Sähkökattiloita kaukolämpöverkkoon
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #42
Sananen tekniikasta ko. padoissa.
www.enertec.fi
Elektrodisähkökattilat avuksi uusiutuvan energian tuotanto- ja hintavaihteluissa
Energiateknologian teollisuusasiakkaille innovatiivisia teknologisia ratkaisuja haastaviin kohteisiin tarjoava CT Industrial toi viime syksynä Suomen markkinoille kanadalaisen ACME Engineering Products Ltd:n kehittyneet elektrodisähkökattilat. Energiatehokkaita elektrodisähkökattiloita voidaan...
www.enertec.fi
Viimeksi muokattu:
Ei tuo ehkä niin yksinkertaista ole kuin juttu antaa pintapuolisesti ymmärtää. Elektrodikattiloiden veden ominaisuudet täytyy vakioida varsin tarkasti, kun vettä käytetään vastuselementtinä. Niinpä veden on käytännössä oltava erikoisesti puhdistettua (vertailukukohtana vaikkapa ydinreaktoreiden ensiökierron vedet, joilla on vielä kovemmat vaatimukset). Niinpä sähkökattilan ja lämmitysverkon väliin tarvitaan levylämmönvaihdin (sana kyllä esiintyy jutussakin).
Toisaalta näin on kaikissa höyrykattiloissa, energialähteestä riippumatta. Aina kun vettä keitetään voimalaitoksessa, se vesi vaatii täyssuolanpoiston, eli ioninvaihdinkäsittelyn. Muutoin pata on äkkiä tukkeessa kattilakivestä.
- Keskustelun aloittaja
- #46
Nyt kun sähkökattila projekteja alkaa olemaan jo 1500 MW huudeilla niin tuo taitaa kyllä alkaa estämään sitä että kovin herkästi pörssisähkön hinta ei valahda nollille. Siitä alemmaksi taisi blokata jo tuulivoimatuottajat omilla toimillaan.
Fingridin järjestelmävisio 2023-läpyskässä on mainittu että rajahinta olisi 15e/MWh.
Fingridin järjestelmävisio 2023-läpyskässä on mainittu että rajahinta olisi 15e/MWh.
- Keskustelun aloittaja
- #47
Tuosta löytyi myös yksi oppari aiheesta.
Paperi- ja kartonkitehtaan sähkönkulutuksen ja -hankinnan optimointi
Ja mitä siinä on laskettu... biopolttoaineen hinta...
Sähkönhintaa ja maksuja
Ja tuossa on sitten yhteenveto. Pottunokkien alvillisessa hinnassa nuo kiinteänpolttoaineen rajahinnat olisivat noin 1,9 snt/kWh ja 2,6 snt/kWh.
Paperi- ja kartonkitehtaan sähkönkulutuksen ja -hankinnan optimointi
Ja mitä siinä on laskettu... biopolttoaineen hinta...
Sähkönhintaa ja maksuja
Ja tuossa on sitten yhteenveto. Pottunokkien alvillisessa hinnassa nuo kiinteänpolttoaineen rajahinnat olisivat noin 1,9 snt/kWh ja 2,6 snt/kWh.
- Keskustelun aloittaja
- #48
Tuossa sitten sattui osumaan silmiin biopolttoaineiden hinnannousu. Mulkaisin vielä tilastokeskuksen sivuilta että mitä se aiheesta kertoo ja tuon opparin lukuihin ja Fingridin selvitykseen nähden biopolttoaineiden hinnat ovat kohonneet. Ehkä jopa 10e/MWh. Tuohan tietysti tarkoittaa sitä että rajahinta kohoaa entisestään, lähemmäksi 3 snt/kWh (alvillinen kuluttajan maksama hinta) ja 3,5 snt/kWh hintoja.
Näin pikaisesti näyttäisi kyllä omaan silmään että kaukolämpöyhtiöt ja muu teollisuus lipastaa pian halvan sähkön.
