Sähköautojen lataaminen ja latausverkosto

HelaKammo

Vakionaama
Accelev on kyllä hyvä, kestää pakkasen, mutta ei sadetta. Kuulemma postilaatikkoasennuksia ja katoksia käytetty, EV aseman mukaan. Itse vaan peitän sen, sekä tein kulmaraudasta lukon kiinnityksen, eli ei lähde varkaiden mukaan.

Jos saa räystään suojaan, niin ok.
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Accelev on kyllä hyvä, kestää pakkasen, mutta ei sadetta. Kuulemma postilaatikkoasennuksia ja katoksia käytetty, EV aseman mukaan. Itse vaan peitän sen, sekä tein kulmaraudasta lukon kiinnityksen, eli ei lähde varkaiden mukaan.

Jos saa räystään suojaan, niin ok.

Täytyykin tutustua siihen vielä tarkemmin. Hintaluokka taitaa olla sama Wallen kanssa. Räystään alle kyllä saisin sen. Onko siinä kiinteä latausjohto?
 

HelaKammo

Vakionaama
Täytyykin tutustua siihen vielä tarkemmin. Hintaluokka taitaa olla sama Wallen kanssa. Räystään alle kyllä saisin sen. Onko siinä kiinteä latausjohto?
Voimavirta ja voi ottaa mukaan. Lisänä on jonkinlainen oikosulkuvirtaan tai PEN mittaukseen perustuva analyyiikka. Näkee jos syöttö on viallinen.

Ostin, koska käyttöä kahdessa kohteessa.

Latausjohdon pituudrn voi tilatessa valita ja Wlan pulikan.
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Voimavirta ja voi ottaa mukaan. Lisänä on jonkinlainen oikosulkuvirtaan tai PEN mittaukseen perustuva analyyiikka. Näkee jos syöttö on viallinen.

Ostin, koska käyttöä kahdessa kohteessa.

Latausjohdon pituudrn voi tilatessa valita ja Wlan pulikan.

Accelev ja Walle 25A olisi siinä mielessä hyviä, että sen pienemmänkin, mutta riittävän tehon (noin 3 kW?) saa otettua kahdelta vaiheelta. Ja tarvittaessa käytössä on myös suurempi noin 6 kW teho, jos pääsulakkeiden kuormitus sallii.

Jos Accelevin saisi fiksusti suojaan, olisi se ehkä monipuolisempana laturina valinta.

Täällä näytti siirtyminen 3*35A sulakekokoon olevan kustannuksiltaan inhimillinen, mutta keskukseen taitaa tulla syöttö vain 5*6S MMJ -kaapelilla.
 

HelaKammo

Vakionaama
Koska ketju käsittelee myös pikalatureita, niin mm. pihistelysyistä on usein jätetty Chademo ihan sivurooliin.

Tässä piti Jyväskylän Cityarissa ladata, kun hostellilla ei ollut latausta, eikä kyllä juuri hotelleillakaan ole. Päädyimme siis 300 kW pömpelin ääreen. Chademo olikin vain 50 kW mikäsinällään ei yllätä, mutta se, että näennäisesti 300 kW on jaettu kolmeen osaan, joissa toisessa CCS ja Chademo, toisessa vain CCS. Todellisuudessa laite on kaksiosainen. Näitä pömpeleitä oli kaksi.

Periaatteessa pari 50 kW CCS autoa torppaa myös kummankin laitteen Chademot, jos käyttäjä ottaa käyttöön yhdistelmäpuolen, jolloin toiseen ruutuun pitää vaan ajaa jonoon. Laite ei ohjeista tätä mitenkään.

Tästä kehkeytyi jännittä vaihdetaan autopaikkoja-rumba, joka lopulta ratkesi sillä, että yksi autoi lähti ja vaihdettiin pisteet toisen autoilijan kanssa ristiin.

Olihan siinä tiettyä komiikkaa, kun yhdessä ihmeteltiin ja säädettiin useamman autokunnan voimin. Tässä saattaa K-ryhmä säästää tonneja sadan tonnin investoinnista? Moduulipaikka on etupellissä vapaana, ja 300 kW varmasti riittää.
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Koska ketju käsittelee myös pikalatureita, niin mm. pihistelysyistä on usein jätetty Chademo ihan sivurooliin.

