Sähköautojen lataaminen ja latausverkosto

fraatti

Hyperaktiivi
Paloturvallisuuden asiantuntija kieltäisi sähköautojen latauspisteiden rakentamisen maanalaisiin parkkihalleihin

Tuttu on jossain autoliikkeessä töissä ja siellä oli tullut vaatimus joltain automerkiltä että vaurioituneen ajoneuvon ympärillä on oltava 4m tilaa joka suuntaan. Onhan nuo melko pirullisia sammuttaa kuten tästä käy ilmi.
 

VesA

In Memoriam
Akussa on elektrolyytissä orgaanista liuotinta joka palaa hyvin. Leimahduspiste jotain 150C ja syttyy itsekseen 450C. Eli sitä se sieltä puhaltaa - vähän kuin olisi iso vastus bensatankissa höyrystämässä. Niinpä yksi kiihkeän tutkimuksen kohde on palamaton elektrolyytti.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Used EV batteries will power Mitsubishi’s electric-vehicle manufacturing plant

Dendo Drive House
 

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
Mites onko kukaan laskenut syöttöjohtoa latausasemalle? 11 kW latausasema kaapelointimatka tälle 20 m. Laitanko 2,5 mm2 ja 16 A sulakkeet. Jännitehäviö ja tehohäviö syöttökaapelissa kiinnostaisi, kannattaisiko asentaa 6 mm2 kaapeli. TMA sille? Käyttöä tulee arviolta 3000 kWh/v aluksi, mutta voi kasvaa tuplaksi.
 

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
Joo 6 neliöinen olisi kyllä hyvä, mutta... Tänään tutkin kuluvan vuoden tuntitehot. 8 kW maksimi. Verkkoalueellani on käytössä tehomaksu ja jos sähköauton takia käyttäisin 11 kW lataustehoa niin maksut kasvaisivat monin verroin enemmän mitä häviötehoihin menisi. Joten 5x2,5 mm2 riittäisi minulle esim. 7 kW latausteho 10 A per vaihe. Talon käyttöön jää 1 kW. Riittää VILPille ja muille laitteille yöllä hyvin ainakin 0-kelillä ja takan lämmityksen avulla pakkasille asti.
 

VesA

In Memoriam
Tuo pikkuvolkkarin latausjööti on jollakin lailla ovela - sille ei kelpaa ihan mikä vaan jatkojohtoviritys. En ole tutkinut tarkemmin, pitäisi etsiä joku manuaali että näkisi valoista mitä se murjottaa.
 

roots

Hyperaktiivi
Paras TMA nyt olis olla vetämättä sitä oillenkaan jos sillee ajattelee, mutta jos jotain vetää niin 6mm2 jos kerran, se kumminkin se ruokahalu kasvaa ajan myötä.
 

repomies

Hyperaktiivi
2,5 neliömillinen riittää minulle, ja sellaista menee jo suunnitellun wallboksin lähelle joten mitäpä sitä uusimaan. Ikävän kalliita nuo latauslaitteet vaan.

Onneksi tehomaksua ei näillä main ole. Toivottavasti ei myöskään tule.
 

fraatti

Hyperaktiivi
2,5 neliömillinen riittää minulle, ja sellaista menee jo suunnitellun wallboksin lähelle joten mitäpä sitä uusimaan. Ikävän kalliita nuo latauslaitteet vaan.

Onneksi tehomaksua ei näillä main ole. Toivottavasti ei myöskään tule.

Mitä tuon yhden läheisen sähköyhtiön myyntipäällikön kanssa puhelin niin hän oli sitä mieltä että tehomaksu tulee joka yhtiöön jollain aikavälillä. Saas nähdä.

Itse teen varauksen heti niin että vedot tulevat 6 mm2 johdolla. Tuossa on sitten hiukan paremmat mahdollisuudet tulevaisuudessa siihen ettei muutoksia tarvisi heti tehdä lisää.

Harmittaa kun menin joskus ostamaan 25A keskuksen...

