Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

rema

Vakionaama
Sähkön siirto on kallista meille. Samalta ajalta 2 kk :n 1.7-31.8 siirtolasku .Kymenlaakson Sähkö Oy

Perusmaksu 3x50A 182,43 € 2,44 c/kWh
Siirtomaksu päivä 4733,46 kWh 113,14 € 2,39 c/kWh
Siirtomaksu yö 2729,51 kWh 22,37 € 0,82 c/kWh
Vero Veroluokka 1 7462,97 kWh 208,49 € 2,79 c/kWh
Yht, 7462,97 kWh 526,43 € 7,05 c/kWh
 

Mikki

Hyperaktiivi
Onhan tuossa kallis kuukausimaksu, mutta toisaalta siirtomaksu yöllä on halpa. Sitten kun teidän nykyinen sähkösopimus päättyy, niin joudutte joko ottamaan törkeän kalliin kiinteän tai sitten pörssisähkön.

Pörssisähkö olisi ihan ok, jos osaisitte hyödyntää halvat tunnit kunnolla. Esimerkiksi varaamalla 10m3 pönttöön vastuksilla lämpöä sen minä kerkiätte, kun sähkö on halpaa.

Ja toisaalta öljylämmitys on arvossansa silloin kun sähkö maksaa törkeästi. Nykyisellä öljynhinnalla jossain 0,15€/kWh on öljyllä tuotetun lämmön hinta. Kiinteä sähkösopimus on selvästi enemmän ja pörssisähköllä hinta on todella usein reippaasti enemmän.
 

rema

Vakionaama
Meillä loppuu nykyinen sähkösopimus vuodenvaihteessa. Yöllä saamme ladattua 10 m3 varaajaa, kun otamme käyttöön levylämmönvaihtimen, joka on lämmityskierrossa, kun siirretään lämpöä varaajan keski tai pohja- alueelta lämmityskertoon n.. 40-45 C-ast vettä niin saamme kattokierrossa olevam maalämpöpumpun käymään pitempiä jaksoja, myös näin saamme yön matalampaa sähkönhintaa käytettyä hyödyksemme.
Kytkennän teemme aluksi tilapäisesti letkuilla ja kahdella pienellä 24 V pumpulla, Letkut ja pummput on kytketty, sähköasennus puuttuu, ehkä viikonloppuna myös sähköt.
 

kotte

Hyperaktiivi
Meillä loppuu nykyinen sähkösopimus vuodenvaihteessa.
Eikös teillä ole vielä käyttökuntoinen öljykattilakin? Tuo saattaisi hyvinkin olla keskitalvella halvempi tapa lämmittää kuin osa muista virityksistänne. Olennaistahan olisi päästä ylitse pahimmista talvijaksoista jotenkin ja siedettävin kustannuksin.
 

rema

Vakionaama
Eikös teillä ole vielä käyttökuntoinen öljykattilakin? Tuo saattaisi hyvinkin olla keskitalvella halvempi tapa lämmittää kuin osa muista virityksistänne. Olennaistahan olisi päästä ylitse pahimmista talvijaksoista jotenkin ja siedettävin kustannuksin.
On meillä toimiva öljykattila ja 700 L öljyä. Riippuu millaisen sähkösopimuksen saamme, voi olla että poltamme öljyn helmikuussa, koska se on maksettu.
 

rema

Vakionaama
Vuosi 2022 sähkö 118,96 MWh, valaistus arvio 1,8 MWh, autop 0,77 MWh ja Öljy 300 L = 3 MWh
Lämmitys( lämmitys + lämmin käyttövesi ) 119,29 MWh

Lämmityksen kulutus oli korkea. Pitää jaotella tarkemmin , kun viimevuona oli lämmitykseen aina tarjolla 50 C-ast. vesi, niin sitä pitää alentaa esim. että lämmitykseen on tarjolla n. 45 C-ast. vesi.
Lämpöisen käyttöveden osalta edellen pyritään 58-60 C-ast. veteen
 

pökö

Kaivo jäässä
Vuosi 2022 sähkö 118,96 MWh, valaistus arvio 1,8 MWh, autop 0,77 MWh ja Öljy 300 L = 3 MWh
Lämmitys( lämmitys + lämmin käyttövesi ) 119,29 MWh
Miten tuota pitää tulkita? Menikö lämmityksen lisäksi sähköä 118.96 MWh? Miten tuo on edes mahdollista?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Miten tuota pitää tulkita? Menikö lämmityksen lisäksi sähköä 118.96 MWh? Miten tuo on edes mahdollista?