Tässä piti Jyväskylän Cityarissa ladata, kun hostellilla ei ollut latausta, eikä kyllä juuri hotelleillakaan ole. Päädyimme siis 300 kW pömpelin ääreen. Chademo olikin vain 50 kW mikäsinällään ei yllätä, mutta se, että näennäisesti 300 kW on jaettu kolmeen osaan, joissa toisessa CCS ja Chademo, toisessa vain CCS. Todellisuudessa laite on kaksiosainen. Näitä pömpeleitä oli kaksi.

Periaatteessa pari 50 kW CCS autoa torppaa myös kummankin laitteen Chademot, jos käyttäjä ottaa käyttöön yhdistelmäpuolen, jolloin toiseen ruutuun pitää vaan ajaa jonoon. Laite ei ohjeista tätä mitenkään.

Tästä kehkeytyi jännittä vaihdetaan autopaikkoja-rumba, joka lopulta ratkesi sillä, että yksi autoi lähti ja vaihdettiin pisteet toisen autoilijan kanssa ristiin.

Olihan siinä tiettyä komiikkaa, kun yhdessä ihmeteltiin ja säädettiin useamman autokunnan voimin. Tässä saattaa K-ryhmä säästää tonneja sadan tonnin investoinnista? Moduulipaikka on etupellissä vapaana, ja 300 kW varmasti riittää.

Onko näitä CHAdeMOja tullut vielä uusiin latauspaikkoihin? Olen saanut nettikirjoittelusta vähän semmoisen käsityksen, ettei niihin enää panostettaisi.

Sikäli käyttöä voisi olla itselläkin, kunhan Leaf joskus vuoden alussa saapuu. Hankinta on tehty kyllä sillä ajatuksella, ettei pikalatureihin tarvitse tukeutua.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Onhan näissä sellaisia ”haasteellisia” tilanteita, kun esimerkiksi pihassa on vaikka 2x150kW CCS ja sitten 1x50kW, jossa jaettu CCS ja Chademo.

No jos sitten mulle esim hyvin riittäisi 50kW ja valitsen sen halvemman hinnan takia ja sitten perässä tuleekin paikalle Nissani, joka ei kykene lataamaan siitä nopeasta, mutta minä kykenisin…
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Accelev on kyllä hyvä, kestää pakkasen, mutta ei sadetta. Kuulemma postilaatikkoasennuksia ja katoksia käytetty, EV aseman mukaan. Itse vaan peitän sen, sekä tein kulmaraudasta lukon kiinnityksen, eli ei lähde varkaiden mukaan.

Jos saa räystään suojaan, niin ok.

Oliko sinulla tuo Accelev sisätiloissa?

Maksimijännite tuolla on 250 V ja Leafin laturi on speksattu maks. 240 V. Onko tuolla merkitystä vai olenko käsittänyt jotain väärin?
 

repomies

Hyperaktiivi
ABC asemille menee 3+1 metodilla, eli pitäisi olla, mutta jos ne tehdään jaettuna, niin yksi hailee sano.
Vaihtelee. ABC on joissain uusissa kohteissa jo pudottanut Chademon pois. Ymmärrettävästi, jos käyttäjiä on kovin vähän. Kuormanjako noissa ABC:n kempowereissa näyttäisi olevan oikeastaan aina, eli ne ei ole chademon osalta joko-tai, mikäli chademo on asennettu. Teho vaihtelee.

Nissanillakin taitaa uudempi tuotanto olla CCS:n kanssa. Chademo on menneen talven lumia, ei sillä varustettua autoa kannata hankkia jos aikoo pikalatureilla enempikin liikkua.

Nyt on tullut aika runsaasti uusia pikalatauspaikkoja, tai sanotaanko että rakenteilla niitä on runsaasti. Rakenteilla olevien valmistuminen venyy johtuen milloin mistäkin, ilmeisesti toimitusvaikeuksia on vähän kaikilla osapuolilla. Laturit saattaa saada, mutta keskusta ei, tai toiste päin.
 

HelaKammo

Vakionaama
Oliko sinulla tuo Accelev sisätiloissa?

