaa otetaan virtauksesta.

Ei se kerro yhtään mitään jos liuoksen lämpö tippuu 1..2...3...4 astetta, jos et tiedä paljonko sitä keruunestettä putkissa liikkuu. Laskelmaan vaikuttaa vielä se, että kuinka vahvaa liuosta siellä kiertää: mitä vahvempaa, sitä vähemmän energiaa per aste irtoaa.

Eikä sekään oikeasti kerrro yhtään mitään, että varaajassa on 60C... se voi tulla pelkällä kompuran ottoteholla vaikkei liuoksesta irtaisi paljon mitään. Teoriassa jos se MLP antaisi 10kW kuten pitäisi, niin sen pitäisi riittää teidän 200kWh käyttövesikulutukseen vuorokaudessa ja ylikin.

Väittäisin että nyt se ei anna kovinkaan montaa kWH ja siitäkin suurin osa on kompuran ottotehoa. COP voi olla katastrofaalisen huono. Ja vielä kun yhdistetään asiaan se että lämpö on tosiasiassa sisältä, kokonaishyötysuhde voi olla oikeasti MIINUKSELLA!! Se puhallus ulos Stellatorin läpi varmasti hukkaa lämpöä. Tuo on 100% varma asia.
 
Mikki auringosta tulee nyt myös lämpöä. Jos mitataan LP ottama teho + puhaltimien teho ja mitattu LP antama teho ,saadaan antama teho jaettuna ottama teho + käytössä olevien puhaltimien teho+ pumppausteho saadaan COP.
 
Teknisten arvojen mukaimnen COP on n. 4,5 jos antoteho on 8 kW niin ottoteho on alle 2 kW. Puhaltimet ottavat n. 0,5 kW yhteensä.
 
rema sanoi:
Mikki auringosta tulee nyt myös lämpöä. Jos mitataan LP ottama teho + puhaltimien teho ja mitattu LP antama teho ,saadaan antama teho jaettuna ottama teho + käytössä olevien puhaltimien teho+ pumppausteho saadaan COP.
Klikkaa laajentaaksesi...

Rema.... nyt tekisi mieli vähän sanoa jo selvemminkin asiat. Mutta yritän esittää asian rauhallisesti.

Jos väität että NYT tulee auringosta lämpöä, niin lopeta heti kaikki säätämiset lämmitysjärjestelmän kanssa ja siirrä vastuu jollekkin muulle joka edes tajuaa perusfysiikan rajoitukset tai ymmärtää suuruusluokista jotain. Tammikuussa ei auringosta saa tipantippaa energiaa: se stellatorin puhallin vie taatusti enemmän energiaa kuin aurinko tuottaa.

rema sanoi:
Teknisten arvojen mukaimnen COP on n. 4,5 jos antoteho on 8 kW niin ottoteho on alle 2 kW. Puhaltimet ottavat n. 0,5 kW yhteensä.
Klikkaa laajentaaksesi...

On täysi mahdottomuus, että tuo MLP ottaisi nyt Stellatorin + sen sisällä olevan puhaltimen kautta 6kW lämpöä. Tai jos ottaa, niin 5,9kW siitä lämmöstä on puhallinpatterin ottamaa sisälämpöä. Eli sitä kuuluisaa hölmöläisen peitonjatkamista.

Minulla on yksi parhaista PILP:eistä ja se vetää jäteilman -15C luokkaan asti ja silti lämpöä irtoaa 123m2 talossa siitä ilmasta ehkä 3kW. Mikäs teidän Stellatorin "jäteilman" lämpötila on? Ei varmasti ole -15C. Tiedän sen siitä, että muuten Stellator menisi jäähän kuten minun F750 menee ja sitä sulatellaan aika ahkerasti.

Sitäpaitsi: KAIKKI lämpö mitä talviaikana teillä tekniseen tilaan tulee on peräisin VILP:eistä tai öljylämmityksestä. On täysin pöhköä puhaltaa se lämpö ensin ulos ja sitten tuoda takaisin sisään huonolla hyötysuhteella. Tai yhtä tyhmää on imeä sitä puhallinpatterin avulla MLP:n sisään.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä sen nimenomaan saa talteen kun on lämpöpumppu keräimen ja verkoston välillä. Sitä vaan tulee kovin lyhyen aikaa ja vähän silti.
 
Ja kv-kierrossahan palaavan veden on oltava 55 eli meno on enemmänkin 65. En ole jaksanut tuota mahdottoman monimutkaista kaaviota kokonaan lukea, mutta ainoa tapa miten VILPeillä voi voittaa on se että niillä tehdään viileää patterivettä, luokkaa 35, ja käyttöveden esilämmitys.

Nosto 35->65 on sitten tehtävä esim. pilpillä, sähkövastuksella, öljyllä, tai erillisellä siihen varatulla vilpillä jos on ihan pakko, tai edes vaihtoventtiileillä, tai vaikka mlp:llä jolle syötetään shuntattua patterivettä.

Jos samaan aikaan yritetään tehdä koko vuosi vilpeillä 65-asteista käyttöveden kiertovettä ja siitä lantrattua patterivettä, niin siitä ei tule kyllä mitään, ei mitään järkeä edes MLP:llä.
 
Kiertoveden paluuputki mennee tuon "vesijohtojen odotusajan johto-osuudet" kategorian alle. Kyllä tuo kiertovesi tippuu kaikissa pidemmissä kierroissa alle 55C joka pitäisi olla veden lämpö käyttöpisteissä.

Tosin aika kuollut lainkirjain tuo on, kun ei normaalisti lämpöpumpuista 55C vettä päädy hanoihin asti.
 