Ketjun ihan alussa ennen mitään muutoksia sanotaan että on mennyt 22000l öljyä. Eli noin 200MWh. Siitä pitäisi laskea pois yläpohjien eristykset vielä.

Niinkuin on moneen kertaan laskettu on kaiken lämpöpumppurakentelun, ml. aurinkokeräimet, jälkeen kokonais-COP noin 1,5.

Mutta hyvää vuotta 2023 ja toivotaan että tulee ehjå vuosi ja systeemiä saadaan optimoitua lisää.
 

tet

Hyperaktiivi
Toivotaan myös, että laitteisto toimii ikuisesti. Aivan liian monimutkainen systeemi tavallisen putkiranen ymmärrettäväksi, eivät suostu kerran käytyään tulemaan toista kertaa. Ainakin yhden paikallisen putkifirman väitetään kieltäytyneen saapumasta paikalle, kun puuhamies rema oli poissa ja systeemiin tuli joku hikka. Ja kun sitä reman tänne postaamaa säätökaaviota katsoo, niin en yhtään ihmettele.
 

rema

Vakionaama
Ennen lämpöpumppu aikaa oli meidän öljynkulutus 24500 L/a eli energiassa 245 MWh. kuten Mikki totesi yritämme optimoida systeemiä lisää.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ennen lämpöpumppu aikaa oli meidän öljynkulutus 24500 L/a eli energiassa 245 MWh. kuten Mikki totesi yritämme optimoida systeemiä lisää.
Laskelma ei mene niin että öljyn energiasisältö muuttuu 100% teholla lämmitykseen. Aivan uuden kattilan hyötysuhde voi olla hyväkin... Luokkaa vaikka 95%. Mutta savukaasujen mukana menee osa lämmöstä ulos silti.

Yleensä lasketaan noin 85% hyötysuhdetta mikä veteen menee uudelle kattilalle. Tuosta tulisi 208MWH tuolle 24500 litran kulutukselle.

Mutta 200MWh ei ole kaukana kun huomioidaan ettei teidän kattila ole uusi läheskään.

Luvut pitää olla rehellisiä että voi laskea asioita oikein.
 

rema

Vakionaama
Kun puhutaan energiasta, niin sähkön kWh on sama kuin öljyn kWh, eri asia on hyötysuhde, sähköllä saadaan 100 % :n hyötysuhde.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kun puhutaan energiasta, niin sähkön kWh on sama kuin öljyn kWh, eri asia on hyötysuhde, sähköllä saadaan 100 % :n hyötysuhde.

Niin kyllä. Eli vertaa tuota 120MWh sähkönkulutusta noin 200MWh lämmöntuottoon.

Sitten pitäisi tietää paljonko yläpohjan eristykset vähensi kulutusta tuosta 200MWh ja sitten viime vuodelta vaikka aurinkotuotto myös kun se ei sähköä juuri vie.

Näin päästään lukemaan jossa pumppauksen kokonais COP on aivan satavarmasti ykkösellä alkava. Eikä edes lähellä kakkosta, eli pysyn siinä COP 1,5 arviossani kiinni. Matematiikka on valitettavasti murhaavan loogista kaiken kerrotun perusteella.
 

rema

Vakionaama
Me ollaan vähennetty öljynkulutusta 24500 L -> 300 L, eli energiaa 242 MWh/a joka on todellista energiaa. Matematiikka on loogista. Se että hukataan energiaa esim. huonolla hyötysuhteella, niin on väärin.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Me ollaan vähennetty öljynkulutusta 24500 L -> 300 L, eli energiaa 242 MWh/a joka on todellista energiaa. Matematiikka on loogista. Se että hukataan energiaa esim. huonolla hyötysuhteella, niin on väärin.
Ahaa... Siis nyt ymmärrrän. Ja totta on että jos aatteelliselta kulmalta asiaa katsoo niin just noin se on. Minä ja muut kommentoijat olemme laskeskelleet lämmön kulutusta eikä teoreettisia energiasisältöjä.

Mutta silti tuohon nähden parannus on vain kokonaisCOP 2! Ja siitä osa on eristystyötä ja osa aurinkolämpöä.

Eli pumppauksen COP on silti ykkösellä alkava luku! Teillä on Rema ongelma... Palstan VILP pumppaajat pääsee lähemmäs kolmen lukemia ja MLP pumppaajat nelosen lukemia.

Eli te hukkaatte edelleen hirveästi energiaa huonolla hyötysuhteella.
 

rema

Vakionaama
Mikki on oikeassa, me hukkaamme energiaa, ongelma on että saamme lämpöisen käyttöveden lämmön korkealle, myös kun kulutus on suuri ja ulkoilman lämpö on alhainen.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mikki on oikeassa, me hukkaamme energiaa, ongelma on että saamme lämpöisen käyttöveden lämmön korkealle, myös kun kulutus on suuri ja ulkoilman lämpö on alhainen.

Olen tätä kirjoittanut aiemminkin että siirtäkää isompi osa käyttövedestä suoralle sähkölle. Ja keskitytte vain lämmityksen vaatiman lämmön tekemiseen pumpuilla.

Väittäisin että ongelmanne on aivan liian korkeat pumppauslämmöt.

Siis karkeasti niin että liitätte kaikki pumput ja auronkokeräimet isoa 10m3 pönttöä lataamaan ja otatte sieltä lämmityksen ja käyttöveden esilämmityksen. Max. 45C pyynnille pumput.

Ja käyttövettä varten laitatte yhden reilun varaajan jossa on 9-12kW vastukset tulistamassa vettä sinne 58-60C menolämpöön.
 

repomies

Hyperaktiivi
Kyllä kai Kunnon Systeemissä lasketaan erikseen käyttöveden ja lämmityksen tuotot. Perus maalämpöpumppu vaihtoventtiilillä osaa jo tuon kertoa. Kummoista loggeria ja koodia ei tarvita, että siitä saa COPit esiin kummallekin.

Sinänsä ihan hyvä, ettei käyttöveden lämpöä ole laskettu liian alas. Vähintään legionellasykli täytyy olla.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Eli pumppauksen COP on silti ykkösellä alkava luku! Teillä on Rema ongelma... Palstan VILP pumppaajat pääsee lähemmäs kolmen lukemia ja MLP pumppaajat nelosen lukemia.

Eli te hukkaatte edelleen hirveästi energiaa huonolla hyötysuhteella.
Tämä asia ei ole aivan näin selkeä.
Mielestäni yhtään palstan vilppi pumppaajan käyttökertomusta ei voi verrata reman kulutuksiin millään tavalla.
- rema lämmittää kaikki tilan täyteen lämpöön kaikkina vuoden aikoina ja lämmön pudotuksilla rema ei kikkaile, koska se ei ole rivitaloyhtiössä mahdollista.
- rema lämmittää kaikki tilat täyteen lämpöön lämpöpumpulla. Lämpöpumput kuormitetaan täydellä kapasiteetilla ja loput tehdään suoralla sähköllä.
- nosta remalle näiltä osin hattua rehellisestä raportoinnista.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tämä asia ei ole aivan näin selkeä.
Mielestäni yhtään palstan vilppi pumppaajan käyttökertomusta ei voi verrata reman kulutuksiin millään tavalla.
- rema lämmittää kaikki tilan täyteen lämpöön kaikkina vuoden aikoina ja lämmön pudotuksilla rema ei kikkaile, koska se ei ole rivitaloyhtiössä mahdollista.
- rema lämmittää kaikki tilat täyteen lämpöön lämpöpumpulla. Lämpöpumput kuormitetaan täydellä kapasiteetilla ja loput tehdään suoralla sähköllä.
- nosta remalle näiltä osin hattua rehellisestä raportoinnista.

Kun kokonais COP on selkeästi alle 2. niin kyllähän tuo pitäisi tunnustaa ja sitten miettiä onko se riittävä vai ei. Jos ei ole,... kuten Rema itsekkin vähän viittasi.... niin sitten pitää miettiä missä on on menty pieleen.

Minä olen sitä jo pitkään hokenut, että edes yksi 16-24kW MLP parilla kolmella kaivolla tekisi niin höpöä tuolle kokonais COP:lle. Näillä sähkön hinnoilla se maksaisi itsensä takaisinkin. VILPeillä voisi keventää kaivojen kuormaa kun leudoilla keleillä ne riittäisi hyvin lämmitykseen ja MLP voisi vaikka levätä.

Tuon saisi 50% alennuksella kun luopuisi öljystä kokonaan ja samalla järkeistäisi koko pannuhuoneen uusiksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
@reman tapauksessa pitäisi keskittää käyttöveden lämmitys maalämpöpumpulle ja porauttaa kaivo tarkoitukseen, jollei jo ole ja siihen voi saada luvan. Vilppejä ja muita härpäkkeitä voi sitten yrittää soveltaa muussa lämmityksessä.
 

pökö

Kaivo jäässä
...tai jos vaan lämmittää vastuksella (tai öljy) käyttövedet loppulämpöönsä ja vilpit sekä muut härpäkkeet hoitaa pelkkää lämmitystä ja sivutuotteena esilämmittää käyttöveden. Eli foorumillakin hyväksi havaittu tapa käyttöön.

Tämä ei vaadi ihmeempiä investointeja.
 

Mikki

Hyperaktiivi
...tai jos vaan lämmittää vastuksella (tai öljy) käyttövedet loppulämpöönsä ja vilpit sekä muut härpäkkeet hoitaa pelkkää lämmitystä ja sivutuotteena esilämmittää käyttöveden. Eli foorumillakin hyväksi havaittu tapa käyttöön.

Tämä ei vaadi ihmeempiä investointeja.

Juuri näin.... se 10m3 varaaja on justiinsa passeli siihen, että kaikki lämpöpumput saisi sinne ajettua lämpöä kilpaa lämmitystarpeen mukaan. Ja käyttövedelle vaikka kaksi rinnakkaista levylämmönvaihdinta millä vesi esilämmitettäisiin "lennosta" ennen sähkövaraajaa sen ison pöntön ylälämpöön.

Ja tosiaan käyttövesikierto sähkövaraajan kautta, missä se 9kW vastus tms priimaamaan lämpö.

Mutta ilmeisesti tämän on liian yksinkertaista, ettei sitä uskoisi että tuolla pääsi huomattavasti parempaan tulokseen kuin sillä hässäkällä, mikä siellä nyt on samoista osista kyhättynä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vaikea uskoa, että nuo vilpit olisivat niin huonoja, että eivät pärjäisi suoralle sähkölle käyttöveden lämmittäjänä. Kapasiteetin riittävyyttä lämmityksen tuo tietenkin rajoittaa, mutta kerrottujen öljynkulutuslukujen valossa tuo ei ole tässä tapauksessa olannasita, kun lämpöä vaikuttaa riittävän. Lämmönlähde pitäisi saada lämpöpumpuille korkeampaa lämpötilaan ja rivitalon tapauksessa energiakaivo tulisi luultavasti edeullisemmaksi kuin lämmön kerääminen asuntojen poistoista (kun käytössä ei liene lto-laitteistojakaan?). Mutta jollei energiakaivoa voi porata, tilanne on tietenkin toinen. Kesällä toki vilpitkin tuottavat käyttöveden kunnolla, jolloin kaivo voisi levätä (tai sitä voisi jopa harkiten ladata, kun noita aurinkolämmönlähteitäkin on vaikka muille jakaa).
 