Maksimijännite tuolla on 250 V ja Leafin laturi on speksattu maks. 240 V. Onko tuolla merkitystä vai olenko käsittänyt jotain väärin?
Ulkoseinällä suhteellisen suojassa, mutta pitää vielä kehitellä joku tuiskusuojaus. Kylmäähän speksit taisi luvata -30 ja puhaltimien takia vaatii sisätilan.

Mahtunee Bobi laatikkoon, ja saisi lukittua, alaosa pitäisi rälläköidä varmaan auki.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Maksimijännite tuolla on 250 V ja Leafin laturi on speksattu maks. 240 V. Onko tuolla merkitystä vai olenko käsittänyt jotain väärin?
Siinä mielessä olet käsittänyt väärin että nämä kotilatauslaitteet ei tee sille verkosta tulevalle sähkölle mitään eli se mikä pistorasioista tulee, tulee myös noista. Se millä teholla ladataan säädetään auton laturissa niillä ehdoilla mitä latauslaite sille kertoo.
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Siinä mielessä olet käsittänyt väärin että nämä kotilatauslaitteet ei tee sille verkosta tulevalle sähkölle mitään eli se mikä pistorasioista tulee, tulee myös noista. Se millä teholla ladataan säädetään auton laturissa niillä ehdoilla mitä latauslaite sille kertoo.

Kyllä tuo Accelev taitaa jonkinlaisena muuntajana toimia, kun se hyödyntää kahta vaihetta riittävän virran tuottamiseen yhteen vaiheeseen. Jostain löytyi tarkempaakin keskustelua toimintaperiaatteesta.

Speksit sanoo:
Output voltage range 210 ~ 250 V (AC) single phase
 

harb

Aktiivinen jäsen
Kyllä tuo Accelev taitaa jonkinlaisena muuntajana toimia, kun se hyödyntää kahta vaihetta riittävän virran tuottamiseen yhteen vaiheeseen. Jostain löytyi tarkempaakin keskustelua toimintaperiaatteesta.

Speksit sanoo:
Output voltage range 210 ~ 250 V (AC) single phase

Juuri näin. AccelEv osaa korottaa jännitettä, joka itsessään korottaa latausnopeutta, kun auton ottama maksimivirta on vakio niin latausteho kasvaa.
 

Ton1A

Vakionaama
Kahden vaiheen välissä on nimellisesti 400V jännitettä. AccelEv (tai Walle) sisältää muuntajan jolla tuo lasketaan sinne noin 230V tasolle, ja kuten sanottua, pieni ylijännite on vain eduksi. Tuolla siis 16A @ 400V muuttuukin 25A @ 230V.

Yleisesti 1-vaiheinen lataus kotitalouksissa on haastavaa. Ongelman syynä on yleinen pääsulakekoko (3x25A), jonka vuoksi 1-vaiheinen lataus jää yleensä 3,6kW tehoon. Walle on ratkaissut ongelman hyödyntämällä muuntajatekniikkaa. Walle latauslaite käyttää kotitalouksista löytyvää 3-vaihepistorasiaa, joka antaa 16 ampeerin virtaa 400 voltin jännitteellä. Muuntajatekniikkaa hyödyntämällä latausasema muuttaa tämän sähkövirran yksivaiheiseksi 25 ampeerin virraksi, tällä saavutetaan 6kW latausteho. Näin voidaan nopeuttaa huomattavati 1-vaiheisen sähköauton latausta ilman kotitalouden sulakkeiden ylikuormittamista. Walle latauslaitteesta löytyy lisäksi säätökytkin, jolla latausteho voidaan tarvittaessa puolittaa.

 

pamppu

Hyperaktiivi
Juuri näin. AccelEv osaa korottaa jännitettä, joka itsessään korottaa latausnopeutta, kun auton ottama maksimivirta on vakio niin latausteho kasvaa.