Näin pikaisesti näyttäisi kyllä omaan silmään että kaukolämpöyhtiöt ja muu teollisuus lipastaa pian halvan sähkön.
Skata
Vakionaama
””Se on kuin hybridiauto” – Vantaan Energia alkaa rakentaa 200 miljoonan lämpöjärjestelmää, joka on poikkeuksellinen maailmassa
Kausivarastoon säilöttyä ylimääräistä lämpöä voidaan purkaa kaukolämpöverkkoon talven pakkasilla. Varastoinnilla vältetään kalliiden fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttö.”…. ”
Lämpö varastoidaan yli 100-asteiseen vesimassaan ja sitä lämmitetään halvan sähkön aikana kahdella sähkökattilalla.
– Se on kuin hybridiauto, joka toimii välillä sähköllä, välillä muilla tuotantotavoilla, Toivonen kuvaa.” ….
”Se on kuin hybridiauto” – Vantaan Energia alkaa rakentaa 200 miljoonan lämpöjärjestelmää, joka on poikkeuksellinen maailmassa
Kausivarastoon säilöttyä ylimääräistä lämpöä voidaan purkaa kaukolämpöverkkoon talven pakkasilla. Varastoinnilla vältetään kalliiden fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttö.
www.helsinginuutiset.fi
Kirkkunummen Kolabackeniin datakeskuksen hukka- ja ilmalämpöpumppulaitoksen yhteyteen Fortum on rakentamassa kahta sähkökattilaa (en saanut tehoa selville, mutta epäilisin, että yhteisteho on 100MW ?), ilmoitettu valmistusmisajankohtana on v. 2025. Paikalle on tulossa myös 800MWh:n kaukolämpöakku (vastaava kuin Suomenojalla Espoossa), https://www.fortum.fi/media/2023/09...t-microsoftin-kirkkonummen-datakeskusalueella, https://www.kirkkonummensanomat.fi/neo/?app=NeoDirect&com=6/159/71918/7f8c83650e.
Myös Espoon Vermon ilmavesilämpöpumppulaitoksella on pieni 3MW:n sähkökattila, valmistumisvuosi 2023, https://www.tekniikkatalous.fi/uuti...w-lampoa/f13753f3-e124-4cae-88c1-33a6f702f30a.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
En heittäisi vielä kirvestä kaivoon. Sähköstä menee nyt ainakin Fingridin siirtomaksut ja kai siitä verokin menee teollisuuden mukaan. Vastalahjana voi saada niitä säätokorvauksia Fingridiltä. Kattilalaitoksen käyttökuluissa tuo polttoaine jyllää. Kun polttoaineita korvataan uusituvalla sähköllä, ne rajalliset biopolttoaineet riittävät pidemmälle. Hintahan nousi kun idän tuonti meni umpeen ja kulutuskin on ollut noususuunnassa. Metsäpohjaisen biomassan saatavuutta Suomesta ei nykyisestään mahda voida lisätä.Näin pikaisesti näyttäisi kyllä omaan silmään että kaukolämpöyhtiöt ja muu teollisuus lipastaa pian halvan sähkön.
Mutta ne alle 3 s/kWh sähköt osaa mennä näihin ja jo tätäkin korkeammalla hinnalla se sähkön tekeminen polttolaitoksissa varmaan pyritään lopettamaan. Ennemmän kuin negatiivisten hintojen autuutta odottaisin stabiilimpaa hintaa, kun tulee merkittävästi kulutusta, joka putoaa pois heti, kun hinta yrittää nousta.
- Keskustelun aloittaja
- #53
Eikai tässä kirvestä olla mihinkään heittämässä. Kunhan tuumailen että miltä tulevaisuun mahdollisesti näyttää. Omasta mielestä < 3 snt/kWh hinnat tulevat vähenemään. Ellei sitten isossa kuvassa homma muutu. Kyllähän nuo Euroopan uusituvien tuotannot näyttävät heijastavan tänne asti. Ihan mielenkiinnolla odotan että paljonko negatiivisia tuntihintoja kertyy tänävuonna, enemmän vai vähemmän kuin vuosi takaperin. Toisaalta kynnys negatiiviselle on melko suuri ja sen näkee myös tuosta tarjonta käppyrästä.
