Eihän sen ilmaista tarvitse olla. Kyllä sitä tuulivoimaa lisää tehdään kunhan alimmat hinnat saadaan kuriin.
CHP voimaloiden vähenevät tunnit varmaan piikittää talven hintoja. Se on yksi haaste...
Sähkökattiloita kaukolämpöverkkoon
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
CHP voimaloiden vähenevät tunnit varmaan piikittää talven hintoja. Se on yksi haaste...
Ei sen tarvitse ilmaista olla, mutta halvempaa kuin bioenergialla tuotettu. Sitten on vielä nämä ydinvoimaylijäämän ml Fortumin merkittävät osuudet aluelämpöyhtiöissä, jotka puoltaa ydinvoiman dumppausta.
Terminä "järjestelmäsuoja" on käytössä meillä vain OL3:n osalta, siihen käy mikä tahansa kuorma jolla on riittävä pysyvyys. Suojaa ostetaan vuorokaudeksi kerrallaan, joten jos sinulla on mahdollisuus käyttää sähkökattilaa koko vuorokauden tietyllä teholla, ja varajärjestelmä omalle lämmöntuotannolle suojan laukeamisen varalle on, voit tuon tehon myydä järjestelmäsuojaan. Systeemiin pääsee vain aika harvoin mukaan, kuluva sopimuskausi on puolentoista vuoden mittainen. Siihen lähteminen vaatii vähän infrarakentamista, Fingrid tuo valokuidun tupaan kahdesta ilmansuunnasta, sekä ohjauskaapin josta kuormanpudotus ohjataan.
Sitten taas jos tarkoitat yleisemmin säätösähkömarkkinoita, niin kyllä niihinkin voi sähkökattilalla osallistua. Ja osallistutaankin.
Käynnissä ollessaan olisivat erinomainen osa järjestelmäsuojaa. Mutta suojaa tarvitaan sähkön hinnan ollessa korkealla, joten ei oikein sovi tähän kuvioon.
Koko järjestelmäsuoja on käsitteenä ristiriitainen "tinaus". Kun verkkoon on liitetty sen normaalin häiriönkeston ylittävä tuotantolaitos, on tuotantohäiriön sattuessa välittömästi ja mahdollisimman varmasti saatava muualta lisää tuotantoa (parhaimmillaankin arveluttavan epävarmaa ilman jotakin valtavan jatkuvasti tyhjäkäynninomaisesti käyvän ylimääräisen synkronikompensaattorin kaltaista järjestelyä jatkuvine häviöineen) tai sitten huomattava osa laitoksen tuottamasta sähköstä on käytettävä sellaisella kulutuslaitteella, joka voidaan tarvittaessa heti kytkeä pois verkkoa kuormittamasta.
Koska epäonnistumisen hintana on verkon romahdus eikä lisätuotantoa noin vain rykäistä hetkessä saati pitkäaikaisesti niin olettaisin että ainoa uskottava järjestlemäsuoja on kulutuksen leikkaaminen. Mutta sen pitäisi olla sellaista kulutusta, joka on jatkuvaa. Esim. datakeskus omalla akkubackupilla ja voimalaitoksellaan pystyisi tähän. Saattaisi olla jopa hyvin kiinnostunutkin, koska iso voimala on muuten tyhjän panttina.
- Keskustelun aloittaja
- #247
Sieltäkö alkaa sähköpatojen vaikutus pikkuhiljaa näkymään? Teirilän tuumauksia.
www.linkedin.com
Tässä lyhyt kuvakatsaus Suomen sähkönkulutukseen menneenä kesänä. Kulutus ei lähtenytkään sellaiselle loikalle, mitä alkukesä antoi odottaa. Tähän vaikutti myös lämmin syyskuu. Vuosikulutus päätynee… | Juha Teirilä
Tässä lyhyt kuvakatsaus Suomen sähkönkulutukseen menneenä kesänä. Kulutus ei lähtenytkään sellaiselle loikalle, mitä alkukesä antoi odottaa. Tähän vaikutti myös lämmin syyskuu. Vuosikulutus päätynee silti korkeammalle kuin aivan viime vuosina, mutta kuitenkin vasta energiansäästövuosia...
www.linkedin.com
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Onhan tuotantopuolta supistettu (siis tuotantokustannuksia optimoitu) merkittävästi ja samalla idän tuonti lopetettu/loppunut kokonaan. Sähköä on tarjolla se mikä ikään kuin rakenteellisesti luonnostaan tulee. Tuotanto seuraa kuin ankan kävely vaappuen allakkaa . Vain hyvät tuulet sekoittavat välillä pakan.