Ei se kyllä sitä jännitettä mitenkään ”säädä”. Sielä on tietynlainen käämitys, jolla se 400V putoaa tuohon 230V luokkaan. Se vaihteluväli on edelleen peräisin siitä mitä verkosta sattuu tulemaan ja se voi vaihdella useamman kymmenen volttia. Sen muuntajan pointti on korottaa virtaa. Eli kun kahden vaiheen välistä napataan 400V/16A, ulos saadaan 230V/25A. Ja siitä toki hyötyy yksivaiheinen lataus verrattuna siihen että ilman muuntajaa saisi 230V/16A.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Jep, en ollut tutustunut tuohon laitteen 2v >1v muunnoksen, mutta kuten Pamppu tuossa kirjoittaa taitaa sieltä pihalle tulla ihan normaali jännite.
Sinänsä suuremman virran 1v lataus on vähän tyhmä kun vastaavasti tarvitaan sitten tuollainen rautamötikkä (muuntaja) seinään.
 

HelaKammo

Vakionaama
No jos meinaa repiä 6 kW yhdestä vaiheesta, niin on oltava takana paukkuja. Ihan pätevä, kun myös latausviran voi itse päättää, tai antaa verkonvalvonnan arpoa, sekä lisänä se jonkinlainen syötön kunnon valvonta. Näitä yksivaiheisia kuitenkin on, joten markkinarako löytyy.
 

harb

Aktiivinen jäsen
Ei se kyllä sitä jännitettä mitenkään ”säädä”. Sielä on tietynlainen käämitys, jolla se 400V putoaa tuohon 230V luokkaan. Se vaihteluväli on edelleen peräisin siitä mitä verkosta sattuu tulemaan ja se voi vaihdella useamman kymmenen volttia. Sen muuntajan pointti on korottaa virtaa. Eli kun kahden vaiheen välistä napataan 400V/16A, ulos saadaan 230V/25A. Ja siitä toki hyötyy yksivaiheinen lataus verrattuna siihen että ilman muuntajaa saisi 230V/16A.

Onko se "säätää" vai "muuntaa" ei ole nyt niin oleellista vaan se että AccelEV on mitoitettu niin että se antaa korkeampaa jännitettä kuin ottamansa vaiheiden ja maan välinen jännite. Ja näin ollen latausteho on samalla virralla nopeampi kuin tavallisella latauslaitteella.

Notice: If speed of charging is limited by low onboard charger amperage, Accelev still can be faster than other charger due to higher voltage operation (voltage boost). This applies especially to cars with 3,3kW or weaker onboard charger. Notice, that „16A charger” may load your phase up to full 16A, but faster, fully loaded Accelev 6kW will load it with 13A per 230V phase (230V x 13A x 2 phases = 6kW) or with 7,5A per phase only while doing exactly same speed as 16A charger does.
 
Viimeksi muokattu:

Ton1A

Vakionaama
Tuo suuren virran yksivaihelataus on ihan OK esim. jenkeissä jossa kotitalouksissa ei yleensä ole kolmivaihesähköjä, vaan esim. suuruusluokkaa 100A yksivaiheinen liittymä. Siihen voi hyvin tökätä kiinni 32A ottavan sähköauton. Suomessa on vähän hankalampaa kun omakotitalossa on tyypillisesti 3x25A tai isommissa taloissa 3x35A.

Tuo kahden vaiheen yhdistäminen ei ole mikään erityinen taikatemppu, kun se on oikeasti vain 400V yksivaihesähkön muuntaminen muuntajalla 230V yksivaihesähköksi.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Tosiasia kuitenkin on että noi 32A 1v latauksella olevat on katoavaa kansanperinnettä niinkuin Chademokin. Suomessa 3-vaihe sähköt on de facto.
 
  • Tykkää
Reactions: Aki

Ton1A

Vakionaama
Tesla on tehnyt tuon aika hienosti. Autossa on 3 kappaletta joko 16A tai 24A 1-vaihe latausmoduleja, vanhaan Model S:ään sai myös optiona ns. tuplalaturin jolloin on 6x16A laturimodulit. Jenkeissä jossa on yksivaihesähköt, kytketään modulit rinnan samaan vaiheeseen, jolloin voidaan ottaa vaikkapa 48A (3x16A) yksivaiheisena. Euroopassa sama laturirauta kytketään kolmivaiheiseen type2-töpseliin, kukin moduli omaan vaiheeseensa ja saadaan sama 48A virta siten että otetaan 16A kustakin vaiheesta.