Joutunee varmaan vielä käyttämään keskuksen sinettejä auki. Elenia veloittaa tuosta ilosta 120e että sinetöivät keskuksen uudestaan. Toisaalta kannattaisi vaihtaa samalla sinetin alapuolelta johdotus 10mm2. Tuo varmaan riittänee 35A ropuille?
 

repomies

Hyperaktiivi
En ole sähkäri mutta sellaisen urbaanin legendan muistan kuulleeni, että kaapin sisäisissä johdotuksissa saisi käyttää pykälää pienempää johdotusta kuin mitä olisi taulukkominimi muuten. Toisaalta kaapin sisällä menee sen verta vähän johtoa sulakkeiden ja kiskojen välillä että se nyt on aika sama vetää ne vaikka sillä kymppineliöisellä, jos siellä pitää paikkoja kuitenkin aukoa.

Eiköhän täältä löydy sähkäri kommentoimaan, pitääkö tuo legenda paikkansa vai ei.

Jos sellainen tehomaksu tulee niin sitä enemmän jengi säästää latausvirrassa ja sitä ohkaisemmilla piuhoilla sitä pärjää.. en ainakaan itse näe sitä casea jossa olisi kahta autoa tarve ladata molempia yön aikana satojen kilometrien matkan verran. Toista ehkä.
 

VesA

In Memoriam
Johdon mitoitukseen on erilaisia taulukoita ja 'sääntöjä', mutta kaiken takana on yksinkertaisia asioita:

- lämpeneminen
- jännitehäviö

Tästä sitten seuraa tuo kaappisääntö: vapaassa ilmassa oleva johto ei niin kuumene eikä jännitehäviötäkään juuri tule 20cm matkalla - voi fuskata vähän siinä taulun sisäisessä johdotuksessa.

Toisaalta kauas pihalle menevässä, eli pitkässä, sähköauton latausjohdossa voi alkaa tulla ihan havaittavaa jännitehäviötä vaikkei johto liian kuumaksi tulisikaan.


 

jj_

Aktiivinen jäsen
Ei latauslaitteisiin liittyvää, mutta aika hurjia nuo akustopalot. Onkohan se yhtä kuin automaattisesti lunastuskuntoinen jos akusto syttyy? Mietin vain että jos olisi niin silloinhan siinä olisi palokunnalla ns selvä tilanne.. ajaa vesilavalla oleva lavetti paikalle ja kouranostimella palava auto altaaseen. Tosin eipä tuollaisiakaan taida missään valmiina nykyään olla ja lavankin täytyisi olla aina täynnä vettä (sitä kun alkaa hälytyksestä vasta täyttämään niin on turha edes lähteä).

Taatusti tulee jotain rajoitteita sähköautoille kunnes tuo sammutusasia on mietitty ja voidaan suorittaa siinä missä tavallisenkin auton sammutus.
 

VesA

In Memoriam
Taatusti tulee jotain rajoitteita sähköautoille kunnes tuo sammutusasia on mietitty ja voidaan suorittaa siinä missä tavallisenkin auton sammutus.

Ei sitä varmaan ole vielä mietitty. Roihun tekee sähköautossakin palava neste joka ei edes ole pahimmasta päästä, ongelma on siinä, että sähkön tuottama kuumuus keittää tätä lientä ulos akkupaketista ja sitten autosta tulee puhalluslamppu Palokunnilla ei ilmeisesti ole tällä hetkellä keinoa estää hapensaantia. Voisi kuvitella että joku tiukempi vaahto riittäisi, ei tarvitsisi ihan koko autoa uima-altaaseen upottaa. Tai akkuihin pitäisi laittaa joku varoventtiili niin että nesteet tulisivat ulos jotenkin helpommin käsiteltävästä putkenpäästä.

Toisaalta palavista elekrolyyteistä yritetään koko ajan hankkiutua eroon, ongelma voi olla ohimenevä.
 

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
Sammutusasiaa ja latauslaitetta miettiineennä päädyn versioon jossa latauslaite on autotallissa lukkojen takana (varkaussuojattu) ja itse auto pihalla latautumassa (palokunnan helposti tavoitettavissa ja talo ei kärvähdä palon syttyessä).
 

VesA

In Memoriam
Sammutusasiaa ja latauslaitetta miettiineennä päädyn versioon jossa latauslaite on autotallissa lukkojen takana (varkaussuojattu) ja itse auto pihalla latautumassa (palokunnan helposti tavoitettavissa ja talo ei kärvähdä palon syttyessä).