- Keskustelun aloittaja
- #249
Atrialla on ollut jo pitkään pihat täynnä aurinkopaneeleita(~10.9 MWp). Nyt kaveriksi tulee vielä sähkökattila ja lämpövarasto.
www.linkedin.com
#atria #nevel #nurmo #energiainvestointi #hiilineutraalius #vastuullisuus #projektinhallinta #teollisuus #sähkökattila #lämpöakku #nextgenerationeu | Pasi-Aatos Kari
Atrian Nurmon tuotantolaitoksen merkittävä investointi sähkökattiloihin ja lämpöakkuun etenee suunnitellusti. Tällä viikolla saavutettiin yksi tärkeä virstanpylväs, kun muuntajat saapuivat. Hanke toteutetaan yhteistyössä Nevel Oy:n kanssa, ja sen myötä Nurmon tehtaan lämmöntuotannon...
www.linkedin.com
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #250
Rovaniemellä avattiin uusia näkymiä Suomen energiamarkkinoille, kun Neven uusi sähkökattilalaitos Suosiolan voimalaitoksella siirtyi täyteen toimintaan huhtikuun koeajojen jälkeen. Nimittäin heinäkuun helteiden ja edullisen sähkön avustuksella Rovaniemen kaukolämpöverkko lämpeni peräti kolme viikkoa peräkkäin täysin sähköllä. Se vähensi huomattavasti kiinteän polttoaineen käyttöä, sillä voimalaitoksen pihalla kulki jopa 200 polttoainerekkaa vähemmän kuin normaalisti eikä laitoksen piipusta noussut höyryä.
Norelco sähköisti Rovaniemen kaukolämpöverkkoa - uusia näkymiä Suomen energiamarkkinoille | Norelco
Rovaniemellä avattiin uusia näkymiä Suomen energiamarkkinoille, kun Neven uusi sähkökattilalaitos Suosiolan voimalaitoksella siirtyi täyteen toimintaan huhtikuun koeajojen jälkeen. Nimittäin heinäkuun helteiden ja edullisen sähkön avustuksella Rovaniemen kaukolämpöverkko lämpeni peräti kolme...
www.sttinfo.fi
Rovikselle tulee myös jäteveden lämmön talteenotto ja yhdessä tämän 60MW kattilan kanssa näistä.pitäisi tulla 20% Rovaniemen kaukolämmöstä.
Aika myöhään tuolla otetaan "löysät pois". Luulisi että tuonne pohjoiseen siirtoverkkojen puolesta saisi helposti pari vaataavaa kattilaa lisääkin ja niille reippaat varaajat.
Aika myöhään tuolla otetaan "löysät pois". Luulisi että tuonne pohjoiseen siirtoverkkojen puolesta saisi helposti pari vaataavaa kattilaa lisääkin ja niille reippaat varaajat.
- Keskustelun aloittaja
- #253
Eiköhän niitä jakajia ole markkinoille tulossa. 2028 kapa taisi olla jotain 2,8GW luokkaa, jossa ei varmastikaan ole vielä kaikki mukana.
[
Mahtava homma kyllä. Niillä tullaan vähentämään kaikenlaista polttamista aivan uskomatttoman paljon.
Mahtava homma kyllä. Niillä tullaan vähentämään kaikenlaista polttamista aivan uskomatttoman paljon.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tämä heijastuu ja on myös jo heijastunut biopolttoainemarkkinoille. Kilpailu risuista on loppunut eikä oikeaa "tehdaspuuta" enää päädy polttoon ollenkaan.
Minä veikkasin jo ainakin vuosi sitten, että muutaman vuoden kuluttua tuntuu ihan pöljältä, että kaukolämpöä on aiemmin tuotettu pääasiassa polttamalla, kun tuulivoima, sähkökattilat ja lämpöakut ovat niin paljon kustannustehokkaampi vaihtoehto siihen. Kovasti noiden sähkökattiloiden merkitystä on kyllä vähätelty tai niiden olemassaolo sivuutettu ihan täysin tuulivoiman vastustuskiimassa.
Parastahan noiden yleistymisessä on se, että kun halvalle sähkölle riittää kysyntää niin se tekee myös uusista tuulipuistohankkeista kannattavia ja jatkossa sitten vähäisemmälläkin tuulella tuotetaan riittävästi tuulisähköä kattamaan kysyntä kun sähkökattiloiden kulutus tippuu hinnan ohjaamana pois.