Toki eihän nuo sähköpannutkaan pysty pohottamaan ympärivuorokautisesti täydellä teholla. Ellei sitten ole jo poikkeuksellisen iso varasto vieressä tai satu olemaan keskitalvi. En tiedä sitten millaisella teholla noita pääpannuja noissa voimalaitoksissa on ajettava. Kai niissäkin joku raja säädölle on? Eikai niitä vallan kylmäksi voi päästää?
Näihin käppyröihin tullee kuinkin ol3 verta lisää kysyntää tuonne jonnekkin 20-30€/MWh paikkeille tulevaisuudessa.
Espoossa on näköjään rakenteilla taas yksi 50MW:n sähkökattilan ja 20000m³/800MWh:n kaukolämpöakun kombo Nuijalaan Fortumin toimesta, https://www.fortum.fi/media/2024/03/fortum-rakentaa-lisaa-joustavaa-sahkopohjaista-kaukolammontuotantoa-espoossa. Paikka lienee 110kV:n kytkinaseman ja parin suuren kaukolämmön siirtoputkiston haaran lähellä (teollisuusalueella Turunväylän pohjoispuolella).
Jos ostaa 50MW liittymän niin voi olla että ei tarvi katsoa siirtohntaa nettisivuilta.Sitä olen aina näissä pohtinut, että mahtaako sähköyhtiö maksaa sähkökattilan käyttämästä sähköstä lainkaan ns. siirtomaksuja.
Kantaverkossa on jonkinlainen siirtomaksu, muutamasta eurosta lähes kymppiin per MWh ajankohdasta riippuen, https://www.fingrid.fi/globalassets...ahkonsiirto/kantaverkkopalvelumaksut-2024.pdf. Tuolla on myös liittymähintoja, eli esim. 110kV:n verkkoon liityttäessä vajaan miljoonan edullisimmillaan, https://www.fingrid.fi/kantaverkko/liitynta-kantaverkkoon/liittymissopimus/ (sähköpuolen liityntävehkeet varmaan maksavat moninkertaisesti).
Lisätäänpä vielä linkki Caruna Espoon paikalliseen siirtohinnastoon suurjänniteliittymille (110kV), https://caruna.fi/sites/default/fil...lvelu- ja liittymismaksuhinnasto 1.2.2023.pdf. Kuten näkyy, suurjännitesiirrosta veloitetaan loistehomaksua (sähkökattilalle vain muuntajat ja pumput saattavat tuottaa vähän) ja kiinteä kuukausimaksukaan ei ole ilmainen, melkein 20 tonnia kuukaudessa ALV 0%, jos valitsee halvemman megawattihinnan vaihtoehdon. Itse siirron hinta on silloin luokkaa eurosta muutamaan euroon kalliimpi kuin kantaverkkosiirrolle ilmoitettu per MWh. Hinnaston mukaanhan kantaverkkomaksut sisältyvät ilmoitettuun hintaan. Liittymän rakentaminen veloitetaan kustannusten mukaan, mutta kapasiteettivarausmaksu on lisäksi luokkaa 14ke per MVA (siis vajaan miljoonan 50MW:n kattilalle).
Lisätäänpä vielä linkki Caruna Espoon paikalliseen siirtohinnastoon suurjänniteliittymille (110kV), https://caruna.fi/sites/default/fil...lvelu- ja liittymismaksuhinnasto 1.2.2023.pdf. Kuten näkyy, suurjännitesiirrosta veloitetaan loistehomaksua (sähkökattilalle vain muuntajat ja pumput saattavat tuottaa vähän) ja kiinteä kuukausimaksukaan ei ole ilmainen, melkein 20 tonnia kuukaudessa ALV 0%, jos valitsee halvemman megawattihinnan vaihtoehdon. Itse siirron hinta on silloin luokkaa eurosta muutamaan euroon kalliimpi kuin kantaverkkosiirrolle ilmoitettu per MWh. Hinnaston mukaanhan kantaverkkomaksut sisältyvät ilmoitettuun hintaan. Liittymän rakentaminen veloitetaan kustannusten mukaan, mutta kapasiteettivarausmaksu on lisäksi luokkaa 14ke per MVA (siis vajaan miljoonan 50MW:n kattilalle).