pökö

Kaivo jäässä
Vaikea uskoa, että nuo vilpit olisivat niin huonoja, että eivät pärjäisi suoralle sähkölle käyttöveden lämmittäjänä
Mutta se kokonaisuus. Jos vilpit takoo 55-60 asteista vettä läpi talven cop 1-1,5 niin lämpökäyrällä se cop voi jossain kelissä olla 3 ja koneen toimintaedellykset mukavammat ja ikä pidempi.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Tuommoisessa isommassa talossa on varmaan pakko olla aina käyttövesikierto ja se on varmaan kanssa pirullinen haaskaaja, joka syöpöttelee sitä kaikkein kalleinta 55+ asteista vettä. Sehän on omakotitalossa ensimmäisiä säästökohteita kun hyvin voi odottaa lämmintä vettä hetken…
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Vaikea uskoa, että nuo vilpit olisivat niin huonoja, että eivät pärjäisi suoralle sähkölle käyttöveden lämmittäjänä.
Vielä vaikeampaa uskoa, jos vettä lämmitetään vaiheittaisesti. Kapasiteettihan se tyypillisesti on kortilla ja siihen ratkaisu on, että ottaa riittävän ison koneen tai kuten tässä, niitä tarvitaan useampia. Reman lämpötilavaatimuksia nyt taitaa olla vähän vaikea lämpöpumpuilla saavuttaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
ikä pidempi.
Epäilemättä normin lämpötilavaatimuksen täyttävän käyttöveden teko rasittaa kohtalaisilla pakkasilla vilppiä suuresti, ja sitä enemmän, mitä pienempitehoinen laite. Suuri laite pystyy usein pakkasilla parempaan, mutta riippuu paljon siitäkin, onko tuo jokin modattu vedenjäähdytin ilmastoinnin jäähdytyksestä vai ankariin lämmitysolosuhteisiin suunniteltu laite.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Siis oikein mukavasti käyttövesi esilämpiäisi, jos siinä isossa varaajassa pidettäisiin vaikka 45C vettä ja sillä esilämmitettäisiin käyttövesi.
Nyt siellä on VILP jolla yritetään tehdä sitä jotain 55C vettä käyttöveteen.

Suoralla sähköllä ehdottomasti se 45C --> 58-60C nosto ja käyttövesikierron "paikkaus".
 

pamppu

Hyperaktiivi
Siis oikein mukavasti käyttövesi esilämpiäisi, jos siinä isossa varaajassa pidettäisiin vaikka 45C vettä ja sillä esilämmitettäisiin käyttövesi.
Nyt siellä on VILP jolla yritetään tehdä sitä jotain 55C vettä käyttöveteen.

Suoralla sähköllä ehdottomasti se 45C --> 58-60C nosto ja käyttövesikierron "paikkaus".

Se ongelma voi olla se kierto joka koko ajan jäähdyttää vaikka 58 asteesta 50 asteeseen, joka on aika myrkkyä tuollekin.
 

Mikki

Hyperaktiivi
myrkkyä copeille… Eli ykkösellähän se sitten menee…

Menee toki, mutta tuollaisessa yhtiössä käyttövettä kuluu käytännössä 24h, että sitä priimattua vettä on tosi paha tehdä lämpöpumpullakaan.
Vastus kestää myös pätkimistä ihan erilailla kuin VILP.

Olisi oikeastaan hyvä kun olisi sangen iso varaaja, jonka voisi "ladata" halvoilla tunneilla. Aamuisin varmasti kulutus on kova, niin yötunneilla se kannattaisi priimata kuumaksi. Joku 500 litran varaaja 80C olisi jo alku.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Se ongelma voi olla se kierto joka koko ajan jäähdyttää vaikka 58 asteesta 50 asteeseen
Tuokin on jo alle nykyvaatimusten eli kierron paluunkin pitää olla jatkuvasti vähintään 55 C. Aika mahdoton tilanne lämpöpumpulle. Tai kai tuohon voisi laittaa jonkun invertterin käymään 24/7 kiertovettä priimaamassa.
 

rema

Vakionaama
Kiitoksia vastauksista ja ehdotuksista. Viimekesänä paransimme lämpökanaalin eristystä lämpökaivosta taloon 20 ja samalla rakensimme hulevesi putkiston talon 22 päädyn , talon 20 päädyn ja parkkipaikan keskeltä, putkisto johtaa ojaan. Lisäksi huuhtelimme salaojaputkistoa ja vaihdoimme yhden salaojakaivon.
Tänään tutkitaan saammeko LKV:n sähkövaraajan 6 kW:n ja 3 kW:n vastukset yhdistettyä ja jos onnistuu, niin pystymme vähentämään energian kulutusta ( kahden lämpöpumpun asetusta voi laskea N. 5 C-ast. )ja saamme varmemmin LKV:n lämmön 58 C-asteeseen.
Kattokierto LP:lla + auringolla saamme LKV:n esilämmitettyä 50-55 C-asteeseen
 