Parastahan noiden yleistymisessä on se, että kun halvalle sähkölle riittää kysyntää niin se tekee myös uusista tuulipuistohankkeista kannattavia ja jatkossa sitten vähäisemmälläkin tuulella tuotetaan riittävästi tuulisähköä kattamaan kysyntä kun sähkökattiloiden kulutus tippuu hinnan ohjaamana pois.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #257
Vantaalla käyttöönotto
Martinlaakson voimalaitosalueelle valmistunut yli 7 metriä korkea ja halkaisijaltaan 3,5 metrinen 60 megawatin sähkökattila sijaitsee käytöstä poistetun kaasuturbiinilaitoksen vieressä. Teho riittäisi 6000 omakotitalon lämmittämiseen.
Sähkökattilan parina on 700 megawattitunnin lämpöakku, joka rakennettiin Martinlaakson voimalaitoksen vanhan öljysäiliön paikalle. Varastoitu vesimäärä vastaa noin kuutta olympiatason uimaltaan vesimäärää.
www.vantaanenergia.fi
Martinlaakson voimalaitosalueelle valmistunut yli 7 metriä korkea ja halkaisijaltaan 3,5 metrinen 60 megawatin sähkökattila sijaitsee käytöstä poistetun kaasuturbiinilaitoksen vieressä. Teho riittäisi 6000 omakotitalon lämmittämiseen.
Sähkökattilan parina on 700 megawattitunnin lämpöakku, joka rakennettiin Martinlaakson voimalaitoksen vanhan öljysäiliön paikalle. Varastoitu vesimäärä vastaa noin kuutta olympiatason uimaltaan vesimäärää.
Martinlaakson sähkökattila ja lämpöakku otetaan käyttöön - kaukolämpö sähköistyy Suomessa - Vantaan Energia
Vantaan Energian siirtymä kohti päästötöntä kaukolämmön tuotantoa etenee määrätietoisesti. Martinlaakson voimalaitosalueelle valmistunut sähkökattila ja sen
www.vantaanenergia.fi
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Hihii, urheilutoimituskohan näitä tohtoroi paremman puutteessa.
On nämä toimittajien jutut joskus hauskoja. Eipä ole minulla äkkiä mitään käsitystä kuinka paljon uima-altaassa on vettä ja minkä kokoinen uima-allas sitten oikein on edes neliöillä mitattuna.
Muita mieleen muistuvia omituisia mittayksikköjä ovat "jalkopallokentät", jolle ei edes näytä olevan mitään täsmällistä kokoa. Suurusluokka näyttää olevan jotain vähän alle hehtaarin mutta tuokin riippuu ihan paikasta. "Kansainvälisissä otteluissa kentän pituus on 100–110 metriä ja leveys 64–75 metriä. Muissa otteluissa vaihteluvälit ovat suuremmat, 90–120 metriä ja 45–90 metriä"
Ehkä hehtaarit tai vaikka peräti eekkerit olisivat kuitenkin parempia mittayksikköjä?
joillekin olympiastadionin korkeus on hyvä mittayksikkö
"Kaukolämpöakun tilavuus 15 000 m3" --- lukihan tuo jutussa. Vaikkakin toki ensin tuota universaalia ja yksiselitteistä olympiatason uima-allasmittaa korostettiin.
Ensi vuoden lopussa siis pitäisi olla jo 3000MW sähkökattiloita. On se aikamoinen määrä, kun muutama vuosi sitten määrä on ollut lähellä nollaa.
Ensi vuoden lopussa siis pitäisi olla jo 3000MW sähkökattiloita. On se aikamoinen määrä, kun muutama vuosi sitten määrä on ollut lähellä nollaa.
Ehkä toimittajat (niin median kuin sähkönkin toimittajat) oppivat jossain kohtaa vertaamaan sähkömääriä vaikkapa sähköautolla ajettuihin kilometreihin. Siitä luulisi kehittyvän hyvä, konkreettinen kansanomainen mittari.
- Keskustelun aloittaja
- #264
Tampereen kaukolämpöakuista hiukan speksejä. 10 000 m3 vetoisia pönttöjä on kaksi. Ennestään oli yksi 45MW sähköpata ja pian rinnalla on kaksi 50 MW tehoista lisää eli yhteensä 145 MW. 50 MW sähkökattila on kooltaan 3x7m.
www.aamulehti.fi
Lisäksi tuossa oli juttua pöntön sisäisistä diffuusoreista.
Kaukolämpöverkossa on kaksi linjaa: menovesi (kuumaa vettä asiakkaalle) ja paluvesi (asiakkailta palaavaa viileämpää, noin 40–45 °C vettä).