1641561218209.png


Vaikka tämä ei ole tituleerattu määritelmäksi odotusajan johto-osuudesta, niin lukisin sen kyllä sellaisena.

Jos näin luettaisiin, paluujohtohan saisi olla vaikka kuinka kylmä, 50 astetta ei löydy määräyksestä eikä asetuksesta. Sen sijaan on uudisrakennuksissa ehdoton kielto pyyhepattereista, jotka viilentää paluujohdon vettä.
 
Niin Reman tapauksessa viimeiseen kääntöpisteeseen asti pitäisi olla 55C vesi. Ja sitten paluussa se jäähtyy mitä jäähtyy, Tuosta tuskin kenelläkään valittamista on jos näin on.

Nyt yhtiössä on ilmeisesti ollut haasteita tämän kanssa. Ja ei yllätä yhtään kun ilmeisesti 6kW vastus on vain hoitamassa tulistusta ja se CTC 420 kai kituu yrittäen tehdä noin 53C vettä pakkasillakin.
 
Itse tyytyisin siihenkin että 55 astetta toteutuu hanalla aina ei-huippukulutusaikaan, mutta määräys ei tätä salli.

Ei kukaan tarvitse suihkutteluun yli 45-asteista vettä, useimmille kelpaa 37, tosin käytännössä se vaatii 38-39 koska vesi jäähtyy matkalla suihkupäästä iholle. Sitten kun ajoittain vesi on 55-asteista, putkesta kuolee kyllä legionellat.

Mutta taloyhtiössä laki on laki. Ja en näe, että asetus tai D1 sallisi edes paluujohdossa kylmempää vettä, ja mm. meillä kuuma vesi on 65 ja paluu 55, Ilmarinen, Realia ja RTK-palvelu ei ole huvikseen sitä näin asettanut vaan selvästi pyrkii siihen että myös paluu on 55 huolimatta vanhoista paluujohdossa olevista lämmityspattereista. Mutta ei ohje tästä nimenomaisesti lausu. Joku muu voi tulkita sitä toisin.
 
Meillä on erillinen CTC 420 jolla nostamme LKV.n lämpöä, lisäksi saamme nostettua 6 kW:n vastuksella LKV:n lämpöä, usein lähtevä lämpö on 60 C-ast. Lämpö vaihtelee jonkinverran koska kulutus on välillä suurta. Rättipatterit laskevat lämpöä tehokkaasti paluu on usein 50 C-ast.
 
No, ne rättipatterit täytyisi sitten saneerata pois käyttövesikierrosta vaikka sähkökäyttöisiksi, on melkoisen hullua lämmittää 365 päivää vuodesta VILPillä vettä 60-asteiseksi että voi lämmittää pyyhkeillä peitettyä patteria ja lämpökanaaleja vuoden ympäri.

Muuten se erillinen VILP käyttöveteen kyllä tekee tilanteesta edes jotenkin järkevän. Silti sekin VILP tekisi pakkasilla patterivettä paljon tehokkaammin. Kesäksi toki on kiva saada se tekemään käyttövettä. Vaihtoventtiilit yhdessä VILPeistä olisi siis ihan kiva, prioriteetti aina patteriveden teolla ja käyttövesi hoidetaan vastuksella/öljyllä jos ei aikaa vapaudu patteriveden teosta tarpeeksi.
 
Ihan tiedoksi, että itse onnistuin kytkemään rättipatterin patterikiertoon. Eipä se poskea polta mutta ei se toisaalta ole yhtään sen kylmempi kuin pyykinkuivuutelinekään.
 
Onnistuuhan se, ja patteri saa olla silloin ruostuva eikä kallis messinkinen, mutta useimmiten ei ole patteriverkostoa lähellä jos pesutilat on lämmitetty käyttövedellä, joten tyypillisesti nuo halvalla saneerataan sähköisiksi.
 
Mikki sanoi:
Kiertoveden paluuputki mennee tuon "vesijohtojen odotusajan johto-osuudet" kategorian alle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mitä itse olen kuullut ja ymmärtänyt, tuo "odotusaika" liittyisi niihin lämpimän käyttöveden johtoihin, joista kierto puuttuu. Vajaat kymmen vuotta sitten ainakin sanoivat, että lämpimän käyttöveden lähdön pitäisi yleensä olla 57 ... 58 astetta, jotta paluu pysyy vähintään 55-asteisena paluuputkiston jälkeisessä kiertopumpussa.
 
Kiitos pelzi, tulemme vaihtamaan rättipatterit sähköisiksi. Voitko ehdottaa millainen patteri on mielestäsi paras ja millainen termostaatti ?
 
rema sanoi:
Kiitos pelzi, tulemme vaihtamaan rättipatterit sähköisiksi. Voitko ehdottaa millainen patteri on mielestäsi paras ja millainen termostaatti ?
Klikkaa laajentaaksesi...
Suosittelen omasta puolestani Smedbon pattereita. Mutta mikä termostaatti? Aina meillä on päällä.

Tämmöinen vaaka on meillä:
www.bauhaus.fi

Pyyhekuivain Smedbo Dry FK702 Kiillotettu RST 1000 x 480 mm

Dry - Sähkölämmitteinen pyyhekuivain virtakytkimellä. Liitetään pistotulppaliitännällä (vakiovaruste) tai kiinteällä sähköasennuksella ilman näkyvää liitäntäjohtoa (lisävaruste FK720). Smedbon pyyhekuivaimet ovat korkealaatuisia ja niillä on 5 vuoden toimintatakuu. Runko korkealaatuista...
www.bauhaus.fi www.bauhaus.fi
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom