Sähköautojen lataaminen ja latausverkosto

D

Deleted member 1344

Vieras
Ainakin tähän laturiin saa lisättyä virtamuuntajan joka tarkkailee koko sähköliittymän virrankulutusta. Lataustehoa voi sitten rajoittaa niin että maksimivirtaa (manuaalissa 'Supply Grid – Grid Limit ') ei ylitetä. En tiedä toimisiko tuo kolmivaiheisena kovin hyvin, auton päässähän on sellainen rajoite että lataus kuormittaa aina kaikkia lataukseen käytettyjä vaiheita yhtä paljon.

 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Jaettu Seat Mii ketjusta tämä latauslaitekeskustelu. Siksi paljon viittauksia Miihin:

 

Mara

Aktiivinen jäsen
Audin mukana tuleva laturi liitetään 16 A 3-vaihepistokkeella verkkoon, mutta se ottaa virtaa vain kahdesta vaiheesta 15 A kummastakin, mutta 16 A automaatit eivät kestä jatkuvaa 15 A kulutusta vuosia.
 

VesA

In Memoriam
3-vaihetökkeli on kyllä hankala löytää - sukoja on joka paikassa.. osaiskohan se myös ladata yhdestä vaiheesta nollan kanssa 3kW teholla. Tai sellaisella 8A - vehkeellä.
 

Harrastelija

Vakionaama
Yksittäisenä laitteena kiuas lienee helppo tapaus. Eikös kiukaissa ole jo valmiiksi ”tehonsäästöjohto”? Kun kiuas on päällä, talon sähkölämmityspattereita tms tiputetaan pois päältä sähkökeskuksen kontaktorin avulla. Tuo sama kontaktori voisi ohjata myös laturilta sähköt pois/päälle.
Yleiseksi kuormanrajoittimeksi tuosta ei tietenkään ole. Siihen joku jo linkkasikin parempia laitteita.
Ja olisihan se fiksua jos laturin teho säätyisi eikä toimisi on/off tyyppisesti. Eli jotain älyäkin tarvittaisiin.
 

VesA

In Memoriam
Ja olisihan se fiksua jos laturin teho säätyisi eikä toimisi on/off tyyppisesti. Eli jotain älyäkin tarvittaisiin

Nämä latausvehkeet ovat vielä tässä vaiheessa markkinaa niin tyhmiä ja kalliita.. mutta esmes openevse-pohjaiset vehkeet saa tekemään mitä haluaa. Niitä voi tinailla itse, ostaa puolivalmisteina - ja kaupallisina tuotteina.
 

repomies

Hyperaktiivi
Mistäs laturi voisi tietää että nyt on 10kW kiuas ja muita kulutuslaitteita päällä sen verran että lataus ei onnistu ilman roppujen palamista?

Se että oletetaan että käyttäjä repii johtoa edestakas tai muistaa katkaista latauksen kännykästä tarpeen mukaan on poissuljettu vaihtoehto. Mielestäni parempi vaihtoehto kun mahdolliset käyttäjävirheet estetään muilla keinoilla.

AccelEV latureissa on ilmeisesti jännitteeseen perustuva kuormavahti. Toimii miten toimii, jos verkon jännite heiluu. Virtamuuntaja kuulostaa fiksummalta ratkaisulta. Toinen juttu on se, että noita on tietääkseni vain joko yksivaiheisia tai sitten kaksi vaihetta muuntajalla yhdeksi muuntavia. Eli nuo on käytännössä autoihin, jotka lataavat vain yhdellä vaiheella ja pystyvät ottamaan tarvittaessa isonkin virran siitä yhdestä vaiheesta.
 

tepa

Aktiivinen jäsen
Mistäs laturi voisi tietää että nyt on 10kW kiuas ja muita kulutuslaitteita päällä sen verran että lataus ei onnistu ilman roppujen palamista?

Se että oletetaan että käyttäjä repii johtoa edestakas tai muistaa katkaista latauksen kännykästä tarpeen mukaan on poissuljettu vaihtoehto. Mielestäni parempi vaihtoehto kun mahdolliset käyttäjävirheet estetään muilla keinoilla.

Mahtaako pidemmän päälle kestää tuollaista niin laturi kuin kuormanrajoitin? Pehmeä rajoitin, eli virrankatkaisupyyntö laturille lienee parempi pitkässä juoksussa.

Kuitenkin omasta kokemuksesta, noita isoja virtoja harvoin tarvitsee. Pääasiassa ladattua tulee öisin, jolloin jopa 10A 1-vaihe on riittänyt ihan ongelmitta. Jos, ja kun tästä kohta, tulee laitettua 3-v Type2 laturi seinään, riittää normaalisti hyvinkin pieni virta. Tarvittaessa voi sitten napsauttaa täydet kehiin jos sattuu olemaan hoppu, mutta sellaisia tilanteita tulee kyllä todella harvoin.

Jos lataa normaalisti 6A per vaihe, aika vähissä on tarve alkaa rajoittamaan missään tilanteessa. Jos olisi huomattavasti isompi akku ja ajaisi paljon, tilanne olisi ehkä toinen.

Itsellä siis i3 94Ah.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mahtaako pidemmän päälle kestää tuollaista niin laturi kuin kuormanrajoitin? Pehmeä rajoitin, eli virrankatkaisupyyntö laturille lienee parempi pitkässä juoksussa.

Kuitenkin omasta kokemuksesta, noita isoja virtoja harvoin tarvitsee. Pääasiassa ladattua tulee öisin, jolloin jopa 10A 1-vaihe on riittänyt ihan ongelmitta. Jos, ja kun tästä kohta, tulee laitettua 3-v Type2 laturi seinään, riittää normaalisti hyvinkin pieni virta. Tarvittaessa voi sitten napsauttaa täydet kehiin jos sattuu olemaan hoppu, mutta sellaisia tilanteita tulee kyllä todella harvoin.

Jos lataa normaalisti 6A per vaihe, aika vähissä on tarve alkaa rajoittamaan missään tilanteessa. Jos olisi huomattavasti isompi akku ja ajaisi paljon, tilanne olisi ehkä toinen.

Itsellä siis i3 94Ah.

Millainen laturi tuossa i3:ssa on ? Itse en pidä tuon auton ulkonäöstä ja se varmaan jaakaakin mielipiteet aika rankasti. Tekisi silti mieli käydä testaamassa myös tuollaista jossain. Moni omistaja on kuitenkin kehunut autoa. Saas nähdä kuinka paljon nämä halvat autot mahtavat puraista tuon hintaa...
 

VesA

In Memoriam
Moni omistaja on kuitenkin kehunut autoa.

TM:n talviautotestissä se haukuttiin talviajo-ominaisuuksiltaan lähinnä kelvottomaksi, mutta en muista mikä siinä oli lehden mielestä vikana, ainakin maantieajo oli jotenkin hirveää. kaupunkiautohan se on luontojaan.
 

tepa

Aktiivinen jäsen
Millainen laturi tuossa i3:ssa on ? Itse en pidä tuon auton ulkonäöstä ja se varmaan jaakaakin mielipiteet aika rankasti. Tekisi silti mieli käydä testaamassa myös tuollaista jossain. Moni omistaja on kuitenkin kehunut autoa. Saas nähdä kuinka paljon nämä halvat autot mahtavat puraista tuon hintaa...

11kw AC löytyy. Ulkonäkö on tosiaan aika paha rasti, mutta valinnat on vähissä jos haluaa ajella ns. premiumilla. Muilta osin tuo on kyllä ollut todella hyvä, E60 jää talliin kaikilla reissuilla minne pääsee kohtuullisesti rangen puolesta.

Tuskin ne paljon vaikuttavat, pieni seat/peugeot/renault ei varsinaisesti ole kilpailija tälle. Vähän sama kuin 1-sarja vs. Polo. Aika näyttää.
 

tepa

Aktiivinen jäsen
TM:n talviautotestissä se haukuttiin talviajo-ominaisuuksiltaan lähinnä kelvottomaksi, mutta en muista mikä siinä oli lehden mielestä vikana, ainakin maantieajo oli jotenkin hirveää. kaupunkiautohan se on luontojaan.

Maantiellä tuntuu kyllä pieni koko, korkea profiili ja melko kevyt paino. Jäisellä varmaan myös nastojen puute (ei valmisteta). Maantielle sitä ei kyllä ole tehtykään, niinkuin sanoitkin. Vertailukohdasta kuitenkin riippuu mikä on hirveää, selkeästi häviää kuitenkin isommille perinteisille.
 

harb

Aktiivinen jäsen
Meillä on toisena autona i3 ja tykkään siitä sen verran paljon että mieluummin ajan sillä pidempääkin matkaa (600km Ouluun, etc.). Toinen on Lexus RX450h, joka on jäänyt lähinnä lomamatkakäyttöön.

Se on hyvä auto ajaa lähtökohtaisesti mutta siinä on kapeat renkaat ja kitkarenkaiden suhteen on ollut ongelmia luistoneston kanssa.

Kapeat renkaat ovat selkeästi uraherkemmät ja ikävä kyllä Suomen tiestössä uria löytyy. Luistonesto taas liittyy nordic kitkojen pehmeään kumiseokseen ja käsittääkseni uudempien renkaiden kanssa sitä on ollut vähemmän. Itsellä on M+S kitkat, joilla tuota ilmiötä ei ole ollut.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Yleensä ollaan kyllä sitä mieltä, että mitä leveämmät renkaat, sitä uraherkemmät

Et taidakaan tietää tuon rengastusta. :D
Myös raideleveys saattaa olla muita autoja kapeampi.
Eturenkaat155/70 R19 84 Q
Takarenkaat155/70 R19 84 Q

Vertailuna Seat mii:
165/70R14 81T
175/65R14 82T
185/55R15 82T
185/50R16 81V
195/45R16 81T
195/40R17 81T




I3 Mitat ja massat

Pituus
3999 mm
Leveys peilit taitettuna / avattuna
1775 mm / 2039 mm
Korkeus
1578 mm
Akseliväli
2570 mm
Raideleveys edessä / takana
1571 mm / 1575 mm
ljnmn0Z.png



Tuossa tuoreessa S-mallissa näyttää olevan hiukan suuremmat munkit alla. Kun korkeus putoaa ja leveyttä tulee perskarvan verran lisää niin tuo varmaan tukevoittaa menoa hiukan. Ainakin R3:na löytyy tuollaisia munkkeja.
BMW i3s:ssa on lisäksi yksinomaisia mallikohtaisia piirteitä: musta kattolinja, muotoiltu etupuskuri mustalla upotuksella, yksinomainen takapuskuri, jäykempi ja 10 millimetriä madallettu jousitus, 40 millimetriä leveämpi raideväli takana, mustat pyöräkoteloiden reunat sekä 20-tuumaiset ja 20 millimetriä leveämmät kevytmetallivanteet.

S-Malli:

Standard tire size:175/55 R 20 (F); 195/50 R 20 (R)
Tire width (mm):195
Tire sidewall factor:50
Rim size (in):20
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Se on hyvä auto ajaa lähtökohtaisesti mutta siinä on kapeat renkaat ja kitkarenkaiden suhteen on ollut ongelmia luistoneston kanssa.

Luistonesto taas liittyy nordic kitkojen pehmeään kumiseokseen ja käsittääkseni uudempien renkaiden kanssa sitä on ollut vähemmän. Itsellä on M+S kitkat, joilla tuota ilmiötä ei ole ollut.

Eli valo vilkkuu liian herkästi vai jotain muuta? Nuo baarumit ovat kyllä muutenkin melko hennot rakenteeltaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
11kw AC löytyy. Ulkonäkö on tosiaan aika paha rasti, mutta valinnat on vähissä jos haluaa ajella ns. premiumilla.