Kaukolämpöakun sisällä yläosassa on kuumaa vettä (hieman yli 100 °C) ja alaosassa kylmää vettä. Veden kiehuminen estetään säiliön yläosan höyrypatjalla, joka ylläpitää pientä ylipainetta.
Akun sisällä kuuman ja kylmän veden rajapinta liikkuu jatkuvasti, mutta vedet eivät saa sekoittua — muuten akun lämpökapasiteetti heikkenisi.
Tämän estävät akun kaksi suurta, noin 7 metrin halkaisijaltaan olevat diffuusoria, jotka sijaitsevat akun ala- ja yläosissa.
Diffuusorien tehtävä on hidastaa ja tasata veden virtausta, jotta se ei ole pistemäistä ja sekoittavaa, vaan leviää laajalle alueelle rauhallisesti.
Kaksi valtavaa säiliötä otetaan pian täyteen käyttöön Tampereella – Pääsimme katsomaan, miten uusi sähkökattilalaitos toimii
Lielahden voimalaitoksen uuden laitoksen sähkökattiloiden testikäyttö alkaa ensi viikolla. Sen pitäisi tuottaa kaukolämpöä asiakkaille vielä marraskuun aikana.
www.aamulehti.fi
Lisäksi tuossa oli juttua pöntön sisäisistä diffuusoreista.
Kaukolämpöverkossa on kaksi linjaa: menovesi (kuumaa vettä asiakkaalle) ja paluvesi (asiakkailta palaavaa viileämpää, noin 40–45 °C vettä).
Kaukolämpöakun sisällä yläosassa on kuumaa vettä (hieman yli 100 °C) ja alaosassa kylmää vettä. Veden kiehuminen estetään säiliön yläosan höyrypatjalla, joka ylläpitää pientä ylipainetta.
Akun sisällä kuuman ja kylmän veden rajapinta liikkuu jatkuvasti, mutta vedet eivät saa sekoittua — muuten akun lämpökapasiteetti heikkenisi.
Tämän estävät akun kaksi suurta, noin 7 metrin halkaisijaltaan olevat diffuusoria, jotka sijaitsevat akun ala- ja yläosissa.
Diffuusorien tehtävä on hidastaa ja tasata veden virtausta, jotta se ei ole pistemäistä ja sekoittavaa, vaan leviää laajalle alueelle rauhallisesti.
- Akkua ladattaessa sähkökattilassa lämmitetty kuuma vesi johdetaan yläosan diffuusorin kautta akkuun.
- Akkua purettaessa kuumaa vettä otetaan verkkoon yläosasta ja paluuvettä pumpataan alaosan diffuusorin kautta takaisin akkuun.
- Keskustelun aloittaja
- #265
Jossain ketjussa oli näistä sähköpadoista puhetta, niin tein huvikseen sähkökattiloiden teho vs sähkönhinta graafin. Tuon mukaan tehot huitelee korkeimmillaan tuolla 750 MW paikkeilla. Mitäs johtopäätöksiä tuosta voi tehdä?
Datat on tuolta:
Datat on tuolta:
Näyttää käyttö olevan aivan asiallisella mallilla, mikäli oikein tulkitsen. Toivottavasti pysyykin suunnilleen tuollaisen profiilin mukaisena, jolloin on samalla perimmältään useimpien etu muissakin intressiryhmissä kuin kattiloiden omistajien, vaikka nostaakin kaikkein (lue: käytännössä liian) alhaisten sähkönhintajaksojen hintaa. Vaikuttaisi edelleen olevan tilaa lisärakentamisellekin, mikä tuskin muuttaa (ja toivottavasti ei olennaisesti muuta) käyttöprofiilia.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Yllättävän kovilla hinnoillahan noita vielä käytetään. Pieni määrä sinnikkäimpiä on käytössä vielä 30 s/kWh ja viimeinenkin kuorma tippuu vasta 40 s/kWh hinnoilla. Olisin ajatellut että käyttö alkaa hiipua jo ihan muutaman sentin hinnoilla, koska ei hakkeella tehty lämmin tuotantopäässä kustanna kuin siinä 3 s/kWh + sen polttolaitoksen kulut mutta käyttökuluista on vaikea päästä eroon, jos laitosta pidetään käyttövalmiudessa.
pökö
Kaivo jäässä
Pelkästään nuo vie OL1 tai OL2 tehot, noilla saadaan ilmaiset pörssisähkö öisin loppumaan.
Teollisuuteen tehdään pää märkänä mm sähköhöyrykattiloita, olen itsekin muutamassa ollut hieman mukana.