Viimeksi muokattu:
Eipä vaan noita jälkimmäisiä ole yleensä tarjolla yli 5MW:n tehoille, kun keskijänniteverkkojen huipputehot on mitoitettu varsin vaatimattomiksi siihen nähden, mitä kaukolämpösähkökattilat tyypillisesti nappaavat. Jossakin maaseututaajaman alueella tai teollisuuden höyrynkehityksessä keskijännitetehot saattavat riittääkin.20 kV liittymät "maltillisempia", 334E/kk < 1MW, 2000E/kk >1MW
- Keskustelun aloittaja
- #61
Montel on haastatellut suomalaisia energiayhtiöitä heidän suunnitelmistaan rakentaa yli 1.5GW sähkökattiloita 2026 mennessä. Jutussa on mainittu että hillitsee hintojen painumista nollaan, vähän kuin se olisi tullut yllätyksenä.
“Cannibalisation has hit many people in the face quite suddenly. It’s fuelling this willingness [to invest in boilers] in a lot of actors,” Soderlund said.
“Cannibalisation has hit many people in the face quite suddenly. It’s fuelling this willingness [to invest in boilers] in a lot of actors,” Soderlund said.
Power boom in heating to alleviate cannibalisation in Finland
Montel was in contact with 15 major Finnish heat producers and determined that their current investments will raise electrical boiler capacity in Finland to over 1.5 GW by 2026, up from 0.5 GW currently. The boom in these small and relatively inexpensive boilers is fuelled partly by a tight biomass
montelnews.com
- Keskustelun aloittaja
- #62
Helen rakentaa 4x50 MW sähkökattilaa ja 1000 MWh/MW lämpövaraston. Tuo on Euroopan suurin.
www.helen.fi
Helen rakentaa Hanasaareen Euroopan suurimman sähkökattilalaitoksen
Helen Oy rakentaa Hanasaaren energiakortteliin Euroopan suurimman sähkökattilalaitoksen ja sen yhteyteen kahdesta yksiköstä koostuvan lämpöakun. Rakennustyöt alkavat keväällä 2025 ja laitoskokonaisuus otetaan käyttöön lämmityskaudella 2026–2027.
Erinomaista. Kyllä sähkön kulutusta hyvinä tuotantotunteina pitää nostaa, koska ei uusiutuvien investoinnit pysy muuten käynnissä.
Eikä ole mitään järkeä myydä nollahinnalla sitä halpaa uusiutuvaa ulos Suomesta.
Kaukolämmön ympärillä on niin paljon tehtävää vielä, että jollain lämpövarastojen investointituella siihen saisi vauhtia. Helenin ja Vantaan Energian varastoinvestoinnit on toki mittaluokaltaan oikeita.
- Keskustelun aloittaja
- #65
Lahteen sähköpadan yhteyteen lämpövarasto
yle.fi
Melkoinen patti kyseessä
Akkukapasiteettia rakennetaan 15 000 kuutiometriä, mikä vastaa noin 700:aa megawattituntia. Investoinnin myötä kaukolämpöakkukapasiteettimme kasvaa 25 000 kuutiometriin (noin 1100 MWh). Akkuinvestointi laskee hiilidioksidipäästöjämme noin 4 500 tCO2 vuodessa.