Viimeksi muokattu:

Adamooppeli

Vakionaama
Tässä on nyt foorumilta tullut toimivia parannusehdotuksia. Näillä ehdotetuilla toimenpiteillä saada varmasti säästö ostosähkö osuuteen. Kuitenkin ne täytyy suunnitellaan hyvin ennen toimeen ryhtymistä.
Mutta kuitenkin ensin tulee pysähtyä ennen kuin tekee yhtään mitään muutoksia järjestelmään.
Ensimmäisenä tulee todentaa mittausjärjestelyillä nykyisen kokoopanon todellinen järjestelmän lämpökerroin COP.
1. Toimenpide on hankkia jokaisen vilpin ja sähkövastuksien syöttöön kulutettua sähköenergiaa mittaavat kWh-mittarit. Siten että kaikki lämmitykseen ja käyttöveden lämmittämiseen liittyvä sähkö tulee mittauksien piiriin.
2. Jokaisen Vilpin paluuhaaraan esim edullinen pollucom tai UÄ-mittari (vedestä tehoa/lämpöenergiaa mittaava mittari) Mittarien lämpöanturien asennus esim T-haaralla suoraan veteen.

Mikäli toimenpiteitä 1 ja 2 ei tehdä heti ensimmäisenä toimina. Siinä tapauksessa homma jatkuu kuten aiemmin. Ei tiedetä oikeasti mikä on järjestelmän todellinen lämpökerroin ja toimiiko järjestelmä energiatehokkaasti vai ei.
 

rema

Vakionaama
Lämmitys/ Jäähdytys-kierto toimii muina aikoina hyvin, paitsi kuuminpina aikoina, kun auringosta tulee liikaa lämpöä ja latauksen sisään menevä lämpö nousee liian korkeaksi eli yli 51 C-ast. ja lämpöpumppu ei käynnisty. Ensi kesänä pitää peittää kaksi pienintä panelia kesä heinäkuun ajaksi, jolloin jäähdytys toimii.
30.06.2023 klo 8.25 LP kattokierto LP teho 11 kW, lataus ennen LP 53 C-ast. jälkeen 59 C-ast. ,liuos ennen 21 jälkeen 15 C-ast. L/J kiertovesi lähtevä 21,9 C-ast. kierto 6 m3/h Lämmin käyttövesi esilämmityksen jälkeen 55,8 C-ast. Lämmin käyttövesi kiertoon 60 C-ast. Mei,llä on 15 kpl Purmo Belize E2 L/J patteria.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Lämmitys/ Jäähdytys-kierto toimii muina aikoina hyvin, paitsi kuuminpina aikoina, kun auringosta tulee liikaa lämpöä ja latauksen sisään menevä lämpö nousee liian korkeaksi eli yli 51 C-ast. ja lämpöpumppu ei käynnisty. Ensi kesänä pitää peittää kaksi pienintä panelia kesä heinäkuun ajaksi, jolloin jäähdytys toimii.

Eli jäähdytys ei toimi silloin kuin pitäisi. Ja toisaalta silloin kun aurinko tuottaa, pitäisi aurinkokeräimet peittää ja tuottaa lämmin vesi sähköllä?
Asia kunnossa. :grandpa:

Eikö kannattaisi asentaa ILP:t asuntoihin, niin alkaisi jäähdytys pelittämään. Ja hoitaisitte lämmityksen kesäisin auringolla kuten tarkoituskin lienee.
 

rema

Vakionaama
Kun yöllä nyt kuuminpina päivinä voidaan jäähdyttää, niin asunnot säilyvät viileinä pitkään myös päivällä, kun on sälekaihtimet kiinni ja myös ovet.
 
Back
Ylös Bottom