Latauslaitteita tuskin kohta kukaan varastaa sen enempää kuin lämmitystolppaakaan jos se vehje on vähänkään kiinni jossain, mitään erityisen kallista siinä ei ole. Type2 pistorasia on se kallein osa, muuten se on vaan tolppa jossa on kontaktori ja muutamalla hassulla eurolla elektroniikkaa. Niistä vaan voidaan vielä hetken pyytää eksoottisia hintoja.
 

VesA

In Memoriam
Tämä uutinen kävi mietityttämään.

Tämä on kokonaan toinen laite, pikalaturi varastettiin koska siitä halutaan kopioida jotain. Pikalaturi juttelee auton ja maksujärjestelmien kanssa äärimmäisen mutkikkaasti, softan teko tyhjästä on kallista ja siellä on kaikenlaisia salausavaimia ja sertifikaatteja joita ei voi itse keksiä vaan ne pitää jostain varastaa jos ei halua maksaa niiden käytöstä jollekulle. Tai sitten haluttiin vaan päästä siihen maksuliikenteeseen väliin. Veikkaanpa, että vehje meni rajan yli aika äkkiä, Suomessa ei piraattiasemille ole oikein markkinaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Roihun tekee sähköautossakin palava neste joka ei edes ole pahimmasta päästä, ongelma on siinä, että sähkön tuottama kuumuus keittää tätä lientä ulos akkupaketista ja sitten autosta tulee puhalluslamppu
Ei kai ongelmana ole pelkästään elektrolyytin ja muun palavan kuumeneminen suoraan palotapahtumassa, vaan lisäksi akkuun varastoitunut energia voi päästä purkautumaan, kun materiaaleihin tulee sisäinen oikosulku. Asiaa voi "kokeilla" ladatulla sormiakulla, kun laittaa se vaikkapa ruuvipenkkiin päät leukojen välissä vain sen verran tiukassa, että sähkö kulkee hyvin, mutta akku ei vielä muuta muotoaan merkittävästi (ei kannata laittaa mitään paloherkkää alle tai koskettaa akkua ilman pihtejä). Ladattu akku on tavallaan kuin ruuti, joka ei tarvitse ulkoista hapetinta kuumentuakseen vaarallisesti. Ei tuollaista voi millään sammuttaa, ainoa mahdollisuus on jäähdyttää akkua runsaalla vesimäärällä ja ehkä rikkoa kohde mahdollisimman pieniksi palasiksi ja levittää laajemmalle (vesihauteeseen tai -suihkuun), jolloin veden jäähdyttävä vaikutus paranee ja kohtiot sekä elektrolyytti erkanevat tavalla, jossa osa energiasta ei pääse vapautumaan. Ison sähköauton akussa on varastoituneena puhdasta sähköenergiaa saman verran kuin 10 litrassa bensiiniä potentiaalista kemiallista energiaa, minkä tuottamaa energiamäärää jokainen kunnioittaa, jos se pääsee vapaasti palamaan ilmassa. Tuollainen kuumennusvoima voi saada alumiininkin palamaan ja sitähän sähköauton rungossa ja muissa osissa pyritään painon säästämiseksi käyttämään monessa kohtaa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Sähköautopalo jossain kauppakeskuksen kellarissa olisi melkoinen show... Hengenvaarallinen myrkkykaasujenkin vuoksi. Milläs tosiaan sammuttaa.... Isolla autolla ei pääse hakemaan poiskaan ja naapuriautot syttyy taatusti kuumuudesta.

Kun tuo tapahtuu, niin sähköautot pääsee ekoilussa uudelle tasolle kun pysäköinti taivasalla ei kuluta energiaa.

Eikä se yksi auto mitään mutta jos parkkihallissa on vieri vieressä sähköautoja, niin kaboom... Good bye.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Mitähän nuo tykkäävät tukahduttamisesta? Päälle "lava" väärinpäin nosturilla? Taitaa kaasuuntua niin paljon että vaihtaa vaan lava sitten hiippakuntaa jos tussahtaa?
 