Tähän liittyy vielä sellainenkin erikoistapaus, että eurooppalaiset Teslat osaavat ladata myös 1x32A, eli osaavat kytkeä kaksi modulia samaan vaiheeseen. Tuo onnistuu esim. 1-vaiheisella 32A type2-kaapelilla 22kW latauspisteestä tai vaihtamalla matkalaturin töpseliadapteriksi se isompi karavaanaritöpseli, eli 32A malli.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Tesla on tehnyt tuon aika hienosti. Autossa on 3 kappaletta joko 16A tai 24A 1-vaihe latausmoduleja, vanhaan Model S:ään sai myös optiona ns. tuplalaturin jolloin on 6x16A laturimodulit. Jenkeissä jossa on yksivaihesähköt, kytketään modulit rinnan samaan vaiheeseen, jolloin voidaan ottaa vaikkapa 48A (3x16A) yksivaiheisena. Euroopassa sama laturirauta kytketään kolmivaiheiseen type2-töpseliin, kukin moduli omaan vaiheeseensa ja saadaan sama 48A virta siten että otetaan 16A kustakin vaiheesta.

Tähän liittyy vielä sellainenkin erikoistapaus, että eurooppalaiset Teslat osaavat ladata myös 1x32A, eli osaavat kytkeä kaksi modulia samaan vaiheeseen. Tuo onnistuu esim. 1-vaiheisella 32A type2-kaapelilla 22kW latauspisteestä tai vaihtamalla matkalaturin töpseliadapteriksi se isompi karavaanaritöpseli, eli 32A malli.
Tuo selittääkin sen kun 1 sulake 3-vaiheesta meni, niin jatkoi latausta 2/3 teholla.
 
K

korsteeni

Vieras
........

Tuo kahden vaiheen yhdistäminen ei ole mikään erityinen taikatemppu, kun se on oikeasti vain 400V yksivaihesähkön muuntaminen muuntajalla 230V yksivaihesähköksi.
eikö siitä tule valtava vinokuorma?
jos yksivaihe invertteristä olisi kyse niin palstalaiset olisivat kärppänä kimpussa
 

Ton1A

Vakionaama
Tuleehan siitä, mutta vähemmän kuin otettaessa vain yhdestä vaiheesta. Lataushybridithän noista ovat pahimpia, niissä ei juuri ole näkynyt muuta kuin yksivaihelatausta. Onneksi suunnilleen kaikki vakavasti otettavat valmistajat tarjoavat kolmivaihelatausta vakiovarusteena.
 

Jule

Vakionaama
Ei tuo accelevin kaksivaihe systeemi sitä pahibtalaatua olevaa vinokuormaa ole, se ei kuitenkaan rasita nollaa ollenkaan.

Koska ketju käsittelee myös pikalatureita, niin mm. pihistelysyistä on usein jätetty Chademo ihan sivurooliin.

Onhan tuon chademon jättäminen pois ihan perusteltua, kun niitä ei ole kuin yhdessä autossa, ja sekin on tunnettu siitä ettei sovellu kovin hyvin pikaladattavaksi.

Ei chademolatureilla yleensä ruuhkaa ole, vaikka ovatkin harvassa.

Oliko sinulla tuo Accelev sisätiloissa?

Maksimijännite tuolla on 250 V ja Leafin laturi on speksattu maks. 240 V. Onko tuolla merkitystä vai olenko käsittänyt jotain väärin?

Leafin laturin nimellisjännite lienee max 240V, todelliseen jännitteeseen sallitaan muistaakseni 10% heitto, eli nissanin pitäisi toimia vielä täysin ongelmitta 264V jännitteellä, käytännössä varmasti paljon enemmänkin.

Esim briteillä on 240v nimellisjännite.


Tuo suuren virran yksivaihelataus on ihan OK esim. jenkeissä jossa kotitalouksissa ei yleensä ole kolmivaihesähköjä, vaan esim. suuruusluokkaa 100A yksivaiheinen liittymä. Siihen voi hyvin tökätä kiinni 32A ottavan sähköauton. Suomessa on vähän hankalampaa kun omakotitalossa on tyypillisesti 3x25A tai isommissa taloissa 3x35A.