Tuon lienee pakko imeä virtaa kaikista kolmesta vaiheesta? Ihan mielenkiinnosta paljonko tuolla menee sähköä vuodessa tai 100km? Toki ajotavoissa ja ajajissa sekä ajomäärissä on eroa mutta että voisi ylipäätään hahmottaaa mistä on kyse. Pitäs tästä tampereen nurkilta bongata jostain tuollainen koeajoon. Kai tuossa löytyy xenonit?

Akkuja näyttää myös löytyvän moneen lähtöön, millaiset sinulla on ja mikä niillä on todellisuudessa käytännön toimintamatka?
 

VesA

In Memoriam
Yleensä ollaan kyllä sitä mieltä, että mitä leveämmät renkaat, sitä uraherkemmät

No tuossa e-upissa on 165 leveät alla - kyllä e-up! selvästi vähemmän uriin ottaa kuin meidän A6 tai Passat. Se on muutenkin hämmentävän vakaa auto moiseksi kotteroksi ainakin näillä lähiväylillä, vaikka tuulisikin. Ehkä pohjan alle levitelty akusto vaikuttaa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
No tuossa e-upissa on 165 leveät alla - kyllä e-up! selvästi vähemmän uriin ottaa kuin meidän A6 tai Passat. Se on muutenkin hämmentävän vakaa auto moiseksi kotteroksi ainakin näillä lähiväylillä, vaikka tuulisikin. Ehkä pohjan alle levitelty akusto vaikuttaa.

Kuinka tuo kulkee maantiellä? Onko sulla vertailukohtaa i3:n eli oletko ajanut molemmilla?
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Tuon lienee pakko imeä virtaa kaikista kolmesta vaiheesta? Ihan mielenkiinnosta paljonko tuolla menee sähköä vuodessa tai 100km?

11 kW on kolmesta vaiheesta, 3x16A, tuotakin voi säätää 1A portain välillä 6A - 16A, ja voi käyttää yhtä tai kolmea vaihetta.

Sähköautot noin yleisesti kuluttavat 15 - 25 kWh / 100 km, ajonopeudesta ja sääolosuhteista riippuen. Koko vuoden keskikulutus noin pienelle luulisi olevan reilusti alle 20 kWh / 100 km.
 

VesA

In Memoriam
Kuinka tuo kulkee maantiellä? Onko sulla vertailukohtaa i3:n eli oletko ajanut molemmill

i3:lla en ole ajanut. Kyllä e-up! maantielläkin menee huomattavan leppoisasti, sanoisin että A6:sta joutuu enemmän ajamaan kun sen reagoi varsinkin leveillä kesärenkailla kaikkiin uriin ja kallistuksiin, kitkoilla on selvästi helpompaa. Passatilla en ole pitkää matkaa ajanut.

I3:n saisi kyllä helposti allle: niitä on tyrkyllä pitkin kadunvarsia pariltakin vuokraajalta.
 

VesA

In Memoriam
Sähköautot noin yleisesti kuluttavat 15 - 25 kWh / 100 km, ajonopeudesta ja sääolosuhteista riippuen. Koko vuoden keskikulutus noin pienelle luulisi olevan reilusti alle 20 kWh / 100 km.

i3:n pitäisi olla aika pihi. E-up! vie työmatka-ajossa kesäkelillä parhaimmillaan 8kWh/100km, tänään lämppärin kanssa oli 17kWh/100km kun ulkoa lähtee ja vehje posottelee lämpöjä ylös. Täytyykin koittaa hallista lähtöä vertailun vuoksi.
 

fraatti

Hyperaktiivi
I3:n saisi kyllä helposti allle: niitä on tyrkyllä pitkin kadunvarsia pariltakin vuokraajalta.

Eipä näytä löytyvän Tampereelta. Pienimpien vuorakippojen hinnat on jotain toistasataa e/pv. Kai se olisi vai käytävä jossain liikkeessä koeajamassa.
 

harb

Aktiivinen jäsen
Sanoisin että keskimääräistä vähän leveämmät ja paljon kapeammat ovat uraherkemmät.

Paljon leveämmät eivät juurikaan urista välitä.

i3:n renkaat ovat 155R19/R20 edessä. Näin ollen ne ovat enemmän suorakulmion muotoiset pohjapinta-alan osalta kun vertaa normaaliin renkaisiin, jossa tiehen koskevat osuus on enemmän neliön mallinen. Tästä saatava hyöty on että ilmanvastus on pienempi vaikka renkaan kosketuspinta-ala on sama kuin leveämmillä mutta pienemmällä halkaisijalla varustetulla renkailla.

Mutta samalla se myös johtaa siihen että renkaat ohjautuvat helposti urien suuntaan. Pahin tilanne on risteyksissä joissa on risteävät urat.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Paloturvallisuuden asiantuntija kieltäisi sähköautojen latauspisteiden rakentamisen maanalaisiin parkkihalleihin

Ympäristöministeriössä pohditaan, tarvitaanko sähköautojen yleistyessä rakennusten paloturvallisuusmääräyksiin muutoksia.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Paloturvallisuuden asiantuntija kieltäisi sähköautojen latauspisteiden rakentamisen maanalaisiin parkkihalleihin

Ympäristöministeriössä pohditaan, tarvitaanko sähköautojen yleistyessä rakennusten paloturvallisuusmääräyksiin muutoksia.



Onkos sähköautoja palanut ladatessa? Pikalaturilla tuutatessa voisi kuvitella että riski voisi olla suurempi... Ainakin teho on suurempi. :hmm:
 

repomies

Hyperaktiivi
Onhan noita palanut ladatessa, mutta en muista palaneen kotilaturissa kiinni ollessa.

Sprinklereitä mietin autokatokseeni. Joku magneettiventtiilinen viritys, jonka laukaisisi savuhälyttimellä. Jos olisi putket tyhjänä siihen asti että magneettiventtiili vetää, niin se saattaisi toimahtaa pakkasellakin yhden kerran, jos vaan sprinklerit eivät ole liian jäässä ihan vaan lämpötilanvaihtelujen ja kosteuden tiivistymisen seurauksena. Plusasteinen vesi lämmittää kuitenkin nopeaan jos vaan yhtään on virtausta.
 

tepa

Aktiivinen jäsen
Tuon lienee pakko imeä virtaa kaikista kolmesta vaiheesta? Ihan mielenkiinnosta paljonko tuolla menee sähköä vuodessa tai 100km? Toki ajotavoissa ja ajajissa sekä ajomäärissä on eroa mutta että voisi ylipäätään hahmottaaa mistä on kyse. Pitäs tästä tampereen nurkilta bongata jostain tuollainen koeajoon. Kai tuossa löytyy xenonit?

Akkuja näyttää myös löytyvän moneen lähtöön, millaiset sinulla on ja mikä niillä on todellisuudessa käytännön toimintamatka?

Joo, 3-v on nuo isompitehoiset, näissähän on koko pikalataus (AC+DC) ylipäänsä lisävaruste. Omistuksen ajan keskikulutus on luokkaa 17kwh/100km, kun on tullut ajettua pitkää matkaakin ja kelit on kylmät. About 3000km on tullut jo rullattua suomen syksyä/talvea.

Mulla on 94Ah rex-malli, maantiellä testatusti 0-4 asteen lämpötilassa about 170km, kesärajoituksilla. Kaupungissa auto on lupaillut luokkaa 230km, mutta ei tule koskaan testattua, vaan latailen tyypillisesti kun akku on puolillaan. Kylmää ja kunnolla lunta niin varmasti hakeutuu sinne 150km tienoille vaikka nopeudet on alemmat. Kulutus näissä akkuversioissa on kaikissa sama kun massat ja mitat on ~samat, joten siitä voi suoraan miettiä paljonko pääsee.

BEV mallissa olis lämpöpumppu melkein järjestään ja reilusti vähemmän painoa, mutta ei ne erot näytä olevan niin dramaattisia silti. Vaikka tuossa joku kommentoikin tuosta lämmityksen kulutuksesta ja lämpöpumpusta niin ei ne näissä leikkaa samalla tavalla kuin kotikäytössä. Johtuu varmaan siitä ettei kennoa voi päästää oikein jäähän, ehkä tulevissa generaatioissa. Ajovalot on lediä jos ei ihan persauksisten malli ole, mutta kaukovalot on aina halogeenit (oliskohan uudessa saatavilla led...?) eikä parhaasta päästä. Niitä sitten on päivitelty eri tavoin maailmalla.

Latausta näyttää tapahtuneen n. 600kwh tänä aikana, eli todellinen kulutus siellä 20kwh/100km. 10% tuosta ollut ilmaista, olen ollut laiska niitä etsimään enkä ole ladannut töissä verottajan pelossa. Auton mittarihan ei laske esilämmityksiä kulutukseen.

Itse aiheesta, tuo E-go vaikuttaisi kyllä hyvältä ominaisuuksien puolesta, mutta miten sen perustelee vaimolle että tuollainen boksi kalliimpana on parempi kuin vaikka Weban versio, jossa on enemmän ulkonäköä.
 

Aki

Aktiivinen jäsen
Itse aiheesta, tuo E-go vaikuttaisi kyllä hyvältä ominaisuuksien puolesta, mutta miten sen perustelee vaimolle että tuollainen boksi kalliimpana on parempi kuin vaikka Weban versio, jossa on enemmän ulkonäköä.

go-e ei ole kalliimpi vaan jopa halvempi kuin webasto. Parasta go-e laturissa on että sen voi ottaa myös mukaan matkaan ja säätää lataustehoa 1A askelin toisin kuin webasto jossa kiinteä asennus ja kiinteä teho.
 

kotte

Hyperaktiivi
Monessa maassa kaasuautollla ei saa mennä maanalaisiin parkkeihin.
Nestekaasusta lähinnä kai kyse (monessa maassahan on perinteisesti käytetty tuota autojenkin polttoaineena)? Nestekaasu on ilmaa raskaampaa ja järjestään paloturvaongelma maanalaisissa tiloissa (kuten oikeastaan bensiinikin, joka käyttäytyy samalla tavalla, vaikkakin räjähtävää seosta ei synny yhtä helposti). Metaani (maakaasu tai biokaasu) taas nousee kattoon, ja henkilöautoilla se ei yleensä ole ongelma, kun räjähtävä tai syttyvä seoskin vaatii huomattavan suurta pitoisuutta. Helsingin Kampin bussiterminaalissahan maakaasubussien käyttö on kielletty, kun eivät osanneet ottaa rakennusaikana huomioon, että bussissa voi olla aika paljon kaasua, busseja voi olla paljon lähekkäin ja terminaalin kattoon ja matkan varrella tuli rakennetuksi "korotusonkaloita", joissa ei ole kunnon ilmavaihtoa pitkän käytäväosuuden perällä. Kaasuhenkilöautoillahan ei samoissa tiloissa ole rajoituksia (tuolta pääsee autolla myös Helsingin keskustan pysäköintihalleihin kilometriluokkaa olevien käytävien kautta).

Bensa muuten on todellinen riski maantietunneleissa. Mm. Kehä I:n Mestarintunnelissa Espoon Leppävaarassa on aikamoiset järjestelyt siltä varalta, että tunnelin alimmassa kohdassa syttyisi autopalo (kukaties vielä bensiiniä kuljettavalle säiliöautolle). Eli siellä on mm. aika iso varastoluola, jonne sammutusvedet ja palaen vuotava polttoaine saadaan tarvittaessa pois itse tunnelista). Tuon sähköautojutun mukaan taas sähköauton saisi parhaiten sammumaan, kun jättää veden lillumaan tunneliin niin, että autokin peittyy.
 

fraatti

Hyperaktiivi
go-e ei ole kalliimpi vaan jopa halvempi kuin webasto. Parasta go-e laturissa on että sen voi ottaa myös mukaan matkaan ja säätää lataustehoa 1A askelin toisin kuin webasto jossa kiinteä asennus ja kiinteä teho.

Luin tuossa aikani kuluksi tuota Froniuksen mukana tullutta manuaalia. Siinä oli mainittu että joku standardi mikä näissä naruissa on, mahdollistaa tehon säädön ampeerin portaissa. Mutta vasta 6A jälkeen. Onko asia näin?