VesA

In Memoriam
vaan lisäksi akkuun varastoitunut energia voi päästä purkautumaan, kun materiaaleihin tulee sisäinen oikosulku

Tämä riippuu jo aika paljon siitä mitä akulle tapahtuu, mutta ladatessa sieltä lähtee ensin yksi kenno oikariin ja siitä ongelma sitten leviää naapureihin - joka ei akkupalojen kuvauksen pohjalta tunnu tapahtuvan hirmuisen nopsaan, vaan pikemminki auto käryää aika kauan. Tähän leviämiseen jäähdytys tietysti vaikuttaa jos sellaista pystyy akulle tarjoamaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Varmaa aika mielenkiintoisia mielenilmaisuja syntyisi, jos bensiini olisi täysin uusi aine ja pyrkimässä yleiseen käyttöön nyt eikä sata vuotta sitten. Voisiko mennä vaikka näin:
"100 litraa myrkyllistä ja helposti kaasuntuuvaa hiilivetyä tankissa, joka sytyy pienimmästäkin kipinästä. Tuota kierrätellään pikissä putkissa ympäri autoa pumpataan paineella kuumaan moottoriin. Vuotanut polttoaine voi aiheuttaa valtavan räjähdyksen eikä kerran syttynyttä poltoainetta ei saa oikein millään sammumaan."
 

repomies

Hyperaktiivi
Johdon mitoitukseen on erilaisia taulukoita ja 'sääntöjä', mutta kaiken takana on yksinkertaisia asioita:

- lämpeneminen
- jännitehäviö

Tästä sitten seuraa tuo kaappisääntö: vapaassa ilmassa oleva johto ei niin kuumene eikä jännitehäviötäkään juuri tule 20cm matkalla - voi fuskata vähän siinä taulun sisäisessä johdotuksessa.

Toisaalta kauas pihalle menevässä, eli pitkässä, sähköauton latausjohdossa voi alkaa tulla ihan havaittavaa jännitehäviötä vaikkei johto liian kuumaksi tulisikaan.



Jeps, hyviä linkkejä ja vahvistavat tuon kaappisäännön kyllä. Kaapin sisällä hyvin tehty asennus on lähinnä kuin yksijohtiminen ilma-asennus, ja kuusineliömilliselle kuparille ei edes löydy silloin taulukkoarvoa. Kuitenkin paksummista jööteistä voi vetää johtopäätöksen että kyllä se enempi kestää kuin mitä monijohtiminen ilma-asennus jolle taulukkoarvo löytyy, ja tuon monijohtimisen ilma-asennuksen maksimivirta sille kuusineliömilliselle on jo melkoinen.

Yritin tuota hiukka pyöritellä kännykän kalkulaattorilla siten että katsoin miten asennustapa A vertautuu asennustapaan G pystyssä. Pienin kaapeli olisi 25 neliömillinen, ja kerroin on joku 1.78 kai. Mikäli samaa kerrointa käyttää 6 neliömilliseen (asennustapa A=32A max) niin päästään yli 50A helposti. Olisin aika luottavainen vielä 35A jatkuvalla virralla sen 6 neliömillisen kanssa. Aivan sama johtopäätös jos lähtee vertailemaan asennustapojen E ja G kautta. En lähtisi kaapin plommauksia aukomaan jos siellä ainoastaan se 6 neliöinen sisäjohdotus ahistaa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
En lähtisi kaapin plommauksia aukomaan jos siellä ainoastaan se 6 neliöinen sisäjohdotus ahistaa.

Kyse ei ole siitä vaan mittauskeskus on täynnä ja tilan raivaamisen takia pitää roinaa järjestellä hiukan uudestaan eri tavalla. Jotain eroa 35A ja 25A keskuksella on ja toisaalta jos rajoite on noiden sinettien alla niin siitä kannattaisi samalla hankkitua eroon ellei se aiheuta muita ongelmia.

Tarkoitus on siis siirtää ukkossuojat tuonne pääkytkimen viereen ja hommatua samalla eroon yhdestä vikavirtasuojasta. (kaapissa kaksi tällähetkellä) Tuohon yhteen saa kytkettyä kaikki mitä tuonne kaappiin tarvii saada eli katoksen valot, pistorasiat, autojen lämmitykset sekä keskuksen omat pistorasiat. Nuo voivat olla ihan hyvin saman vikavirran takana.
 