Sähkötehoista en tiedä mutta niiden muuntajat ja kaapeloinnit on aika tuhtia tavaraa.
- Keskustelun aloittaja
- #270
Tein analyysin Copilotilla ja sain pöyhittyä sieltä hintarajat myös esille. 2028 lopussa sähköpatojen kapasiteetti pitäisi olla jotain 2600 MW luokkaa, joten vaikutuskin lienee kertaluokkaa suurempi. Tuon analyysin perusteella alle 4 snt/kWh hinnalla korvennetaan huolella ja jossain 10 snt/kWh alkaa hiipumaan enemmän.
pökö
Kaivo jäässä
Tekeekö vanha kunnon yösähkälömmitys paluuta
Vasta, kun verottaja kääntyy siirtoyhtiön kera haudassaan? Sähkövero ja siirtomaksu nostavat kuluttajan sähkön hinnan niin korkeaksi, että käytännössä kaikki sähkökattilat sammutetaan jo paljon alemmalla hinnalla ja nuo teollisuuden kattilat pitävät sähkön energianhinnan yleensä alimmillaan n. nollassa, joten ei ole toiveitakaan nähtävillä olevassa tulevaisuudessa.
Pääseekö kaukolämmön sähkökattilat edullisemmalla sähköverolla tuhlaamaan energiaa?
Tuli mieleen Teravoima keskustelusta että kyseinenhanke ei voi sitä hyödyntää kun energia päätyy kuluttajalle, mutta niin päätyy myös KL osalta - muoto on vain nesteenä.
Jos asoy:n hakekattilan päivittää isoksi sähköllä ajettavaksi nestevaraajaksi ja se olisi saman analogian mukaan myös oikeutettu alempaan energiaveroon?
Tuli mieleen Teravoima keskustelusta että kyseinenhanke ei voi sitä hyödyntää kun energia päätyy kuluttajalle, mutta niin päätyy myös KL osalta - muoto on vain nesteenä.
Jos asoy:n hakekattilan päivittää isoksi sähköllä ajettavaksi nestevaraajaksi ja se olisi saman analogian mukaan myös oikeutettu alempaan energiaveroon?
Pääsee...
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vero on hyvin pieni:
- Veroluokka 2: 0,079065 c/kWh, sis. alv 25,5 % ja huoltovarmuusmaksu
Pääsevät. Noille säädettiin erillislaki. Tuota kai perusteltiin sekä polton vähentämisellä että kulutusjoustolla ja molemmat kyllä toteutumatilaston perusteella vaikuttaisivat pitävän paikkansakin.
Kuluttajien osalta mokomaa huojennusta on vaikea toteuttaa ilman, että samalla luotaisiin porsaanreikä sähköveron välttämiseksi kaikessa sähkönkulutuksessa (valitettavasti asian kannalta).
pökö
Kaivo jäässä
Jos kaukolämpöyhtiö tekee myös sähköä niin saako se itseltään verotonta, tai muuten ilmaista sähköä
- Keskustelun aloittaja
- #278
Valtiontuki, jossa yli 0,5 MW lämpötehoiset sähkökattilat ja lämpöpumput on ovat alemman verokannan piirissä ollut voimassa kesästä 2022 lähtien. Tuo perustuu hallituksen esitykseen HE 212/2021 ja liittyy Suomen hiilineutraaliustavoitteisiin vuodelle 2035.
Tuosta oli lisää täällä: https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2021/212#OT1_OT0_OT0
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Saa kokonaan verotta siltä osin kuin sitä sähköä käytetään sen sähköä tuottavan voimalan pyörittämiseen tai käynnistämiseen. Myöskään kantaverkon kulutusmaksuja ei peritä sähkövoimalaitoksen omakäyttöosuudesta. Jos tuottaa sillä sähköllä kaukolämpöä, siitä menee tuo pieni vero, lisäksi kantaverkkomaksuja, koska se sähkökattila saattaa olla päällä myös silloin, kun se voimalaitos ei tuota mitään.
Saa se sähkökattiloihin, jotka täyttävät lain kriteerit, jos myy lämpödivisuioonalleen hiukan negatiivisella hinnalla ja toimii omassa siirtoverkossaan ilman lisämaksua. Tuo on kuitenkin aika teoreettinen mahdollisuus, koska vain tuulisähkö on käytännössä riittävän halpaa (eli jos tuulee riittävästi, polttamalla ei kannata sähköä tehdä, mutta toki mahdollinen ylimääräinen ydinvoimantuotanto täytyy polttaa johonkin, eli sähkökattilat ovat hyvä käyttökohde).