 

Aki

Aktiivinen jäsen
Kyllä se näin on laturien minimi latausteho on 6A per vaihe. Tämä on mielestäni standardi. Autosta sitten voi saada säädettyä tehoa vielä alemmas ( Tesla ja Hyundai)
 

VesA

In Memoriam
Siinä on siis kolme osaa:

- tolppa / möykky kertoo 1kHz kanttiaallon pulssisuhteella laturille paljonko auto saisi ottaa virtaa - tämä kantti on siellä koko ajan
- johto kertoo laturille / tolpalle vastuksella paljonko siitä saa vetää läpi
- auto voi sitten tosiasiassa tehdä mitä lystää - sähkö tulee suorana kontaktorin läpi - mutta toki on viisasta uskoa noita johdon kautta kerrottuja rajoituksia.

Käytännössä auto vetää sen mitä pystyy kunnes akku alkaa olla täynnä ja sitten BMS alkaa kertoa laturille että otetaanpas rauhallisemmin. Tämä himmailu käy kalliiksi aikaveloitetuissa lataustolpissa, esmes K-Lataus.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Siinä on siis kolme osaa:

- tolppa / möykky kertoo 1kHz kanttiaallon pulssisuhteella laturille paljonko auto saisi ottaa virtaa - tämä kantti on siellä koko ajan
- johto kertoo laturille / tolpalle vastuksella paljonko siitä saa vetää läpi
- auto voi sitten tosiasiassa tehdä mitä lystää - sähkö tulee suorana kontaktorin läpi - mutta toki on viisasta uskoa noita johdon kautta kerrottuja rajoituksia.

Käytännössä auto vetää sen mitä pystyy kunnes akku alkaa olla täynnä ja sitten BMS alkaa kertoa laturille että otetaanpas rauhallisemmin. Tämä himmailu käy kalliiksi aikaveloitetuissa lataustolpissa, esmes K-Lataus.


Muusta en tiedä mutta nämä kikkareet vaikuttavat omasta mielestä varsin ylihintaisille siihen nähden millaista tekniikkaa noissa on sisällä.
Käytännössä siis joku kikkare mikä vain sanoo autolle paljonko tehoa saa ottaa sekä b-luokan vikavirtasuoja + kontaktori.

pBFBqfH.png

 

fraatti

Hyperaktiivi
Itseasiassa nyt kun ehdin pläräämään tuo nivaskan läpi niin näyttäisi että tuohon lataamiseen on kaksi tapaa. Toinen on pölhö rele joka vain sanoo että nyt on ok ladata. Tällöin lopputulos näyttää tälläiselle:
mIJt6vr.png


Näytti tuossa olevan fiksumpikin laite olemassa, tuo lukee modbusista suoraan paneliston ylituoton. Todennäköisesti tuollainen vain maksaa maltaita. edit. näyttää löytävän 1050€:lla + kulutusmittari (400€)
bCecM73.png


VnUZxSl.png


edit. tuossakin lataus 6A -> 0.1A pykälillä...
P3KM8KB.png
 
Viimeksi muokattu:

VesA

In Memoriam
Muusta en tiedä mutta nämä kikkareet vaikuttavat omasta mielestä varsin ylihintaisille siihen nähden millaista tekniikkaa noissa on sisällä.

Se 'tehoäly' maksaa itse yksin kappalein rakennettuna esmes yhden Arduinon ( Kiinasta klooni alle kympillä ) ja vähän analogiakomponentteja ( ei niihin saa kymppiä kulumaan). Openevsestä saa ohjeet. Kalleimmat osat ovatkin se type2 pistorasia ja B-vikavirtasuoja. Openevseen saa sitten näytöt ja etäohjauksetkin. Ihan se sama kama + kaapeli on näissä Kiinan sukopiuhoissa tai tsekkien tolpparasioissa joita saa näitä Webastoja halvemmalla, mutta voihan niissä kalliimmissa olla MIL-speksin osat jne.
 
Back
Ylös Bottom