VesA

In Memoriam
Nuo voivat olla ihan hyvin saman vikavirran takana.

No en ehkä valoja laittaisi samaan vikuriin. Eikös ne valot voi vaikka jättää ilman vikuria ? Olen koittanut omissa nurkissani huolehtia siitä, ettei myös pimeys iske sillä pahalla hetkellä kun jotain hajoaa ;)
 

Harrastelija

Vakionaama
Taisi olla määräyksissäkin jotain vaatimuksia/suosituksia vanhojen sähköjen parannuksiin liittyen. Tarkoitan että kun remontoidaan niin muutakin pitää samalla tehdä kuin esim lisätä sulakkeita. Tarkemmin en tiedä määräyksiä mutta ainakin vvs:ään liittyen oli jotain.
Uusissa tauluissa on käsittääkseni jo 3-4 vvs:ää. Ei pimene kaikki jos vaikka autolämmityspaikalla jotain tapahtuu.
Itsellänikin alunperin oli yksi mutta nyt on jo 4 vvs:ää: AT pr, ulko pr, osa talon pr, ILP, kullekin omansa.
Kannattaisiko sähkötaulun vaihtoakin harkita jos on vanha ja pieni? Varsinkin jos joutuu enemmältikin järjestelemään. Uusissa olisi enemmän tilaa ja sulakkeita valmiiksi jaettuna eri vvs:lle ja riittävän paksut piuhat. ”Halpoja” eivät tosin taida nykyään olla kun mukana tulee paljon tavaraa.
 

VesA

In Memoriam
Kannattaisiko sähkötaulun vaihtoakin harkita jos on vanha ja pieni? Varsinkin jos joutuu enemmältikin järjestelemään. Uusissa olisi enemmän tilaa ja sulakkeita valmiiksi jaettuna eri vvs:lle ja riittävän paksut piuhat. ”Halpoja” eivät tosin taida nykyään olla kun mukana tulee paljon tavaraa.

Tai sitten hommaa lisää keskuksia lähelle käyttöpaikkoja, riippuu johdotuksista onnistuuko. Meillä on johdonsuojia ja vikureita öö ainakin kuudessa paikassa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Taisi olla määräyksissäkin jotain vaatimuksia/suosituksia vanhojen sähköjen parannuksiin liittyen. Tarkoitan että kun remontoidaan niin muutakin pitää samalla tehdä kuin esim lisätä sulakkeita. Tarkemmin en tiedä määräyksiä mutta ainakin vvs:ään liittyen oli jotain.
Uusissa tauluissa on käsittääkseni jo 3-4 vvs:ää. Ei pimene kaikki jos vaikka autolämmityspaikalla jotain tapahtuu.
Itsellänikin alunperin oli yksi mutta nyt on jo 4 vvs:ää: AT pr, ulko pr, osa talon pr, ILP, kullekin omansa.
Kannattaisiko sähkötaulun vaihtoakin harkita jos on vanha ja pieni? Varsinkin jos joutuu enemmältikin järjestelemään. Uusissa olisi enemmän tilaa ja sulakkeita valmiiksi jaettuna eri vvs:lle ja riittävän paksut piuhat. ”Halpoja” eivät tosin taida nykyään olla kun mukana tulee paljon tavaraa.


Joo. Vikavirtasuojat tuli pakolliseksi myös valoryhmiin.

Tosiaan kyseessä on mittauskeskus. Tämän lisäksi on myös kaksi ryhmäkeskusta missä on valtaosa kaikista johdosuojista. Mittauskeskuksessa tilaa on aina rajallisesti ja nyt Smart Meterin lisääminen tuonne aiheuttaa sen että kaikki eivät enää mahdu sisällä. Tuo vie 4 din paikkaa. Aluperin tuo keskus oli vähän pölhösti johdotettu ja pariin kertaan lisäkytkentä on aiheuttanut sen että kaikkia muutoksia ei alunperin tiedetty ja osata varaustua ja helpompi olisikin ollut tehdä tuo kuntoon heti alusta saakka jos vain olisi tietänyt mitä tuonne oikein tarvitaan. Nyt sitten joutuu tekemään hiukan suuremman työn että tuon saa taas "järkeväksi".