Kooltaan kaukolämpöakku on iso laite, jonka halkaisija noin 20–23 metriä ja korkeus noin 46 metriä. Kaukolämpöakku pystytetään työmaalla.
www.lahtienergia.fi
Lahti Energia rakentaa kerrostalon kokoisen kaukolämpöakun
Kaukolämpöakkuun on tarkoitus varastoida sähkökattilalla lämmitettyä vettä.
yle.fi
Melkoinen patti kyseessä
Akkukapasiteettia rakennetaan 15 000 kuutiometriä, mikä vastaa noin 700:aa megawattituntia. Investoinnin myötä kaukolämpöakkukapasiteettimme kasvaa 25 000 kuutiometriin (noin 1100 MWh). Akkuinvestointi laskee hiilidioksidipäästöjämme noin 4 500 tCO2 vuodessa.
Kooltaan kaukolämpöakku on iso laite, jonka halkaisija noin 20–23 metriä ja korkeus noin 46 metriä. Kaukolämpöakku pystytetään työmaalla.
Rakennamme Kymijärven voimalaitosalueelle kaukolämpöakun - Lahti Energia
Uusi kaukolämpöakku otetaan käyttöön arviolta vuoden 2026 aikana. Työ alkaa tänä syksynä toteutussuunnittelulla ja hankinnalla, ja rakentaminen alkaa arviolta vuoden 2025 aikana. Akkukapasiteettia rakennetaan 15 000 kuutiometriä, mikä vastaa noin 700:aa megawattituntia. Investoinnin myötä...
www.lahtienergia.fi
puuteknikko
Vakionaama
Tuohon alueelle on tulossa melkoinen energiakeskittymä, jos saavat sen vetylaitoshankkeenkin oikeasti starttaamaan. Lahdessa se taisi olla lähimpänä aloitusta niistä mitä on julkisuuteen tuotu. Raha on halventunut sen verran paljon, että ei olisi ihme jos jotain tapahtuisi.
ren-gas.com
Lahti - Ren-Gas Oy
Puhtaiden P2X-kaasupolttoaineiden ja CO2-vapaan kaukolämmön yhteistuotantolaitos Lahteen Kymijärven voimalaitosalueelle Nordic Ren-Gas Oy suunnittelee Power-to-Gas -tuotantolaitosta Lahteen. Hankkeen tavoitteena on rakentaa tuotantolaitos, joka tuottaa uusiutuvaa synteettistä metaania, vetyä ja...
ren-gas.com
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vai että vielä joku vinotuki monopolille.
Onhan nämä siinä mielessä hyviä juttuja, että nollahintaiset ajat rupeavat vähenemään. Mutta miten lie sitten kokonaisuudessaan järkevää? Jokaiseen taloon menee sähköjohto ja periaatteessa energian voisi siirtää myös sähkönä paljon pienemmillä häviöillä. Edut menevät aika minimaalisiksi siinä vaiheessa kun polttamiseen perustuva kattila häviää kokonaan sieltä kaukolämmön tuotantopäästä. Nuo säätömahdollisuudetkin voisi toteuttaa aivan yhtä hyvin pienessä kuin suuressakin mittakaavassa, tarvitaan vain nettikikkare väliin.
Suomen rakennuskannasta noin puolet lämpenee kaukolämmöllä, ja sen kaukolämmön hyötysuhde on ollut tähän asti paljon huonompi, mitä se on sähkökattilalla tuotettuna. Toki kokonaishyötysuhde polttoaineesta laskettuna olisi huono, jos sitä sähköä vielä tehtäisiin polttoaineilla. Mutta koska sitä on tarkoitus tehdä uusiutuvilla, niin sähköntuotannon hyötysuhteen merkitys on vähäinen, jollei jopa olematon. Ehkä kaukolämmön massiivinen lisääminen ei ole välttämättä järkevää, mutta ei myöskään sen purkaminen ole sitä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kuitenkin yhdellä alueella on vain yhdet putket. Jokatapauksessa tässä kaukolämmön tuottamisessa sähköllä on merkittävänä kannustimena veroetu eli kun energia tulee lämpimänä vetenä, siihen kohdistuu oleellisesti pienempi sähkövero.
Se vain on niinkin että 5,5M asukkaan kansa näin suuressa maassa voi päästä energiapuolella hyvään asemaan vain jos uusiutuvien tuotantojen kasvu pidetään hyvässä nousussa. Ja siihen tarvitaan kulutusta myös.