Itseasiassa se jenkkien perussähköliittymä on kaksivaiheinen 230v, josta saa näppärästi sitten 115v tavallisiin pistorasioihin, ja voimavirtatöpselistä tuon 230v. 50A on aika yleinen iso voimavirtapistoke, josta lähtee n 11,5kw (vrt meikäläinen 16A voimarasia 11kW).

Euroopassa Briteillä on ainakin normi liittymät juuri esim 1x230Vx100A. Yksivaihelaturi on paljon fiksumpi ratkaisu kuin 3v laturi.

Käsittääkseni volkkareissa on käytetty kahta 16A laturia, niin että se voi ladata 3 vaihesähköstä 2x16A vaiheella 7,2kw, tai yhdesta vaiheesta 1x32A 7,2kw.
 

HelaKammo

Vakionaama
Ömph, on näitä Chademo autoja kuitenkin ihan useita, jopa Lexus, mutta poistuva. Pikaladattavaksi sopii pois lukien osa Leaf malleista. Ei oikeastaan mikään ota kuin hetken yli 50 kW, äkkiä putoaa. En nyt ohan lähtisi noin radikaalisti pois sulkemaan. Mitsun phev myös pikalataa näillä Chademo latureilla.

95 % kotilatauksella, joten nämä onhelmat ovat auton elinkaaren aikana hyvin harvinaisia.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Ei luulisi märän ja loskan vaikuttavan, induktiolieden omistajat varmaan osaa kertoa miten eri asioihin reagoi, melkein samastahan tuossa kyse.
Tuohon tiehen en oikein usko, miten veloitetaan yms. Mutta parkkipaikalla tuo tuntuisi ihan toimivalta ja kätevältä, se tullaan vielä näkemään.
 

huugo

Vakionaama
Lataustiehen induktiolla en usko. Mutta jollakin kuorma-autojenvakioreitillä johdinlataus voisi olla toimiva. Minusta pohjosi-ruotsissa moista testattiin käytännössä.

Henkilöakkuautoilla ei ole ongelmaa jota kannattaisi noilla keinoilla ratkoa. Jos isoakkuisella akkuautolla on ongelma niin suosittelen joogakurssia
 
K

korsteeni

Vieras
onko latausasemissa/järjestelmissä menossa sama kun aikoinaan videonauhureissa, beta vs vhs
olisi käsittääkseni eduksi jos ne autot lataisivat perus töpseleillä perus seinästä vai onko syynä maamme suomi, elikkä erikoistepselit vai?
16A /16A 3~ ja 32A 3~
auton mukana tullut kaapeli vaan seinään
miksei autossa voisi olla että pelkällä roikalla voisi ladata eikä mitään erikoisliittimiä
 

harb

Aktiivinen jäsen
onko latausasemissa/järjestelmissä menossa sama kun aikoinaan videonauhureissa, beta vs vhs
olisi käsittääkseni eduksi jos ne autot lataisivat perus töpseleillä perus seinästä vai onko syynä maamme suomi, elikkä erikoistepselit vai?
16A /16A 3~ ja 32A 3~
auton mukana tullut kaapeli vaan seinään
miksei autossa voisi olla että pelkällä roikalla voisi ladata eikä mitään erikoisliittimiä

A) on (Jenkeillä ja Kiinassa on omansa)
B) EU tasolla CCS on standardisoitu, eli jatkossa ei tänne virallisesti tuotane enää muilla standardeilla

Sähköautoliitännän etuna on neuvottelu latauslaitteen ja auton välillä siitä että paljonko jännitettä ja virtaa tarjotaan ja kumpaan suuntaan. Näin voidaan toteuttaa järkeviä kuormantasausmekanismeja, auton käyttämistä energiavarastona ja hyödyntää käytettävissä oleva kapasiteetti maksimaalisesti.

Tämä mahdollistaa sitten myös pikalatauksen, jossa ulkoinen laturi lataa tasavirralla suoraan auton akustoa.

Toinen puoli on tietysti se että perinteisiä liittimiä ei ole suunniteltu jatkuvaan kuormitukseen eikä mahdollisiin tasaviravikatilanteisiin.
 
K

korsteeni

Vieras
...