Ylimmäinen vikuri on siis kytketty tehtaalla niin että se on 16A nallien perässä ja siinä on vain keskuksen sisäiset rasiat. Vasemmanpuoleinen on sitten laitettu varaukseksi tuonne noita muita varten. Nyt olisi tarkoitus hommautua siitä eroon ja siirtää ylijännitesuojat tuonne vasemmalle puolelle. Samalla kun ylijännitesuojat lähtevät niin lähtevät myös vikuria varten oleva 0-riviliitin mikä vie tuolla myös turhaan tilaa.

Pöntössä ei siis ole kuin keskuksen omien rasioiden ja autokatoksen rasioiden ohjaus ja johdosuojat. Samoin katoksen valot. Ja nuo ylijännitesuojat tietysti.

Kolmas ryhmäkeskus tulee vielä näiden olemassa olevien lisäksi nyt samassa rytäkässä.
IkSasAs.png
 

repomies

Hyperaktiivi
Kyse ei ole siitä vaan mittauskeskus on täynnä ja tilan raivaamisen takia pitää roinaa järjestellä hiukan uudestaan eri tavalla. Jotain eroa 35A ja 25A keskuksella on ja toisaalta jos rajoite on noiden sinettien alla niin siitä kannattaisi samalla hankkitua eroon ellei se aiheuta muita ongelmia.

35A (pää)sulakepesät kansineen ovat mallia 35-63A siinä missä 25A on sitten omanlaisensa elikkä pienempi.

Keskuksen nimellisvirta on kirjoitettu tarraan ja kertoo mikä on maksimi sulakekoko joka kyseiseen keskukseen on suunniteltu, mutta se ei välttämättä tarkoita että sulakepesät olisivat vastaavan kokoiset. Esimerkiksi minulla on keskuksen nimellisvirta 50A. Liittymä on 25A vastaavine sulakkeineen.
 

Mekaniker

Vakionaama
Olen seurannut osittain keskustelua ja sattumalta netti tarjosi eilen ruotsalaisen sivuston missä esittävät sähkökytkentävikoja...
Jossain on todettu että sähköauton viallinen laturi rikkoo/häiritsee vikavirta-suojat taloissa
Pelkästään ruotsin kielellä:

Toisessa todetaan lyhyesti ettei jotkut sähköautojen laturit saisi kytkeä verkkoon lainkaan:

Aavistan että liian moni vika on peräisin vääränlaisesta asennuksesta sekä heikosta/vanhasta sähköverkosta?
 

VesA

In Memoriam
Aavistan että liian moni vika on peräisin vääränlaisesta asennuksesta sekä heikosta/vanhasta sähköverkosta?

Ei näissä ole mitään erityistä, lähes jokainen nykyään verkkoon kytkettävä sähkölaite pystyy samoihin kauheuksiin, vaikkapa ILP tai PC. Ero on lähinnä siinä, että autojen tehot ovat suurempia - mutta vastaavasti ne kytkennät ON tapana suojata vähän paremmin, eli tasavirran huomaava vikavirtasuoja on aikalailla vakiokomponentti noissa. Kunhan taas tästäkin koitetaan saada bisnestä - tuo jantteri mittailee näitä työkseen :p
 

Lurkus

Vakionaama
Varmaa aika mielenkiintoisia mielenilmaisuja syntyisi, jos bensiini olisi täysin uusi aine ja pyrkimässä yleiseen käyttöön nyt eikä sata vuotta sitten. Voisiko mennä vaikka näin:
"100 litraa myrkyllistä ja helposti kaasuntuuvaa hiilivetyä tankissa, joka sytyy pienimmästäkin kipinästä. Tuota kierrätellään pikissä putkissa ympäri autoa pumpataan paineella kuumaan moottoriin. Vuotanut polttoaine voi aiheuttaa valtavan räjähdyksen eikä kerran syttynyttä poltoainetta ei saa oikein millään sammumaan."


Kyllä varmasti, mutta akuissa on kyllä selkeästi erilainen riski. Polttoainepalot on helppo sammuttaa. Akkupalo ei.
 

repomies

Hyperaktiivi
^Mikäpä toisaalta estäisi tekemästä direktiiviä joka pakottaisi rakentamaan akkuihin sammutusjärjestelmän.