Kaukolämmön lämpövarastot on mainio tapa saada nopeasti kulutusta. Vedyn ja muiden pidemmälle vietyjen tuotteiden tuotanto kyllä päätyy lopulta sinne missä on runsaasti uusiutuvaa energiaa tarjolla. Toivottavasti se on Suomi.
Kaukolämmön lämpövarastot on mainio tapa saada nopeasti kulutusta. Vedyn ja muiden pidemmälle vietyjen tuotteiden tuotanto kyllä päätyy lopulta sinne missä on runsaasti uusiutuvaa energiaa tarjolla. Toivottavasti se on Suomi.
Todennäköisesti aina kun tuulee reippaammin niin kattilat saa kyytiä. Sieltä sitten hyvä purkaa kun ei tuule jos sattuu olemaan kattilan kanssa myös iso lämpöakku. Näitähän ne on nyt rakennelleet.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Onhan se kun muut on pannassa ja tuonti idästä loppui. Biopolttoaineita tulee oma määränsä sivutuotteina sekä tehtailta että hakkuista, sen jälkeen on lähdettävä metsään varta vasten keräämään lisää. Tulee kalliimmaksi ja tuhkattavaksi joutuu helposti muutakin teollisuudelle käypää puuta.
Nuo sähkökattilat kyllä nopeasti pienentävät biopolttoaineiden kysyntää ja kysynnän pudotessa putoaa hintakin.
Se hintareaktio biopolttoaineisiin saadaan aikaan vain pitämällä suorasähkö kattiloita päällä riittävästi. Ts. Esim 40e/MWh bio hinnalla polttolaitosten käyttöasteesta riippuen kannattanee kattiloita käyttää jopa 60e hintaan asti, kun laitos on down. Tämä syö halvat hinnat melko pitkälti.
Sähkökattiloilla yhdessä lyhyenkin ajan lämpövarastojen kanssa voi olla suurikin merkitys erityisesti lisäarvon saamisessa tuulisähkölle. Talvella tuulisähköä tuotetaan yleensä paljon ja samalla on paljon lämpökuormaa, mutta onko halpaa sähköä? Tuulisähkön tuotanto näkyy vaihtelevan nopeasti suuriakin määriä, tosin enimmin kesäisin, jolloin kaukolämpöä ei paljonkaan tarvita. Muun sähkönkäytön vaihtelu antaa jonkin verran lisää käyttöaikaa kattiloille.
Tähän mennessä kaukolämmöllä on ollut lähinnä verohaitta, mutta teollisten lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden verosta on tosiaan myönnetty huomattava helpotus.
Moinen on kuitenkin erittäin perusteltua sekä muiden sähkön käyttäjien että kansantalouden näkökulmasta, koska tuo on luultavasti kokonaistaloudellisin tapa tuoda sähköverkkoon massiivista hinnanvaihtelua tasaavaa ja uuden voimatuotannon rakentamiseen kannustavaa kulutusjoustoa. Sähkökattiloita käytetään silloin, kun sillä saadaan lämpöä halvemmalla kuin polttamalla jotakin (esim. maakaasua tai biomassaa tai tyypillisesti maakaasua polttavan yhteistuotantosähköä tuottavan kaasuturbiinikombilaitoksen hukkalämpöä). Tuo mätchää juuri tuulivoiman tuotannon vaihteluun Suomen nykyisessä energiajärjestelmässä.
Tarve säilyy edelleen, vaikka rinnalle tulisi vedyn tuotantoa, jonka laiteinvestoinnint ovat kaliita ja vaativat siksi tasaisempaa kulutusta ollakseen kannattavaa. Pelkkä muuhun kuin pitkäaikaisvarastointiin perustuva maanlaajuinen sähkölämmitys Suomessa norjalaiseen tyyliin johtaisi Suomen sähköjärjestelmän edellytyksillä jatkossa kansalliseen katastrofiin.