Sähköautoliitännän etuna on neuvottelu latauslaitteen ja auton välillä siitä että paljonko jännitettä ja virtaa tarjotaan ja kumpaan suuntaan. Näin voidaan toteuttaa järkeviä kuormantasausmekanismeja, auton käyttämistä energiavarastona ja hyödyntää käytettävissä oleva kapasiteetti maksimaalisesti.
.......

kun nuo ominaisuudet ovat kuitenkin autokohtaisia, ne voisivat olla yhden liitännän verran autonpuoleisessa päässä
jokainen valmistaja voisi pähkäillä ne mieleisekseen ja liitin, se pistotulppa olisi sama kun sirkkeliin tai hitsauskoneeseen

auton käyttö varavoimana vaatii käsittääkseni sekin kiinteistön puolella lisätoimenpiteitä latausasemasta huolimatta
 

Esäätäjä

Vakionaama
1656171156545.png

No, minä käytän tälläistä 11kw 3-v lataukseen, menee samaan tökkeliin kun sirkkeli ja hitsauskone.
 

harb

Aktiivinen jäsen
kun nuo ominaisuudet ovat kuitenkin autokohtaisia, ne voisivat olla yhden liitännän verran autonpuoleisessa päässä
jokainen valmistaja voisi pähkäillä ne mieleisekseen ja liitin, se pistotulppa olisi sama kun sirkkeliin tai hitsauskoneeseen

auton käyttö varavoimana vaatii käsittääkseni sekin kiinteistön puolella lisätoimenpiteitä latausasemasta huolimatta

Sitten pitäisi olla kaksi liitäntää. Toinen pikalataukseen ja toinen vaihtovirtalataukseen.

Näppärämpää jos tarvitsee vain yhden ja logiikka on verkon puolella. Tai vaikka siinä johdossa kuten Esäätäjä sanoi.

Mutta luulen että pääsyy tilanteelle on kuitenkin lainsäädäntö / turvallisuusnäkökulma. Uutta liitäntää käyttäen voidaan paremmin vahvistaa haluttuja käytäntöjä.
 

Ton1A

Vakionaama
Kävin tuossa päivänä eräänä katsomassa Kaarinan Piispanristin ABC-Lataus pikalaturia (1x 100 kW CCS + 1x 50 kW Chademo). Tuossa KemPowerin asemassa on kWh-mittarit ihan näkyvissä, CCS-puolella oli aika tarkkaan kymmenkertainen lukema Chademoon verrattuna.
 

Ton1A

Vakionaama
Itseasiassa se jenkkien perussähköliittymä on kaksivaiheinen 230v, josta saa näppärästi sitten 115v tavallisiin pistorasioihin, ja voimavirtatöpselistä tuon 230v. 50A on aika yleinen iso voimavirtapistoke, josta lähtee n 11,5kw (vrt meikäläinen 16A voimarasia 11kW).
Tiedä sitten voiko tuota oikeasti edes sanoa kaksivaiheiseksi... Niillähän on nolla ja sitten kaksi 180° vaihesiirroissa toisistaan olevaa 115V vaihetta. Noiden kahden välillä on sitten tuo 230V, kun taas meidän systeemissä vaihesiirto on 120°, vaiheita on kolme ja kahden vaiheen välinen jännite on 400V. Meni vähän pilkunviilaamiseksi.
 

Jule

Vakionaama
Tiedä sitten voiko tuota oikeasti edes sanoa kaksivaiheiseksi... Niillähän on nolla ja sitten kaksi 180° vaihesiirroissa toisistaan olevaa 115V vaihetta. Noiden kahden välillä on sitten tuo 230V, kun taas meidän systeemissä vaihesiirto on 120°, vaiheita on kolme ja kahden vaiheen välinen jännite on 400V. Meni vähän pilkunviilaamiseksi.
Kaksivaiheiseksi tuota yleisesti kutsutaan ja lopputulos on käytännössä ihan samoin käyttäytyvä sähkö, mutta vain kahdella vastakkaiseen suuntaan vetävällä vaiheella. Ja itsehän tän pilkunviilaamisen aloitin.

Kai siellä jossain kerrostaloasunnoissa tms on ihan 115v yksivaiheliittymiä, siinä missä suomessakin vaan 230v.
 
Back
Ylös Bottom