Johan monissa akuissa on jo nyt putkitus jäähdytystä varten. Noheva insinööri suunnittelisi autoihin johonkin maskissa standardin jäähdytystökkelin, jonka kautta palokunta voisi tuupata akkuun jäähdyttävää ainesta huuhteluna. Putkiston pitäisi kestää tietty paine ja akussa pitäisi olla vastaavasti poistumistie jäähdykkeelle, joka sitten aukeaisi kun painetta on tarpeeksi.
 

VesA

In Memoriam
Noheva insinööri suunnittelisi autoihin johonkin maskissa standardin jäähdytystökkelin

Ei siihen ehkä palokuntaakaan tarvittaisi - lämpökarkaaminen alkaa hyvin pieneltä alueelta. Eli aika pieni jäähdytyslaitteisto, vaikka auton oma ilmastointilaite, riittäisi kyllä pitämään sen ensimmäisen kennon kurissa. Tai joku dedikoitu kylmäainepullo jolle aukeaa reikä kennon kuumuudesta.
 

kotte

Hyperaktiivi
^Mikäpä toisaalta estäisi tekemästä direktiiviä joka pakottaisi rakentamaan akkuihin sammutusjärjestelmän.
Siis kuten ydinvoimaloissa: autossa pidettävä muutama sata kiloa jäätä mukana jäähdytystä varten? Tuon verran irtoaa akusta energiaa totaalisesti ja vaikkapa kunnon tällin jälkeen on vaikea ennustaa, mistä energian lähtee purkautumaan. Toki kunnolla suunniteltu veden haihduttaminen voisi riittää, eli selvittäisiin alle sadalla kilolla varavettä.
 

repomies

Hyperaktiivi
Siis kuten ydinvoimaloissa: autossa pidettävä muutama sata kiloa jäätä mukana jäähdytystä varten? Tuon verran irtoaa akusta energiaa totaalisesti ja vaikkapa kunnon tällin jälkeen on vaikea ennustaa, mistä energian lähtee purkautumaan. Toki kunnolla suunniteltu veden haihduttaminen voisi riittää, eli selvittäisiin alle sadalla kilolla varavettä.

Ei suinkaan, tarkoitin että akun jo olemassaolevaa jäähdytysputkistoa käytettäisiin hätäsammutukseen/jäähdytykseen palotilanteessa auton ulkopuolelta kytkettävän jäähdytys/sammutuslaitteen avulla. Jotenkin niin, että auton maskissa olisi tarkoitusta varten liitin josta sammutusaineet ja jäähdytys saataisiin painettua akun sisään.

Toki palotilanteessa voisi yrittää pyörittää akun normaalia jäähdytystä ensin vaikka 12V akun voimin, hetken, mikäli se yhä onnistuisi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ei suinkaan, tarkoitin että akun jo olemassaolevaa jäähdytysputkistoa käytettäisiin hätäsammutukseen/jäähdytykseen palotilanteessa auton ulkopuolelta kytkettävän jäähdytys/sammutuslaitteen avulla.
Olisi tuosta apua, mutta mitään muuta sammutusainetta ei kannata ajatella kuin vettä: Sitä on paloautossa muutenkin mukana ja sillä voi lämpötilan rajoittaa hyvin tehokkaasti hiukan sadan asteen päälle. Tuo estää jo aika hyvin akun itsetuhon laajenemisen. Vesi taitaa massa- ja tilavuusvirtaansa nähden olla jokseenkin tehokkain saatavilla oleva jäähdytysaine, minkä lisäksi käsiteltävyys ja toimivin lämpötila-alue 100 asteen vaiheilla on hyvä. Sama aine käy myös ympäristön jäähdyttämiseen. Tuo esillä ollut auton upottaminen kokonaan vedellä täytettyyn altaaseen alkusammutuksen jälkeen on tietenkin jo sinällään varman tuntuinen ja tehokas jälkisammutuskeino, joka hoitaa myös tässä tilanteessa erityisenä ongelmana olevan jälkivartioinnin automaattisesti. Haittana ovat vain tarvittavat raskaat laitteet ja käsittelyn vaatima tila.
 
Back
Ylös Bottom